18.06.2025 | Lue ilmaiseksi, Toivakka
Rutalahden perinnekierros – Ei täällä kehnosti eletty, on pian valmis. Ydinkylälle on jo pystytetty kymmenen perinnetaulua, jotka kertovat napakasti juuri kyseisen alueen vaiheista. Lisätietoa löytyy runsaasti QR-koodien kautta, ne avautuivat 14.6. Avoimet Kylät -tapahtuman yhteydessä.
Rutalahden perinnekierros on avoin kaikille, joita entisajan elämä vähänkään kiinnostaa.
Parhaiten alkuun pääsee tutustumalla Tervetuloa-tauluun, joka sijaitsee kylän ilmoitustaulun luona koululla. Siitä selviävät myös välimatkat sekä muiden taulujen aiheet ja sijainnit.
Ensimmäisellä kerralla ei kannata ahmia liikaa, tietoa on niin paljon, että sitkeimmänkin kulkijan turnauskestävyys voi joutua koetukselle! Kaikki perinnetaulut ovat helposti saavutettavissa kävellen tai vaikka autolla. Jo pelkästään tauluihin perehtymällä saa hyvän kuvan siitä, miten Rutalahden seudulla on ennen eletty.
Vaikka taulut on numeroitu 1–10, niihin voi tutustua missä järjestyksessä tahansa – yksi kerrallaan tai kaikki kerralla. Sama pätee oheismateriaaliin. Parasta on, että perinnekierros on avoinna ympäri vuoden, vuorokauden ympäri, niin luonnossa kuin verkossakin – eikä se maksa mitään!
Perinnetaulut ovat kuin alkuruoka – ne herättävät toivottavasti halun syventyä aiheisiin tarkemmin. Kunkin taulun aiheista löytyy lisätietoa artikkeleina, lehtijuttuina, haastatteluina ja valokuvina Rutalahden kyläsivuilta tai QR-koodien kautta.
Sisältöä voi lukea tai kuunnella vaikka seuraavalle taululle kävellessä tai kotisohvalla pötkötellen. Taulut ovat pysyviä, mutta muuta materiaalia täydennetään jatkuvasti.
Rutalahdessa oli useita kylähistoriasta kiinnostuneita henkilöitä, joille oli vuosien varrella kertynyt runsaasti kylään liittyvää aineistoa. Yhteinen huoli heräsi: mihin nämä aineistot jatkossa päätyvät?
Niinpä he tekivät aloitteen Nuorisoseuralle ja Kyläyhdistykselle: voisiko Suojarinteelle perustaa Wanhan Rutalahden kyläarkiston, vaikka lukollisen kaapin? Vuosi oli 2021, kun molemmat järjestöt vastasivat myöntävästi, perustettiin kyläarkistotyöryhmä. Ensimmäinen tehtävä oli rahoituksen hankkiminen, ja lopulta syntyi hanke Rutalahden kulttuuriperinnön tallentaminen, joka sai Leader-rahoitusta Maaseutukehityksen kautta vuosille 2024–2025.
”Lukollinen kaappi Suojarinteellä” on matkan varrella paisunut kuin pullataikina. Kyläarkistoa on koottu ja digitoitu, on järjestetty Ilmavalokuvien iltapäivä, ja ydinkylän ilmakuvista on koottu pysyvä pienoisnäyttely Suojarinteelle. Lahjoitusten turvin on perustettu oma käsikirjasto, jossa on nyt noin 60 kirjaa, osa keskittyy kokonaan kylään, mutta kaikissa on jokin yhteys Wanhaan Rutalahteen.
Ja kuin kirsikkana kakun päällä on Ei täällä kehnosti eletty -perinnekierros! Siinä on hyödynnetty käsikirjastoa, kyläarkiston aineistoja sekä Kansallisarkiston ja lähiseudun muiden arkistojen aarteita.
Talkootyössä uurastaneiden kyläläisten ja kylän ystävien suurin toive on, että perinnekierros ”kuluisi” mahdollisimman monien askelparien alla ja että kauempana asuvat pääsisivät tutustumaan kylän historiaan kyläsivujen ja QR-koodien kautta.
Leila Backman
12.06.2025 | Alueelta, Lue ilmaiseksi
Jyväskylän seurakunnassa on tänä kesänä kahdeksan Tiekirkkoa. Jo aiemmilta kesiltä tuttujen Kaupunginkirkon, Kuokkalan, Korpilahden ja Taulumäen kirkkojen lisäksi Tiekirkko-verkostoon kuuluvat Säynätsalon, Joutsan ja Toivakan kirkot sekä Luhangan kesäkirkko.
Joutsan kirkko on avoinna 23.6.–31.7.2025 ma–to kello 11–15
Kaupunginkirkko on avoinna 23.6.–22.8.2025 ma–pe kello 10.30–16
Korpilahden kirkko on avoinna 23.6.–22.8.2025 ti–pe kello 11.30–16 ja su kello 11.30–16
Kuokkalan kirkko on avoinna 23.6.–22.8.2025 ti–pe kello 10.30–16
Luhangan kesäkirkko on avoinna 23.6.–10.8.2025 ma–su kello 12–16 (tarvittaessa myös muuna aikana)
Säynätsalon kirkko on avoinna 23.6.–22.8.2025 ma–to kello 10.30–16
Taulumäen kirkko on avoinna 23.6.–22.8. 2025 ti–to kello 10.30–16
Toivakan kirkko on avoinna 16.6.–10.8. ma–pe kello 10–17, la–su kello 10–14
(4H:n nuoret kirkko-oppaat ovat paikalla arkisin kello 12–17)
11.06.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi
Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa 10. kesäkuuta 2025 ja teki merkittäviä päätöksiä alueen hallinnon järjestämisestä. Kokouksessa valittiin toimielimet ja niiden puheenjohtajistot.
Aluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Tony Melville (sd.), ja varapuheenjohtajiksi nimitettiin Jani Ylälehto (kesk.) sekä Eila Tiainen (vas.). Karoliina Sarasteen (kok.) esityksestä aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että aluehallituksen toimikausi on kaksivuotinen.
Aluehallituksen puheenjohtajaksi valittiin Maria Kaisa Aula (kesk.), ja varapuheenjohtajiksi Lotta Ahola (kok.) sekä Riikka Rantanen (sd.). Aluehallituksen jäseniksi valittiin Lotta Ahola (kok.), Jouni Flyktman (kok.), Jukka Haaparanta (ps.), Irma Hirsjärvi (vas.), Elma Hyöky (vihr.), Tapani Kiminkinen (kesk.), Ilkka Mikkonen (sd.), Jouko Nykänen (kesk.), Tuula Peltonen (sd.), Mauno Vanhala (kesk.) ja Marika Visakorpi-Kemppainen (kd.).
Emilia Koikkalainen (kok.) toimii tarkastuslautakunnan puheenjohtajana, Pauliina Takala (kesk.) johtaa aluevaalilautakuntaa, Merja Lahtinen (kesk.) valittiin hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnan puheenjohtajaksi ja Katri Asp-Dalfidan (sd.) toimii turvallisuuslautakunnan puheenjohtajana.
Uuraisten Samuli Mattila vaikuttaa hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnassa ja Toivakan Sinikka Jäntti sekä korpilahtelainen Moona Seppä ovat jäseninä turvallisuuslautakunnassa. Kaikki ovat keskustalaisia.
Aluevaltuusto valitsi lisäksi varajäsenet aluehallituksen ja lautakuntien jäsenille. Valtuusto merkitsi tiedoksi ilmoitukset valtuustoryhmien muodostamisesta ja hyväksyi ryhmien nimet. Syksyn kokouspäiviksi päätettiin tiistai 9. syyskuuta, tiistai 4. marraskuuta ja tiistai 9. joulukuuta.
Kokouksessa jätettiin myös valtuustoaloite otsikolla “Perusoikeudet ja työrauha kuuluvaksi kaikille”, jonka ensimmäisenä allekirjoittajana oli Sirpa Martins (vas.).
09.06.2025 | Korpilahti, Lue ilmaiseksi
Erityisesti Ainolan, Pukkalan ja Ikolanmäen alueilla on tehty runsaasti rottahavaintoja viime aikoina ja jopa keskellä kirkasta päivää. Yleensä rotat liikkuvat pimeän turvin, joten alueen populaatio saattaa olla erityisen suuri.
Ympäristöterveystarkastaja Vesa Ilmola Jyväskylän kaupungilta sanoo, että ilmoituksia rottahavainnoista on tullut viime päivinä Korpilahden alueelta poikkeuksellisen paljon.
-Aikaisempina vuosina ilmoituksia on tullut yksittäisiä, ja nyt määrä on selkeästi kasvanut. Rottaongelmaa sinänsä on joka puolella Suomea.
Ainolassa asuva Susanna Välisaari sanoo, että heidän taloyhtiössään joku on nähnyt rotan päivittäin. Perheenjäsen otti kuvan, kun parvekkeelle kiivennyt rotta seisoi ikkunaa vasten.
-Kävin tarkistamassa taloyhtiön jäteastiat ja siellä kaikki oli kunnossa.
Välisaaren kodin taloyhtiö on tilannut tontille tuholaistorjuntaa tekevän yrityksen.
Kaupungin ympäristöterveyden tehtävä rottien torjunnassa on antaa neuvoja ja tiedottaa.
-Tuholaistorjunta itsessään on jokaisen kiinteistön omistajan asia, olkoon kyseessä sitten taloyhtiö tai omakotitalo.
Ilmola sanoo, että rottaongelmassa ennaltaehkäisevät toimet ovat tärkeitä.
–Jätehuoltorekisteristä saadaan tieto, mikäli kiinteistöllä on rikkinäisiä ja täysinäisiä jäteastioita. Jätehuoltoviranomainen myös tarkistaa alueen kiinteistöjen biojätteen käsittelyä.
Ohjeita rottien varalta:
-Jyrsijät viihtyvät pihapiirissä, jos niillä on jotain syötävää ja piilopaikkoja tarjolla.
-Torjunnan onnistumista edesauttaa, jos jokainen ihminen omalta osaltaan kiinnittää huomiota ennaltaehkäiseviin asioihin. Jäteastioiden tulee olla ehjiä. Jäteastioiden kannet pitää olla suljetut ja pesutulppa paikallaan. -Kaikki jätteet täytyy laittaa sisälle jäteastioihin ja astiat tulee täyttää tasaisesti siten, että jokaisen astian kansi saadaan kokonaan kiinni.
-Biojätettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa, tarkoitukseen sopivassa, suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, johon haittaeläinten pääsy on estetty.
-Pihapiiri ja rakennusten ympäristö tulee pitää siistinä niin, että rotilla ei ole piilo- tai pesäpaikkoja.
-Lintuja ei ruokita maahan. Rakentamiseen liittyvät maankaivutyöt saattavat aiheuttaa paikallista rottien liikehdintää.
-Jyrsijät pääsevät sisälle rakennuksiin pienistäkin raoista. Rakennusten rakojen ja läpivientien tilkitseminen tai verkkojen asennus ovat hyviä keinoja torjunnassa. Rotta pääsee sisälle jo kahden senttimetrin kokoisesta raosta.
-Kuluttajakäyttöön ei ole hyväksytty jyrsijämyrkkyjä rottien tai myyrien torjuntaan. Yksittäisten rottien pyydystäminen onnistuu perinteisellä tappoloukulla. Loukkuun voi asettaa houkuttimeksi esim. ruisleipää, juustoa, viljatuotteita, keitettyä kananmunaa, kuivattuja hedelmiä tai suklaata.
-Rottia voi pyydystää myös elävänä pyydystäviin loukkuihin, jos pystyt lopettamaan rotan nopeasti ja kivuttomasti kuten eläinten hyvinvointilaissa edellytetään. Loukkujen sijoittamisessa tulee kiinnittää huomiota, ettei ne vahingoita muita eläimiä tai ihmisiä. Loukut on tarkastettava päivittäin.
-Rotan vuotuinen poikastuotto/naaras/vuosi on keskimäärin 38. Rottien torjunta on melko haasteellista ja saattaa viedä aikaa. Rotalle on tyypillistä geeniperintönä saatu ympäristön muutosten ja uusien esineiden vieroksunta (neofobia). Sen vuoksi rotta saattaa karttaa jonkin aikaa sille tarkoitettua syöttiä, eikä syöttiä kannata siirtää toiseen kohtaan.
-Taloyhtiöt ja rakennuksen omistajat voivat tarvittaessa tilata tuholaistorjunta yrityksiltä apua rottien torjuntaan ja hävittämiseen.
Maarit Nurminen
27.05.2025 | Lue ilmaiseksi, Pääkirjoitus, Tätä mieltä
Kesälehdessä toistuu aika monta kertaa sana: yhdessä.
Yhdessä järjestettiin ToukoTohinat ja kerättiin rahaa hyvään tarkoitukseen. Yhdessä elvytettiin Kankaisten kyläseura ja purettiin kaukalo. Yhdessä haluttiin ottaa kantaa hyvinvointialueen säästöihin. Yhdessä ryhdyttiin tuumasta toimeen ja perustettiin festari, järjestettiin konsertti ja harjoiteltiin näytelmä. Yhdessä tehtiin tämä kesälehtikin.
Yhdessä saadaan paljon aikaan, mutta aina pitää olla ensin yksi, joka sanoo ajatuksensa ääneen. Joka ei pelkää, että hänet teilataan tai että ajatusta pidetään tyhmänä.
Joku, joka on valmis tekemään töitä usein ilman palkkaa ja joskus ilman kiitostakin.
Joku, jolla on tarve tuottaa ympärilleen iloa ja hyvää mieltä.
Joku, joka ei lannistu, kun mokkapalat palaa tai kaatosade saapuu pahimpaan mahdolliseen aikaan.
Joku, joka kokee, että myös vapaaehtoistyö antaa elämään merkitystä ja tarkoitusta.
Joku, jolla on kyky innostaa muita mukaan.
Onneksi jokuja vielä on, sillä jokulla on myös serkku ja hänen nimensä on joku muu.
Joku muu ei käytä sanaa yhdessä, hän vihaa sitä.
Kesä on aikaa, jolloin on hyvä katsoa lähelle. Katsoa, miten kastepisara vierähtää, miten mittarimato etenee, miten kesakot puhkeavat kukkaan poskipäillä.
Kun katsoo tarpeeksi lähelle, näkee kauas. Näkee, miten kirkonrakentaja on veistänyt yli 300 vuotta sitten kädensijan. Miten täydellisesti jääkausi on piirtänyt kuviot rantakallioon. Miten korkealle yltävät sävelet taivaankaaressa.
Kesä on täällä, uudella tapaa oikullisena, mutta yhtä suurilla odotuksilla ladattuna kuin aina ennenkin.
Miksi pakenisin kesää kauas, kun läheltä löytyy asioita, joita et tiennyt olevan olemassakaan. Kaukana ovat ajat, jolloin maailma oli aina toisaalla. Enää ei tarvitse matkustaa kauas nähdäkseen olennaisen, riittää kun katsoo niin, että näkee, kuuntelee niin, että kuulee ja puhuu niin, että sanoo kauniita sanoja.
Hyvää Kesää kaikille!
Hanna Lahtinen
26.05.2025 | Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi, Toivakka
Toivakan poliittiset ryhmät ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen luottamushenkilöpaikkojen jaosta valtuustokaudelle 2025–2029. Neuvottelut käytiin hyvässä hengessä, ja sopimus allekirjoitettiin sunnuntaina. Uuden valtuuston ensimmäinen kokous on maanantaina, jolloin henkilöt virallisesti nimetään tehtäviinsä.
Valtuuston johdossa jatkaa keskustan Sinikka Jäntti, ja ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävää hoitaa perussuomalaisten Juha Juusela. Valtuuston vaalilautakunnan puheenjohtajaksi valittiin keskustan Janne Karanta ja varapuheenjohtajaksi SDP:n Kari Parviainen.
Kunnanhallituksen puheenjohtajuus jaetaan kahdelle kaudelle: vuosina 2025–2027 tehtävää hoitaa keskustan Heidi Hakkarainen ja vuosina 2027–2029 keskustan Marko Kilpeläinen. Varapuheenjohtajana toimii SDP:n Seppo Sirenius. Kunnanhallituksen jäsenistöön kuuluvat edellisten lisäksi myös keskustan Janne Karanta, kokoomuksen Satu Manninen, SDP:n Inka Keteli sekä kristillisdemokraattien Veli Pekka Vihinen.
Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana toimii Tauno Rantalainen (kesk) ja varapuheenjohtajana Kari Parviainen (SDP).
Tarkastuslautakuntaa johtaa Juha Juusela (PS), ja varapuheenjohtajana toimii Sinikka Jäntti (kesk).
Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtajana toimii Päivi Pitko (kesk) ja varapuheenjohtajana Markku Kauppinen (kok).
Kuntaympäristölautakunnan johdossa on Kari Parviainen (SDP) ja varapuheenjohtajana Topi Saarelainen (PS). Lupa- ja ympäristöjaostoa johtaa Erkki Ikonen (kesk).
Muita merkittäviä edustuksia ovat Eteläisen Keski-Suomen työllisyysaluelautakunnassa Kari Parviainen (SDP), Keski-Suomen liitossa Matleena Häätylä (vas) ja Mika Mäkelä (PS), poliisin neuvottelukunnassa Marko Kilpeläinen (kesk), Jyväskylän seudun jätelautakunnassa Jorma Tervonen (kesk) ja Paula Nieminen (SDP) sekä käräjäoikeuden lautamiehenä Timo Komppa (PS).
