Keski-Suomen hyvinvointialueen taloutta sopeutetaan ensi vuonna merkittävästi, yhteensä 58 miljoonalla eurolla. Sopeutustoimien tavoitteena on turvata palvelut, estää uuden alijäämän syntyminen ja vastata valtion rahoituksen ja kustannusten väliseen epätasapainoon. Hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin mukaan talous ja toiminta sovitetaan ensi vuonna yhteen eli palvelujen järjestämiseen ei käytetä enempää rahaa kuin sitä valtiolta saadaan. Hyvinvointialueen menot ovat ensi vuonna noin 1,4 miljardia euroa, kun taas valtion rahoitus ja asiakasmaksut kattavat yhteensä noin 1,3 miljardia.
Yksi näkyvimmistä muutoksista kohdistuu terveysasemaverkkoon. Esityksen mukaan Jyväskylässä terveysasemien määrä supistuu nykyisestä seitsemästä neljään. Huhtasuon, Tikkakosken ja Korpilahden asemat lakkautetaan, ja Huhtasuon uudisrakennushankkeesta luovutaan. Multian ja Luhangan sosiaali- ja terveyspalvelupisteet suljetaan heikon toimintavarmuuden ja huonokuntoisten tilojen vuoksi. Konnevedellä, Kuorevedellä, Pihtiputaalla ja Kinnulassa nykyiset asemat korvataan kevyemmillä palvelupisteillä, ja liikkuvia palvelumalleja lisätään.
Terveysasemapalveluja tarjotaan jatkossa sosiaali- ja terveyskeskuksissa, -asemilla ja -palvelupisteissä, mutta fyysisten toimipisteiden määrä vähenee. Tilojen yhteiskäyttöä lisätään ja palvelujen saavutettavuutta pyritään parantamaan digipalveluiden kehittämisellä sekä laajentamalla aukioloaikoja. Asukkaiden mahdollisuuksia käyttää eri toimipisteitä pyritään myös lisäämään.
Aluehallituksen jäsen Jouko Nykänen (kesk.) sanoo, että muutokset ovat rajuja.
-Ne koskettavat kuitenkin yli 20 000 ihmisen elämää. Esitys täytyy käydä kohta kohdalta läpi ja laskea todelliset säästöt ja tosialliset vaikutukset esimerkiksi palveluiden saavutettavuuteen. Niin ei saa käydä, että esitetyt toimenpiteet nostavat kustannuksia myöhemmin tai jopa välittömästi. Säästösumma on saatava kasaan tavalla tai toisella, se on selvää. Keskustan ryhmä ottaa kantaa esitykseen, kunhan kaikki ovat ehtineet siihen kunnolla perehtyä, Nykänen sanoo.
Henkilökohtaisesti Nykänen olisi toivonut, että Keski-Suomen hyvinvointialueella olisi pystytty kehittämään innovatiivisempia ratkaisuja säästöjen synnyttämiseksi kuin ovien sulkeminen. Esimerkiksi lääkärien ammatinharjoittajamallin ottaminen käyttöön kesti turhan pitkään; ensimmäiset lääkärit aloittivat mallin kokeilussa tänä vuonna.
-Ensi vuonna kokeilu on saatava käyntiin kaikilla terveysasemilla. Lääkäreitä on ollut nyt paremmin saatavilla ja ammatinharjoittajamalli kiinnostaa.
Myös tilojen osalta Nykänen toivoo uudenlaista ajattelua.
-Tämä on osin kirjoitettunakin palveluverkkosuunnitelmiin. Voisi ajatella niin, että hoitaja-lääkäri työpari voisi ottaa ihmisiä vastaan kevyemmissäkin tiloissa kuin sellaisissa, joissa pystyy tekemään monipuolisia tutkimuksia. Tilojen yhteiskäyttöä on myös syytä tutkia.
Aluevaltuutettu Moona Seppä (kesk.) toteaa, että lääkärien ammatinharjoittajamalli voisi olla sopiva tapa järjestää palvelu Korpilahdella.
-Mielestäni on huono asia, jos Korpilahden sote-palveluita heikennetään. Kaupungissa on kuitenkin vahvaa tahtoa kehittää aluetta, Seppä sanoo.
Seppä on huolissaan myös pohjoisen Keski-Suomen tilanteesta.
-Sieltä ollaan viemässä neuvolapalveluita. Pelkään, etteivät monilapsiset perheet tee enää ylimääräisiä neuvokäyntejä, mikäli palvelut ovat sadan kilometrin päässä.
-Säästöt on kuitenkin saatava nyt aikaan, niin se vaan on, Seppä toteaa.
Satu Kytölehto (sd) on tyytyväinen siihen, että Petäjäveden terveysasema on säilymässä.
-Toivottavasti arviointiryhmä hyväksyy tämän suunnitelman, eikä tule lisää säästövaateita, Kytölehto sanoo.
Palvelustrategian keskiössä on hoidon jatkuvuuden parantaminen ja hoidon tarpeen arviointi yhdellä käynnillä. Hyvinvointialue jatkaa omalääkärimallin ja ammatinharjoittajamallin kehittämistä. Psykiatriset palvelut yhdistetään ja päällekkäisiä toimintoja puretaan, mikä vahvistaa mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaisuutta.
Palveluverkkomuutoksilla tavoitellaan vähintään 18,6 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Aluehallitus käsittelee strategiaa ja talousarviota marraskuussa, ja aluevaltuusto tekee lopulliset päätökset joulukuussa. Henkilöstövaikutukset koskevat enintään noin 1400 henkilöä, joista tehtävävähennyksiä on hieman yli 400. – Sopeuttamistoimena laitamme ensi vuodeksi tauolle myös henkilöstön kulttuuri- ja liikuntaedun. Samoin varaudumme tämän vuoden tavoin henkilöstön lomautuksiin siten, että se kohdistuu eniten johtamis-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä työskenteleviin. Myös lomapalkkavelan pienentäminen jatkuu, Jan Tollet sanoo.
Ikääntyneiden palveluissa painopiste siirtyy kevyempiin ratkaisuihin, kuten yhteisölliseen asumiseen ja lyhytaikaishoitoon. Ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiden määrä vähenee 80:stä 75:een, Neljästä pienyksiköstä, eli Luhangan Tuuliharjusta, Kivijärven Hopearannasta, Jämsän Länkipohjan palvelutalosta ja Laukaan Sylvistä luovutaan ja Jyväskylän Harjuhovi muutetaan yhteisöllisen asumisen yksiköksi.
Suun terveydenhuollossa palvelut keskitetään suurempiin yksiköihin, ja kuudesta pienestä toimipisteestä luovutaan. Liikkuvat hammashoitoyksiköt täydentävät palvelutarjontaa.
Neuvolapalveluissa neljä pienyksikköä (Kuorevesi, Multia, Huhtasuo, Vihtavuori) lakkautetaan ja osa yhdistetään toisiin toimipisteisiin.
Hyvinvointialueen asukkaat voivat ottaa kantaa palvelustrategiaan ja palveluverkkoon 8.10.–5.11. välisenä aikana. Aluejohtaja Jan Tollet korostaa, että toimenpide-ehdotus on velvoittava ja säästöt on saavutettava, jotta hyvinvointialueen talous saadaan kestävälle pohjalle.
