Kun tätä juttua tehtiin viime perjantaina aamupäivällä, vielä ei ollut tietoa siitä, että kunnanjohtaja Arto Kummala irtisanoutuu kunnanjohtajan tehtävästään sunnuntaina luottamuspulan takia. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Satu Kytölehto totesi Petäjävesi-lehdelle, ettei luottamuspulassa ole kyse mistään yksittäisestä asiasta.
-Olemme käyneet Kummalan kanssa normaaliin tapaan kehityskeskusteluja, joista viimeisin käytiin 29.9. Sunnuntaina olleessa tapaamisessa hän päätti irtisanoutua tehtävästään. Tämä oli johtajasopimuksen mukainen irtisanoutuminen, Kytölehto kertoi.
Keskusteluja Kummalan kanssa ovat käyneet kunnanhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajisto. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mikko Tiirola ei kommentoinut asiaa.
-On päätetty, että asiaa kommentoi keskitetysti ainoastaan kunnanhallituksen puheenjohtaja, Tiirola sanoi.
Petäjäveden kunnan taloutta on reivattu paremmille urille jo pitkään; nyt on käynnissä talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2024-2026. Säästöohjelmalla tavoitellaan parin miljoonan euron säästöjä.
-Tässä on osittain jo onnistuttukin. Paljon on kuitenkin vielä tarkennettavaa, minkä takia on päätetty lähteä tekemään uutta ohjelmaa, jossa entistä konkreettisemmin mietitään, mistä säästetään tulevina vuosina.
Kummala sanoo, että talouden tasapainottamisesta erityisen haastavan teki hyvinvointialueiden tulo.
-Sinne lähti rahat, puolet henkiöstöstä, mutta jäljelle jäi edelleen tietyllä tapaa varjotöitä. Talous on mennyt pikkuhiljaa vuosien saatossa heikommaksi. Koronavuosi oli vielä ihan ok. Vuonna 2023 saatiin harkinnanvaraista valtionosuutta, mikä nosti talouden kyseisenä vuonna plussalle. Sen jälkeen on tullut miinusta. Kun katsotaan viime vuotta, talousarvion hyväksytty miinus oli noin 1,8 miljoonaa euroa. Alijäämä saatiin kuitenkin sinne 1,12 miljoonaan euroon. On siis aika paljon onnistuttukin toimenpiteissä.
Kummala sanoo, että juustohöyläsäästöt on säästetty ja tulevaisuudessa joudutaan puuttumaan entistä enemmän rakenteisiin.
-Tärkeää on kuitenkin se, että hyvä ja turvallinen arki säilyisi sekä peruspalvelut. Sitten katsotaan, mitä muuta me pystytään siihen ympärille tuottamaan taloudellisesti järkevästi.
Kummala ei usko, että valtionosuusuudistus olisi kunnille jokin pelastus.
-Ei meille sada mannaa taivaasta, vaan liikkumavara kapenee entisestään. Verotulot on toki se, millä pystyttäisiin paikkaamaan vajetta.
Kummala toteaa, etteivät uudet verotuotot konkretisoidu hetkessä, vaikka valoa on näkyvissä.
-Uudet akkuvarastot voivat tuoda huomattaviakin verotuottoja. On puhuttu kuusinumeroisesta summasta. Verotuotto on vielä osin auki ja sitä selvitetään parhaillaan. Toivotaan, että tulee vielä seuraavakin akkuvarasto ja katseet kääntyy myös datakeskukseen. Valtuusto on tehnyt päätökset tuulivoimaloista ja kaavasta, kyllä hanke pitäisi käyntiin saada. Hallinto-oikeuden päätöstä valituksesta odotetaan vuodenvaihteessa. Tuulivoimayhtiöltä ovat jo rakennuslupahakemukset tulleet ja työ on taustalla käynnissä. Tuulivoimaloista verotuloja tulisi noin 30 000 euroa per tuulimylly vuodessa. Myllyjä rakennettaisiin yhteensä 11 kappaletta. Jos meidän talousarvion vaje on tällä hetkellä noin 600 000, tuulivoimaloiden verotuotto olisi käytännössä puolet siitä.
Vaikka uusia verotulojakin olisi tulossa, Kummala sanoo, että rakenteitakin pitää uskaltaa ravistella.
-Sivistyksen hallinnonalan kustannukset kattavat nykyään 75 prosenttia kuluista, joten kyllähän ne katseet sinne suuntaan kääntyvät.
Kummala mainitsee yhtenä keinona yhtenäiskoulujärjestelmään siirtymisen, joka voisi tuoda säästöjä muun muassa yhteisten opettajien käyttämisestä.
-Yhtenäiskoulu ei muuta fyysisesti mitään, se on hallinnollinen muutos. Lukion on arka aihe, ja se on täällä tärkeä. Lukiolla on elinvoimaa kohottava vaikutus, mutta lukiokoulutustakaan ei pidä järjestää hinnalla millä hyvänsä. Tällä hetkellä lukion oppilasmäärä on hyvä, mutta ikäluokkien koot ovat laskussa. Jos me joudumme käyttämään varoja lukiokoulutukseen paljon sen yli, mitä valtiolta siihen tulee rahaa, täytyy miettiä, onko toiminta oikeasti järkevää vai pysytytäänkö karsimaan lukion kustannuksia. Meillä on hyvä lukio, mutta kauheasti ei ole vaihtoehtoja.
Kunnan taloutta haastavat myös sote-kiinteistöt, joiden kohtaloon saatanee lisäselvyyttä kuluvalla viikolla. Uusien työllisyysalueiden tuottamat kustannukset ovat myös vielä epäselviä.
Valon pilkettä kunnan tulevaisuuteen tuo muun muassa Kintauden osayleiskaavan muutos, joka tuo tullessaan yli sata uutta tonttia. Suurin osa uusista tonteista ovat yksityisessä omistuksessa.
-Toivotaan, että kaava saadaan valmiiksi ja hyväksytyksi vuodenvaihteessa. Kaavan laadinnassa on tehty erittäin hyvää yhteistyötä maanomistajien kanssa. Kunnassa tietysti toivomme, että maanomistajat lähtevät näitä tontteja myymään. Alueelle on tulossa monenlaisia tontteja, rantatontteja, järvimaisematontteja ja kuivan maan tontteja. Alueella on Kintauden vesiosuuskunta ja viemärit ovat olemassa.
Kummala sanoo, että tontit ovat herättäneet suurta kiinnostusta.
-Olimme Jyväskylässä rakennusmessuilla ja siellä ihmiset kyselivät, voisivatko jo varata tietyn tontin itselleen.
Maarit Nurminen
