Yksittäiset ihmiset tietävät, miten heidän maksunsa suuntaan ja toiseen tapahtuvat. Summat ovat yleensä pieniä ja niitä liikutellaan nykyisin yhä enemmän sähköisesti.
Vaan miten on isojen organisaatioiden kohdalla, kun summat voivat olla suuria ja laskun saajia paljon. PaikallisUutiset lähti ottamaan selvää, miten esimerkiksi Uuraisten kunnassa rahaliikenne toimii.
Kuinka monella ihmisellä on oikeus maksaa eli hyväksyä Uuraisten kunnan ostolaskuja ja laskuttaa asiakkailta Uuraisten kunnan palveluja? Vastaukset on kerännyt kunnan talous- ja kehitysjohtaja Miika Lähdeniemi.
– Muutamalla henkilöllä. Jokaisen ostolaskun kohdalla prosessi on sama. Sähköinen tai sähköiseksi muutettu ostolasku otetaan vastaan kunnan ostoreskontraan. Ostolaskun kierrätyksen hoitaa Administer Oy. Ensimmäisessä kierrätyksen vaiheessa ostolasku lähetetään kunnan asiatarkastajalle. Asiatarkastajan tulee tietää, onko laskutettu tavara tai palvelu vastaanotettu ja sopimusten mukainen. Asiatarkastaja voi myös tiliöidä ostolaskun.
– Kierrätyksen toisessa vaiheessa ostolasku hyväksytään. Myös hyväksyjä voi tiliöidä laskun. Ostolaskut maksetaan toimittajille eräpäivänä, kun lasku on asiatarkastettu ja hyväksytty asianmukaisesti. Maksatuksen hoitaa Kuntalaskenta Oy.
– Kuntien laskujen tiliöinti koostuu useasta tekijästä: tilistä, kustannuspaikasta, tunniste-, alv-koodista sekä uusimpana lisänä AURA-käsikirjan mukaisesta palveluluokasta ja sektoritiedosta, joiden perusteella Valtiokonttorin talousraportoinnin vaatimat tilastot muodostuvat kirjanpidon vienneistä.
Millaisista summista Uuraisten kohdalla puhutaan?
– Otetaan muutama esimerkki. Vuonna 2024 käyttötalous oli reilut 18 miljoonaa euroa. Siitä sivistyslautakunnan hallinnoimaa oli reilut 11 miljoonaa ja teknisen lautakunnan reilut viisi miljoonaa. Konsernipalvelut nielivät vajaat kaksi miljoonaa, josta yleishallintoon meni vajaat 860 000 euroa. Sivistyspuolella nuorisotoimintaan meni noin 150 000 euroa ja teknisellä puolella esimerkiksi puistojen ja muiden alueiden ylläpitoon reilut 66 000 euroa.
Suurimmat tulo- ja menoerät viime ajoilta?
– Suurimmat yksittäiset laskut ovat yleensä investointihankkeita koskevia tai suunnitelman mukaisia lainanlyhennyksiä. Kuukausittaisista tuloeristä suurimmat koskevat valtionosuuksia ja verotuloja. Veroissa on kuukausivaihtelua muun muassa sen mukaan, milloin kiinteistöverot ovat laskutettavina.
Mistä tulevat suurimmat tulot ja mitkä ovat suurimpia menoeriä?
– Tulopuolella verotulot, valtionosuudet ja muut toimintatuotot, joihin kuuluvat muun muassa kunnan perimät maksut ja sijoitusten tuotot. Menopuolella suurin erä koskee peruskoulutusta ja varhaiskasvatusta. Käyttötalouden nettomenoista sivistyslautakunnan kautta kulkee 67 prosenttia, teknisen lautakunnan kautta 21 ja konsernihallinnon kautta 12 prosenttia. Bruttomenoissa prosentit ovat 58, 29 ja 13.
Paljonko laskutettavia ja maksajia on kuukaudessa?
– Sekä myynti- että ostolaskuja on karkeasti arvioiden parisataa per kuukausi.
Paljonko rahaa minimissään pitää kunnan tilillä olla?
– Hyvä nyrkkisääntö on, että vähintään kuukausipalkkojen verran olisi hyvä olla puskuria. Meidän tapauksessa siis vähintään 350 000 euroa.
Toimiiko maksuliikenteenne jonkun pankin kautta?
– Kyllä ja hyvän tilitoimistokumppanin talousjärjestelmän kautta. Kun laskut käsitellään, asiatarkastetaan ja hyväksytään rivakasti, ne myös saadaan eräpäivinä maksuun.
Kuinka paljon liikkuu yhä paperilaskuja?
– Uuraisten tapauksessa verkkokauppa, joka löytyy kunnan verkkosivulta, on kaikkiaan vähentänyt suoraa laskutusta selvästi. Jos esimerkiksi haluaa vuokrata Huutoniemen mökin ennen piti tulla virastotalolle tekemään varaus, nyt se onnistuu verkkokaupan kautta.
– Ostolaskuista jo noin 90 prosenttia on verkkolaskuja. Kunnan myyntilaskujen osalta prosentti on selvästi pienempi. Kannustankin jokaista kunnalta laskuja saavaa harkitsemaan, olisiko aika siirtyä paperista e-laskutukseen.
Seppo Pänkäläinen
