19.08.2025 | Tilaajille, Uurainen
Jokihaarassa sijaitseva Nauttiainen-järvi on vuosikymmenten aikana muuttunut merkittävästi. Aiemmin matala, kirkasvetinen ja hiekkarantojen reunustama järvi on nykyään selvästi tummempi, ja monet entisistä uimarannoista ovat kadonneet. Veden laadun heikkeneminen on herättänyt huolta niin mökkiläisten kuin paikallisten asukkaiden keskuudessa ja joitain toimenpiteitä on aiemminkin tehty.
– Höytiäntien puoleista lahtea on joskus ruopattu, mutta poistettu aines on varmaankin valunut jo takaisin järveen, Aki Lähteenmäki muistelee.
Kaksi vuotta sitten käynnistettiin Uuraisten kunnan toimesta valuma-alueeseen perustuvan vesienhoitohankkeen esiselvitys, jonka tavoitteena oli selvittää veden tummumisen taustalla olevat syyt ja suunnitella tehokkaita toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Nyt selvitys on valmistunut ja sitä esiteltiin kunnanvirastolla tiistaina.
Yllätys ei ollut, että eniten humusta järveen valuu ojitetulta Isosuolta.
Vesienhallinnan esiselvitys tarjoaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia alueen vesistöjen tilan parantamiseksi. KVVY Tutkimus Oy:n laatima raportti esittelee yli 30 kohdetta, joissa voidaan toteuttaa erilaisia vesienhallintarakenteita, kuten kosteikkoja, patorakenteita ja suon ennallistamista.
Raportti toimii lähtökohtana jatkokeskusteluille maanomistajien kanssa ja tarkemmille maastoselvityksille.
– Kaikki toimenpiteet ovat ehdotuksia ja on täysin maanomistajien päätettävissä, haluavatko he niihin ryhtyä, korosti selvitystä esitellyt Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:n toiminnanjohtaja Tuomo Laitinen.
Selvityksen mukaan vesienhallinta ei ainoastaan paranna vesistöjen ekologista tilaa, vaan tuo hyötyjä myös metsätaloudelle ja viljelyksille. Esimerkiksi kosteikot voivat vähentää ravinnekuormitusta ja parantaa peltojen kuivavaraa, kun taas suon ennallistaminen voi pienentää hiilipäästöjä ja parantaa vedenpidätyskykyä. Vesienhallinta kannattaa aloittaa latvavesiltä, jolloin rakenteet tukevat toistensa toimintaa koko valuma-alueella. Tällöin myös itse järvessä tehtävät toimenpiteet, kuten tehokalastus, ruoppaus ja kaislojen niitto tuottavat pysyvämpiä tuloksia.
Raportissa esitellyt rakenteet on jaoteltu viiteen päätyyppiin. Kosteikot hidastavat veden virtausta ja pidättävät kiintoainetta ja ravinteita. Patorakenteet, kuten putkipadot ja settipadot, säätelevät veden virtausta. Virtauksen hidastaminen pohjakynnyksillä ja rankanipuilla vähentää eroosiota.
Suon ennallistaminen ojien täytöllä ja puuston vähentämisellä palauttaa suon luonnontilaa. Uomankunnostus kaksitasouomilla ja uoman uudelleen linjauksella parantaa veden laatua ja vähentää tulvariskiä.
– Esimerkiksi rankaniput ovat hyvin edullinen, mutta varsin tehokas tapa pidättää kiintoainetta ja ne toimivat myös erinomaisena kasvualustana pieneliöstölle, joka käyttää ravintonaan soilta valuvaa pinta-ainesta ja näin osaltaan estää sen pääsyn järveen saakka, kertoi suunnittelija Riku Huuskola.
Kalliimpien rakenteiden kustannukset vaihtelevat kohteen mukaan. Esimerkiksi kosteikon perustaminen kaivamalla voi maksaa 25 000–50 000 euroa hehtaarilta, kun taas suon ojien täyttö maksaa noin 500–1000 euroa hehtaarilta. Rahoitusta voi hakea muun muassa Helmi- ja METSO-ohjelmista sekä ELY-keskuksen ei-tuotannollisten investointien tuesta.
Yksittäisillä rakenteilla ei ole suurta merkitystä, mutta yhdessä ne muodostavat vaikuttavan ja pysyvän kokonaisuuden, raportissa korostetaan.
– Todennäköistä myös on, että jos mitään ei tehdä ja vaikka valumat eivät lisääntyisi, niin järven tila tulee huononemaan. Tähän vaikuttaa ilmastonmuutos ja keskilämpötilojen nousu. Suomen järvien tulevaisuus on huolestuttava, sillä järvien lämpeneminen lisää muun muassa niissä esiintyviä leväkukintoja. Tämä lisää puolestaan järvien metaanipäästöjä ja edelleen happikatoa. Seurauksena voi olla itseään ruokkiva kierre ja järven ”kuoleminen”, Laitinen kertoi.
– Myös suojavyöhykkeet ovat erittäin tärkeitä ja olisi hyvä jos jokainen maanomistaja huolehtisi, että omalla rannalla ovat suojavyöhykkeet mieluummin hieman suurempia kuin minimivaatimus viisi metriä, lisäsi Jokihaarassa asuva ympäristötutkija Päivi Tiiva. Suojavyöhykkeellä tarkoitetaan vesistön ja pellon tai hakkuualueen väliin jätettyä vyöhykettä, jossa ei harjoiteta viljelyä tai metsätaloutta ja jossa on pysyvä kasvipeite. Suojavyöhykkeen tarkoitus on vähentää eroosiota sekä ravinteiden ja torjunta-aineiden kulkeutumista vesiin.
– Raportissa oli tosi hyviä nostoja. Toivon, että asia menee nyt tekniseen lautakuntaan ja kunnan johdolla lähdetään selvittämään rahoitus ja ryhdytään toimenpiteisiin, totesi illan päätteeksi Nauttiaisen mökkiläinen ja kunnanvaltuutettu Anne Pihl.
Hanna Lahtinen
19.08.2025 | Tilaajille, Uurainen
Auringon matka kulkee Aittovuoren kuusikon yli keväisin aina pidemmälle Koulukeskuksen suuntaan. Syksyisin kaari lyhenee päivä päivältä. Jo vuosikymmeniä Kerttu Vihavainen on sitä kotinsa ikkunasta katsellut. Näön hämärtyessä hän edelleen iloitsee voidessaan seurata, mihin kohtaan aurinko milloinkin laskee. Lintujen liikkeen hän näkee, punatulkun tunnistaakin. Se on iso ilo.
Vaikka näkö himmenee ja lähimuistikin huolettaa, monet menneiden vuosikymmenten tapahtumat ja tunnelmat ovat kirkkaina muistissa.
Sisarensa kolmea poikaa hän aikanaan tuli Uuraisille hoitamaan. Eikä hän sitten koskaan Uuraisilta lähtenyt. Moneen seikkailuun ja kujeeseen pojat tätinsä haastoivatkin. Esikoisen kertoman mukaan nykyisen koulukeskuksen vanhinta osaa rakennettaessa pojat vaativat tätiään kiipeämään tikkaita katolle Lannevettä katsomaan. Jotta järven olisi nähnyt, olisi pitänyt nousta savupiipun päälle. Sinne ei sentään kiivetty. Toiset olivat säännöt ja suojaukset rakennustyömailla noina aikoina. Kertun kärsivällisyys ja huumori riittivät monenlaiseen.
Vierto Vanhan Kuntalan lähistöllä on yksi rakas paikka Uuraisilla. Sinne Kerttu pyörän tarakalla toi herukkapensaita Koskisilta kirkkolaakson takaa 1950-luvulla. Yhteisöllisyys ja naapuriapu olivat arvossaan. Noiden pensaiden marjoja kävimme elokuun puolivälissä poimimassa. Portailla istuen pidimme lepotaukoa ja juttelimme. Kerttu muisti, kuinka hän oli juuri täyttänyt 20 vuotta, kun oli käymässä sisarensa perheessä Uuraisilla. Lankonsa vanhempien luo he menivät Minkkilän torppaan Koskelaan katsomaan auringonpimennystä. Ilmiö oli hämmentävä, kun luonto hiljeni. Kesken muistelun iski epävarmuus muistin pitävyydestä. Kerttu mietti, että pitää jotakuta pyytää katsomaan tietokoneelta varmistus asiaan. Kaivoin puhelimen taskusta. Tekoäly kertoi heti, että kyllä vain, täydellinen auringonpimennys on ollut 10.7.1945 iltapäivällä ja sitä on voinut Uuraisilla seurata. Pimennyksen linja kulki Kokkolasta Kerimäelle.
Lapset ovat olleet Kertun suuri rakkaus perhepäivähoitajana ja seurakunnan parissa. Pyhäkoulussa ja leirillä sadat lapset ovat saaneet osansa Kertun huomiosta ja välittämisestä. Itsekin muistan jo 1970- ja 80-luvuilta hänet hymyilevänä ohjaajana. Hiljalleen hän siirsi viestikapulan nuoremmille aikansa rinnalla vielä tukien. Runonkin hän on tästä sukupolvenvaihdoksesta kirjoittanut kirjaan, jonka neljä uuraislaista runoilevaa naista teki. (Polun varrelta, omakustanne 1997)
Seurakunta on ollut rakas ja tärkeä yhteisö koko aikuisiän. Lasten ohella erityinen rakkaus on kohdistunut lähetystyöhön ja ilosanoman, evankeliumin kertomiseen. Itse hän ei niinkään ole ollut eturivissä tai äänessä, enemmänkin tukijoukoissa ja taustalla tukena rukoillen ja palvellen. Polkupyörällä, kuorma-auton lavalla ja tuttavien kyydissä on taitettu matkaa teltta- ja kyläkokouksiin eri puolille Uuraista. Edelleen hän usein osallistuu sunnuntaisin Uuraisten Helluntaiseurakunnan tilaisuuksiin. Nyt matka rollaattorin kanssa on jo liian pitkä ja vaivalloinen, mutta ystävät palvelevat tarjoamalla autokyydin.
Elokuun alussa seurakunta sai nauttia Kertun tarjoamat täytekakkukahvit ja karjalaista pullarinkeliä. Hiitolasta kahteen kertaan evakkona lähteneen Kertun ohjeet pullan letityksestä olivat yksityiskohtaiset. Hyvin näytti kranssin siivut jumalanpalveluksen jälkeen seurakuntaväelle maistuvan, vaikka eivät tienneetkään tilaisuuteen tullessaan pääsevänsä 100-vuotiskahveille. Jo aiemmin heinäkuussa, oikeana syntymäpäivänä, Kertun sisarusten lapset perheineen kokoontuivat juhlistamaan lempeää ja kiitollista tätiä. Nuorempi sukupolvi hoiti järjestelyt keitosta makeisiin herkkuihin. Muistoja ja kiitoksia jaettiin tädistä ja tädille. Samaisella koulukeskuksella, jonka katolle Kerttu kiipesi, työskentelee nykyään hänen sisarenpojan tytär. Hän ilahdutti viulunsoitollaan työkavereidensa kanssa juhlaväkeä Konsta Jylhän sävellyksillä. Sisarentytär luki edellä mainitun runon Sukupolvenvaihdos juhlavieraille.
1930-luvun lopulla Kerttu oli teini-iän kynnyksellä. Hän muistaa kirkkaasti uutiset, tapahtumat ja yleisen ilmapiirin. Hän muistaa sanomalehden pilapiirroksen, jossa mies lentää takinliepeet lepattaen salkku kädessään. Kuvatekstissä luki: ”Diplomaatit lentelevät maasta maahan sopimuksia salkuissaan.”
Nyt liki 90 vuotta myöhemmin vallitsevassa maailmantilanteessa on paljon samaa. Muistot ja niiden nostama kehotus on hyvin tähänkin aikaan sopiva: Jumala ei hylkää, siihen luota vaan. Talvisodan ihme tapahtui, kun kansa rukoili. Siihen voi nytkin tarttua ja toivonsa asettaa. Kertun varmin turva on Jumalassa.
Sankarilla oli kolme toivetta juhlaansa, ja ne kaikki olivat lauluja.
Niin virsikirjasta kuin hengellisestä laulukirjastakin löytyvä Kiitos sulle Jumalani kertoo siitä asenteesta, jolla Kerttu elämään haluaa suhtautua. Suomalaisen messun laululistasta rinnalle pääsivät korkean iän tunnelmaa kuvaava Viimeiset veneet ja nytkin ajankohtainen Laulu Suomelle. Painavimmin juuri tällä hetkellä Kerttu haluaa itselleen, läheisilleen ja kaikille suomalaisille sanoa tämän laulun sanoin:
Miksi Suomi olet levoton?
Vielä turva Jumalassa on.
Vaikka sammuis tähdet,
älä pelkää,
Jumala ei hylkää,
siihen luota vaan.
Vesi virtaa alla routamaan.
Nouse salkoon
lippu valkoinen!
Piirrä pilviin risti sininen!
Se on kallein
aarre isänmaamme,
merkki Kuninkaamme,
liitto ikuinen.
Nouse salkoon,
toivo sydänten!
Nouse salkoon,
risti Jeesuksen!
Päivi Paananen
19.08.2025 | Tilaajille, Toivakka
Rutalahden Letkaliiteri sai perjantaina 8.8. vastaanottaa noin 180 miestä eri puolilta Keski-Suomea. Monet tunsivat toisensa jo aiemmilta miesten illoilta. Tapahtuman järjestäjänä toimi Lions Club Toivakan aktiivinen miesjoukko.
Illan ohjelman pääpaino oli erikoislääkäri Heikki Janhusen puheessa. Hänen lisäkseen puhujina esiintyivät Toivakan kunnanjohtaja Touko Aalto sekä kappalainen Panu Partanen. Musiikista vastasivat Usko Lahtinen, Mirja ja Pentti Könnö sekä Usko Palonen. Laulupuolen hoiti Trio Impressionne: Pekka Pöyry, Veli Vihinen, Veijo Heinonen ja Isto Liimatainen.
Perinteisesti miesten ilta alkoi grillimakkara- ja voileipätarjoilulla. Pian illan juontaja Martti Herman Pisto kutsui väen istuimille ja antoi puheenvuoron erikoislääkäri Heikki Janhuselle. Janhunen aloitti katsauksella terveydenhuollon nykytilaan kysymyksellä: ”Lääkärit Suomessa – riittääkö mikään?”
– Ensimmäinen kunnanlääkäri palkattiin Viitasaarelle vuonna 1882. Vuoden 1910 alussa Suomessa oli jo 159 kunnanlääkäriä, ja 1960-luvun alussa heitä oli 445. Vuonna 1972 voimaan tullut kansanterveyslaki merkitsi kunnanlääkärijärjestelmän loppua.
Janhunen kertoi, että vuonna 1988, jolloin hän valmistui, Suomessa oli reilut 10 000 lääkäriä. Hän kuvasi nykyjärjestelmää, jossa hoidon tarpeen arviointi ja pääsy terveyskeskuslääkärille ovat vaikeutuneet. Hän kysyi, mihin terveydenhuollon varat hupenevat, kun palvelut käyvät yhä vaikeammin saavutettaviksi.
– Keski-Suomen hyvinvointialue on nyt arviointimenettelyssä. Hyvinvointialueella on 60 miljoonan euron alijäämä – ei ihme, että terveysasemia suljetaan. Mihin rahat katoavat?
Janhunen nosti esiin myös ns. ”mummorallin”, eli maakuntamatkailun hoidon saamiseksi.
– Tähän on saatava loppu. Digitalisaatio muuttaa sosiaali- ja terveysalaa, mutta pysyykö osaaminen mukana? Itse haluan kohdata potilaan kasvotusten.
Hyviäkin uutisia oli luvassa:
– Syyskuun alusta yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle yleislääkärille julkisen hinnalla.
Janhunen siirtyi puhumaan vatsavaivoista, jotka ovat yksi yleisimmistä syistä lääkärikäyntiin. Hän kuvasi suolistoa viemäriksi, joka ei ole suora vaan monimutkainen – ja jota on kutsuttu ihmisen toisiksi aivoiksi.
– Hyvinvointi ja ahdistuneisuus vaikuttavat suolen toimintaan, mutta nyt tiedetään, että informaatio kulkee myös toiseen suuntaan. Suoliston mikrobit – bakteerit, sienet ja hiivat – ovat tärkeitä aivoille.
Janhunen kertoi tutkimusmenetelmistä, kuten tähystyksistä, joita hän on tehnyt yli 30 000.
– Ihminen on putki, ja suolisto on pitkä ja merkityksellinen elin.
Hän esitteli myös ultraääni-, tietokone- ja magneettitutkimuksia sekä kapselikuvauksen, jossa kapseli sisältää videokameran. Kapselikuvauksen haittapuolena on, ettei sillä saada koepalaa.
Miehet saivat kattavan katsauksen vatsa- ja suolistosairauksista, niiden hoidosta ja hoitotuloksista.
– Vuonna 2022 aloitettiin suolistosyövän seulonta 60–70-vuotiaille kahden vuoden välein. Vuodesta 2031 alkaen seulonta laajenee 56–74-vuotiaille.
Illan toinen puhuja, kunnanjohtaja Touko Aalto, puhui ajatuksesta ja ajattelemisesta.
– Uskon, että kaikkea toimintaa ohjaa jokin ajatus – visio. Ajattelu on ajatuksen operatiivista johtamista. Tulevaisuus rakentuu toiminnasta, osallistumisesta ja omistautumisesta. Emme olisi täällä tänään, elleivät nuoret miehet olisi 50 vuotta sitten toimineet, osallistuneet ja omistautuneet.
– Kannustan teitä kaikkia tulevaisuustekoihin. Onko sinulla idea, joka lisäisi kunnan elinvoimaa? Osaamista, jota kunta voisi hyödyntää? Ajatus tapahtumasta, joka tulisi järjestää?
Illan päätti kappalainen Panu Partanen puhuen hengellisistä muutoksista.
– Mitä hengellisessä mielessä muutosten tuulet merkitsevät? Toivakan kirkossa on taiteilija Pellervo Lukumiehen maalauksia, joissa Jeesuksella on punaiset housut – hän kuvitteli Jeesuksen 1970-luvun asussa. Jumalan sana ei kuitenkaan muutu, mutta sanoma on tuotava esiin ajassa.
Partanen viittasi Roomalaiskirjeen 12:2 jakeeseen:
”Älkää mukautuko tämän maailman ajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta.”
– Älkää paetko uusia ajatuksia, vaan tutkikaa niitä. Joskus polvemme pettävät, emme jaksa. Jeesuskin kaatui ristinsä painon alla. Me tarvitsemme apua – ja onnemme on siinä, että elämämme ankkuri on laskettu Taivasten valtakunnan rantaan.
Ilta päättyi lauluun Päivä vain ja hetki kerrallansa…
Veikko Ripatti
15.08.2025 | Kiinnitetty, Korpilahti, Tilaajille
Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto maalailee positiivista tulevaisuutta Korpilahden kaupunginosalle.
– On kaupungille eduksi, että on erilaisia alueita. Meillä on ydinkeskusta, lähialueet kuten Palokka ja Keljonkangas, aluekeskukset kuten Tikkakoski ja Säynätsalo sekä Korpilahti, jossa on myös vahvasti maaseutumaista aluetta. Taisi olla niin, että kun maalaiskunta ja Korpilahti liittyivät Jyväskylään 2009, maatiloja ei kaupungin alueella ollut monta, Koivisto sanoo Korpilahti-lehden haastattelussa.
Koivisto tuntee Korpilahden integroitumisen Jyväskylään hyvin, koska oli rakentamassa liitosta virkamiestyöryhmässä. Kaupunginjohtajana hän on ollut vuodesta 2015.
– Muistan, kun käytiin silloisen kaupunginjohtajan Markku Anderssonin kanssa Helsingissä ministeriössä neuvottelemassa liitoksesta. Silloin haettiin ratkaisua Jyväskylän ja Korpilahden maayhteyteen. Ongelma poistui, kun Jyväskylän maalaiskunta tuli mukaan liitosneuvotteluihin ja tarjosi sen maayhteyden. Tietenkin, kun mukaan tuli 35 000 asukkaan maalaiskunta (Korpilahden asukasmäärä on noin 5 000), se vaikeutti neuvotteluja ja lisäsi työtä, mutta loppujen lopuksi saatiin hyvä lopputulos ja palveluille uusi rakenne.
– Mielestäni integraatio Korpilahden kanssa on mennyt hyvin. Toiveissa oli silloin, että tuplaisimme Korpilahden asukasmäärän, mutta se ei ole toteutunut. Ja varmasti on niitäkin, jotka ovat loppuun asti korpilahtelaisia ja jotka haluavat pitää yllä Korpilahti-näkökulmaa. Se on ihan luonnollista, sillä jokainen meistä on kotoisin jostain. Palautetta Korpilahdelta tulee vähän, mutta korpilahtelaiset valtuuston jäsenet tuovat aika ajoin terveisiä. Ja hyvä niin.
– Terveisiä myös korpilahtelaisille näin lehden välityksellä; puolustakaa etujanne ja olkaa yhteydessä, Koivisto sanoo.
Ja sitten tulee niitä hyviä uutisia.
Vireillä on useita kaavamuutoksia. Kärkisten pohjoisrannan osayleiskaava tulee vireille syksyllä. Osayleiskaavan tavoitteena on lisätä vakituisen asumisen mahdollisuuksia Kärkisten ja Iloniemen ranta-alueilla.
Yritystontteja, joita Korpilahti on kaivannut, tulee valtatie 9:n länsipuolelle Korpilahden kohdalle.
– Kaavoittamisen ja tonttien kysynnän osalta on usein kyse muna vai kana -efektistä, kumpi synnyttää kumpaa. Jos kysyntää on, vastataan siihen kaavoittamisellakin. Tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä kertoa, että korpilahtelaiset yrittäjäyhteisöt ovat olleet aktiivisia ja erittäin merkittävässä roolissa Korpilahden kehittäjinä.
– Mielestäni Korpilahti on kehittynyt hyvin. Siellä on monipuoliset palvelut ja ydinkeskustaa on kehitetty hyvin. Keskimaa investoi S-Marketiin ja satama on varmasti yksi Päijänteen hienoimmista. Korpilahti on elinvoimainen ja erityisyytensä säilyttänyt, ja siksi tärkeä Jyväskylälle.
– Mehän emme tiedä, mikä se mahdollinen vaihtoehtoinen tulevaisuus ilman kuntaliitosta olisi ollut. Kunnan talous oli kuitenkin niin huonossa kunnossa ennen liitosta, että vaikeaa olisi ollut. Mielestäni kuntaliitos oli kaikin puolin järkevä ja oikea ratkaisu. Kouluja on toki lakkautettu kaupunkialueella, mutta Korpilahdella on yhä yhtenäiskoulu ja Tikkalan päiväkotikoulu. On myös Mehiläisen terveyspalvelut ja apteekki. Peruspalvelut toimivat.
Ja mikä on Jyväskylän kaupungin taloustilanne?
– Kaupungin talous on kohtuullisessa kunnossa. Olemme toteuttaneet talouden tasapainotustoimet, jotka monella isolla kaupungilla vasta ovat edessä. Tällä valtuustokaudella emme siis pyöri talouden ympärillä vaan keskitymme työllisyyteen ja elinvoimaan.
Ja viimeinen kysymys: onko tullut maistettua Korpilahden pitäjäruokaa veripalttua?
– Pakko myöntää, että ei.
Seppo Pänkäläinen
13.08.2025 | Toivakka, Uutinen
Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi tiistaina yhteistoimintaneuvottelujen tuloksen, jonka myötä aiotut määräaikaiset sulkemiset terveysasemilla ja muissa sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipisteissä peruttiin. Hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin muutetun esityksen mukaan vastaava säästö, arviolta 0,5–1 miljoonaa euroa, saavutetaan vuokratyövoiman käytön asteittaisella lopettamisella.
Alun perin suunnitelmissa oli sulkea määräaikaisesti kymmenen terveysasemaa – mukana myös Toivakka, sekä Joutsan ja Pihtiputaan vuodeosastot syyskuun alusta vuoden loppuun. Näiden sulkujen arvioitiin tuovan yhteensä jopa 650 000 euron säästöt. Aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula totesi, että vuokratyövoiman vähentäminen on kestävämpi ratkaisu kuin toimipisteiden sulkeminen.
Hyvinvointialueen taloustilanne on haastava. Vuoden 2025 alijäämäksi ennakoidaan 64 miljoonaa euroa, ja vuosien 2023–2024 aikana kertynyt alijäämä on jo 255 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, ettei alijäämä enää kasva vuonna 2026 ja että se saadaan katettua vuoteen 2030 mennessä.
Säästötoimien vuoksi hyvinvointialue käynnisti kesäkuussa yt-neuvottelut, joiden seurauksena sosiaali- ja terveyspalveluista vähennetään 100 työtehtävää. Lisäksi koko henkilöstö lomautetaan 1–8 päiväksi vuoden 2025 aikana. Tiistaina aluehallitus päätti myös lakkauttaa kolme virkaa ja käynnistää uudet yt-neuvottelut, jotka ovat jo seitsemännet hyvinvointialueen lyhyen historian aikana.
Palveluverkkotyö, jonka tavoitteena on tilakustannusten vähentäminen, on herättänyt huolta siitä, että määräaikaisesti suljettaviksi aiotut terveysasemat, kuten Karstulan uusi sote-asema, eivät välttämättä enää avautuisi uudelleen. Palveluverkkosuunnitelma etenee aluevaltuuston päätettäväksi joulukuussa.
Hyvinvointialue vastustaa myös valtiovallan suunnittelemia muutoksia rahoitusperusteisiin, jotka vähentäisivät alueen rahoitusta muun muassa ehkäisevän toimeentulotuen osalta. Muutoksen arvioidaan vähentävän Keski-Suomen rahoitusta yli 320 000 eurolla. Lisäksi alue vastustaa pelastustoimen rahoitukseen ehdotettuja muutoksia, jotka lisäisivät entisestään talouden sopeuttamistarpeita tilanteessa, jossa palveluiden tarve ei ole vähenemässä.
Niiden kuntien kunnanjohtajat, joita sulku olisi koskenut, ottivat kantaa suunniteltuihin sulkuihin aiemmin tiistaina. Alla kannanotto kokonaisuudessaan:
Kunnanjohtajien kannanotto Keski-Suomen hyvinvointialueen ilmoitukseen sote-asemien ja vuodeosastojen määräaikaisista sulkemisista
Keski-Suomen hyvinvointialue tavoittelee 7,6 miljoonan euron säästöä kuluvalle vuodelle. Nyt ilmoitetuilla sote-asemien ja vuodeosastojen sulkemisilla tavoitellaan tästä vain murto-osaa – arviolta 600 000 euroa sote-asemien määräaikaisilla sulkemisilla ja 16 000–50 000 euroa vuodeosastojen sulkemisilla.
Suljettavien sote-asemien määräaikainen sulkeminen tuottaa keskimäärin noin 60 000 euron säästön per asema. Tämä lyhytaikainen säästö johtaa kuitenkin asukkaille merkittäviin haittoihin. Pidemmät etäisyydet hoitoon lisäävät matkakustannuksia ja vievät aikaa. Kelalle ja yhteiskunnalle syntyy lisää matkakorvauskuluja. Hoitoon hakeutumisen viiveet kasvattavat hoitovelkaa, mikä johtaa myöhemmin raskaampiin ja kalliimpiin hoitojaksoihin. Ensihoidon kuormitus kasvaa, kun kiireettömiä tilanteita siirtyy päivystykseen.
Sulkemisten arvioidut kustannusvaikutukset ovat merkittäviä. Kelan matkakorvaukset nousevat arviolta 224 910 euroon, kun syntyy noin 15 300 ylimääräistä käyntiä ja keskimääräinen lisämatka on 70 kilometriä edestakaisin, mikä merkitsee 1 071 000 lisäkilometriä. Asukkaille syntyy noin 115 000 euroa lisää omakustannuksia ja lähes 23 000 tuntia menetettyä aikaa. Jos kymmenen prosenttia siirtyneistä potilaista viivästyy hoidossa ja kustannus per potilas kasvaa 300 euroa, syntyy 459 000 euron lisäkustannus myöhemmin. Nettovaikutus yhteiskunnalle on tällöin 600 000 euron säästö vähennettynä 224 910 euron matkakorvauksilla ja 459 000 euron hoitovelalla, mikä tekee lopputulokseksi noin 83 910 euroa tappiota. On ilmeinen riski, että toimenpide ei säästä, vaan aiheuttaa nettotappion ja heikentää palvelujen saatavuutta.
Ennen ydinpalveluista leikkaamista on selvitettävä talouden hallinnan perusta. On arvioitava, ketkä voivat tehdä hankintoja ja millä päätösvallalla, onko hankinnat tehty hyväksytyn talousarvion puitteissa ja onko ylityksiin haettu aluevaltuustolta lisätalousarviota tai lupaa talousarvion ylittämiseen.
Erikoissairaanhoidon talousarvioylitykset muodostavat merkittävän osan hyvinvointialueen alijäämästä, ja niiden syyt on selvitettävä. On tarkasteltava, mistä ylitykset johtuvat, onko toimittu hyväksytyn talousarvion puitteissa ja millä keinoilla kustannusten hallintaa on yritetty toteuttaa. Lisäksi on arvioitava nyt esitettyjen lähipalveluiden leikkausten vaikutus erikoisairaanhoidon kustannuskehityksen kasvulle.
Hyvinvointialueen hallinto on käytävä kriittisesti läpi. Viestinnän, lakiasioiden ja muiden tukipalvelujen henkilöstömäärää suhteessa tehtäviin on arvioitava, ja hallinnon päällekkäisyyksiä ja tehottomuutta on purettava ennen kuin säästöjä kohdistetaan lähipalveluihin. On myös käytävä läpi ostopalveluiden kustannuskehitys, ja arvioitava oman tuotannon lisäämisen vaikutuksia suhteessa ostopalveluiden hintaan.
Lisäksi on kartoitettava kaikki käynnissä olevat kehityshankkeet ja arvioitava niiden välttämättömyys nykyisessä taloustilanteessa. Resursseja sitovat hankkeet, joilla ei ole välitöntä vaikutusta hoitoon pääsyyn tai palvelujen turvaamiseen, on keskeytettävä tai siirrettävä myöhemmäksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että ennen lähipalveluiden lakkauttamista tai sulkemista on toteutettava perusteellinen talouden läpivalaisu. Lyhyen aikavälin leikkaukset voivat muutaman kuukauden aikana aiheuttaa suuremmat kustannukset kuin niillä saavutetaan säästöjä.
Kunnanjohtaja Mika Pasanen, Konneveden kunta
Kunnanjohtaja Ari Kinnunen, Pihtiputaan kunta
Kunnanjohtaja Touko Aalto, Toivakan kunta
Kunnanjohtaja Arto Kummala, Petäjäveden kunta
Vt. kunnanjohtaja Maija-Liisa Immonen, Kyyjärven kunta
