Keski-Suomen hyvinvointialueen tuore johtaja Piia Vuorela ei pelännyt tarttua vaativaan haasteeseen. Hyvinvointialueen taloudellisesta tilanteesta kirjoitetaan ja puhutaan paljon eikä sävy aina ole positiivinen. Lupa- ja valvontavirasto löysi toukokuussa puutteita hyvinvointialueen palveluista. Lisäksi Keski-Suomi joutui vuosi sitten niin sanotusti tarkkailuluokalle ja valtiovallan valvovan silmän alle taloudenpidon vuoksi.
Kun juttelee Vuorelan kanssa, tulee tunne, että tämä ihminen, jos kuka, pystyy Keski-Suomen hyvinvointialueen nostamaan suosta. Jo nyt onkin nähty käänne parempaan.
– Tottahan se on, että rahaa on käytetty enemmän kuin sitä on tullut. Kun meidät nyt arviotiiin, käytiin kaikki palvelut läpi. Se on hyvä pohja jatkaa. Rahat pitää saada riittämään, joten arviointimenettelyssä on tehty toimenpide-ehdotuksia siitä, miten se tapahtuu. Vuoteen 2030 mennessä alijäämät on katettu, Vuorela sanoo.
Pieniä kuntia Vuorela ei jätä pulaan.
– Meillä on velvollisuus järjestää palvelut kaikille. Palvelumahdollisuuksia ovat muun muassa digitaaliset palvelut, liikkuvat ja kotiin annettavat. Meillä on 12 000 osaavaa työntekijää, jotka pystyvät luomaan uutta ja sujuvoittamaan asioita.
Vaikuttavuudesta Vuorela toteaa. että palveluiden pitää olla asiakkaille hyödyksi. Jos ne eivät sitä ole, niitä ei tarvi
– Minun työssäni vaikuttavuus on punainen lanka.
Esimerkkejä vaikuttavuudesta terveyspalveluissa?
– Luovuimme kansallisen Käypä hoito -suosituksen mukaisesti alaselkäkipua potevien, hedelmällisessä iässä olevien naisten tarpeettomista alaselän röntgentutkimuksista. Säästimme vuodessa tuhat tutkimusta ja niihin liittyneen potilaan ja ammattilaisen ajankäytö. Säästimme myös nämä naiset tarpeettomalta säteilyrasitukselta.
Sairauspoissaolot ovat mittavia ja maksavia Suomessa, joten kaikki toimet sairauspoissaolojen vähentämiseksi ovat myös positiivisesti vaikuttavia.
Keski-Suomen hyvinvointialueen menot ovat vuodessa noin 1,4 miljardia euroa.
– Voimme kuitenkin tehdä asioita uudella tavalla. Pelkkä tehokkuus ei riitä, työn vaikuttavuus on tärkein asia, Vuorela sano
Vuorelan yksi merkittävimmistä tehtävistä on huolehtia henkilökunnastaan.
– Meillä pitää olla hyvä olla töissä. Haluamme olla vetovoimainen työnantaja. Meillä pitää voida vaikuttaa omaan työhönsä ja sen kehittämiseen. Tämä taas kehittää organisaatiota ja vaikuttaa palveluihin.
Yliopistollisen sairaalan perustamista Jyväskylään Vuorela ei pidä todennäköisenä.
– Jo nyt sairaalat ovat osin erikoistuneet (esimerkiksi elinsiirrot ja syöpäsairaat lapset). Erikoissairaanhoitoa voidaan kehittää lisäämällä sairaaloiden yhteistyötä. Perusterveydenhoito hoidetaan sitten paikallisesti.
Ja mitä vastaan tuore hyvinvointialuejohtaja pienten paikkakuntien, kun Korpilahti, Petäjävesi, Toivakka ja, Uurainen, asukkaille, jotka pelkäävät terveys- ja hoivapalveluiden karkaavan satojen kilometrien päähän.
– Meillä on velvollisuus järjestää palvelut kaikille. Muistetaan kuitenkin, että ei palveluja jaeta asiakkaan osoitteen vaan tarpeen mukaan, Piia Vuorela sanoo.
Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti äskettäin sitoutua valtiovarainministeriön asettaman arviointiryhmän toimenpideohjelmaan ja kertyneen 308 miljoonan euron alijäämien kattamiseen vuoteen 2030 mennessä.
Useissa kokouksen puheenvuoroissa todettiin, että hyvinvointialueen toimintakulut eivät saa kasvaa ja lisää säästöjä on edelleen löydyttävä. Henkilöstön jaksamisestakin kannettiin huolta, erityisesti koska käsittelyssä ollut henkilöstökertomus osoitti sairauspoissaolojen lisääntyneen ja entistä useamman kokevan työkykynsä heikentyneen.
Seppo Pänkäläinen
