Eläkeliiton 50-vuotisjuhlassa palataan tulevaisuuteen

Eläkeliiton 50-vuotisjuhlassa palataan tulevaisuuteen

Eläkeliiton Uuraisten yhdistys täyttää 50 vuotta ja viettää syntymäpäiväjuhlailtamia iloisissa merkeissä seurakuntakodilla lauantaina 23.3.
Vanhoihin perinteisiin tukeutuen juhlassa perjantaikerholaiset esittävät näytelmän Paluu tulevaisuuteen. Näytelmässä eletään aikaa, jolloin eläkeläiset liikkuvat omilla superkulkuneuvoillaan ja syövät onomatopoieettissovellusmikrokapseleita. Esityksessä nähdään kulkuneuvon käynnistys ja paluu entiseen kahvitteluun ja rupatteluun. Farssiksi luonnehditun näytelmän on kirjoittanut ja ohjannut Tellervo Lehtoranta.
Maailman ensiesityksenä nähdään ja kuullaan myös kolmen papin, Heikki Tukiaisen, Antti Toivion ja Hannu Koskisen laulutrioa. Se on sanoitukseltaan ja sävellykseltään pappien omaa käsialaa. Vierailijoina musiikin esittäjinä kuullaan Konginkankaan Renkejä hauskimmillaan. Korkeakulttuurista runollista antia juhlaan tuovat Uuraisten omat lausuntataiteilijat Sirkka Salminen ja Anita Vääränen.
Historiaakin juhlassa kerrotaan, niin Simo Koskisen tervehdyssanoissa kuin Seija Hartikan historiikissa. Asiaa kuullaan myös Eläkeliiton piirin puheenjohtajalta Jukka Hiltuselta, joka virkansa puolesta luovuttaa ansiomerkit pitkään toimineille.
Iltamaperinteen mukaan juhla päättyy karkeloon ja kakkukahveihin. Aivan iltamien aluksi tarjoillaan ruokaa. Näin voidaan ohjelmasta nauttia vatsat pullollaan. –TL

Asukaspaneeli lausui

Asukaspaneeli lausui

Keski-Suomen hyvinvointialueen asukaspaneeli puntaroi viime viikolla nyt lausunnoilla olevia, sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoa koskevia ehdotuksia sekä laajemminkin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä Keski-Suomessa.

Paneelissa oltiin sitä mieltä, että lähipalvelut on turvattava erityisesti niille, jotka niitä eniten tarvitsevat.  Jos palveluverkkoa täytyy karsia, lähipalvelut on turvattava lisäämällä tilojen yhteiskäyttöä ja liikkuvia palveluita. Saman katon alle voidaan kerätä useita toimijoita ja näissä monitoimitiloissa rakennetaan moniammatillista yhteistyötä, kuntalaisen tarpeet huomioivaa ihmislähtöisyyttä sekä yhteisöllisyyttä. Asukaspaneelin mielestä myös ennaltaehkäisevä työ on tärkeää.

Palvelujohtaja Nina Peränen kiittää kaikkia asukaspaneeliin osallistuneita.

– Paneeliin osallistuneet olivat todella sitoutuneita työskentelyyn. He katsoivat hyvinvointialuetta kokonaisuutena eivätkä pelkästään oman kotikuntansa näkökulmasta. Oli hienoa seurata, kuinka toisilleen täysin vieraat ihmiset pääsivät nopeasti kiinni yhteiseen työskentelyyn. Muutaman äänestyksen jälkeen syntyi yhteinen näkemys julkilausumasta ja kaikki pystyivät sitoutumaan siihen, Peränen kertoo.

Julkilausuma on asukaspaneelin yhteisen työn tulos, ja se edustaa asukaspaneelin osallistujien jaettua näkemystä. Julkilausuma on koostettu asukaspaneelin osallistujien sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen työntekijöiden yhteistyönä. Hyvinvointialueen työntekijät ovat auttaneet julkilausuman muotoilussa, mutta eivät ole vaikuttaneet sen sisältöön.

Keski-Suomen hyvinvointialueen ensimmäiseen asukaspaneeliin osallistui 31 keskisuomalaista 14 kunnasta. Kutsu asukaspaneeliin lähetettiin 10 000 satunnaisotannalla valitulle täysi-ikäiselle keskisuomalaiselle. Kutsun perusteella ilmoittautuneista valittiin asukaspaneelin osallistujat kiintiöintiä käyttäen. Kiintiöinnillä pyrittiin varmistamaan, että asukaspaneeli edustaa Keski-Suomen hyvinvointialueen väestöä mahdollisimman kattavasti. Asukaspaneeli on toteutettu yhteistyössä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kanssa.

Keski-Suomen hyvinvointialueella on valmisteltu sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkon lausuntovaiheen materiaali, joka kattaa monikanavaisen palveluverkon osalta niin fyysiset niin sanotut kivijalkapalvelupisteet, kuin liikkuvat ja kotiin vietävät palvelut sekä sähköisen palvelun. Lausuntomateriaaliin ja erilaisiin palveluverkon vaihtoehtoisiin malleihin on mahdollisuus ottaa kantaa 23.3. saakka, jonka jälkeen aluehallitus tekee lopullisen ehdotuksen aluevaltuustolle näillä näkymin touko-kesäkuussa.

Uurainen ja Toivakka houkuttelevat uusia kuntalaisia rakennusmessuilla

Uurainen ja Toivakka houkuttelevat uusia kuntalaisia rakennusmessuilla

Ensi viikonloppuna pidetään Paviljongissa Jyväskylän rakennusmessut. Tänä vuonna Sekä Toivakka että Uurainen ovat kehitelleet uusia porkkanoita ja keinoja erottua houkuttelevina asuinkuntina.
Toivakan kunta tukee uudisrakentamista kunnan alueella Rakentajan raksarahalla. Omakotitalon rakentajille tarjotaan lisäksi peräkärry käyttöön ja omaksi. Kun Toivakan kunnan alueelle rakennetaan joko asuinrakennus tai yrityksen toimitilat uudisrakennuksena, niin rakentaja voi saada 5000-15 000 euron raksarahan. Rakentajan raksaraha maksetaan siinä vaiheessa, kun uudisrakennus on hyväksytysti rakennusvalvonnassa lopputarkastettu. Tukisumma määräytyy rakennettavan kerrosalan mukaan.

Uurainen markkinoi uuden Sarkolan alueen omarantaisia tontteja keskustan tuntumasta Akko-järven rannalta näyttävästi. Kuvassa tontit näkyvät  vasemmalla.
Sunnuntaina huutokauppakeisari Aki Palsanmäki huutokauppaa viisi Sarkolan alueen omarantaista omakotitalotonttia. Rantatontit 2-6, korttelista 111 myydään kunnanvaltuuston hyväksymin pohjahinnoin tarjousten perusteella. Tarjouksen voi tehdä enintään kolmesta tontista. Tarjoukset ovat sitovia, rakentaminen tonteille voidaan aloittaa vuonna 2024, kun kunnallistekniikan rakentaminen on edennyt siihen vaiheeseen, että kadut ovat liikennöitävässä kunnossa.
Huutaa voi vaikka heti, sillä ennakkohuutoja otetaan vastaan 14.3. saakka osoitteeseen kirjaamo@uurainen.fi.

Menoa ja meininkiä: Teatteriin naapuriin

Menoa ja meininkiä: Teatteriin naapuriin

Petäjäveden teatterin Niskavuoren naisissa perinteiden kunnioittaminen kohtaa edistysmielisen avarakatseisuuden.

Ensi perjantaina naistenpäivän kunniaksi ensi-iltansa saava Petäjäveden teatterin Niskavuoren naiset on esitys, jonka keskeisenä teemana Minna Tuomasen ohjauksessa tulevat esille erityisesti sukupolvien väliset erot sekä velvollisuuden ja intohimon vastakkainasettelu.

Hella Wuolijoen 1930-luvulla Juhani Tervapää salanimellä kirjoittama ja tapahtuma-ajaltaan samalle aikakaudelle sijoittuva näytelmä on yllättävän ajankohtainen. Perinteisen hämäläisen maalaiskylän sekaisin pistävä vapaamielinen ja koulutettu kaupunkilaisneiti tuo mieleen muun muassa viimeaikojen uutisoinnin sukupuolten välisistä koulutuseroista maaseudun miesten ja kaupunkien naisten välillä. Perinteiden kunnioittaminen ja edistysmielinen avarakatseisuus asettuvat näytelmän teemoissa vastakkain, kuten nykypäivänkin kärjistyneessä maailmassa.

Petäjäveden teatterin Niskavuoren naiset ensi-ilta auditorio Miilussa (Miilutie 4, Petäjävesi) perjantaina 8.3. kello 18.

Niina Kelloniemi

Mustankorkealta saattaa tulla sähköpostia tai tekstiviestejä

Mustankorkea alkaa lähettää Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja Toivakan asukkaille sähköposteja ja tekstiviestejä, mikäli jäteastioiden tyhjentämisessä on ollut ongelmia.

Kun jäteauton kuljettaja havaitsee ongelmia jäteastioiden tyhjennysten aikana, kirjaa hän siitä palautteen. Palautekoodi saa aikaan tapahtumaketjun, jonka ansiosta asukas saa automaattisen ilmoituksen jäteastian tyhjentämiseen liittyvästä ongelmasta ja sen ratkaisemisesta.

– Jätekatoksen edessä on voinut ollut asukkaan oma auto, eikä jäteauton kuljettaja ole päässyt vetämään jäteastiaa ulos jätekatoksesta. Jäteastia voi myös olla jäätynyt talvella kovalla pakkasella, ja tällöin jäteastia voi jäädä tyhjentämättä, kertoo Mustankorkean viestintä- ja asiakkuuspäällikkö Piia Aho.

Mustankorkea huolehtii vuodessa 1,5 miljoonan jäteastian tyhjentämisestä. Aiemmin asukkaita ei ole voitu tiedottaa reaaliaikaisesti jäteastioiden tyhjentämiseen liittyvistä ongelmista, koska tähän ei ole ollut resursseja, eikä työkaluja. Asukkaalle on voitu tehdä Mustankorkealla esimerkiksi korvaava tyhjennys seuraavalle ajoreitille, mutta siitä ei ole välttämättä tiedotettu asukasta.

Tyhjennysongelmien määrä lisääntyy yleensä talvella auraamattomien pihojen ja teiden sekä biojätteen jäätymisen vuoksi. Lisäksi lumi kaventaa pihoja, jolloin pienessä pihassa tavallisesti parkissa oleva auto saattaa haitata jäteastian tyhjentämistä.

– Jos jäteastia jää tyhjentämättä asukkaasta johtuvasta syystä, veloitetaan siitä tyhjennysmaksu. Syitä voivat olla esimerkiksi tekemättömät lumityöt, joiden takia jäteastian jäteautolle saanti on mahdotonta. Jos taas jäteauto ei pääse kiinteistölle tietyömaan tai kelirikon vuoksi, ei asukas maksa mitään, Aho kertoo.

Mustankorkean kuljetuskumppanit tyhjentävät päivässä noin 6 000 jäteastiaa. Jäteautojen kuljettajat kirjaavat päivittäin 80–160 huomiota tai ongelmaa jäteastioiden tyhjennyksiin liittyen. Jatkossa asiakas saa näistä Mustankorkealta reaaliaikaisen viestin.

– Uuden järjestelmän myötä voimme tulevaisuudessa viestiä asukkaille myös poikkeavista aikatauluista. Esimerkiksi pyhäpäivät ja ajoreittimuutokset voivat aiheuttaa muutoksia tuttuihin jäteastioiden tyhjennyspäiviin. Ennakoiva viestintä on asia, mitä asukkaat ovat toivoneet, Aho kertoo.

Uusi viestintäjärjestelmä otetaan käyttöön keskiviikkona 14.2. alkaen. Osana projektia Mustankorkea on myös hankkinut asukkaiden puhelinnumerot sekä niiden jatkuvan päivityspalvelun, jolloin tekstiviestit saadaan lähtemään oikeille henkilöille.

Jooa ajoi toiseksi SM2-luokassa

Jooa ajoi toiseksi SM2-luokassa

Korpilahden Urheiluautoilijoiden 18-vuotias Jooa Iivari ajoi uransa kolmannessa nelivetokalustolla ajetussa rallissaan itsensä kenties pysyvästi nousevien haastajien joukosta ennakkosuosikkien listalle. Lauantai-iltana Rovaniemellä päättynyt Arctic Lapland Rally toi nuorelle kuljettajalle upean voittotaistelun jälkeen kakkostilan SM2-luokassa.

Kauden alku on ollut vahva, kun muutaman viikon takaa SM-kauden avauksesta tuli jo upea kolmostila, jota täydennettiin Jämsässä F-Cup Rallisarjan nelivetoluokan voitolla viikkoa ennen Rovaniemellä jatkunutta SM-sarjaa. Alkukausi Asunmaa Racingin Renault Clio Rally3:lla on ollut siis vähintäänkin onnistunut, kun pokaalikaappia on kartanlukija Jaakko Jäntin (OUA) kanssa täydennetty joka startilla.

Rovaniemellä kilpailu alkoi perjantaina Aittajärven 22,5 kilometrin mittaisella erikoiskokeella kolmanneksi nopeinta vauhtia, mutta eroa pohjat ajaneeseen Henri Hokkalaan kertyi 14,4 sekuntia. Perjantain muilla neljällä erikoiskokeella vauhti oli jo parempaa ja päivän neljäs erikoiskoe tuotti pohja-ajan 0,9 sekunnin erolla Hokkalaan. Perjantain jälkeen kokonaistilanteessa oltiin toisena, 18,4 sekuntia kärkipaikasta.
-Eka pätkä tuli liian varovasti, sen jälkeen lähti sujumaan. Raviradan pätkät oli tosi liukkaat, mutta päivä sisälsi onnistumisia, pohjat ja hyvää fiilistä, kertoili Iivari perjantaina illalla.

Lauantaille oli sään puolesta luvattu lumisadetta, joka muutaman pakkasasteen myötä oli paikoin jäätävää vesisadetta. Iivarin autokunnassa koko perjantai oli tultu yhdellä rengaskerralla, joten lauantaihin saatettiin sikäli startata levollisemmin, kun mukana oli vieläpä pari ek:ta jotka ajettiin kisassa kahdesti, joten rengaskulumaakin voisi tulla.

Lauantai käynnistyi jälleen Aittajärven erikoiskokeella, joka sujui nyt paremmin, mutta Hokkala venytti eroa 1,7 sekuntia ja vielä 1,8 sekuntia lisää seuraavaksi ajetulla Siikakämän erikoiskokeella. Kokonaistilanteessa Iivarin autokunta oli nyt jäänyt 21,9 sekunnin päähän. Aamupäivän päätteeksi ajettiin Ounasvaaran rinteessä vain reilun kilometrin mittainen rykäisy, jossa Iivari kuroi eroa kiinni Hokkalaan peräti 4,2 sekuntia, taistelumieli oli nyt kaivettu pintaan.
Pitkässä päivähuollossa latauduttiin samanlaiseen iskuun myös iltapäivälle.

Huollon jälkeen ajettu 32,65 kilometrin mittainen Sarriojärvi maittoi erinomaisesti ja tuloksena oli pohja-aika, josta Hokkala jäi peräti 13,3 sekuntia, joten eroa johtopaikkaan olikin enää 4,4 sekuntia.
Supernopealla Patovaaran erikoiskokeella Hokkala kasvatti eroa 2,1 sekuntia, josta Iivari kuittasi 1 sekunnin takaisin Kemijärven lyhyellä yleisöerikoiskokeella.
Voittotaistelu ratkeaisi kilpailun päättävällä, toistamiseen ajettavalla pitkällä Sarriojärven erikoiskokeella, johon Iivari lähti 5,5 sekunnin eroa kuromaan kiinni.
Erikoiskokeen puoliväliin asti kaksikko tuli väliajoissa lähes tasatahtia, mutta sitten väliajat alkoivat kääntyä Iivarin eduksi. Hurja kiri toi lopulta 4,7 sekunnin pohjat Hokkalaan nähden, mutta harmittavasti se ei aivan riittänyt, kohtaloksi jäi 0,8 sekunnin karvas tappio kokonaistilanteessa.

-Jäähän siitä tietenkin aina hampaankoloon kun on noin liki. Iso kiitos kaikille kannustajille, yhteistyökumppaneille ja kaikille jotka tämän mahdollistaa. Erityisesti Asunmaan Teemulle autosta, tuumaili Iivari viimeisen erikoiskokeen maalissa.

Kilpailun jälkeen sunnuntaina oli kuljettaja ehtinyt jo hieman syventyä tarkemmin menestyksen ja tappion saloihin.
-Auto tulee koko ajan tutummaksi ja vauhti on jo selvästikin kohdallaan, loppu on vain nuotista kiinni nyt, tietää mitä treenata. Kilpailun avauspätkällä olisi pitänyt heti hyökätä, mutta eka pätkä on tunnetusti minulle vaikea, ei meinaa eka pätkä koskaan onnistua ajallisesti. Maalissa ne palkinnot kuitenkin jaetaan eikä ero ollut iso, pienimmän kokonaisajan omaava on voittaja. Ennen kuukauden päästä ajettavaa Tuurin SM-rallia pyritään tekemään mahdollisimman paljon nuottitreeniä, jotta oltaisiin vielä vahvempia, tiivistää Iivari.

Kuva: Merita Mäkinen

Teksti: Jani Seppälä