21.05.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Uuraisten kirkkokuoro harjoittelee seurakuntakodilla tärkeää hetkeä varten, ensi lauantaina pidetään kuoron 100-vuotiskonsertti kirkossa ja sen jälkeen juodaan juhlakahvit seurakuntakodilla.
Kuoro perustettiin virallisesti vuonna 1925, mutta kuorolaulun perinteet Uuraisilla ulottuvat jo 1800-luvulle. Alkutaipaleella kuoron kantavia voimia oli perustaja Rafael Varhan lisäksi myös opettajalegenda E.V. Riihimäki. Pitkäaikaisimpia naisääniä ovat olleet esimerkiksi Kaisa Autio ja Liisa Sillantaus.

Kuoron ensimmäinen kokoonpano.
Maria Kuitulalle kuoron johtaminen on ollut suuri ilo. Häntä on edeltänyt niin monta kuoronjohtajaa, että laskuissa on menty jo sekaisin. Joukkoon mahtuu kuitenkin myös hyvin pitkään kuoroa johtaneita kanttoreita, kuten Aimo Hannikainen, Eero Varha, Liisa Teräslahti, Pasi Vuoti ja Sakari Torkki. Ennen Mariaa kuoroa johti kanttori Jonna-Mari Koikkalainen. Juhlakonsertissa kuoroa johtamaan saapuu myös entisiä johtajia.
Kuorossa on tällä hetkellä lähes parikymmentä laulajaa, ja mukana on useita pitkäaikaisia jäseniä, kuten Teuvo Akonpelto, joka lauloi kirkkokuorossa ensimmäistä kertaa jo 62 vuotta sitten, jolloin kuoroa johti kanttori Rafael Varha ja kuoro kokoontui Tappuraharjun kansakoululla. Teuvo päätyi kuoroon vanhempiensa Tuure ja Anni Akonpellon vanavedessä ja nyt esityksessä kuullaan myös Tuure Akonpellon sanoittamia kappaleita. Miksi yksin kuormaa kannat -laulun on säveltänyt Uuraisten ensimmäinen kunnanlääkäri ja sellisti Urho Nortala. Nykyisistä kuorolaisista myös Tuula Huisman, Seppo Tunturi ja Timo Kässi ovat toisen polven kuorolaisia.
Suuren musiikillisen panoksen on kuorolle antanut myös rovasti Heikki Tukiainen, jonka laajasta tuotannosta kuullaan juhlakonsertissa hänen säveltämänsä Gloria in exelsis Deo ja Herran siunaus.
Kuoro on esiintynyt laajasti eri puolilla Suomea ja Inkerinmaalla ja Sortavalassakin, se rekisteröitiin yhdistykseksi vuonna 1964.
Kirkkokuoron 100-vuotiskonsertti sisältää myös Tellervo Lehtorannan laatimia puheosuuksia, joissa avataan kuoron pitkää ja tapahtumarikasta historiaa. Myös yleisö pääsee osallistumaan konserttiin tuttuja virsiä veisaamalla.
Kuorossa laulaminen tuo tutkitusti iloa ja yhteisöllisyyttä elämään. Laulajat korostavat erityisesti onnistumisen tunnetta ja musiikkiin keskittymistä. Tärkeää on myös ystävien tapaaminen ja yhteinen kokemus.
Hanna Lahtinen
18.05.2025 | Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi, Uurainen
Hyväntekeväisyyspäivä ToukoTohinat valtaa Uuraisten urheilukentän ympäristön lauantaina 24.5. Aamupäivällä alkavan tapahtuman keskiössä on jalkapallo, mutta luvassa on myös paljon muuta ohjelmaa.
Uuraisten Raikun, Uuraisten kunnan ja Uuraisten Urheilijoiden yhteistyössä järjestämän päivän tuotto käytetään kiusaamisen vastaisen työn ja varhaiskasvatuksen hyväksi.
Tapahtuman järjestelyistä vastaavat Ville Tannermäki, Viivi Rautiainen ja Pasi Haarala. Heidän mukaansa valmistelut etenevät aikataulussa ja suunnitelmien mukaisesti. Kolmikon mukaan päivän onnistumisen edellytyksenä on ollut tiivis yhteistyö paikallisten järjestöjen ja yritysten kanssa.
– Ei tällaista päivää pystyisi järjestämään, ellei vanha kunnon talkoohenki olisi voimissaan, Haarala kiittelee yhteistyötahoja. – Esimerkiksi Uuraisten Marttojen panostus tapahtumaan on ollut valtava, hän jatkaa viitaten kahviosta vastaavaan tahoon.
ToukoTohinat on jatkoa viime vuoden HuhtiHulinat-tapahtumalle, joka sai niin hyvän vastaanoton, että uuden tempauksen järjestäminen Uuraisten kevääseen tuntui luonnolliselta päätökseltä.
Päivän aikana on tarjolla ohjelmaa moneen makuun. Aamukymmeneltä käynnistyy junioreiden jalkapalloturnaus, johon osallistujia saapuu myös Petäjävedeltä ja Saarijärveltä. Samaan aikaan ensimmäiset markkinamyyjät avaavat myyntipisteensä. Tapahtumasta voi ostaa kotiinviemisiksi muun muassa leipää, leivonnaisia, kukkia, lakuja, kotimaista käsityötä tai vaikka NHL-joukkueiden lippiksiä.
Puoliltapäivin jääkiekkokaukalossa avautuu kahden tunnin ajaksi uuraislaisten nuorten moottoriajoneuvonäyttely. Esillä on nuorille tärkeitä menopelejä, jotka on puunattu ja tuunattu huippuiskuun. Yleisöäänestyksen kolme parasta palkitaan. Näyttelyyn osallistuu lähes kaksikymmentä nuorta, ja samalla esitellään myös nuorten motoristien kilpavälineitä.
Tapahtumassa ovat mukana myös Keski-Suomen hyvinvointialueen perhepalvelut. Uuraisten kunnan nuorisotyöntekijät ja etsivä nuorisotyöntekijä vastaavat lettupisteestä ja moponäyttelystä. Uuraisten MLL myy hattaraa ja tarjoaa kasvomaalauksia puoliltapäivin alkaen.
Tenniskentillä riittää ohjelmaa lapsille: 4H-yhdistys järjestää pomppulinnan klo 10–15, ja koulukeskuksen kepparikerho pitää kepparikisat alkaen klo 13.30.
Siinä missä HuhtiHulinat huipentui salibandypeliin julkkisten ja paikallisten välillä, ToukoTohinoiden kliimaksina on vastaava ottelu jalkapallon parissa. Uuraisille saapuu pitkä liuta tunnettuja henkilöitä.
– Nuorisolle tuttuja nimiä julkkisten listalla ovat varmasti sosiaalisen median vaikuttajat Mauton, Leevi Ikävalko, Nova ja Lassi Kuhlman. Urheilun ystäville tuttuja nimiä ovat olympiamitalisti ja moninkertainen mestari Jarkko Immonen sekä Euroopan mestari Ari-Pekka Liukkonen, Haarala kertoo.
Hän mainitsee myös, että esimerkiksi nimellä Mauton tunnetulla Jesse Sarkkisella on YouTubessa lähes 300 000 seuraajaa. Julkkispelin pelaajaesittelyn yhteydessä nuori laulaja ja veteraanityön edistäjä Anton Häkkinen esittää Keski-Suomen kotiseutulaulun ennen siirtymistään kentälle.
Koko päivän ajan on myynnissä kahvia, makkaraa, leivonnaisia, virvokkeita ja lettuja. Järjestelytiimi toivoo hyvää säätä ja toivottaa kaikki tervetulleiksi viettämään leppoisaa ja mukavaa päivää yhdessä.
Lopuksi järjestäjät muistuttavat, että Uuraisten seurakuntakodin ja kirjaston parkkipaikat eivät ole käytettävissä päällekkäisten tapahtumien vuoksi. Yleisöä pyydetään käyttämään terveysaseman, koulukeskuksen, keskustan ja helluntaiseurakunnan parkkialueita. Paikalla on liikenteenohjaus.
13.05.2025 | Lue ilmaiseksi, Uurainen
NouHätä!-kampanja on yläkoulun kahdeksasluokkalaisille suunnattu valtakunnallinen pelastustaitokampanja. Kampanja lisää nuorten valmiuksia ennakoida ja estää vaaratilanteita sekä antaa taitoja toimia onnettomuustilanteissa oikein.
Kampanjaan osallistuneilla oppilailla oli mahdollisuus osallistua myös kilpailuun, joka huipentui finaaliin.

– Joka vuosi olemme osallistuneet alkukarsintaan, mutta tänä vuonna ensimmäistä kertaa meidän joukkue eteni aluekarsintaan, jonka he voittivat ja siitä vielä valtakunnalliseen finaaliin, jossa lopullinen sijoitus oli viides, kertoo terveystiedon opettaja Anne Lindeman. Terveystieto on nykykoulussa se oppiaine, missä turvallisuuskysymyksiä käsitellään.
Uuraisten koulukeskuksen kasiluokan menestyksekäs tehokolmikko on Kerttu Tuomanen, Julia Virtanen ja Joanna Peltoniemi.
Aluekarsinta järjestettiin Vaajakoskella.
– Siellä oli teoriakoe ja neljä käytännön testiä. Me treenattiin käymällä pari kertaa paloasemalla ja vähän kertaamalla asioita, tytöt kertovat.
Kuopiossa järjestetty loppukilpailu oli vielä astetta haastavampi.
– Meidät laitettiin esimerkiksi sellaiseen kilpailua varten tehtyyn kerrostalokämppään, jossa piti tunnistaa paloturvariskejä. Heti eteisessä oli kasa laatikoita oven edessä estämässä kulkua, sitten siellä ei ollut esimerkiksi palovaroitinta katossa ja keittiön liedellä jotain muovikulhoja, alkusammutinkin puuttui, tytöt luettelevat ja lisäävät, että jokainen on nyt myös tarkistanut, että kotona nämä asiat ovat kunnossa.
Toisessa tehtävässä tytöt joutuivat pelastamaan hukkuvaa, kolmannessa kolaripaikalle ja neljännessä sammuttamaan palavaa grilliä. Näissä korostui erityisesti ryhmässä toimimisen tärkeys.
13.05.2025 | Kiinnitetty, Toivakka
Suomalainen koulutusinnovaatio NYTin Yrityskylä on saanut maailmanlaajuistakin tunnustusta.
Tämä ainutlaatuinen oppimiskokonaisuus tarjoaa kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille elämyksellisiä kokemuksia työelämästä, taloudesta, yrittäjyydestä ja yhteiskunnasta – opetussuunnitelmaan perustuen ja tutkitusti vaikuttavasti. Tänä lukuvuonna peräti 91 prosenttia suomalaisista kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista osallistuu Yrityskylään.
Myös Toivakan koululaiset ovat olleet mukana tässä innostavassa oppimismatkassa Jyväskylän Yrityskylässä. Kuudennen luokan pojat kertovat kokemuksen olleen paitsi hauska, myös opettavainen:
– Oppii paljon asioita työstä, tiimityöskentelystä, rahankäytöstä, taloudesta ja johtajuudesta.
– Saa työskennellä tuntemattomien lasten kanssa.
– Oli tosi hauskaa ja tärkeää oli oppia pysymään aikataulussa.
– Sain esimerkiksi tulostaa 3D-printterillä, kokeilla VR-laseja ja metsäkonesimulaattoria.
Yrityskylä koostuu opettajakoulutuksesta, oppitunneista sekä yhdestä elämyksellisestä päivästä oppimisympäristössä. Kokonaisuus on suunniteltu pedagogisesti ja sen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten valmiuksia muuttuvan työelämän tarpeisiin, oman arjen hallintaan ja omien vahvuuksien tunnistamiseen.
Toimintaa koordinoi valtakunnallinen, voittoa tavoittelematon järjestö Nuorten yrittäjyys ja talous NYT, joka syntyi kesäkuussa 2023, kun Nuori Yrittäjyys ry ja Talous ja nuoret TAT yhdistivät voimansa. Järjestö työllistää noin 75 vakituista työntekijää ja vuosittain noin 150 osa-aikaista tuntityöntekijää Yrityskylissä.
– Toivakan koulukeskuksen vanhempaintoimikunta on ollut aktiivinen tukijoiden hankinnassa jo useana vuonna, ja sponsoreiden panos on ollut merkittävä, kertoo vanhempaintoimikunnan puheenjohtaja Heidi Hokkanen.
– Lämmin kiitos seuraaville tukijoillemme, joita ovat MTK-Toivakka, Teema-asunnot, Anaika Wood, Maanrakennus Huuskonen ja MH-Betoni.
Yhteistyö näkyi myös konkreettisesti.
– Anaika Wood haastoi 6. luokan oppilaat leipomaan henkilöstölleen munkkeja. Lopulta koulun arkeen paremmin sopiviksi valikoituivat voisilmäpullat, joita oppilaat leipoivat syyskuun lopussa yhteensä 60 kappaletta – ja tietenkin myös maistiaiset itselleen. Tuotantojohtaja Hannu Maukonen otti herkut tyytyväisenä vastaan, kertoo Hokkanen.
07.05.2025 | Tilaajille, Uurainen
Jarno Liimataisella on ollut pari vuotta esimerkiksi turvallisuuskatselmuksia tarjoava yritys Asiantuntija- ja Työturvallisuuspalvelut Liimatainen Oy ja on edelleenkin, mutta nyt hän on myös laajentanut aivan uudelle alalle ja Sinun Hierojasi – Hierontapalvelut Liimatainen on aloittanut Uuraisten keskustassa ravintola Keskipisteen vieressä. Liiketila on kokenut kevyen remontin ja on nyt värimaailmaltaan rauhoittavan vihertävä.
– Korona vaikutti työturvallisuusalaan siten, että esimerkiksi työturvakorttikoulutukset siirtyivät kokonaan nettiin. Vakuutusyhtiöiden ostamat lämpölaitoksien turvallisuuskatselmukset sen sijaan vetävät ihan kohtuullisesti ja nykyään teen myös onnettomuustutkintaa. Työhyvinvointi on olennainen osa työturvallisuutta ja kehonhuolto taas edesauttaa työhyvinvointia. Eli eivät alat niin kaukana toisistaan olekaan, Jarno Liimatainen kertoo.
Puhutaan kovasta ja pehmeästä työturvallisuudesta. Kova työturvallisuus keskittyy teknisiin ja fyysisiin toimenpiteisiin, kuten turvallisuuslaitteisiin, -varusteisiin, protokolliin ja teknisiin ratkaisuihin. Pehmeä työturvallisuus puolestaan ihmisten käyttäytymiseen ja organisaatiokulttuuriin, kuten koulutukseen, johtamiseen ja työntekijöiden osallistamiseen.
– Asioiden lokeroiminen on oikeastaan turhaa, eikä mieltä ja kehoa voi tässäkään asiassa erottaa, kokonaisuus ratkaisee, Liimatainen kertoo.
Jarno Liimataisen kiinnostus omaan hyvinvointiin lisääntyi 40-vuotissynttäreiden jälkeen ja sen myötä myös tiedonjano. Nyt hän on kouluttautunut klassiseksi hierojaksi ja erikoistunut urheilu- purentalihas- ja fasciahierontaan. Ala on toki sellainen, että omaa osaamista voi ja pitääkin täydentää jatkuvasti.
– Koin, että sain apua esimerkiksi osteopaatilta tai kalevalaiselta jäsenkorjaajalta. Omaan ammatilliseen suuntautumiseen vaikutti myös se, että hieroja lasketaan terveyspalveluksi ja siksi alvittomia palveluja. Jos olisin nuorempi, opiskelisin osteopaatiksi, mutta koulutus on aika pitkä ja kallis.
Teknologia kehittyy myös hyvinvointipalveluissa, mutta taitavinkaan hierontarobotti ei pysty tarjoamaan sitä inhimillistä kanssakäymistä, mitä oikea hieroja.
– Pidän asiakaspalvelutyöstä ja sitä hierontakin mitä suurimmissa määrin on. On hienoa, jos pystyn antamaan vinkkejä arkeen tai vaikka vain kuuntelemaan, sekin on tärkeää, Jarno Liimatainen jatkaa.
Omaa konseptiaan miettiessään hän on päätynyt siihen, että tarjoaa myös ilta-aikoja, jotta päivätyössä käyvät kansalaiset ehtivät hierontaan.
– Työsuojelutausta antaa tiettyjä vahvuuksia juuri työikäisten palveluihin, mutta toki ihan kaikenikäiset ovat tervetulleita, hän sanoo.
Jarno Liimataisella on myös visio laajentumisesta – kunnianhimoinen, mutta aivan mahdollinen.
– Visioni on, että viiden vuoden kuluttua minulla on Sinun hierojasi -brändin mukainen hierontakonsepti ja 5-10 toimipistettä Suomessa. Muoto olisi eräänlainen francihising ja alihankintaketjun yhdistelmä. Haaveilen hyvästä tiimistä, jonka kanssa toimia ja rakentaa kokonaisuutta.
Hanna Lahtinen