Hyttisuon kosteikon avajaisia vietettiin viime viikolla. Lintutorni on saatu valmiiksi, kesän aikana paikalle tulee vielä opasteet sekä infotaululle tietoa, myös tietä parannetaan.
– Rannatkin oli tarkoitus raivata jään päältä, mutta jäät lähtivät niin aikaisin, että raivaus siirtyi seuraavien jäiden aikaan, Keijo Ekman ja Ville Pätynen kertovat.
– Lupaavalta näyttää, kosteikko on saatu aikaan, paikan maanomistaja Veikko Sipilä toteaa ja kertoo, että alue oli kostea jo ennen kosteikon tekoa, eikä siinä metsä kasvanut kunnolla.
Avajaistilaisuudessa kosteikon suunnitelmat tehnyt suunnittelija Vilma Anttila Suomen riistakeskuksesta kehui Hyttisuon kosteikkoa malliesimerkiksi paikallisesta aktiivisuudesta ja yhteistyöstä.
– Hanke lähti liikkeelle nimenomaan paikallisen aktiivisuuden ansiosta, ja maanomistajathan näissä ovat avainasemassa, Anttila sanoi. Hyttisuon kosteikko on mukana riistakeskuksen valtakunnallisessa SOTKA kosteikot -hankkeessa, sitä kautta saatiin rahoitusta suunnitelman tekoon ja patolaitteisiin. Kosteikon teossa aktiivisia ovat olleet Petäjäveden riistanhoitoyhdistys, Petäjäveden Erämiehet ja Kuivasmäen metsästäjät, rahoitusta on saatu myös Metsä Groupilta ja Suomen Metsäsäätiöltä. Lintutornin rahoitti Petäjäveden riistanhoitoyhdistys.
– SOTKA kosteikot -hankkeessa on saatu valmista vesilintukosteikkoa yhteensä noin tuhat hehtaaria, Keski-Suomessa SOTKA kosteikkoja ei paljoa ole. Toki täälläkin on muiden toimijoiden ja maanomistajien itsensä toteuttamia kosteikkoja, Vilma Anttila kertoi ja totesi, että sellaista tietokantaa, joka yhdistäisi kaikki kosteikot, ei ole, joten kosteikkojen määrää on mahdotonta sanoa tarkasti.
Seuraava haaste odottaa
Hyttisuon vajaan neljän hehtaarin kosteikko on tehty nimenomaan vesilinnuille.
– Vesilintukannat ovat pieniä, tällaisia kosteikkoja tarvitaan. Ja tämä Hyttisuon kosteikkokin on rauhoitettu, eli täällä ei lintuja metsästetä. Täällä on ainoastaan pienpeto- ja vieraspetopyyntiä loukuilla, Keijo Ekman ja Ville Pätynen kertovat.
Avajaisten aikaan kosteikolla uiskenteli pari laulujoutsenta. Lauri Ijäksen mukaan siellä voi nähdä myös telkkiä, taveja ja sinisorsia.
– Toivomme, että kosteikolle tulee myös harvinaisempia lajeja eli muun muassa haapanoita ja tukkasotkia. Lisäksi kahlaajat ja rantalinnut, kuten taivaanvuohi, metsäviklo, valkoviklo ja töyhtöhyyppä, viihtyvät kosteikolla. Osa linnuista levähtää kosteikolla muuttomatkallaan, Lauri Ijäs kertoo.
– Myös monet hyönteislajit, kuten sudenkorennot, hyötyvät kosteikosta, samoin sammakot, Ijäs kertoo ja toteaa, että avajaispäivänäkin paikalla kuultiin viitasammakon ääntelyä.
Petäjäveden riistanhoitoyhdistys ja Petäjäveden Erämiehet aikovat jatkaa kosteikkojen tekoa.
– Seuraava haaste meillä on Valkeissuolla Liisalanperän ja Nyrölän maisemissa, sinne olisi tarkoitus tehdä 24 hehtaarin kosteikko. Siihen hankkeeseen yritämme saada Nyrölän metsästysseuran mukaan. Hanke vaatii enemmän kaivinkonetyötä, joten rahaakin tarvitaan enemmän. Tällä hetkellä etsimme hankkeelle rahoitusta, Keijo Ekman kertoo.
Tiina Lamminaho
