– Lautamiehenä ollessa kyllä on tullut nähtyä yhteiskunnan nurja puoli ja se, miten kaikki voi mennä pieleen silloin, kun asiat alkavat mennä pieleen. Monta kertaa olen ajatellut, että asiasta olisi selvitty, kun tekijä olisi miettinyt ensin kaksi kertaa ja kunnioittanut toista osapuolta. Monesti jutuissa on myös alkoholi tai huumeet mukana, Juha Kortemäki sanoo.
Kortemäellä on kahdentoista vuoden kokemus käräjien istumisesta, hän sai juuri herastuomarin arvonimen pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta lautamiehen urastaan. Lautamiehet ovat maallikkoedustajia käräjäoikeuksissa ja maaoikeuksissa.
– Käräjäoikeuden istuntoja on ollut keskimäärin kerran kuukaudessa, maaoikeuden istuntoja harvemmin. Välillä käräjäoikeudesta on soitettu hyvinkin lyhyellä varotusajalla, kun on tullut peruutuksia, Kortemäki kertoo.
– Istunnossa on yleensä kaksi lautamiestä ja ammattituomari, äänestystilanteessa kaikki ovat samanarvoisia. Jossain ammattituomarit ovat kritisoineet, että lautamiehillä on liikaakin valtaa, mutta Jyväskylässä olemme kyllä olleet yleensä samoilla linjoilla ammattituomarin kanssa. Lakiinhan tämä toiminta perustuu; syyttäjä nostaa syytteen ja lain mukaan tuomitaan. Yleensä laissa on annettu jokin väli, johon tuomion pituus asettuu. Siinä vaiheessa kysytään meidän maallikkojäsenten näkemystämme, kun arvioidaan tuomion pituutta.
– Kahden kerroksen väkeä Keski-Suomen käräjäoikeudessa ei ole. En ole koskaan tuntenut, että meitä maallikkojäseniä pidettäisi jotenkin alempiarvoisina kuin ammattituomareita, Kortemäki toteaa.
Hiljaista puurtamista
Kunnanvaltuustot valitsevat lautamiehet vaalikaudeksi kerrallaan. Jokaisesta kunnasta on vähintään yksi lautamies, isommista kunnista useampia. Maallikkojäsenet ovat nimenomaan maallikkojäseniä, heillä ei ole mitään oikeustieteellistä koulutusta.
– Silloin, kun minä aloitin, Petäjävedeltä oli kaksi lautamiestä, mutta kaksi edellistä vaalikautta on ollut vain yksi, Kortemäki kertoo ja toteaa, että vaikka kunnanvaltuusto valitsee lautamiehet, lautamiehinä he eivät edusta poliittisia puolueita.
– Suomessa oikeuslaitos on riippumaton. Istuntoihin lautamiehet arvotaan. Silloin pitäisi jäävätä itsensä, jos syytettynä olisi sukulainen, mutta sellaista ei ole tullut vastaan, sukulaiset ovat olleet kunnolla, Kortemäki naurahtaa.
– Tämä on sellaista hiljaista puurtamista, ja hyvin luottamuksellista. Osa asioista käsitellään suljettujen ovien takana ja niissä voi olla jopa 50 vuoden salassapitovelvollisuus. En minä ole sitä mitenkään mainostanut, että olen ollut lautamiehenä. Siviilissä minulle ei ole tultu sanomaan mitään, vaikka joskus olen nähnytkin joitakin, jotka ovat olleet käräjäoikeudessa pöydän toisella puolella. Suomen oikeuslaitosta arvostetaan ja kunnioitetaan, ja monesti tuomitut ovat poistuneet oikeussalista jopa tyytyväisellä mielellä, kun ovatkin saaneet lyhyemmän tuomion, mitä syyttäjä on vaatinut.
Seksuaalirikoksia entistä enemmän
Lautamiehiä käytetään käräjäoikeudessa nykyään silloin, kun tuomiona voi olla vapausrangaistus.
– Eli yleensä silloin mukana on ollut väkivaltaa tai väkivallalla uhkaamista, Kortemäki toteaa.
– Joskus jutut jäävät pyörimään mieleen, mutta yritän prosessoida ne kotimatkalla. Välillä istunnot kestävät kaksi päivää, ja silloin joskus siinä välissä olevana yönä asiat tulevat mieleen, mutta en minä pitempään yöuniani ole käräjäasioiden takia menettänyt.
Kortemäen mukaan etenkin seksuaalirikoksia käsitellään nykyään käräjäoikeudessa enemmän kuin vielä kaksitoista vuotta sitten.
– On niitä ollut aina, mutta nyt kynnys tuoda seksuaalirikoksia oikeuteen on madaltunut. Ihmiset uskaltavat puhua niistä ja ymmärretään, että ihmisten seksuaalista koskemattomuutta ei saa loukata, Kortemäki sanoo.
– Myös huumausainerikokset ovat lisääntyneet, ja monesti niihin liittyy ryöstöjä tai pahoinpitelyitä. Uutta on myös se, että nykyään käräjäoikeuden istunnoissa käytetään etäyhteyttä, asianomistaja tai vastaaja voi olla jossain muussa kaupungissa oikeustalolla. Myös tulkkien määrä on lisääntynyt, samassa istunnossa saatetaan puhua kolmea tai neljää kieltä, Kortemäki kertoo.
Juha Kortemäki ei enää jatka uraansa lautamiehenä. Tälle vaalikaudelle Petäjävedeltä valittiin lautamieheksi Simo Sarava.
Tiina Lamminaho