06.05.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Alkoholia kutsutaan nautintoaineeksi, mikä on melkoisen paradoksaalista, sillä mikään muu kurkusta alas kulahtava aine ei maailmassa aiheuta enemmän kärsimystä ja pahaa oloa kuin tämä ”nautintoaine”.
Suomalaisten suhde alkoholiin on erityisen kompleksinen. 30-luvun kieltolaki ennemminkin lisäsi kuin hillitsi suomalaisten taipumusta humalahakuiseen juomiseen. Sodassa ohiammutut, mutta sielustaan särkyneet miehet lääkitsivät pahaa oloaan miestä väkevämmällä, jonka seurauksena syntyi ylisukupolvinen trauma. Maailman onnellisin maa on myös tuhansien murheellisten laulujen maa.
Tänä päivänä on nähtävissä myös positiivinen pilkahdus, nuoret juovat vähemmän kuin ennen. Toisaalta rinnalle on tullut paljon muita päätä sekoittavia aineita.
Alkoholismista kärsii myös sairastuneen lähipiiri ja kuntoutuminen on usein pitkä ja vaikea tie. Keinoja on monia ja se mikä auttaa toista ei toimi toisella. Yksi vanhimmista raittiutta tukevista toiminnoista on vertaistukeen perustuva AA-toiminta. Ainut AA:n jäseneksi pääsyn vaatimus on halu lopettaa juominen.
Tässä jutussa äänessä ovat Uuraisten AA-kerholaiset, tietenkin nimettöminä.
– Kävin Äänekosken AA:ssa ja mietin ääneen, että miten Uuraisilla ei ole muita alkoholisteja kuin minä. Tätä kautta yhytin erään toisen uuraislaisen, joka kävi Tikkakosken ryhmässä ja päätimme perustaa Uuraisille oman ryhmän noin nelisen vuotta sitten. Aluksi kokoonnuimme seurakuntakodilla ja nykyään tapaamme perhekeskuksella maanantai-iltaisin. Pikkuhiljaa kävijämäärä on lisääntynyt, harvoin meitä nykyään on seitsemää vähempää, toinen ryhmän perustajista kertoo.
Ryhmään ovat tervetulleita myös he, joilla ongelmana ovat muut päihdyttävät aineet alkoholin sijaan tai lisäksi.
Koska alkoholistit ovat anonyymeja, ei myöskään kotipaikkaa kysellä ja Uuraisten ryhmässäkin käy muilta paikkakunnilta. Kesän lähestyessä ryhmään ovat luonnollisesti tervetulleita myös alueen kesäasukkaat.
AA-toiminta täyttää aivan pian 90 vuotta, ensimmäinen AA-kokous pidettiin 10. kesäkuuta 1935 Ohiossa. Anonyymien Alkoholistien eli AA:n ohjelman perustivat alkoholistit Bill Wilson ja Bob Smith. Nyt AA on maailmanlaajuinen yhteisö, joka tarjoaa vertaistukea alkoholiongelmista kärsiville ihmisille. AA:n toiminta perustuu 12 askeleen ohjelmaan, joka auttaa jäseniä saavuttamaan ja ylläpitämään raittiutta.
Kokouksissa jäsenet jakavat kokemuksiaan, tukevat toisiaan ja työskentelevät yhdessä kohti yhteistä tavoitetta: elämää ilman alkoholia.
– Meillä on todella hyvä ryhmä, vaihtuvuutta on sopivasti. Joka kerta kun lähden ryhmästä, minulla on tunne, että olen jättänyt sinne raskaan taakan ja askel on taas kevyt.
– Sillä mitä olet ryhmän ulkopuolella ei ole mitään merkitystä, ryhmässä olemme kaikki samanarvoisia ihmisiä, joilla on yksi tavoite: raitis elämä.
– Jokainen saa puhua niin pitkään kuin haluaa ja saa jakaa asioita, mitä haluaa. On ihmeellinen tunne, kun tietää, että vieruskaveri tietää täsmälleen mitä tarkoitat.
– Alkoholistit ovat itsekeskeisiä ja omiin ongelmiinsa keskittyviä, siksi puhumisen lisäksi myös kuunteleminen on tärkeää.
– On kummallista, että kun käsittelee raskaita asioita, tulee niin keventynyt olo.
Alkoholismi eli alkoholiriippuvuus on krooninen, eli pitkäaikainen tai toistuva ja usein hitaasti kehittyvä sairaustila, jossa mieli ja elimistö tulevat riippuvaiseksi alkoholista. Sen kehittymiseen tarvitaan geneettinen alttius ja laukaisevia tekijöitä voivat olla esimerkiksi koulukiusaaminen tai turvattomuus. Alkoholistit ovat usein hyvin herkkiä ja he tuntevat voimakkaasti.
Erityisesti naisilla alkoholismin kehittymiseen vaikuttavat usein suorituspaineet ja stressi. Alkoholistit ovat usein myös ihmistyyppiä, jotka eivät osaa pitää rajojaan ja hakevat hyväksyntää muilta.
Äitiys ja alkoholismi taas ovat yhdistelmä, johon liittyy valtavan paljon myyttejä, paineita ja odotuksia.
Alkoholismi on sairaus, joka koskettaa erittäin suuresti myös alkoholistin perhettä. Perheenjäsenillä on suuri vaara sairastua läheisriippuvuuteen, joka voi lapsella esimerkiksi ilmetä vanhemman suojeluna ja elämän suorittamisena.
– Minä suoritin elämääni, enkä koskaan omasta mielestäni riittävän hyvin. Ensin otin yhden töiden jälkeen, jotta jaksoin. Hyvin pian määrät lisääntyivät ja alkoholista tuli elämän keskipiste.
Alkoholista eroon pääseminen on usein pitkä tie. Usein matkalle mahtuu monia katkoja ja kuntoutuksia, jotka joillakin auttavat, joilla ei, joillakin jopa pahentavat tilannetta ja tuovat mukaan huumeet tai lääkkeiden väärinkäytön. Ensimmäinen ja erittäin tärkeä askel on ongelman myöntäminen.
– Retkahdukset ovat tyypillisiä. Meillä AA:ssakin on monia, jotka olemme sinnikkäästi hakeneet apua, retkahtaneet juomaan, mutta olemme saaneet toisistamme vertaistukea ja uskoa siihen, että lopulta juominen loppuu. Jokainen raitis päivä on voitto ja kiitollisuus siitä on valtava.
– On hienoa tuntea olevansa tervetullut, vaikka olisi epäonnistunut. Aina on toivoa.
Niin raskas kuin tie alkoholismista raittiuteen onkin, on asiassa myös positiivisia piirteitä.
En ikinä osaisi elää niin täysillä, tuntea syvästi ja nauttia jokaisesta selvästä päivästä, myös itsetuntemus on tällä rankalla polulla valtavasti kasvanut.
Juovan alkoholistin elämä on usein täyttä kaaosta, johon liittyy vahvasti häpeän tunteita. Kun juominen loppuu, kaaos selkenee ja häpeä hälvenee.
– Joka päivä pitää palata sen tosiasian äärelle, että olen alkoholisti, joka ei juo. Mutta, että paluu kaaokseen ja häpeään on vain yhden ryypyn päässä.
Sote-sektorin säästöistä puhutaan paljon. Juuri käydyissä vaaleissa ei tainnut löytyä kovin montaa ehdokasta, joka olisi ilmoittanut haluavansa ajaa alkoholistien asiaa. Kuitenkin juova alkoholisti tulee yhteiskunnalle hyvin kalliiksi, niin terveys- kuin sosiaalipuolellakin, lisäkuluja tulee esimerkiksi lastensuojelun asiakkuuksista. Mutta kun alkoholisti lopettaa juomisen, hänestä tulee yleensä kuluerän sijaan veroja maksava yhteiskunnan tuottava osanen.
Tukea päihdeongelmiin on saatavilla, mutta usein se edellyttää henkilöltä itseltään tarmokkuutta ja sinnikkyyttä, sekä valitettavan usein myös luukulta toiselle kulkemista. On tyypillistä, että koska päihdeongelmiin liittyy usein myös mielenterveysongelmia, ihminen saattaa joutua outoon kierteeseen. Hän on liian päihdeongelmainen saadakseen mielenterveyspalveluja, mutta toisaalta ei tarpeeksi juoppo päästäkseen päihdekuntoutukseen.
– AA:ssa on se hyvä puoli, että koska toiminta perustuu täydelliseen vapaaehtoisuuteen, ovi on aina auki tulla. AA:ssa kukaan ei ole liikaa tai liian vähän alkoholiongelmainen. Toipuvalle alkoholistille on äärimmäisen tärkeää, että hän saa tukea säännöllisesti. Moni käy varsinkin raittiuden alkuvaiheessa monissa ryhmissä ja se on täysin ok.
– Jos joku tässä maailmassa on ihme, niin se, että alkoholisti raitistuu. Meillä on jokaisella korkeampi voima, mikä se sitten itse kullakin on – ja se on se mikä ihmeen mahdollistaa.
Lisätietoja www.aa.fi
Keski-Suomen alueen auttava puhelin 24/7
050 575 9300
Hanna Lahtinen
06.05.2025 | Alueelta, Korpilahti, Lue ilmaiseksi, Mainossisältö, Toivakka, Uurainen
Karttakin sen kertoo, Korpilahti-lehden, Petäjävesi-lehden ja PaikallisUutisten
pääasialliset levikkialueet muodostavat yhtenäisen alueen Jyväskylän ympärillä.
NAAPURISSA-KESÄLEHTI on näiden kolmen paikallislehden välissä ilmestyvä liite,
joka kertoo, mitä seudulla tapahtuu ja minne kannattaa kesällä suunnata.
Painosmäärä noin 10 000 kpl. Lehti on normaalin tilaajajakelun lisäksi nippujakelussa eri puolella levikkialuetta ja sähköisesti kaikkien luettavissa ilman maksumuuria.
Kesälehteen koostuu mittava tapahtuma- ja palveluhakemisto alueen tapahtumista ja yrityksistä.
Tässä pitää olla mukana!
Tarjoushinnat kesälehteen (suluissa veroton hinta, ALV 25,5 %)
• 2 x 50 pmm (käyntikortti) 125,50 € (100)
• 2 x 100 pmm 251 € (200)
• 1/4 sivu 401,60 € (320)
• puoli sivua 753 € (600)
• koko sivu 1255 € (1000)
Ilmoitusvalmistus sisältyy hintaan.
Ota yhteyttä omaan lehteesi ja kysy lisää!
Maarit Nurminen p. 0400 644 899 ilmoitukset@korpilahtilehti.fi
Niina Kelloniemi p. 050 366 7691 toimitus@petajavesilehti.fi
Hanna Lahtinen p. 050 5431 207 ilmoitukset@paikallisuutiset.fi
29.04.2025 | Tilaajille, Uurainen
Jyrki Paanasen yritystoiminta on sen verran erikoinen yhdistelmä, että hänelle on helppo keksiä erilaisia määritelmiä kuten laulava metsuri, moottorisahatrubaduuri tai uusimpana konsertoiva jyrsijä.
Jyrsijäksi häntä voi nimittää Rakennus- ja metsäpalvelu Paanaset Oy:n uusimman laitehankinnan vuoksi. Leader JyväsRiihen hieman rahallisesti tukemana yritys on hankkinut kantojyrsimen, joka on todennäköisesti helpoin tapa poistaa häiritsevä kanto pihasta.
– Toinen vaihtoehto on kaivinkone, mutta pelkän yksittäisen kannon takia ei isoa konetta kannata tontille rahdata. Jyrsimellä poistetun kannon kohta häviää olemattomiin muutamassa kuukaudessa, Paananen kertoo.
Hintaa yhden kannon poistolle tulee noin sata euroa ja jos kantoja on useita, niin luonnollisesti yksikköhinta pienenee.
– Ajatus kantojyrsimen hankinnasta tai mahdollisesti toiselta yrittäjältä lainaamisesta on ollut jo yrityksen perustamisesta lähtien. Laite on kuitenkin sen verran kallis, että hetki piti harkita. Tarve kuitenkin kasvaa samassa tahdissa kuin myös pihapuiden kaatopalveluja osataan käyttää. Suosittelen muillekin JyväsRiihen leader-tukien käyttämistä, hän jatkaa.
Pihapuuta ei kannata lähteä itse kaatamaan, ellei ole aivan varma omista metsurintaidoistaan. Ammattilaisella on käytössä paitsi oma tietotaitonsa, myös apuvälineitä, kuten kaadonsuuntain tai kiipeilyvarusteet.
Jyrki Paananen on siis jyrsijä ja metsuri, mutta myös muusikko. Itse hän pitää nimityksestä kantrivaari. Nyt kantrivaari harjoittelee työn ohessa tulevan äitienpäiväkonsertin ohjelmistoa. Perjantai-iltana 9.5. Selma-tilassa hän laulaa äideistä ja äideille.
– Lisäksi myös lapseudesta, sisaruudesta ja monenlaisista ihmissuhteiden kiemuroista. Ohjelmiston olen pyrkinyt valitsemaan niin, että mennään reippaasti tunnelmasta toiseen ja näkökulmia vaihdellen, hän kertoo.
Mukana on jotain tuttua ja omiakin kappaleita, mutta myös aivan uutta ja ennen kuulematonta, tulkintoja Aznavourista Hanhiniemeen.
Tämän haastattelun kolmas pointti on se, että Jyrki Paananen on melko tuore Uuraisten Yrittäjien puheenjohtaja. Vielä hetken hän on myös kunnanvaltuutettu.
– Olo on valtuustovelvoitteiden päättyessä hieman huojentunut ja nyt energiaa on enemmän myös järjestötyöhön. Mietimme yrittäjien hallituksessa, että yhteistyö kunnan kanssa on tärkeää, mutta liian läheistä se ei saa olla. Siksi edellinen puheenjohtaja Samuli Mattila halusi luopua tehtävästä tultuaan valituksi kunnanhallituksen puheenjohtajaksi. Haluaisin viedä yrittäjäyhdistyksen roolia enemmän siihen suuntaan, että se on yhdistys muiden yhdistysten joukossa. Ilahduttavaa on, että hallituksessa on nyt mukana uusia, nuoria jäseniä meidän kokeneempien lisäksi.
Paananen näkee, että uuraislainen yrittäjyys on nousussa ja uusia yrityksiä pulpahtelee ilahduttavasti. Tämä näkyy myös Uuraisten keskustassa, jonka kuolemaa on pitkään pelätty. Juuri nyt esimerkiksi liiketilojen täyttöaste on varsin korkea.
Yhteyden pitäminen kuntaan on hänen mielestään kuitenkin yksi yrittäjäyhdistyksen päätehtävistä kuten kaikkinainen yrittämisen mahdollisuuksien parantaminen ja verkostoituminen.
– Tärkeää on myös yrittäjien vertaistuki, jossa kokeneet yrittäjät voi jelpata nuorempia ja tietoa jaetaan toisten avuksi. Lisäksi on vielä valtakunnallinen tuki esimerkiksi lakiasioissa.
Yrittäjäyhdistykseltä on myös toivottu erilaisten tapahtumien järjestämistä.
– Lähitulevaisuuden suunnitelma on, että lähdemme entistä aktiivisemmin mukaan jo olemassa oleviin tapahtumiin, kuten Valon kylään tai Uuraisten Viikon tapahtumiin. Katsotaan omia tapahtumia ehkä sitten vähän myöhemmin, hän päättää.
Hanna Lahtinen
29.04.2025 | Tilaajille, Toivakka
Ruuhimäen kylätalolla vietettiin perinteistä Papin torstaita maaliskuun lopussa. Kylätalolle oli kokoontunut kyläläisiä myös naapurikyliltä. Salissa oli juhlan tuntua, kun remontin jälkeen tilat on saatu käyttöön ja tilojen siunaaminen oli ohjelmassa.
Kappalainen Panu Partanen toimitti kylätalon siunaamisen remontin jälkeen. Hän käytti rukoushetken pohjana kodin siunaamiseen kaavaa, koska eräänlaisesta kodistahan on kyse: kaikkien kyläläisten ja tilaa käyttävien yhteisestä olohuoneesta.
Puheessaan Partanen nosti esille kolme seikkaa. Ensiksi hän mainitsi, että kaikki on lahjaa. Vaikka ihmiskädet ovat remontin ahkeroineet, niin mahdollisuudet tällaiseen on suotu ylhäältä Taivaan Isältä. Jokapäiväiseen leipään kuuluvat ruuan lisäksi vaikkapa hyvät naapurit, kyläyhteisö ja yhteiset tilat – tästä kaikesta saamme kiittää tänäänkin.
Toiseksi hän mainitsi, että ihmisiäkin on syytä kiittää. Menneitä sukupolvia, jotka olivat rakennuksen kouluksi urakoineet nopealla aikataululla 1930-luvulla sekä kyläseuran talkoolaisia, jotka olivat tehneet valtavan työn kunnostaessaan tilat pohjarakenteita myöten. Työ on vaatinut sitoutumista, vastuunkantoa ja pitkäjänteisyyttä. Kärsivällisyyttä on tarvittu myös siinä, että avustusbyrokratioista on selvitty. Nyt saamme iloita kauniista ja toimivista tiloista, ja samalla muistaa sen suuren talkootuntimäärän, jota yhteiseen hyvään on käytetty.
Kolmanneksi Partanen kannusti, että tiloja käytettäisiin runsaasti. Kylätalo on tarkoitettu ihmisille. Se luo turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä antaa puitteet monenlaisiin juhliin ja tilaisuuksiin. Tilojen siunauksen tarkoituksena ei olekaan siunata elottomia lattioita, kattoja ja rakenteita, vaan ennen muuta kaikkea elävää, heitä, jotka tiloissa tekevät vapaaehtoistyötä ja niissä vierailevat. Siunauksen tarkoituksena on muistuttaa arvoista ja Jumalan hengestä, joka levittää ympärilleen rauhaa ja hyvää. Kylätalon juhlavissa ja kodikkaissa tiloissa onkin hyvät olosuhteet kaikkien viihtymiseen.
Lopuksi Partanen vielä kiitti kyläseuraa läheisestä yhteistyöstä seurakunnan kanssa ja toivotti menestystä kylätalon toiminnalle.
Tuija Kokko muisteli kouluaikaisia musiikkiopintoja ja bändikokemuksia sekä esitti laulun Täällä pohjan tähden alla.
Hannu Hyvönen kertoi koulun historiasta ja koulurakennuksen muuttumisesta kylätaloksi.
Ruuhimäki-seura perustettiin aikanaan vuonna 1977 koulun lakkautusuhkan alla koulua pelastamaan ja kylää elvyttämään. Ruuhimäki-seura oli Suomen ensimmäinen kyläseura. Koulun toimintaa saatiin jatkettua vuoteen 2009 saakka, jonka jälkeen Ruuhimäki-seura vuokrasi rakennuksen kylätaloksi. Kunnan päivähoito jatkoi vielä tiloissa vuoden 2019 kevääseen.
Kun kunnan toiminta päättyi, Ruuhimäki-seura hankki kiinteistön omistukseensa vuonna 2019.
Remontissa kaksi luokkatilaa on yhdistetty yhdeksi saliksi, johon mahtuu isompikin joukko kerralla ja tarvittaessa vaikka koko kylän väki. Yläkertaan tehtiin verstashuone, jossa voidaan tehdä puutöitä ym. askartelua.
Remontti toteutettiin Maaseutukehitys ry:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluvana hankkeena ja toteutus tehtiin pääosin talkootyönä.
Kylätalossa järjestetään monipuolista harrastustoimintaa kyläläisille ja lähiympäristölle. Tilaa vuokrataan esim. kokouksien ja juhlatilaisuuksien pitoon. Talon toivotaan muodostuvat kyläläisten yhteiseksi olohuoneeksi.
Panu Partanen, Hannu Hyvönen
Seppo Sirenius aloitti Ruuhimäki-seuran puheenjohtajana
Kylätalo on remontoitu toimintaa varten ja sitä on tälläkin viikolla reilusti luvassa. Tänä iltana lapset ja lapsenmieliset juhlivat vappua naamiaisten merkeissä ja varsinaisia Ruuhimäen kylätalon tupaantuliaisia vietetään ensi lauantaina klo 16–19. Silloin kylän ylpeyteen saapuu tutustumaan kunnanjohtaja Touko Aalto. Tunnelmaa luomassa on myös paikallinen tanssiorkesteri Waarin baari.
Ruuhimäen kyläseuralla on myös uusi puheenjohtaja. Leena Rouhiaisen työtä jatkaa nyt Seppo Sirenius, joka uusi valtuustopaikkansa juuri käydyissä kuntavaaleissa.
– Kyläseuran ja kylän asiat ovat lähellä sydäntäni ja haluan tuoda niitä esiin myös valtuustossa. Kylien elinvoimaisuus on tärkeää koko Toivakan kannalta. Kyläseuran toiminnasta minulla on vielä paljon oppimista, mutta onneksi on kokeneita ympärillä, iloisin ja avoimin mielin olen aloittamassa, Sirenius sanoo.
Sirenius näkee, että pienten yhdistyksen kannattaa yhdistää voimavaransa aina kun se on järkevää. Hän toivoo entisestäänkin tiivistyvää yhteistoimintaa esimerkiksi metsästysseuran ja vanhempainyhdistyksen kanssa ja tietysti myös Kankaisten kylän, jonka kanssa Ruuhimäki oikeastaan muodostaa kyläparin.
Yhdistystoiminnassa koetaan välillä hiljaisempia ja välillä vilkkaampia kausia, molempia on mahtunut Suomen vanhimman kyläseurankin taipaleelle. Seppo Sirenius toivoo, että upea kylätalo inspiroi yhä vain lisää aktiivista ja monipuolista toimintaa.
– Yhteisöllisyys on voimavaramme, sen huomasi esimerkiksi pääsiäiskokolla, jolle lopulta saatiin pelastuslaitokselta polttolupa ja jossa oli yli 50 osallistujaa. Erityisesti ilahduttivat nuoret miehet Antti ja Joonas, jotka hoitivat kokon jälkivartioinnin mallikkaasti.
Maailmalla Ruuhimäki tunnetaan tietysti rallista. Ensi kesänä heinä-elokuun vaihteessa Ruuhimäen erikoiskoe ajetaan ensin shakedownina ja vielä kaksi kertaa itse rallissa. Tämä tietää ruuhkaa Ruuhimäelle ja kyläseuralle kiireitä.
Hanna Lahtinen
27.04.2025 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisten Viihdelaulajat tempaisi viime syksynä ja järjesti Minun lauluni -konsertin, joka perustuu suosittuun lauantai-illan ohjelmaan, jossa arvuutellaan, kenen elämän biisistä on kyse. Konsertti oli suuri menestys ja jatkoa toivottiin välittömästi.
Ja toukokuun ensimmäisenä sunnuntaina on luvassa jatkoa. Tällä kertaa idean äiti Heidi Arvonen on koonnut vierasjoukoksi Uuraisilla syntyneitä tai muuten vaikuttaneita, mutta sittemmin muualle muuttaneita, onpa joukkoon saatu muutama ihan oikea julkkiskin.
Siniselle sohvalle Minna Vileniuksen jututettaviksi istahtaa esimerkiksi Päivikki Koskinen, joka on tuttu Puoli Seiskasta ja toiminut myös Ylellä kuuluttajana. Luonnossa viihtyvän Päivikin elämän suuri rakkaus on Uuno-koira.
Niin ikään Uuraisten peruskoulusta on maailmalle ponnistanut toinenkin koiraihminen, Maaretta Tukiainen, jonka taitamien ammattien lista on pitkä ja vaikuttava. Wikipedia tietää kertoa Maaretasta, että hän suomalainen tietokirjailija, sisustusarkkitehti, yrittäjä ja podcast-host. Hän on työskennellyt muun muassa kustannustoimittajana, elokuvakriitikkona, tv-juontajana sekä tv-kanava Subin ohjelmapäällikkönä ja kanavajohtajana vuosina 2001–2011. Koulutukseltaan hän on kasvatustieteiden maisteri, humanististen tieteiden kandidaatti elokuva- ja tv-tieteestä, sisustusarkkitehti SIO, NLP trainer sekä rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja. Hän on opiskellut myös näyttelemistä ja tiedotusoppia. Uusin opittu ala on eläindoulana toimiminen.
Johtajaopettajana Höytiän koulussa puolestaan toimi 90-luvulla Pasi Pohjola, jolloin hän toteutti oppilaiden kanssa esimerkiksi musiikkiteoksen nimeltä Piki on parasta uuden kestopäällystetien kunniaksi. Hieman tunnetumpi Pasi on 35-vuotiaan mieskuoro Semmareiden alkuperäisjäsenenä.
Sohvalle istahtaa myös kenties Suomen kuuluisin Markku ja jos sohvassa on korjaamista, niin eipä ole kauan. Huutokauppakeisarin oikea käsi Markku Saukko on vakiokasvo myös Kynkkälän näytelmäpiirin näytelmissä.
Nuorisolaisia saa edustaa 10 vuotta sitten koulukeskuksen ysiluokan päättänyt Mimmi Ahonen, joka viimeistelee dramaturgian ja näytelmän kirjoittamisen opintojaan Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa. Poikkitaiteellinen Mimmi on myös osallistunut kaksi kertaa Amos Rexin nuorten taiteilijoiden Generation-triennaaliin ja on tamperelaisen esittävien taiteiden kollektiivi Ivan kantavia voimia.
Uuraisten Viihdelaulajat on harjoitellut vieraiden kappaleita jo pitkään, mutta uudelle tasolle noustiin muutama viikko sitten kun mukaan saatiin oma András Szabón johtama Minun lauluni-bändi. Naisvaltaista kuoroa vahvistaa solistina myös Eewert Salmi.
– Bändi tuo volyymia, voimaa, sisältöä ja draivia, Sari Rimmi luettelee ja kiittelee kuoronjohtaja Sari Eirtola-Loukolaa, joka innostuu aina kaikesta, mitä kuorolaiset keksivät ehdottaa.
Esitettävät kappaleet ovat tässä vaiheessa suuri salaisuus, mutta sen kuorolaiset paljastavat, että jälleen mennään tunteiden vuoristoradalla vauhdilla tunnelmasta toiseen.
Tuttuun tapaan, yleisö saa kortit, joihin saa veikata kenen kulloinkin kuultava kappale on. Jokainen konsertti on ainutlaatuinen, mutta Minun lauluni -konsertti varsinkin.
– Tämä on nähtävä paikan päällä sunnuntaina 4.5., uusintaa ei ole edes mahdollista tehdä. Toivottavasti saamme esiintyä aivan täydelle salille, viihdelaulajat toivovat.
Hanna Lahtinen
