Toivakan naapurissa Jyväskylän kaupunki kasvattaa asukasmääräänsä. Kaupungin lähialueilla on huolehdittava siitä, että on tarjolla kiinnostavia, erilaisia vaihtoehtoja keskusta-asumiselle, jotta myös maaseutua kaipaaville löytyy mieluinen asuinpaikka. Kaupungin läheinen maaseutu on tutkitusti haluttua asuinseutua, jonka ehdoton vetonaula lapsiperheille on kyläkoulu. Monen maallemuuttajan unelma on oma koti maaseudun rauhassa, mutta lähellä palveluita – eli juurikin kaupungin läheisellä maaseudulla. Jos halutaan lapsiperheiden muuttavan alueelle, on itsestään selvää, että lähikouluista kannattaa pitää kynsin ja hampain kiinni. Itä-Suomen yliopiston apulaisprofessori Olli Lehtosen tutkimus vahvistaa alueen väestökehityksen notkahtamisen koulun lakkauttamisen myötä, joten koulun merkitys alueelle on merkittävä. Se vaikuttaa lapsiperheiden asuinpaikkavalintoihin ja tärkeää onkin ymmärtää kouluverkkoa koskevien päätöksien merkitys: kyse ei ole vain kylien lähipalveluista vaan koko kuntaa koskevasta alueiden elinvoimasta. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkaisi hiljattain tuoreen arviointikertomuksen kouluverkon muutosten vaikutuksista maaseutu- ja saaristoalueilla. Tutkimuksen mukaan koulujen lakkauttamisen vaikutus kuntien talouteen ja elinvoimaan voi säästöjen sijaan olla jopa päinvastainen. Karvin raportin mukaan koulutusmenot kasvoivat vähiten niissä kunnissa, joissa oli tehty vähäisiä tai ei ollenkaan kouluverkkomuutoksia, kun taas suuria tai erittäin suuria muutoksia tehneissä kunnissa menot kasvoivat merkittävästi muita kuntia enemmän. Itä-Suomen aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolan mielestä ongelmana on se, että lakkauttamispäätöksiä tehdään ainoastaan talouden näkökulmasta ja unohdetaan pedagogiset, logistiset ja hyvinvointivaikutukset. Tulevien vuosien väestökehitys haastaa maaseutukuntia ja kaupunkeja raakasti, lisäksi päätöksiä joudutaan tekemään tiukkenevan talouden puristuksessa. Tässäkin tilanteessa katseet pitäisi pystyä pitämään kaukana tulevaisuudessa ja muistaa, että kouluverkkopäätös on myös arvovalinta, mutta vähintään yhtä paljon se on elinvoimapäätös. Parhaiten tulevat selviämään ne kunnat, jotka pystyvät tarjoamaan monipuolista asumista sekä tolkulliset palvelut sisältäen perheystävällisen varhaiskasvatus- ja kouluverkon. Toivakkalaisen maaseudun puolustaminen ja elinvoiman vahvistaminen tarvitsee nyt uudenlaisia toimintatapoja. Asettumalla samalle puolen pöytää ja noudattamalla kunnioittavaa, kuuntelevaa ja ymmärtämään pyrkivää keskustelutapaa, voidaan välttää kyläkoulukeskustelun eskaloituminen rikki repivine seurauksineen. Yhtä köyttä vetävässä kyläläisten ja kuntalaisten, viranhaltijoiden, koululaisten vanhempien ja kuntapäättäjien muodostamassa yhteisössä halutaan kääntää kaikki kivet. Yhdessä on mahdollisuus löytää ennakkoluulottomia ja luovia ratkaisuja, joilla hyödynnetään sijaintia Jyväskylän kainalossa: keksitään keinot oppilas- ja väestöennusteiden kampittamiseen ja Kankaisten koulun tulevaisuuden turvaamiseen. Tästä hyötyy koko kunta. Kyläkoulu on lehmä, jolla maitoa – asukkaita ja oppilaita – saadaan. Lypsävästä lehmästä on syytä pitää hyvä huoli.
Reena Laukkanen-Abbey kyläasiamies, Keski-Suomen Kylät ry Johanna Niilivuo maallemuuton asiantuntija, Suomen Kylät ry Kati Markkanen maaseudun puolustaja, Toivakka
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa. Usein kannattaa myös ihmetellä ääneen. Höytiälainen Timo Kuusjärvi törmäsi populäärimusiikin helmeen, jonka päälle oli jo laskeutunut kevyt historian ja unohduksen tomukerros. – 1977 perustetulla suomalaisella uuden aallon katurockia soittavalla Problems? -bändillä on sen niminen biisi kuin Hello! Uurainen. Olen miettinyt mistä moinen biisin aihe on juolahtanut tekijälle mieleen? Ovatko olleet kenties keikkabussissa matkalla kohti Saarijärven silloista Kisasuojaa ja ajelleet Uuraisten kautta, Timo pohdiskeli. Selvisi, että hän oli hyvinkin jäljillä asiassa. Hello! Uurainen on Suomipunkin kultakauden tyylipuhdas edustaja vuodelta 1981. Ilmaisu on pelkistetyn tiivistä ja säteilee alkukantaista vimmaa. Kappaleessa kuvaillaan Uuraisten vetovoimatekijöitä ja maisemaa ja lopuksi todetaan ytimekkäästi ”on tyhmää jättää Uurainen näkemättä”. Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Problemsin voimahahmo Tumppi Varonen. Promlemsin kuuluisin kappale on ehkä Katupoikien laulun punk-versio, joka aikoinaan aiheutti syvää paheksuntaa, mikä epäilemättä oli tarkoituskin. Tätäkin tunnetumpi on kuitenkin Pelle Miljoona & 1980 -yhtyeen kappale vuodelta 1979, Tahdon rakastella sinua. Moni luulee, että äänessä on Pelle, mutta lauluosuudet hoitaa Tumppi Varonen. PaikallisUutisten tutkivan journalismin osasto ryhtyi selvitystyöhön ja etsi Tumppi Varosen yhteystietoja. Facebookista legenda löytyikin ja meseviesti singahti matkaan. Tumppi Varonen eli Tuomo Valokainen on tehnyt rocktähteyden lisäksi pitkän uran lähihoitajana Käpylän kuntoutuskeskuksessa. Myös Problems? on yhä voimissaan, vaikka kokoonpano on muiden kuin Varosen osalta kokenut monia muutoksia. Uusimmissa biiseissä on otettu kantaa esimerkiksi koulukiusaamista vastaan. Tumppi vastasi ja kertoi tarinan biisin taustalla. – Hello! Uurainen syntyi kun ajettiin 100 kertaa pysähtymättä esimerkiksi Saarijärveltä Jyväskylän läpi Helsinkiin ja toisinpäin… Kerran Problemsien kanssa sanottiin kuskille: Aja Uuraisiin. Hän ajoi mutta ajoi ohi. Toisella kerralla pysähdyimme Pelle Miljoona -porukan kanssa tiekyltin eteen. Kuva löytyy… Pian sähköpostiin kilahti oheinen kuva. Varosen mukaan kuvassa ovat Puosu, Pelle, Andy, Sami, uloimpana Illi ja Boozy-koira. Eli todistetusti Pelle Miljoona, Andy McCoy ja Sami Yaffa, sekä Varonen ovat käyneet ainakin 16 kilometrin päässä Uuraisista. Eikä tarina lopu vielä tähänkään, vaan jatkoa saattaa seurata, sillä nyt 67-vuotias Tumppi Varonen olisi yhä kiinnostunut näkemään Uuraisen ihan livenä lavalta käsin. Nyt se lava voisi sijaita esimerkiksi koulukeskuksella. – Olisi tosiaan kiva tulla Uuraisille vaikkapa koulukeikalle. Kerrottais musiikin voimasta ja kiertue-elämästä ennen soittoa, toivoo Tumppi Varonen ja pistää mukaan vielä tuoreenkin kuvan lähes 50-vuotiaasta Problemsista.
Tiistaiaamuisin yrittäjä Mika Rantasen työpäivä alkaa jo aamuyöllä, puoli kolmen aikaan.
– Herätys on kello 2.10, täällä Kahvin Paikan keittiössä olen puoli kolmen aikaan. Aamu alkaa ruisleipätaikinan teolla. Siinä on aika homma, kun ennen kahvilan avaamista eli kello yhdeksää leipoo ensin viitisenkymmentä ruisleipää ja sitten päivän muut tarjottavat, Mika Rantanen toteaa.
Muina arkiaamuina Rantanen aloittaa työt puoli viiden aikaan, pullataikinan teolla. Kahvilaan valmistuu paria laatua pullaa tai pullaa ja munkkeja, suolaista ja makeaa piirakkaa, kääretorttua ja juustokakkua.
– Yritän aina vaihdella vähän mitä leivon, ettei joka päivä ole ihan samoja tarjolla, Rantanen kertoo.
– Nyt on jo oppinut, mitä ehtii tehdä milläkin aikaa. Välillä on neljäkin tuotetta tekeillä yhtä aikaa ja joka askeleella tekee jotain, ottaa vaikka jonkun jutun jääkaapista ohi mennessään. Yritän tehdä niin, että uunit eivät olisi tyhjänä silloin kun ne ovat päällä eli aina seuraava tuote olisi valmiina jonossa uuniin menossa, kun edellisen saa uunista pois.
Päivän aikana Rantanen leipoo tilaustuotteita.
– Tilausasiakkaitakin on aika paljon. Tilauksesta menee muun muassa voileipäkakkuja, täytekakkuja ja juustokakkuja. Ruisleiville on vakituiset asiakkaat ja joka viikko tulee joku uusikin ruisleipäasiakas, Rantanen toteaa ja kertoo, että hänen leipomaansa ruisleipää on viety tuliaiseksi ainakin Kanarialle, Ruotsiin ja Saksaan.
– Torstaisin leivon lihapiirakoita, ne teen vasta, kun kahvila on avoinna. Ne ovat sen verran työläitä tehdä, ettei aamulla ehdi. Sämpylät täytän myös itse, mutta sitä en tee joka aamu.
Kahvin Paikassa kaikki on itse tehtyä, myös sämpylät ja ruisleivät.
– Kun aloitin, kokeilin puolivalmiita munkkeja, jotka vain paistettiin pakasteesta. Ne jäivät myymättä, kaikki itse tehty vierestä myytiin, joten jätin puolivalmiit tuotteet pois, Rantanen kertoo.
Reilussa vuodessa Kahvin Paikka on saanut paljon vakioasiakkaita.
– Tästä on tullut monelle ”olohuone”, jossa käydään säännöllisesti, tietyn porukan kanssa. Asiakkaita on riittänyt ilahduttavan paljon, iso kiitos uskollisille asiakkaille, Rantanen sanoo.
– Yksityistilaisuuksiakin on jonkin verran pidetty, kokouksia ja muun muassa muistotilaisuuksia.
Vilkkainta kahvilassa on aamuisin ja iltapäivisin, puolen päivän molemmin puolin on rauhallisempaa.
– Keittolounasta pohdittiin jo viime syksynä, mutta se veisi aamusta aika paljon aikaa, jotain muuta pitäisi sitten jättää pois. Lounaan syöjiä pitäisi olla aika paljon, eikä sitä olisi hyvä jäädä yli; on siinä monenlaista miettimistä, mutta kyllä sitä harkittu on, Rantanen sanoo.
Asiakkaita käy kahvilassa tasaisesti syksyisenäkin päivänä, vilkkainta Rantasen mukaan on kesäisin.
– Silloin täällä käyvät mökkiläisetkin, ja ihmiset liikkuvat muutenkin enemmän, ohikulkijoitakin käy, Rantanen toteaa.
Innostuksensa leipomiseen Rantanen uskoo perineensä äidiltään.
– Äiti ja sisko pitivät aikoinaan lounasravintolaa Lahdessa, äiti oli kova leipomaan ja myös siskoni leipoo paljon, varmaan oma innostukseni on sieltä peräisin. Nyt tyttäreni opiskelee kondiittori – leipuri -koulussa, hän valmistuu vuoden päästä. Elättelen vähän toiveita, että saisin hänestä kaverin tähän, on hän ollutkin jo lomillaan apuna, Rantanen kertoo.
– Se olisi kiva, kun vielä saisi vähän eloa tähän taloon, nythän tässä on tyhjää joka puolella naapurissa.
Eteläisten kylien virtapiirissä keskusteltiin viime viikolla kuun vaiheiden vaikutuksesta erilaisiin töihin. Aihetta alusti Paula Häyrynen Johanna Paunggerin ja Thomas Poppen kirjoittaman kirjan pohjalta.
– Kirjassa on menty vielä kuun vaiheita pidemmälle, mukaan on otettu myös eläinradan merkit, Häyrynen kertoi.
Kirjasta löytyy otolliset päivät hyvin monenlaisille töille, metallien puhdistamisesta alkaen. Myös puut eri tarkoituksiin kannattaa kirjan mukaan kaataa eri aikoina, tiettyinä päivinä saa esimerkiksi palamatonta puuta hellakoukkuja varten.
– Mitä jos kaataakin polttopuut sinä päivänä, kun saa palamatonta puuta, virtapiiriläiset miettivät.
Kuun vaiheiden seuraaminen ja töiden ajoittaminen niiden mukaan oli virtapiiriläisille tuttua puuhaa, monenkin lapsuudenkodissa on almanakkaa seurattu tarkasti.
– Kylvöt piti tehdä nousevan kuun aikaan. Ennen kun oli pienet kylvöalat, pystyttiin tietenkin paremmin sovittamaan kylvö kuun vaiheiden mukaan, virtapiiriläiset pohtivat.
Nousevan kuun aikaan piti hoitaa istutuksetkin, kasvien sanotaan juurtuvan silloin paremmin. Myös rikkaruohojen kitkeminen kannattaa virtapiiriläisten tietojen mukaan hoitaa nousevan kuun aikaan, tiettyinä päivinä kitketyt rikkaruohot pysyvät paremmin poissa.
– Nousevan kuun aikaan tehtäviä asioita on paljon, eivät ihmiset varmaan nykyään ehdi järjestellä töitään kuun mukaan, virtapiiriläiset pohtivat ja muistivat, että ennen sanottiin pyykinkin peseytyvät paremmin kasvavan kuun aikaan.
– Ja tukka pitäisi leikata kasvavalla kuulla. Täydenkuun aikaan taas ei saanut kirnuta. Myös ruisleipätaikinan teko ajoitettiin kuun vaiheiden mukaan.
Häyrysen siteeraaman kirjan mukaan uudenkuun päivä olisi paras aika päästä eroon huonoista tottumuksista.
– En minä takeita anna kirjan neuvojen toimivuudesta, mutta varmaankin moniin näistä sisältyy kokemukseen perustuvaa, vanhaa tietoa, Paula Häyrynen totesi.
– Ennen vanhaan oli paljon tällaista tietoa, joka opittiin jo lapsena. Silloin oltiin tiiviisti tekemisissä luonnon kanssa, kuun vaiheiden seuraaminenkin oli itsestään selvää, virtapiiriläiset totesivat.
– Ennen oli kaikenlaisia sanontojakin. Tosin eivät ne kaikki vanhat uskomukset pidä paikkaansa. Ennen sanottiin, että jos on tiettyinä öinä, joita sanottiin suviöiksi, pakkasta, ei tule marjoja. Tänä vuonna oli suviöinä pakkasta, ja silti tuli hyvin marjoja. Ja pihlajanmarjoista taas on kaksi keskenään vastakkaista uskomusta. Toisten mukaan pihlaja ei kanna kahta taakkaa eli jos on paljon pihlajanmarjoja, tulee vähän lunta. Toisten mukaan taas iso pihlajanmarjasato tietää kovaa lumitalvea.
Kuun vaiheilla todettiin kyllä olevan vaikutuksia, ainakin nukkumiseen.
Viime viikolla eteläisten kylien virtapiiri kokoontui Horkan kylätuvalla. Ilmojen viilentyessä kokouspaikaksi kokeillaan kirjaston kokoustilaa.
– Virtapiiriä voisi pitää kahden viikon välein, eihän kaikkien ole pakko tulla paikalle joka kerta, Paula Häyrynen totesi.
Tämä sivusto käyttää evästeitä asiakaskokemuksen parantamiseen. Alta voit valita suostumuksesi. Katso tarkemmat tiedot alta Tietosuojalauseke-sivulta.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Nämä ovat sivuston toiminnalle välttämättömiä evästeitä, joiden käyttöä ei voi kieltää. Hyväksyt näiden evästeiden käytön selaamalla sivustoamme.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Statistics
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Nämä ovat kolmannen osapuolen evästeitä, kuten esimerkiksi Facebookia varten. Emme kuitenkaan käytä tällä sivustolla Google Analyticsiä tai samanlaista ohjelmistoa, joka keräisi kävijätietoja.
