Korpilahden kirkonkylällä on rottaongelma

Korpilahden kirkonkylällä on rottaongelma

Erityisesti Ainolan, Pukkalan ja Ikolanmäen alueilla on tehty runsaasti rottahavaintoja viime aikoina ja jopa keskellä kirkasta päivää. Yleensä rotat liikkuvat pimeän turvin, joten alueen populaatio saattaa olla erityisen suuri.

Ympäristöterveystarkastaja Vesa Ilmola Jyväskylän kaupungilta sanoo, että ilmoituksia rottahavainnoista on tullut viime päivinä Korpilahden alueelta poikkeuksellisen paljon.
-Aikaisempina vuosina ilmoituksia on tullut yksittäisiä, ja nyt määrä on selkeästi kasvanut. Rottaongelmaa sinänsä on joka puolella Suomea.

Ainolassa asuva Susanna Välisaari sanoo, että heidän taloyhtiössään joku on nähnyt rotan päivittäin. Perheenjäsen otti kuvan, kun parvekkeelle kiivennyt rotta seisoi ikkunaa vasten.
-Kävin tarkistamassa taloyhtiön jäteastiat ja siellä kaikki oli kunnossa.
Välisaaren kodin taloyhtiö on tilannut tontille tuholaistorjuntaa tekevän yrityksen.

Kaupungin ympäristöterveyden tehtävä rottien torjunnassa on antaa neuvoja ja tiedottaa.
-Tuholaistorjunta itsessään on jokaisen kiinteistön omistajan asia, olkoon kyseessä sitten taloyhtiö tai omakotitalo.

Ilmola sanoo, että rottaongelmassa ennaltaehkäisevät toimet ovat tärkeitä.
–Jätehuoltorekisteristä saadaan tieto, mikäli kiinteistöllä on rikkinäisiä ja täysinäisiä jäteastioita. Jätehuoltoviranomainen myös tarkistaa alueen kiinteistöjen biojätteen käsittelyä.
Ohjeita rottien varalta:

-Jyrsijät viihtyvät pihapiirissä, jos niillä on jotain syötävää ja piilopaikkoja tarjolla.
-Torjunnan onnistumista edesauttaa, jos jokainen ihminen omalta osaltaan kiinnittää huomiota ennaltaehkäiseviin asioihin. Jäteastioiden tulee olla ehjiä. Jäteastioiden kannet pitää olla suljetut ja pesutulppa paikallaan. -Kaikki jätteet täytyy laittaa sisälle jäteastioihin ja astiat tulee täyttää tasaisesti siten, että jokaisen astian kansi saadaan kokonaan kiinni.
-Biojätettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa, tarkoitukseen sopivassa, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, johon haittaeläinten pääsy on estetty.
-Pihapiiri ja rakennusten ympäristö tulee pitää siistinä niin, että rotilla ei ole piilo- tai pesäpaikkoja.
-Lintuja ei ruokita maahan. Rakentamiseen liittyvät maankaivutyöt saattavat aiheuttaa paikallista rottien liikehdintää.

-Jyrsijät pääsevät sisälle rakennuksiin pienistäkin raoista. Rakennusten rakojen ja läpivientien tilkitseminen tai verkkojen asennus ovat hyviä keinoja torjunnassa. Rotta pääsee sisälle jo kahden senttimetrin kokoisesta raosta.

-Kuluttajakäyttöön ei ole hyväksytty jyrsijämyrkkyjä rottien tai myyrien torjuntaan. Yksittäisten rottien pyydystäminen onnistuu perinteisellä tappoloukulla. Loukkuun voi asettaa houkuttimeksi esim. ruisleipää, juustoa, viljatuotteita, keitettyä kananmunaa, kuivattuja hedelmiä tai suklaata.
-Rottia voi pyydystää myös elävänä pyydystäviin loukkuihin, jos pystyt lopettamaan rotan nopeasti ja kivuttomasti kuten eläinten hyvinvointilaissa edellytetään. Loukkujen sijoittamisessa tulee kiinnittää huomiota, ettei ne vahingoita muita eläimiä tai ihmisiä. Loukut on tarkastettava päivittäin.

-Rotan vuotuinen poikastuotto/naaras/vuosi on keskimäärin 38. Rottien torjunta on melko haasteellista ja saattaa viedä aikaa. Rotalle on tyypillistä geeniperintönä saatu ympäristön muutosten ja uusien esineiden vieroksunta (neofobia). Sen vuoksi rotta saattaa karttaa jonkin aikaa sille tarkoitettua syöttiä, eikä syöttiä kannata siirtää toiseen kohtaan.

-Taloyhtiöt ja rakennuksen omistajat voivat tarvittaessa tilata tuholaistorjunta yrityksiltä apua rottien torjuntaan ja hävittämiseen.

Maarit Nurminen

Kesä on täällä!

Kesä on täällä!

Kesälehdessä toistuu aika monta kertaa sana: yhdessä.
Yhdessä järjestettiin ToukoTohinat ja kerättiin rahaa hyvään tarkoitukseen. Yhdessä elvytettiin Kankaisten kyläseura ja purettiin kaukalo. Yhdessä haluttiin ottaa kantaa hyvinvointialueen säästöihin. Yhdessä ryhdyttiin tuumasta toimeen ja perustettiin festari, järjestettiin konsertti ja harjoiteltiin näytelmä. Yhdessä tehtiin tämä kesälehtikin.
Yhdessä saadaan paljon aikaan, mutta aina pitää olla ensin yksi, joka sanoo ajatuksensa ääneen. Joka ei pelkää, että hänet teilataan tai että ajatusta pidetään tyhmänä.
Joku, joka on valmis tekemään töitä usein ilman palkkaa ja joskus ilman kiitostakin.
Joku, jolla on tarve tuottaa ympärilleen iloa ja hyvää mieltä.
Joku, joka ei lannistu, kun mokkapalat palaa tai kaatosade saapuu pahimpaan mahdolliseen aikaan.
Joku, joka kokee, että myös vapaaehtoistyö antaa elämään merkitystä ja tarkoitusta.
Joku, jolla on kyky innostaa muita mukaan.
Onneksi jokuja vielä on, sillä jokulla on myös serkku ja hänen nimensä on joku muu.
Joku muu ei käytä sanaa yhdessä, hän vihaa sitä.

Kesä on aikaa, jolloin on hyvä katsoa lähelle. Katsoa, miten kastepisara vierähtää, miten mittarimato etenee, miten kesakot puhkeavat kukkaan poskipäillä.
Kun katsoo tarpeeksi lähelle, näkee kauas. Näkee, miten kirkonrakentaja on veistänyt yli 300 vuotta sitten kädensijan. Miten täydellisesti jääkausi on piirtänyt kuviot rantakallioon. Miten korkealle yltävät sävelet taivaankaaressa.
Kesä on täällä, uudella tapaa oikullisena, mutta yhtä suurilla odotuksilla ladattuna kuin aina ennenkin.
Miksi pakenisin kesää kauas, kun läheltä löytyy asioita, joita et tiennyt olevan olemassakaan. Kaukana ovat ajat, jolloin maailma oli aina toisaalla. Enää ei tarvitse matkustaa kauas nähdäkseen olennaisen, riittää kun katsoo niin, että näkee, kuuntelee niin, että kuulee ja puhuu niin, että sanoo kauniita sanoja.

Hyvää Kesää kaikille!

Hanna Lahtinen

Sopimus Toivakan kunnan luottamushenkilöpaikoista valtuustokaudelle 2025-2029 on syntynyt – Sinikka Jäntti jatkaa valtuuston puheenjohtajana

Sopimus Toivakan kunnan luottamushenkilöpaikoista valtuustokaudelle 2025-2029 on syntynyt – Sinikka Jäntti jatkaa valtuuston puheenjohtajana

Toivakan poliittiset ryhmät ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen luottamushenkilöpaikkojen jaosta valtuustokaudelle 2025–2029. Neuvottelut käytiin hyvässä hengessä, ja sopimus allekirjoitettiin sunnuntaina. Uuden valtuuston ensimmäinen kokous on maanantaina, jolloin henkilöt virallisesti nimetään tehtäviinsä.
Valtuuston johdossa jatkaa keskustan Sinikka Jäntti, ja ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävää hoitaa perussuomalaisten Juha Juusela. Valtuuston vaalilautakunnan puheenjohtajaksi valittiin keskustan Janne Karanta ja varapuheenjohtajaksi SDP:n Kari Parviainen.
Kunnanhallituksen puheenjohtajuus jaetaan kahdelle kaudelle: vuosina 2025–2027 tehtävää hoitaa keskustan Heidi Hakkarainen ja vuosina 2027–2029 keskustan Marko Kilpeläinen. Varapuheenjohtajana toimii SDP:n Seppo Sirenius. Kunnanhallituksen jäsenistöön kuuluvat edellisten lisäksi myös keskustan Janne Karanta, kokoomuksen Satu Manninen, SDP:n Inka Keteli sekä kristillisdemokraattien Veli Pekka Vihinen.
Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana toimii Tauno Rantalainen (kesk) ja varapuheenjohtajana Kari Parviainen (SDP).
Tarkastuslautakuntaa johtaa Juha Juusela (PS), ja varapuheenjohtajana toimii Sinikka Jäntti (kesk).
Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtajana toimii Päivi Pitko (kesk) ja varapuheenjohtajana Markku Kauppinen (kok).
Kuntaympäristölautakunnan johdossa on Kari Parviainen (SDP) ja varapuheenjohtajana Topi Saarelainen (PS). Lupa- ja ympäristöjaostoa johtaa Erkki Ikonen (kesk).
Muita merkittäviä edustuksia ovat Eteläisen Keski-Suomen työllisyysaluelautakunnassa Kari Parviainen (SDP), Keski-Suomen liitossa Matleena Häätylä (vas) ja Mika Mäkelä (PS), poliisin neuvottelukunnassa Marko Kilpeläinen (kesk), Jyväskylän seudun jätelautakunnassa Jorma Tervonen (kesk) ja Paula Nieminen (SDP) sekä käräjäoikeuden lautamiehenä Timo Komppa (PS).

Pihapiirin painajainen: Metso vs. Huhtalat

Pihapiirin painajainen: Metso vs. Huhtalat

Huhtalan perheessä Höytiän Kytölässä on viime aikoina eletty jännittäviä hetkiä, kun pihapiiriin muutti komea ukkometso.
Metso on todennäköisesti sama yksilö, joka on jo tänä keväänä ehtinyt jahtaamaan mopoilevaa nuorisoa ja on vaihtanut maisemaa virkavallan avustuksella myös mustamaijan kyydissä.
Hormonihöyryinen lintu ei ole erityisen lempeä kumppani, vaan lapset, kotieläimet ja myös aikuiset saivat huomata, että kartanolla on uusi valtias. Sopivasti tontilta löytyi iso multakasakin, jonka päällä metso tepasteli sananmukaisesti kukkona tunkiolla ja ärhenteli kaikille, jotka yrittivät liian lähelle.
Pian kaikki oppivat kurkistamaan varoen oven raosta, onko pihamaa turvallinen. Tilanne kuitenkin eskaloitui viime keskiviikkona, kun perheen äiti Jenni Huhtala joutui metson takaa-ajamaksi terassilla. Onneksi pelastava prinssi riensi paikalle.
– Tultiin koiran kanssa just lenkiltä ja riennettiin väliin. Metso ja koira tarkastelivat toisiaan nokka ja kuono miltei vastatusten, ennen kuin ehdin harjalla väliin. Painoin metson selästä sitä maahan ja Jenni haki sisältä peiton ja juuttisäkin. Lintu säkitettiin ja laitettiin koiranhäkkiin auton perään, Juha Huhtala kertoo.
Appiukko Erkki Kuitunen turvanaan Juha lähti viemään metsoa naapurikylän korpimaille lähes parinkymmenen kilometrin päähän.
– Päästettiin siellä luontoon ja ihan rauhallisesti se lähti kävelemään uusiin maisemiin. Ei vilkaissutkaan meihin päin ja pyrstökin pysyi supussa. Viimeistään siinä vaiheessa se tiesi hävinneensä Kytölän todelliselle kukolle, kukkoilee Juha Huhtala.

Hanna Lahtinen

ToukoTohinat potkaisee kesän käyntiin hyväntekeväisyydellä

ToukoTohinat potkaisee kesän käyntiin hyväntekeväisyydellä

Hyväntekeväisyyspäivä ToukoTohinat valtaa Uuraisten urheilukentän ympäristön lauantaina 24.5. Aamupäivällä alkavan tapahtuman keskiössä on jalkapallo, mutta luvassa on myös paljon muuta ohjelmaa.
Uuraisten Raikun, Uuraisten kunnan ja Uuraisten Urheilijoiden yhteistyössä järjestämän päivän tuotto käytetään kiusaamisen vastaisen työn ja varhaiskasvatuksen hyväksi.
Tapahtuman järjestelyistä vastaavat Ville Tannermäki, Viivi Rautiainen ja Pasi Haarala. Heidän mukaansa valmistelut etenevät aikataulussa ja suunnitelmien mukaisesti. Kolmikon mukaan päivän onnistumisen edellytyksenä on ollut tiivis yhteistyö paikallisten järjestöjen ja yritysten kanssa.
– Ei tällaista päivää pystyisi järjestämään, ellei vanha kunnon talkoohenki olisi voimissaan, Haarala kiittelee yhteistyötahoja. – Esimerkiksi Uuraisten Marttojen panostus tapahtumaan on ollut valtava, hän jatkaa viitaten kahviosta vastaavaan tahoon.
ToukoTohinat on jatkoa viime vuoden HuhtiHulinat-tapahtumalle, joka sai niin hyvän vastaanoton, että uuden tempauksen järjestäminen Uuraisten kevääseen tuntui luonnolliselta päätökseltä.
Päivän aikana on tarjolla ohjelmaa moneen makuun. Aamukymmeneltä käynnistyy junioreiden jalkapalloturnaus, johon osallistujia saapuu myös Petäjävedeltä ja Saarijärveltä. Samaan aikaan ensimmäiset markkinamyyjät avaavat myyntipisteensä. Tapahtumasta voi ostaa kotiinviemisiksi muun muassa leipää, leivonnaisia, kukkia, lakuja, kotimaista käsityötä tai vaikka NHL-joukkueiden lippiksiä.
Puoliltapäivin jääkiekkokaukalossa avautuu kahden tunnin ajaksi uuraislaisten nuorten moottoriajoneuvonäyttely. Esillä on nuorille tärkeitä menopelejä, jotka on puunattu ja tuunattu huippuiskuun. Yleisöäänestyksen kolme parasta palkitaan. Näyttelyyn osallistuu lähes kaksikymmentä nuorta, ja samalla esitellään myös nuorten motoristien kilpavälineitä.
Tapahtumassa ovat mukana myös Keski-Suomen hyvinvointialueen perhepalvelut. Uuraisten kunnan nuorisotyöntekijät ja etsivä nuorisotyöntekijä vastaavat lettupisteestä ja moponäyttelystä. Uuraisten MLL myy hattaraa ja tarjoaa kasvomaalauksia puoliltapäivin alkaen.
Tenniskentillä riittää ohjelmaa lapsille: 4H-yhdistys järjestää pomppulinnan klo 10–15, ja koulukeskuksen kepparikerho pitää kepparikisat alkaen klo 13.30.

Siinä missä HuhtiHulinat huipentui salibandypeliin julkkisten ja paikallisten välillä, ToukoTohinoiden kliimaksina on vastaava ottelu jalkapallon parissa. Uuraisille saapuu pitkä liuta tunnettuja henkilöitä.
– Nuorisolle tuttuja nimiä julkkisten listalla ovat varmasti sosiaalisen median vaikuttajat Mauton, Leevi Ikävalko, Nova ja Lassi Kuhlman. Urheilun ystäville tuttuja nimiä ovat olympiamitalisti ja moninkertainen mestari Jarkko Immonen sekä Euroopan mestari Ari-Pekka Liukkonen, Haarala kertoo.
Hän mainitsee myös, että esimerkiksi nimellä Mauton tunnetulla Jesse Sarkkisella on YouTubessa lähes 300 000 seuraajaa. Julkkispelin pelaajaesittelyn yhteydessä nuori laulaja ja veteraanityön edistäjä Anton Häkkinen esittää Keski-Suomen kotiseutulaulun ennen siirtymistään kentälle.
Koko päivän ajan on myynnissä kahvia, makkaraa, leivonnaisia, virvokkeita ja lettuja. Järjestelytiimi toivoo hyvää säätä ja toivottaa kaikki tervetulleiksi viettämään leppoisaa ja mukavaa päivää yhdessä.
Lopuksi järjestäjät muistuttavat, että Uuraisten seurakuntakodin ja kirjaston parkkipaikat eivät ole käytettävissä päällekkäisten tapahtumien vuoksi. Yleisöä pyydetään käyttämään terveysaseman, koulukeskuksen, keskustan ja helluntaiseurakunnan parkkialueita. Paikalla on liikenteenohjaus.

Rikolliset ruohonjuuritasolla – vieraslajit etsintäkuulutettuina!

Rikolliset ruohonjuuritasolla – vieraslajit etsintäkuulutettuina!

Jyväskylän kestävä kehitys, JAPA RY:n Wanted! Lainsuojattomat lähiluonnossa -hanke on käynnistetty lisäämään tietoisuutta haitallisista vieraslajeista ja niiden vaikutuksista suomalaiseen luontoon. Hankkeen tavoitteena on herättää kiinnostusta ja vastuullisuutta luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi sekä rohkaista ihmisiä toimimaan aktiivisesti vieraslajien torjumiseksi. Hanke toimii Laukaan, Muuramen, Uuraisten ja Jyväskylän maaseutualueilla, ja sen aikana osallistutaan erilaisiin yleisötapahtumiin, järjestetään tietoiskuja sekä koulutus- ja talkootilaisuuksia. Toimintaa tuetaan EU:n maaseuturahaston kautta Leader Jyväsriihen myöntämällä rahoituksella.

-Jalkaudumme kevään ja kesän aikana Jyväsriihen toiminta-alueen kuntien kirjastoihin, kesätapahtumiin ja yhdistysten tilaisuuksiin ja tarjoamme asukkaille tietoa haitallisista vieraslajeista ja niiden torjunnasta. Järjestämme myös talkoita ja opastamme ja innostamme asukkaita torjumaan itse vieraslajeja asuinalueiltaan. Mikäli asuinalueellasi kasvaa vieraslajeja ja asukkailla olisi innokkuutta vieraslajitalkoisiin, voit laittaa meille viestiä osoitteeseen toimisto@japary.fi, kertoi hankekoordinaattori Hanna Ojanperä.

Vieraslajit voivat vaikuttaa merkittävästi luonnon tasapainoon. Ne saattavat näyttää viattomilta tai koristeellisilta, mutta päästessään luontoon ne voivat syrjäyttää alkuperäisiä lajeja ja heikentää ekosysteemien toimintaa.

Haitallisia vieraslajeja ovat muun muassa komealupiini, jättipalsami, jättiputki ja kurtturuusu. Näiden lajien käsittelyä säätelee Suomen vieraslajilaki, joka kieltää muun muassa niiden kasvattamisen, hallussapidon, kuljettamisen ja luontoon päästämisen. Lain mukaan myös puutarhajätteen vieminen oman pihan ulkopuolelle voi olla riskialtista, sillä se voi edesauttaa vieraslajien leviämistä. Siksi on tärkeää, että jokainen toimii vastuullisesti ja noudattaa ohjeita vieraslajien torjunnassa.

-Hankkeessa keskitytään erityisesti jättipalsamin ja komealupiinin torjuntaan, ja asukkaat kutsutaan mukaan järjestämään ja osallistumaan vieraslajien väijytystalkoisiin. Näin pyritään yhdistämään paikallisten ihmisten voimat yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, kertoo Ojanperä.

Lisätietoa vieraslajeista ja niiden torjunnasta löytyy valtakunnalliselta vieraslajit.fi-sivustolta. Wanted! Lainsuojattomat lähiluonnossa -hanke kutsuu kaikki mukaan suojelemaan lähiluontoa ja palauttamaan sen tasapainoa – yksi talkoo kerrallaan.

Hanna Lahtinen