Päijänteen metsänhoitoyhdistys käyttää entistä enemmän drooneja metsälannoituksiin, boorilannoitusta on tehty tänä vuonna Päijänteen mhy:n alueella jo satoja hehtaareja droonilla.
– Drooneja on käytetty metsälannoitukseen Suomessa viitisen vuotta, mutta näin isossa mittakaavassa niiden kanssa on toimittu vuoden tai parin verran, myyntipäällikkö Henri Mommo Päijänteen mhy:stä kertoo.
–Tekniikka on kehittynyt ja nykydroonit pystyvät kantamaan entistä isompaa kuormaa, joten drooneista on tullut kustannustehokkaampia vaihtoehtoja nimenomaan boorilannoitukseen, siinä levitettävä lannoitemäärä on sen verran pieni. Metsien kasvatuslannoitukset tehdään edelleen helikoptereilla.
Mommon mukaan metsien kasvatuslannoituksessa levitetään typpilannoitetta 300 – 600 kiloa hehtaarille, boorilannoituksessa taas levitetään lannoitetta 25 kiloa hehtaarille.
– Nykyiset isot maatalousdroonit pystyvät kantamaan noin 40 kilon kuorman. Ihan niin paljon boorilannoitetta ei mahdu droonin säiliöön, käytännössä yhdellä säiliöllisellä pystytään lannoittamaan yksi hehtaari, Mommo selvittää.
– Droonilannoitus on kustannustehokasta, koska siinä tarvitaan kalustoa ja miehistöä vähemmän kuin helikopterilannoituksessa. Droonilannoitus on sellainen mies ja pakettiauto -ratkaisu, Päijänteen mhy:n toiminnanjohtaja Petri Takalo toteaa.
Lannoitukseen käytettävät droonit ovat isoja, huomattavasti kuvauskoptereita isompia.
– Droonit ovat jopa kolme metriä leveitä ja niissä on kuusi propellia. Iso koko ja ammattimainen lennättäminen vaatii sen, että luvat ovat kunnossa. Lentokieltoalueille droonien kanssa ei tietenkään mennä, ja lennätyssääntöjen mukaan lennättäjällä täytyy olla näköyhteys drooniin, Mommo sanoo.
– Droonilevityksissä pyritään siihen, että levitettävän alueen reunaan on tieltä korkeintaan 500 metriä. Keski-Suomessa on niin paljon metsäautoteitä, ettei matka tuota ongelmaa. Sekä drooni- että helikopterilannoituksissa tehdään etukäteen lentosuunnitelma ja työmaalla huomioidaan tuulen suunta ja nopeus, jotta lannoite saadaan sinne, minne halutaan. Myös suojakaistat vesistöjen ja rakennusten läheisyydessä otetaan huomioon.
Päijänteen mhy teettää lannoitukset ostopalveluna, lannoituskohteet pyritään keräämään yhteiseen kimppaan.
– Mitä enemmän työmaita on, sitä kustannustehokkaampaa levitys on, ja lannoitus tulee maanomistajalle halvemmaksi. Metsän terveyslannoitukseen saa myös Metsäkeskuksen myöntämää metka-tukea, se kattaa ison osan kustannuksista, Mommo ja Takalo kertovat.
Yhteensä metsiä lannoitetaan Päijänteen mhy:n alueella jopa 2000 hehtaaria vuodessa.
– Boorilannoituksia meillä on tehty satoja hehtaareja vuosittain jo kauan, nykyään kasvatuslannoitustenkin määrä liikkuu sadoissa hehtaareissa vuosittain, Takalo kertoo.
– Boorin puute on Päijänteen ympäristön metsissä yleistä, ja se heikentää metsän kasvua. Vakava boorin puute tuo myös laatuvikoja.
Keskimääräiset lannoitustyömaat ovat useiden hehtaarien kokoisia, isoimmat useiden kymmenien hehtaarien kokoisia. Metka-tukea voi saada vähintään kahden hehtaarin terveyslannoitukselle.
– Mutta lannoitettavan alueen ei tarvitse olla samaa kuviota, jotta voisi saada metka-tukea. Ja jos metsä tarvitsee lannoitusta, kannattaa sitä lannoittaa, vaikka siihen ei saisikaan tukea, Takalo toteaa.
Lannoitustöissä pörräävät droonit ovat Henri Mommon mukaan herättäneet jonkin verran kiinnostusta.
– Pelkästään positiivista kiinnostusta, sellaiseen en ole törmännyt, että droonien olisi epäilty olevan asiattomilla lennoilla, Mommo tarkentaa.
– Mehän käytämme myös pienempiä kuvausdrooneja. Niillä kuvataan metsätiloja kiinteistönvälitystoimintaamme liittyen. Ja eihän sitä tiedä, vaikka droonit kehittyisivät niin, että jonain päivänä niitä käytettäisiin myös metsien kasvatuslannoitukseen.
Tiina Lamminaho
