Tiina Lamminaho
Petäjäveden Petäjäisten puurojuhlassa joulun alla Susanna ja Juho sekä Vivian, Ellen ja Jasmin Asunta palkittiin vuoden urheiluperheenä, Susanna Asunta sai myös vuoden valmentaja -tunnustuksen.
– Olin kyllä hyvin hämmästynyt kunniasta, Susanna Asunta toteaa. Asunta valmentaa PetPetin E-tyttöjen lentopallojoukkuetta, viime vuoden Powercupissa Asunnan valmentama joukkue voitti kultaa.
Susanna Asunta on valmentanut juniorilentopalloilijoita PetPetissä kuutisen vuotta.
– Päiväkodin pihassa minua joku houkutteli valmentamaan, Asunta muistelee ja kertoo pelaavansa nyt itsekin lentopalloa PetPetin naisten joukkueessa.
– Oma pelaaminen on ollut minulle iso asia ja hyvää vastapainoa työlle. Ensin ajattelin, ettei pelaaminen enää onnistu yli kymmenen vuoden tauon jälkeen, mutta Juho sai minut kokeilemaan, Susanna Asunta kertoo.
– Lentopalloa olen pelannut kuusivuotiaasta lähtien, ensin Korpilahden Pyrinnössä ja sitten Vilppulan Tähdessä ja Muuramen Lentopallossa. MuurLessa olin mukana naisten ykkössarjajoukkueessa, se on korkein sarjataso, jolla olen pelannut.
PetPetissä on tällä hetkellä naisten lentopallojoukkueen lisäksi B-tyttöjen, C-tyttöjen, kaksi D-tyttöjen ja E-tyttöjen lentopallojoukkueet.
– Eli lentopallotyttöjä meillä on ihan hyvin. Lisäksi meillä on lentopallokoulu syksyisin ja keväisin, ja siellä on mukana poikiakin, mutta jalkapallo vetää poikia enemmän kuin lentopallo, Susanna Asunta sanoo.
Koko perhe harrastaa urheilua
Kun kuuntelee Susanna ja Juho Asunnan selvitystä omista ja perheen tyttärien urheiluharrastuksista, vakuuttuu siitä, että PetPetin vuoden urheiluperhe -tunnustus meni oikeaan osoitteeseen. Susanna Asunta on pelannut lentopallon lisäksi jalkapalloa pari kesää PetPetin naisten joukkueessa, Juho Asunta pelaa jääkiekkoa harrasteporukoissa Jyväskylässä ja Keuruulla, jalkapalloa PetPetissä, höntsälentopalloa ja sählyä sekä osallistuu PetPetin lentopallojunioreiden valmennukseen, seitsemänvuotias Jasmin on PetPetin lentopallokoulussa, ihan kohta yhdeksän vuotta täyttävä Ellen pelaa sekä lentopalloa PetPetin E-tytöissä että jalkapalloa jyväskyläläisessä FC Blackbirdissa ja yksitoistavuotias Vivian pelaa lentopalloa PetPetin D-tytöissä.
– Lisäksi Juho käy tyttöjen kanssa luistelemassa, ja lasten kanssa leikitään ulkona ihan muuten vain, lapset pelailevat kavereidensa kanssa ja kesällä mökillä uiminen on tärkeää, Susanna Asunta sanoo.
– Eli meidän lapsemme ovat kyllä paljon liikkeellä ja se on hyvä asia. Itse olen vähän huolissani siitä, että nykyään lapset eivät liiku samalla tavalla kuin ennen, kun pelailtiin kavereiden kanssa, leikittiin kaikenlaista ja kiipeiltiin puissa. Nyt harrastaminen on yksipuolistunut, peruskoordinaatiossa ja motoriikassa on isoja eroja ja harjoituksia joutuu suunnittelemaan tarkasti. Minä kannustan harrastamaan useita lajeja, eri lajit tukevat toisiaan.
Asunnan perheessä ei ole kovin usein vapaata viikonloppua; kun lentopallokausi loppuu, alkaa jalkapallokausi, ja pelit ovat yleensä viikonloppuisin.
– Teemme molemmat reissutyötä, sekin hankaloittaa aikataulutusta, mutta onneksi meidän molempien vanhemmat ovat isona apuna niin kuljettamisessa kuin muussakin huollossa, Susanna ja Juho Asunta toteavat.
– Tyttöjen harrastukset ovat etusijalla, mutta hyvin meille vanhemmillekin on jäänyt aikaa urheilla. Ja osaamme kyllä myös laiskotella. Nautimme siitä, että käymme liikkumassa, mutta tarkkojen aikataulujen vastapainoksi on hyvä olla ihan aikataulutontakin oleilua.
Pienikin apu olisi tervetullutta
Pihapelikulttuurin ja lasten vapaamuotoisen liikkumisen ja ulkoilun eteen myös PetPet voisi Susanna Asunnan mukaan ehkä tehdä jotain.
– Olemme miettineet, miten saisimme lisättyä matalan kynnyksen liikuntaa, ja ideoitakin siihen olisi, mutta toiminta vaatisi vetäjiä, Susanna Asunta sanoo ja toteaa, että jos vetäjiä löytyisi, voitaisiin pitää esimerkiksi ohjattuja pihapelivuoroja eri leikkikentillä.
Vuoden urheiluperhe -tunnustuksen perusteluissa todettiin, että Asunnan perhe edistää sekä liikunnallisuutta että yhteisöllisyyttä Petäjävedellä. Yhteisöllisyydestä kertoo esimerkiksi se, että Susanna ja Juho Asunta avustavat myös junioripelaajien kuljetuksissa turnauksiin.
– Huolehdimme, että kaikille on kyyti ja kaikki pääsevät mukaan, Asunnat toteavat.
– Sitä toivoisin, että useammat vanhemmat ymmärtäisivät, että pienikin apu olisi tervetullut. Lasten urheilujoukkueen toimintaan mukaan lähtemisen ei tarvitse tarkoittaa ihan näin isoa panostusta kuin me olemme antaneet, yhdestä mokkapalapellillisestäkin on apua. Jos kaikki tekisivät vähän, se helpottaisi muita, Susanna Asunta toteaa.
