Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkoselvitys julkistettiin viime viikolla. Selvityksessä esitetään esimerkiksi terveysasemien tai kuten selvityksessä puhutaan, sote-asemien määrän vähentämistä kahdessa eri vaihtoehdossa.
Ykkösvaihtoehdossa olisi yhteensä 21 toimipistettä ja kakkosvaihtoehdossa 16 toimipistettä. Korpilahden terveysasema säilyisi ykkösvaihtoehdossa, mutta toisessa vaihtoehdossa se suljettaisiin.
Hyvinvointialueella sote-keskusten sulkemisia perustellaan säästötoimien lisäksi henkilöstön riittävyydellä; pienille terveysasemille erityisesti lääkäreiden, mutta myös sairaanhoitajien palkkaaminen on haasteellista.
Laaja-alaisen sosiaali- ja terveyskeskuksen vastuualuejohtajan sijainen Jari Raudasoja totesi, etteivät uudet lääkärit taivu työskentelemään yksin pienessä paikassa.
-Pieniin kuntiin ja terveysasemille rekrytointi on vaikeinta.
Monella hyvinvointialueen sote-asemalla on aukioloa jouduttu rajaamaan lääkäripulan vuoksi.
Raudasoja ja muut Keski-Suomen hyvinvointialueen johtavat virkamiehet esittelivät palveluverkkoselvitystä ensimmäisessä yleisötilaisuudessa Toivakassa eilen torstaina.
Korpilahden terveysasemaa ei olla sulkemassa ykkösvaihtoehdossa. Vastaava lääkäri Anna Juuti kertoo, että Korpilahdella on ollut haastavuutta lääkäritilanteessa.
-Sitä on pystytty kuitenkin tukemaan muilta Mehiläisen asemilta.
Mehiläinen Oy:llä on toistaiseksi voimassa oleva sopimus terveyskeskuspalveluiden järjestämisestä Korpilahdella.
Sote-asemien kuin myös muiden hyvinvointialueen käytössä tällä hetkellä olevien kiinteistöjen kuntoa ja soveltuvuutta selviteltiin viime syksynä palveluverkkoselvitystä varten. Kiinteistöt rankattiin luvusta 1 lähtien. Korpilahden terveysaseman tilat on laitettu luokkaan 2.
Mikäli Korpilahden terveysasema suljettaisiin rankemman vaihtoehdon mukaisesti, korpilahtiset siirtyisivät käyttämään Jämsän ja Muuramen sote-asemien palveluita.
Selvityksessä on esitetty matka-aikoja julkisilla kulkuvälineillä lähimmälle sote-asemalle alueilla, joista sote-asemaa ollaan lakkauttamassa. Korpilahdelta katsotaan olevan noin puolen tunnin matka Muuramen sote-asemalle.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa säästöjä on laskettu syntyvän 1,2 miljoonaa euroa ja toisessa vaihtoehdossa 1,7 miljoonaa euroa.
Lakkautettujen terveysasemien toimintaa korvattaisiin hyvinvointialueen suunnitelmissa liikkuvilla, digitaalisilla ja jalkautuvilla palveluilla. Suunnitelmissa on yhden tai kahden niin sanotun sote-bussin hankkiminen. Sote-bussi kiertäisi alueilla, joista on pitkä matka sote-keskukseen, kerrasta kahteen kertaan viikossa tai esimerkiksi kerran kuukaudessa. Sote-bussia on kaavailtu avuksi muun muassa tilanteisiin, joissa hoitotakuun ajat uhkaavat ylittyä. Busseista on suunniteltu apua myös esimerkiksi influenssarokotusten antamiseen.
Digitaalisia palveluita on tarkoitus kehittää edelleen. Suunnitelmissa ovat myös monikäyttöiset asiointipisteet. Asiointipisteellä voisi ottaa yhteyttä etälääkäriin, mikäli omia laitteita tarkoitusta varten ei ole käytössä.
Palveluverkkoselvityksessä kaavaillaan muutoksia myös ympärivuorokautiseen asumiseen. Korpilahden Iltatähden toiminta hyvinvointialueen järjestämänä on vaakalaudalla.
-Iltatähden osalta tilanne on se, että kiinteistö ei ole toiminnalle paras mahdollinen. Viime vuoden puolella on käyty alustavia keskusteluja yksityisten toimijoiden kanssa heidän mahdollisesti tarjoamistaan palveluista. Iltatähti suljetaan siinä tapauksessa, että toiminta siirtyy uuteen kiinteistöön. Iltatähteä ei tulla kuitenkaan sulkemaan esimerkiksi ensi vuonna, ikääntyneiden asumispalveluiden palvelujohtaja Saara Kuusela sanoo.
Siitä, missä uusi yksikkö sijaitsisi, Kuuselalla ei ollut tietoa.
-Ympärivuorokautisen asumisen yhteydessä en puhuisi niinkään paikkojen vähentämisestä, vaan optimoinnista. Hyvinvointialueella on pieniä yksikköjä, esimerkiksi vain kahdeksalle asiakkaalle. Näitä pieniä yksiköitä ollaan yhdistämässä.
Iltatähdessä on 32 asiakaspaikkaa, jotka ovat tällä hetkellä kaikki täynnä. Henkilökuntaa on kolmisenkymmentä.
Ympärivuorokautisessa asumisessa paikkoja on hyvinvointialueella riittävästi, mutta sijoittumisessa on ongelmia. Keskisellä alueella eli Jyväskylän ja Muuramen alueella ympärivuorokautisen asumisen paikkaa on joutunut odottamaan jopa 90 vuorokautta, mikä ylittää laissa määritellyn rajan.
Hyvinvointialueen palveluverkkoselvitys sisältää myös positiivisempia uutisia. Perhekeskus-toimintaa sekä ikääntyneiden päivätoimintaa kehitetään.
Perhekeskus toimii Korpilahdella tällä hetkellä lähinnä siten, että perhekeskuskoordinaattori osallistuu muun muassa seurakunnan järjestämiin lapsiperheiden tapahtumiin. Korpilahdella on järjestetty myös leikkipuistotreffejä yhdessä seurakunnan kanssa. Korpilahtelaisilla on luonnollisesti mahdollisuus käyttää sähköisen perhekeskuksen palveluita. Siitä, miten laajentuva perhekeskustoiminta näkyy tulevaisuudessa Korpilahdelle, ei ole vielä tietoa.
Ikääntyneiden päiväkeskustoiminta sisältää kuntouttavan päivätoiminnan, joka toimii jo nykyisin joka arkipäivä Korpihovissa. Kuntouttavaan päivätoimintaan Korpilahdella on vuoden alusta osallistunut ikäihmisiä myös Muuramesta ja Säynätsalosta. Korpihovissa käy noin 70 ikäihmistä viikoittain. Asiakas osallistuu toimintaan kerran viikossa neljän tunnin ajan. Kuntouttava päivätoiminta on suunnattu ikäihmisille, joiden toimintakyky on heikentynyt tai on vaarassa heikentyä.
Kuntouttava päivätoiminta säilyy Korpilahdella myös jatkossa.
Keski-Suomen hyvinvointialueen viime vuoden talous on tämän hetken arvion mukaan painumassa 113,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Hyvinvointialueella on aloitettu tuottavuusohjelma ja yhteistoimintaneuvottelut käytiin viime vuonna. Tiistaina hyvinvointialueella päätettiin aloittaa yt-neuvottelut koskien organisaatiouudistusta ja johtamista.
Hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet toivoisi valtion tulevan vastaan vaateissaan kattaa kertyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä.
-Hyvinvointialuejohtajien valtakunnallinen verkosto on lähettänyt ministeriöön kirjelmiä, joissa on esitetty lisäajan saamista tai hoitajamitoituksen alentamista, mikä myös aiheuttaa lisäkuluja ja hankaluuksia hyvinvointialueille, Tollet sanoi.
Tolletin käsityksen mukaan kumpikaan ehdotus ei ole saanut myötätuulta.
-Vuoden 2023 rahoitus on pohjana hyvinvointialueiden vuoden 2024 rahoituksen laskennassa, joten vastaava vaje on myös hyvinvointialueiden vuoden 2024 rahoituksessa. Kustannusten nousua vastaava tarkistus tehdään ensimmäisen kerran vasta vuoden 2025 rahoitukseen, siihen saakka rahoituksen taso on alimitoitettu suhteessa lakisääteisten palveluiden todellisiin kustannuksiin.
Keskisuomalaisilla on kuukausi aikaa esittää näkemyksensä palveluverkkoselvityksestä.
– Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkotyön lausuntovaiheessa 22.2.–23.3. kaikilla keskisuomalaisilla ja sidosryhmillä on mahdollisuus ottaa kantaa vaihtoehtoihin. Jokainen voi pohtia, mikä olisi hyvä sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkko meille keskisuomalaisille, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo.
Kantaa voi ottaa osoitteessa www.otakantaa.fi. Korpilahden terveysasemalla on saatavilla myös paperisia lomakkeita tarkoitusta varten.
Korpilahden nuorisoverstas on taas avannut ovensa pitkän tauon jälkeen. Toiminta jatkuu entisellä tavalla, eli verstaalle saa tulla rassailemaan omia kulkupelejään, niin autoja ja mopoja kuin esimerkiksi mönkkäreitä tai vaikkapa polkupyöriä. Tällä hetkellä verstas on auki vain yhtenä päivänä viikossa, tiistaisin kello 15 – 20.
– Tämä on nyt vähän kokeilua, miten nuoret lähtevät mukaan, kun toiminnassa on ollut taukoa, nuorisonohjaaja Hannu Rautiainen kertoo. Hän vetää toimintaa verstaalla yhdessä nuorisonohjaaja Juha-Matti Ylitalon kanssa. Samat nuorisonohjaajat pyörittävät toimintaa myös Sumpbissa.
– Nuorisotiloilla meitä on aina kaksi työntekijää paikalla turvallisuussyistä. Kun nuorisoverstas on auki, Sumpbi on kiinni, Rautiainen toteaa.
– Sumpbissa meillä on ollut tosi hyvin kävijöitä, ja täällä nuorisoverstaallahan on ollut aikaisemmin sellaiset 15 – 30 vakiokävijää, joten uskon, että tänne nytkin nuoria tulee. Verstastoiminta on tarkoitettu lähinnä 15 – 18 -vuotiaille, mutta kyllä sinne parikymppisetkin saavat tulla.
Verstaalla on yksi autonosturi, rengaskone, renkaitten tasapainotuskone, hiekkapuhalluskaappi, ultraäänipesuri, pylväsporakone, tunkkeja, hydrauliikkaprässi, verhoilunpuhdistuspesuri ja akkukäyttöisiä käsityökoneita.
– Tänne mahtuu kerrallaan yksi auto, mopoja mahtuu sisälle yhdestä kolmeen. Ajoneuvoja ei voi varastoida täällä, vaan ne on vietävä samana iltana kotiin, joten mitään kovin isoa moottoriremonttia täällä ei kannata aloittaa, Hannu Rautiainen toteaa.
– Tätä ei ole myöskään hyväksytty palotilaksi, joten hitsausta emme pysty täällä tekemään.
Tilojen ja työkalujen lisäksi nuorisoverstaalla on tarjolla neuvoja ja ohjausta.
– Pyrimme siihen, että nuoret tekevät töitään oma-aloitteisesti, etsivät itse tietoa ja ajattelevat itse. Meiltä saa kysyä neuvoa, mutta me emme tarjoa valmista mallia, Rautiainen sanoo.
– Työturvallisuus edellä mennään, eli verstaalla perehdytään työkalujen oikeaan käyttöön ja kulloisenkin työn riskeihin. Käymme myös etukäteen läpi ratkaistavaa ongelmaa.
Hannu Rautiaisella itsellään on pitkä kokemus koneiden korjaamisesta ja huollosta.
– Aloittelin autojen laittamista 15-vuotiaana, kun minulla oli jäärata-autoja. Kävin ensin autonasentajalinjan ja sitten raskaan kaluston asentajan koulutuksen. Olen ollut huoltoyrittäjänä 26 vuotta raskaskonepuolella, siinäkin autot olivat koko ajan rinnalla, Rautiainen kertoo.
Musapaja nuorisoverstaan yhteydessä ei ole vielä avoinna, mutta sekin on tarkoitus avata kevään aikana. Musapajasta löytyy muun muassa rummut, kitara ja basso.
– Musapuolella kalusto ja paikat eivät ole vielä sellaisessa kunnossa, että sitä voisi avata. Kun ne saadaan kuntoon, musapajaa on tarkoitus pitää auki samaan aikaan verstaan kanssa, Rautiainen kertoo.
– Sumpbihan meillä on avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin. Perjantaisin Sumpbissa on iltakahvilat, niitä pidämme vuoroviikoin seurakunnan kanssa, ja maanantaisin seurakunta pitää siellä Mehulaa.
Keväälle Rautiainen lupailee polkupyörien kunnostuspäivää nuorisoverstaalle.
– Polkupyörien kunnostuspäivään ovat tervetulleita jo 12-vuotiaat ja sitä vanhemmat, Rautiainen toteaa.
– Nyt kaupungilla on myös liikkuva nuorisoverstas eli peräkärryn sisään pakattu mopojen huoltotila. Se lähtee liikkeelle keväällä ja käsittääkseni kiertää myös Korpilahden kylillä.
Uuraisten helluntaiseurakunnassa vietettiin viime sunnuntaina Jyväskylään siirtyvän pastori Timo Koiviston läksiäisiä kiitosjuhlan muodossa. Mukana oli myös hänen seuraajansa Jyrki Hakonen. Timo Koivisto on valittu Jyväskylän vapaaseurakunnan seurakunnanjohtajaksi, jossa tehtävässä hän aloittaa huhtikuussa. Seurakunta on hänelle tuttu, sillä sieltä pastorin virasta hän myös kuusi ja puoli vuotta sitten tuli Uuraisille. Uurainen on puoliso Hilkka Koiviston (os. Lahtinen) lapsuuden kotikunta, joten yhteydet tuskin Uuraisille katkeavat, varsinkin kun loma-asuntokin sijaitsee Uuraisilla. Sinä aikana kun Koivistot ovat toimineet Uuraisilla, heidän omaan elämäänsä on mahtunut suuri määrä menetyksiä, mutta myös ilon hetkiä. – Toiminta täällä Uuraisilla on käytännönläheistä ja hyvällä tavalla yksinkertaista, mutta ehkä juuri siksi vaikeinakin hetkinä hyvin lohdullista, totesi Hilkka Koivisto puheenvuorossaan. – Koen, että oli johdatusta, että tulin valituksi tänne ja sain kokea tämän ajan täällä. Uuraisista tulen aina muistamaan, että täällä puhalletaan yhteen hiileen. Vahvimmin se tuli esille, kun pari vuotta sitten tänne alkoi saapua sotaa pakenevia ukrainalaisia. Yhteisvoimin me seurakunnat, kunta, yhdistykset ja kuntalaiset autoimme heidät uuden elämän alkuun. Viime aikoina meillä on pidetty Alfa-kurssia, hieno kokemus sekin, Timo Koivisto miettii. Matalimmillaan helluntaiseurakunnan kynnys on torstaisin, jolloin monipuolinen ja siisti kirpputori on auki ja kahvipöydän ääressä parannetaan maailmaa hyvinkin eri lähtökohdista olevien ihmisten voimin. Yhteisöllisyydestä kertoi myös kiitosjuhlan vieraat. Oman tervehdyksensä toi kirkkoherra Antti Toivio ja koulukeskuksen muistamiset Laura Kankaanniemi.
Koivistoja seuraavat pastoripariskuntana Jyrki ja Mari Hakonen. Vaikka vain toinen on seurakunnan palkkalistoilla, työtä tehdään usein yhdessä. – Asumme tällä hetkellä Jyväskylässä, mutta Viitasaarelta olen kotoisin. Aikaisemmin olen toiminut vapaaehtoisena seurakunnanjohtajana Viitasaaren vapaaseurakunnassa, mutta nyt ryhdyn ensimmäistä kertaa pastoriksi. Toiselta ammatiltani olen kiinteistönhoitaja, Jyrki Hakonen kertoo. – HL
Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkotyöryhmän suunnitelma julkaistiin tänään ja se on juuri niin karmea, kuin etukäteen tihkuneet tiedot uhkailivat. Leikkurilistalle on joutumassa merkittävä määrä terveysasemia – tai sote-asemia, kuten niitä nyt kutsutaan.
Ykkösvaihtoehdossa lakkautettaisiin Leivonmäen, Säynätsalon, Kuoreveden, Koskenpään, Länkipohjan, Kannonkosken, Kivijärven, Konneveden, Kyyjärven, Lievestuoreen, Luhangan, Multian ja Toivakan sote-asemien toimipisteet sekä Jämsänkosken hoitajavastaanotto ja Haapamäen sivuvastaanotto. Toisessa, rajummassa vaihtoehdossa lakkautuslistalle joutuisivat edellisten lisäksi Tikkakosken, Korpilahden, Petäjäveden, Pihtiputaan ja Uuraisten sote-asemien kivijalkatoimipisteet. Tilalle tarjotaan vaihtoehtoisia malleja, kuten liikkuvien ja sähköisten palvelujen laajentamista.
Hyvinvointialue on lähestynyt tänään medioita ja sidosryhmiä useilla tiedotteilla. Suunnitelmaa avataan esimerkiksi tiedotteella, jonka otsikko kuuluu: ”Palveluverkkoehdotus vahvistaisi ikääntyneiden ja perheiden palveluja”. Perusteluina kerrotaan, että ehdotuksessa vahvistettaisiin kaikissa kunnissa ikääntyneitä ja perheitä kohtaavia matalan kynnyksen palveluita. Ympärivuorokautisen ikääntyneiden hoivan palveluita tarjotaan vanhuksille ensisijaisesti omasta kunnasta. Sosiaali- ja terveysasemien määrää vähennettäisiin pitkälti palveluiden ylläpitämisen ja jatkuvuuden turvaamisen vuoksi, osasyynä on myös merkittävät vaikeudet saada rekrytoitua henkilöstöä alueella eri toimipisteisiin. Alueellisia sairaalaosastoja karsittaisiin ja niiden työnjakoa uudistettaisiin. Niiden paikkamäärää ei lähtökohtaisesti vähennetä ja ne erikoistuvat tiettyjen osaamisten mukaan. Liikkuvien ja sähköisten palveluiden tarjontaa laajennetaan. Ehdotuksen tarkoitus on vahvistaa voimavaroja ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluissa ja monipuolistaa palvelutarjontaa sekä turvata palveluiden tuottaminen ja niiden jatkuvuus.
Esimerkiksi Uuraisten kunnanjohtaja Juha Valkama ja peruspalvelujohtaja ja aluevaltuutettu Jouko Nykänen eivät näe logiikkaa väitteessä, että Uuraisten ikäihmisten palvelut paranisivat jos terveysasema lakkautetaan. – Kakkosvaihtoehto pitää sisällään Uuraisten terveysaseman lakkautuksen, ja kuntalaiset ohjattaisiin Palokkaan ja Äänekoskelle, jonne ei ole suoria linja-autoreittejä. Tämä ei todellakaan vahvistaisi ikääntyneiden palveluja! Päinvastoin, perusterveydenhoidon kivijalka-aseman lakkautus Uuraisilta kostautuisi kasvavina kuluina erikoissairaanhoidossa sairaalassa ja järeämmissä hoivapalveluissa. Lakkautuksen esityksessä esillä olevat laskennalliset säästöt siis suurella todennäköisyydellä vesittyvät lisääntyvinä kuluina muualla sosiaali- ja terveydenhoidossa, Juha Valkama jyrisee. – Sillä, että lääkäri on arkisin saatavilla paikan päällä ehkäistään todella monta vanhusten päivystyskäyntiä, sillä asioita pystytään ennakoimaan ja suunnittelemaan niin että tarpeettomilta käynneiltä vältytään. Yleensä homma on toiminut niin että vanhus ottaa terveysasemalle yhteyttä ja sitten joko menee sinne hoidettavaksi ja sieltä tulee jatko-ohjeet vanhuspuolelle tai terveysasema ohjaa suoraan vanhustyöhön. Näin vältytään turhalta pompottelulta ja asiakas itse kokee saavansa ja saakin palvelua. Jos lääkäriä ei ole saatavilla niin sitten iäkkäämmät asiakkaat joko pitkittävät lääkäriin menoa niin, että tilanne on jo todella paha ja tarvitaan järeämpiä palveluita tai sitten ollaan vähän väliä päivystyksessä, eikä ohjauduta oikeaan palveluun ja paikkaan. Lisäksi jos miettii Uuraisten lyhytaikais- ja kuntoutuspaikkoja niin niille hallaa aiheutuu myös, kun lääkärin arviota ei saada samalla aikataululla kuin ennen, Valkama jatkaa.
Palveluverkon muutokset ovat osa talouden tasapainottamisen toimenpidekokonaisuutta. Hyvinvointialueen vuoden 2023 talous on ennakkotiedon mukaan jäämässä alijäämäiseksi jopa 113,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 talousarvioon sisältyy yhteensä 48 miljoonan euron ”toimenpidekokonaisuus” tuottavuusohjelman toimenpiteistä ja muista talouden tasapainottamistoimenpiteistä. Talouden tasapainottaminen jatkuu vuosina 2025 ja 2026. Aluehallitus päätti tiistain kokouksessaan käynnistää palveluverkkotyön lausuntovaiheen. Lausuntomateriaali sisältää laajan tausta-aineiston, palveluverkon vaihtoehtoiset mallit, eri palveluiden kuvaukset sekä ennakkovaikutusten arvioinnin. Tässä tarkoitettuun palveluverkkoon kuuluvat sosiaali- ja terveyskeskukset, alueellinen osastotoiminta, ympärivuorokautinen palveluasuminen, perhekeskukset ja ikääntyneiden päivätoiminta. Lausuntoaika on 22.2.–23.3., jonka jälkeen aluehallitus tekee ehdotuksen aluevaltuustolle.
Toivakan Vuoden liikuntateko -palkinto meni vajaan vuoden on Toivakan Rivakan riveissä toimineelle Cheerleading- ryhmälle. Perustelut kuuluivat näin: Vilma on ohjaajana taitava ja kerho on ollut erittäin pidetty. Alaluokkalaisille suunnattu kerho on innostanut myös vähän liikkuvia lapsia liikkumaan vuonna 2023. Ryhmässä on 14 lajista innostunutta alakouluiläistä. Ryhmän ohjaajana toimii Vilma Muurainen. Hän on aiemmin harrastanut lajia Jyväskylässä JSA:n Cheerleading ryhmässä. Toivakkaan Cheerleading- ryhmän Vilma perusti äitinsä Maarit Pitkäahon innostamana. – Muutama lajista innostunut nuori vielä mahtuu ryhmään mukaan ja he voivat ottaa yhteyttä minuun, sanoo Maarit Pitkäaho.
Cheerleadingissa osallistujat kokevat sosiaalista yhteyttä, joka omalta osaltaan kasvattaa nuorten keskeistä yhteenkuuluvuutta ja poistaa mahdollista yksinäisyyttä. Samalla se on hyvää liikuntaa. Sponsorina tällä iloisella nuorten voimisteluryhmällä on K-Market Perälän kauppias Kerttu Vesterinen. Hänen lisäkseen ryhmää sponsoroivat nuorten vanhemmat. Toivakan Cheerleading-ryhmää voi kysyä esiintymään ohjelmanumeroksi erilaisiin kylän tapahtumiin. Tällä hetkellä ryhmässä ikäjakauma määrittelee jonkun verran toiminnan vaikeusastetta.
Keski-Suomen urheilugaalassa palkittiin Uuraisten kuntatekona tänä vuonna Uuraisten Raikun lentopallotoiminta, jota onkin nyt kaiken ikäisille, myös junnuille. Junioreissa kaksi joukkuetta osallistuu Tiikeri-sarjaan. Raikun juniorilentopallo käynnistyi vuosikymmenien tauon jälkeen tammikuussa 2022. Lentopallokouluun osallistui tammi-toukokuun aikana kolmetoista 7-12-vuotiasta poikaa ja tyttöä Höytiän koulun liikuntasalissa. Lentopallokoulusta tykättiin kovasti ja sille toivottiin jatkoa, ja junnujen lentopallo jatkuikin syksyllä 2023 kahdella vuorolla viikossa. Juniorilentopallo on tarkoitettu 2010-2014 syntyneille tytöille ja pojille. Harjoitukset pidetään keskiviikkoisin Höytiän koulun ja perjantaisin Uuraisten koulukeskuksen salissa. – Hienolta tuntuu, että huomataan ja palkitaan, kertoo Oskari Kivelä, joka itse on pelannut ja toiminut lentopallon parissa jo 80-luvulta alkaen. – Lentopallo on vähän vaikea laji päästä alkuun, sillä tekniikkaa pitää ensin hiukan hioa, mutta innokkaimmat jää sitten kunnolla koukkuun. Lentopallo on älypeli, tässä pärjää myös rauhallisempi tyyppi, jolla on pallosilmää ja jolta löytyy tarvittaessa räväkkyyttä, hän jatkaa. Junnujen lisäksi Raikulla on kaksi veteraanijoukkuetta, sekä naisten joukkue. Kesällä pelataan beach-kentillä. – Uuraisten sali on tosi hyvä myös lentopalloon, erityisesti lattia on erinomainen ja sitä ovat vierailijatkin kiitelleet. Kahdesta metristä jäi kiinni, että emme saaneet SM-turnausta tänne, Oskari Kivelä päättää.
Tämä sivusto käyttää evästeitä asiakaskokemuksen parantamiseen. Alta voit valita suostumuksesi. Katso tarkemmat tiedot alta Tietosuojalauseke-sivulta.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Nämä ovat sivuston toiminnalle välttämättömiä evästeitä, joiden käyttöä ei voi kieltää. Hyväksyt näiden evästeiden käytön selaamalla sivustoamme.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Statistics
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Nämä ovat kolmannen osapuolen evästeitä, kuten esimerkiksi Facebookia varten. Emme kuitenkaan käytä tällä sivustolla Google Analyticsiä tai samanlaista ohjelmistoa, joka keräisi kävijätietoja.
