Kintauden kyläyhdistys järjestää lauantaina 25. lokakuuta talkoot virikepuistossa. Talkoilla siistitään ja raivataan pusikoitunutta ympäristöä, ja kotaakin saa kunnostaa, mikäli innostusta riittää.
– Kintauden kyläyhdistyksen toiminta on ollut hyvin pientä tässä jo pitemmän aikaa. Nyt toimintaa olisi tarkoitus herätellä, mikäli sille olisi tilausta ja kylältä löytyisi voimavaroja. Tämähän on kuitenkin aika pieni kylä ja täällä on muitakin toimijoita, esimerkiksi Kintauden nuorisoseura on iso ja hyvä toimija, samoin koulun vanhempainyhdistys, Kintauden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Raija Kauppinen toteaa.
Kintauden kyläyhdistyksen toiminnan herättely sai alkunsa Kintaudella pidetystä kyläillasta.
– Kyläillassa nousi esille toiveita Kintauden kyläyhdistyksen aktivoitumisesta ja minä sitten soitin Raijalle ja kysyin, voisimmeko yrittää saada toimintaa liikkeelle, Eija-Kaisa Klinga kertoo.
– Itse en ole ollut aikuisiällä mukana kylätoiminnassa, mutta minulla on siitä lämpimiä muistoja lapsuudestani, kun asuin Iisalmessa. Mielestäni kokemuksen puute ei ole este kyläyhdistyksessä toimimiselle. Kyläyhdistyksen toimintaan osallistujilta ei vaadita mitään erityisiä tietoja, taitoja tai ominaisuuksia, vaan kylätoiminta on toimintaa matalalla kynnyksellä, Klinga sanoo.
– Kylätoiminnassa ei myöskään tarvitse sitoutua tekemään jotain jatkuvasti. Joku voi haluta olla mukana aktiivisesti aina, joku taas silloin, kun hänellä on kalenterissa tilaa. Molemmat tavat, ja kaikki tavat niiden väliltä, ovat hyviä.
Viestinviejänä ja yhteen kokoajana
Raija Kauppinen pohtii, mikä kyläyhdistyksen rooli voisi olla.
– Itse näen kylätoiminnan tärkeänä, mutta pitää miettiä realistisesti, mihin rahkeet riittävät ja millaiseen toimintaan on tarvetta. Kyläyhdistys voisi olla esimerkiksi linkkinä kyläläisten ja kunnan välillä, välittämässä kyläläisten terveisiä kuntaan. Aikoinaan kyläiltoja järjestettiin säännöllisesti ja kunnan virkamiehet kävivät täällä juttelemassa kyläläisten kanssa, sellaisessa kyläyhdistys voisi olla aktiivinen toimija, Kauppinen toteaa.
– Kyläyhdistys on toiminut jonkinlaisena kylän äänenä viranomaisten suuntaan, antanut esimerkiksi lausuntoja Ely-keskukselle. Ja aikoinaan, kun piti nimetä kaikki tiet, kyläyhdistys organisoi nimienantoa. Myös moniin hankkeisiin kyläyhdistys on osallistunut, Kauppinen kertoo.
Kylän kehittämisen vauhdittajan ja viestinviejän roolin lisäksi kyläyhdistys voisi olla kyläläisiä yhteen kokoava voima.
– Minä uskon, että eri ikäisten ihmisten kokoontuminen yhteen erilaisten asioitten äärelle kasvattaa sosiaalista pääomaa ja yhteisöön kuulumisen tunnetta, Eija-Kaisa Klinga toteaa.
– Kun omat lapset olivat pieniä, tunsi kaikki kyläläiset, mutta nyt, kun lapset ovat jo aikuisia ja muuttaneet muualle, tuntuu, että ei samalla tavalla ole yhteyttä kyläläisiin. Ihmiset ikääntyvät täälläkin, ja myös ikäihmiset pitäisi huomioida ja tuoda heillekin yhteisöllisyyttä, Raija Kauppinen sanoo.
– Nykyäänhän puhutaan siitä, että kolmannen sektorin toimijat voisivat järjestää myös palveluja. Sitäkin voisi pohtia, voisiko kyläyhdistyksellä olla jonkinlainen rooli palvelujen järjestäjänä, siitä meillä ei ole vielä mitään ajatuksia. Aikoinaan, kun täällä oli vanhustentalo, kyläyhdistys muun muassa pesi talkoilla vanhustentalon asukkaiden mattoja, Kauppinen kertoo.
– Kylätoimintaan voi osallistua monella tavalla, mutta halua siihen tarvitaan. Vain muutaman hengen voimin kylätoimintaa ei pysty pyörittämään, eikä siinä ole mitään järkeäkään, Kauppinen ja Klinga sanovat.
– Myös yhteistyö kylän muiden yhdistysten kanssa olisi tervetullutta, naiset toteavat.
Eija-Kaisa Klingan mukaan virikepuiston talkoot ovat herättäneet kiinnostusta.
– Juuri tuollaista kylätoiminta voisi olla; hyvän mielen toimintaa ja välillä ahertamistakin. Virikepuiston ympäristön siistiminenkin onnistuu porukalla paljon paremmin kuin muutaman hengen voimin, Klinga toteaa.
Tiina Lamminaho
