28.05.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Keski-Suomessakin näytti huhtikuussa siltä, että peltotöihin päästään ennätyksellisen aikaisin. Aikaisen lämpimän jakson jälkeen tuli kuitenkin kylmä jakso, eikä aikaisista peltotöistä tullutkaan mitään.
– Keski-Suomessa tehtiin ensimmäisiä kylvöjä äitienpäivän aikaan, ja sen jälkeen työt pelloilla ovat edenneet hyvin. Kylvöt on saatu Keski-Suomessa pääosin tehtyä toukokuun aikana, johtaja Vesa Laitinen ProAgria Keski-Suomesta kertoo.
– Keskimääräisestä kylvöajasta ollaan nyt joitakin päiviä myöhässä, mutta ei oleellisesti. Jos kesällä on normaalit sääolot, muutaman päivän keskimääräistä myöhemmällä kylvöllä ei ole merkitystä koko satokautta ajatellen.
Etelä-Suomessa osa viljelijöistä pääsi aloittamaan kylvöt jo huhtikuun lämpimän jakson aikana.
– Mutta sielläkin kylmä jakso keskeytti työt. Siellä on nyt ollut poikkeuksellisen pitkä kylvökausi, Laitinen toteaa.
Pellot kuivuivat Keski-Suomessa hyvin, joten kylvöt saatiin hyvin käyntiin, mutta sitten alkoi näyttää jo liiankin kuivalta.
– Nyt sade toi kaivattua kosteutta jo kylvetyille pelloille, Laitinen sanoo.
Syysviljat selvisivät talvesta hyvin
Syksyllä kylvettyjen viljojen osalta pelättiin talvivaurioita, kun lämpötila sahasi talvella nollan molemmin puolin.
– Syysviljat selvisivät Keski-Suomessa kuitenkin ilman isompia vaurioita. Keski-Suomen pelloista iso osa on rinnepeltoja, joihin vesi ei jää seisomaan ja vuoroin jäätymään, vuoroin sulamaan. Syysviljat näyttävät selvinneen täällä hyvin talvesta, Laitinen kertoo.
– Toukokuun kylmä jakso yöpakkasineen hidasti syysviljojen kehitystä, mutta jos kesäsää on normaali, syysviljojen sato-odotukset ovat hyvät.
Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan Keski-Suomessa oli viime vuonna käytössä olevaa maatalousmaata yhteensä reilut 90 000 hehtaaria, josta yli puolet eli noin 49 000 hehtaaria oli nurmea. Kauraa ja ohraa Keski-Suomessa viljellään kumpaakin noin 10 000 hehtaarilla, kauraa hieman enemmän kuin ohraa. Keski-Suomessa viljellystä viljasta iso osa menee rehuksi. Vehnää Keski-Suomessa viljeltiin Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan viime vuonna noin 2000 hehtaarilla, pääosin kevätvehnänä, ja ruista noin 200 hehtaarilla, joka oli kokonaan syysruista.
Petäjävedellä käytössä olevasta maatalousmaasta yli kaksi kolmasosaa oli Luonnonvarakeskuksen tilaston mukaan nurmea. Vuonna 2023 täällä viljeltiin kauraa 265 hehtaarilla, ohraa 126 hehtaarilla, ruista yhdeksällä hehtaarilla, samoin vehnää yhdeksällä hehtaarilla.
Tiina Lamminaho
26.05.2025 | Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi, Toivakka
Toivakan poliittiset ryhmät ovat saavuttaneet yhteisymmärryksen luottamushenkilöpaikkojen jaosta valtuustokaudelle 2025–2029. Neuvottelut käytiin hyvässä hengessä, ja sopimus allekirjoitettiin sunnuntaina. Uuden valtuuston ensimmäinen kokous on maanantaina, jolloin henkilöt virallisesti nimetään tehtäviinsä.
Valtuuston johdossa jatkaa keskustan Sinikka Jäntti, ja ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävää hoitaa perussuomalaisten Juha Juusela. Valtuuston vaalilautakunnan puheenjohtajaksi valittiin keskustan Janne Karanta ja varapuheenjohtajaksi SDP:n Kari Parviainen.
Kunnanhallituksen puheenjohtajuus jaetaan kahdelle kaudelle: vuosina 2025–2027 tehtävää hoitaa keskustan Heidi Hakkarainen ja vuosina 2027–2029 keskustan Marko Kilpeläinen. Varapuheenjohtajana toimii SDP:n Seppo Sirenius. Kunnanhallituksen jäsenistöön kuuluvat edellisten lisäksi myös keskustan Janne Karanta, kokoomuksen Satu Manninen, SDP:n Inka Keteli sekä kristillisdemokraattien Veli Pekka Vihinen.
Keskusvaalilautakunnan puheenjohtajana toimii Tauno Rantalainen (kesk) ja varapuheenjohtajana Kari Parviainen (SDP).
Tarkastuslautakuntaa johtaa Juha Juusela (PS), ja varapuheenjohtajana toimii Sinikka Jäntti (kesk).
Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtajana toimii Päivi Pitko (kesk) ja varapuheenjohtajana Markku Kauppinen (kok).
Kuntaympäristölautakunnan johdossa on Kari Parviainen (SDP) ja varapuheenjohtajana Topi Saarelainen (PS). Lupa- ja ympäristöjaostoa johtaa Erkki Ikonen (kesk).
Muita merkittäviä edustuksia ovat Eteläisen Keski-Suomen työllisyysaluelautakunnassa Kari Parviainen (SDP), Keski-Suomen liitossa Matleena Häätylä (vas) ja Mika Mäkelä (PS), poliisin neuvottelukunnassa Marko Kilpeläinen (kesk), Jyväskylän seudun jätelautakunnassa Jorma Tervonen (kesk) ja Paula Nieminen (SDP) sekä käräjäoikeuden lautamiehenä Timo Komppa (PS).
21.05.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Uuraisten kirkkokuoro harjoittelee seurakuntakodilla tärkeää hetkeä varten, ensi lauantaina pidetään kuoron 100-vuotiskonsertti kirkossa ja sen jälkeen juodaan juhlakahvit seurakuntakodilla.
Kuoro perustettiin virallisesti vuonna 1925, mutta kuorolaulun perinteet Uuraisilla ulottuvat jo 1800-luvulle. Alkutaipaleella kuoron kantavia voimia oli perustaja Rafael Varhan lisäksi myös opettajalegenda E.V. Riihimäki. Pitkäaikaisimpia naisääniä ovat olleet esimerkiksi Kaisa Autio ja Liisa Sillantaus.
Kuoron ensimmäinen kokoonpano.
Maria Kuitulalle kuoron johtaminen on ollut suuri ilo. Häntä on edeltänyt niin monta kuoronjohtajaa, että laskuissa on menty jo sekaisin. Joukkoon mahtuu kuitenkin myös hyvin pitkään kuoroa johtaneita kanttoreita, kuten Aimo Hannikainen, Eero Varha, Liisa Teräslahti, Pasi Vuoti ja Sakari Torkki. Ennen Mariaa kuoroa johti kanttori Jonna-Mari Koikkalainen. Juhlakonsertissa kuoroa johtamaan saapuu myös entisiä johtajia.
Kuorossa on tällä hetkellä lähes parikymmentä laulajaa, ja mukana on useita pitkäaikaisia jäseniä, kuten Teuvo Akonpelto, joka lauloi kirkkokuorossa ensimmäistä kertaa jo 62 vuotta sitten, jolloin kuoroa johti kanttori Rafael Varha ja kuoro kokoontui Tappuraharjun kansakoululla. Teuvo päätyi kuoroon vanhempiensa Tuure ja Anni Akonpellon vanavedessä ja nyt esityksessä kuullaan myös Tuure Akonpellon sanoittamia kappaleita. Miksi yksin kuormaa kannat -laulun on säveltänyt Uuraisten ensimmäinen kunnanlääkäri ja sellisti Urho Nortala. Nykyisistä kuorolaisista myös Tuula Huisman, Seppo Tunturi ja Timo Kässi ovat toisen polven kuorolaisia.
Suuren musiikillisen panoksen on kuorolle antanut myös rovasti Heikki Tukiainen, jonka laajasta tuotannosta kuullaan juhlakonsertissa hänen säveltämänsä Gloria in exelsis Deo ja Herran siunaus.
Kuoro on esiintynyt laajasti eri puolilla Suomea ja Inkerinmaalla ja Sortavalassakin, se rekisteröitiin yhdistykseksi vuonna 1964.
Kirkkokuoron 100-vuotiskonsertti sisältää myös Tellervo Lehtorannan laatimia puheosuuksia, joissa avataan kuoron pitkää ja tapahtumarikasta historiaa. Myös yleisö pääsee osallistumaan konserttiin tuttuja virsiä veisaamalla.
Kuorossa laulaminen tuo tutkitusti iloa ja yhteisöllisyyttä elämään. Laulajat korostavat erityisesti onnistumisen tunnetta ja musiikkiin keskittymistä. Tärkeää on myös ystävien tapaaminen ja yhteinen kokemus.
Hanna Lahtinen
18.05.2025 | Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi, Uurainen
Hyväntekeväisyyspäivä ToukoTohinat valtaa Uuraisten urheilukentän ympäristön lauantaina 24.5. Aamupäivällä alkavan tapahtuman keskiössä on jalkapallo, mutta luvassa on myös paljon muuta ohjelmaa.
Uuraisten Raikun, Uuraisten kunnan ja Uuraisten Urheilijoiden yhteistyössä järjestämän päivän tuotto käytetään kiusaamisen vastaisen työn ja varhaiskasvatuksen hyväksi.
Tapahtuman järjestelyistä vastaavat Ville Tannermäki, Viivi Rautiainen ja Pasi Haarala. Heidän mukaansa valmistelut etenevät aikataulussa ja suunnitelmien mukaisesti. Kolmikon mukaan päivän onnistumisen edellytyksenä on ollut tiivis yhteistyö paikallisten järjestöjen ja yritysten kanssa.
– Ei tällaista päivää pystyisi järjestämään, ellei vanha kunnon talkoohenki olisi voimissaan, Haarala kiittelee yhteistyötahoja. – Esimerkiksi Uuraisten Marttojen panostus tapahtumaan on ollut valtava, hän jatkaa viitaten kahviosta vastaavaan tahoon.
ToukoTohinat on jatkoa viime vuoden HuhtiHulinat-tapahtumalle, joka sai niin hyvän vastaanoton, että uuden tempauksen järjestäminen Uuraisten kevääseen tuntui luonnolliselta päätökseltä.
Päivän aikana on tarjolla ohjelmaa moneen makuun. Aamukymmeneltä käynnistyy junioreiden jalkapalloturnaus, johon osallistujia saapuu myös Petäjävedeltä ja Saarijärveltä. Samaan aikaan ensimmäiset markkinamyyjät avaavat myyntipisteensä. Tapahtumasta voi ostaa kotiinviemisiksi muun muassa leipää, leivonnaisia, kukkia, lakuja, kotimaista käsityötä tai vaikka NHL-joukkueiden lippiksiä.
Puoliltapäivin jääkiekkokaukalossa avautuu kahden tunnin ajaksi uuraislaisten nuorten moottoriajoneuvonäyttely. Esillä on nuorille tärkeitä menopelejä, jotka on puunattu ja tuunattu huippuiskuun. Yleisöäänestyksen kolme parasta palkitaan. Näyttelyyn osallistuu lähes kaksikymmentä nuorta, ja samalla esitellään myös nuorten motoristien kilpavälineitä.
Tapahtumassa ovat mukana myös Keski-Suomen hyvinvointialueen perhepalvelut. Uuraisten kunnan nuorisotyöntekijät ja etsivä nuorisotyöntekijä vastaavat lettupisteestä ja moponäyttelystä. Uuraisten MLL myy hattaraa ja tarjoaa kasvomaalauksia puoliltapäivin alkaen.
Tenniskentillä riittää ohjelmaa lapsille: 4H-yhdistys järjestää pomppulinnan klo 10–15, ja koulukeskuksen kepparikerho pitää kepparikisat alkaen klo 13.30.
Siinä missä HuhtiHulinat huipentui salibandypeliin julkkisten ja paikallisten välillä, ToukoTohinoiden kliimaksina on vastaava ottelu jalkapallon parissa. Uuraisille saapuu pitkä liuta tunnettuja henkilöitä.
– Nuorisolle tuttuja nimiä julkkisten listalla ovat varmasti sosiaalisen median vaikuttajat Mauton, Leevi Ikävalko, Nova ja Lassi Kuhlman. Urheilun ystäville tuttuja nimiä ovat olympiamitalisti ja moninkertainen mestari Jarkko Immonen sekä Euroopan mestari Ari-Pekka Liukkonen, Haarala kertoo.
Hän mainitsee myös, että esimerkiksi nimellä Mauton tunnetulla Jesse Sarkkisella on YouTubessa lähes 300 000 seuraajaa. Julkkispelin pelaajaesittelyn yhteydessä nuori laulaja ja veteraanityön edistäjä Anton Häkkinen esittää Keski-Suomen kotiseutulaulun ennen siirtymistään kentälle.
Koko päivän ajan on myynnissä kahvia, makkaraa, leivonnaisia, virvokkeita ja lettuja. Järjestelytiimi toivoo hyvää säätä ja toivottaa kaikki tervetulleiksi viettämään leppoisaa ja mukavaa päivää yhdessä.
Lopuksi järjestäjät muistuttavat, että Uuraisten seurakuntakodin ja kirjaston parkkipaikat eivät ole käytettävissä päällekkäisten tapahtumien vuoksi. Yleisöä pyydetään käyttämään terveysaseman, koulukeskuksen, keskustan ja helluntaiseurakunnan parkkialueita. Paikalla on liikenteenohjaus.
15.05.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi
Jyväskylän kestävä kehitys, JAPA RY:n Wanted! Lainsuojattomat lähiluonnossa -hanke on käynnistetty lisäämään tietoisuutta haitallisista vieraslajeista ja niiden vaikutuksista suomalaiseen luontoon. Hankkeen tavoitteena on herättää kiinnostusta ja vastuullisuutta luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi sekä rohkaista ihmisiä toimimaan aktiivisesti vieraslajien torjumiseksi. Hanke toimii Laukaan, Muuramen, Uuraisten ja Jyväskylän maaseutualueilla, ja sen aikana osallistutaan erilaisiin yleisötapahtumiin, järjestetään tietoiskuja sekä koulutus- ja talkootilaisuuksia. Toimintaa tuetaan EU:n maaseuturahaston kautta Leader Jyväsriihen myöntämällä rahoituksella.
-Jalkaudumme kevään ja kesän aikana Jyväsriihen toiminta-alueen kuntien kirjastoihin, kesätapahtumiin ja yhdistysten tilaisuuksiin ja tarjoamme asukkaille tietoa haitallisista vieraslajeista ja niiden torjunnasta. Järjestämme myös talkoita ja opastamme ja innostamme asukkaita torjumaan itse vieraslajeja asuinalueiltaan. Mikäli asuinalueellasi kasvaa vieraslajeja ja asukkailla olisi innokkuutta vieraslajitalkoisiin, voit laittaa meille viestiä osoitteeseen toimisto@japary.fi, kertoi hankekoordinaattori Hanna Ojanperä.
Vieraslajit voivat vaikuttaa merkittävästi luonnon tasapainoon. Ne saattavat näyttää viattomilta tai koristeellisilta, mutta päästessään luontoon ne voivat syrjäyttää alkuperäisiä lajeja ja heikentää ekosysteemien toimintaa.
Haitallisia vieraslajeja ovat muun muassa komealupiini, jättipalsami, jättiputki ja kurtturuusu. Näiden lajien käsittelyä säätelee Suomen vieraslajilaki, joka kieltää muun muassa niiden kasvattamisen, hallussapidon, kuljettamisen ja luontoon päästämisen. Lain mukaan myös puutarhajätteen vieminen oman pihan ulkopuolelle voi olla riskialtista, sillä se voi edesauttaa vieraslajien leviämistä. Siksi on tärkeää, että jokainen toimii vastuullisesti ja noudattaa ohjeita vieraslajien torjunnassa.
-Hankkeessa keskitytään erityisesti jättipalsamin ja komealupiinin torjuntaan, ja asukkaat kutsutaan mukaan järjestämään ja osallistumaan vieraslajien väijytystalkoisiin. Näin pyritään yhdistämään paikallisten ihmisten voimat yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, kertoo Ojanperä.
Lisätietoa vieraslajeista ja niiden torjunnasta löytyy valtakunnalliselta vieraslajit.fi-sivustolta. Wanted! Lainsuojattomat lähiluonnossa -hanke kutsuu kaikki mukaan suojelemaan lähiluontoa ja palauttamaan sen tasapainoa – yksi talkoo kerrallaan.
Hanna Lahtinen
13.05.2025 | Kiinnitetty, Toivakka
Suomalainen koulutusinnovaatio NYTin Yrityskylä on saanut maailmanlaajuistakin tunnustusta.
Tämä ainutlaatuinen oppimiskokonaisuus tarjoaa kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille elämyksellisiä kokemuksia työelämästä, taloudesta, yrittäjyydestä ja yhteiskunnasta – opetussuunnitelmaan perustuen ja tutkitusti vaikuttavasti. Tänä lukuvuonna peräti 91 prosenttia suomalaisista kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisista osallistuu Yrityskylään.
Myös Toivakan koululaiset ovat olleet mukana tässä innostavassa oppimismatkassa Jyväskylän Yrityskylässä. Kuudennen luokan pojat kertovat kokemuksen olleen paitsi hauska, myös opettavainen:
– Oppii paljon asioita työstä, tiimityöskentelystä, rahankäytöstä, taloudesta ja johtajuudesta.
– Saa työskennellä tuntemattomien lasten kanssa.
– Oli tosi hauskaa ja tärkeää oli oppia pysymään aikataulussa.
– Sain esimerkiksi tulostaa 3D-printterillä, kokeilla VR-laseja ja metsäkonesimulaattoria.
Yrityskylä koostuu opettajakoulutuksesta, oppitunneista sekä yhdestä elämyksellisestä päivästä oppimisympäristössä. Kokonaisuus on suunniteltu pedagogisesti ja sen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten valmiuksia muuttuvan työelämän tarpeisiin, oman arjen hallintaan ja omien vahvuuksien tunnistamiseen.
Toimintaa koordinoi valtakunnallinen, voittoa tavoittelematon järjestö Nuorten yrittäjyys ja talous NYT, joka syntyi kesäkuussa 2023, kun Nuori Yrittäjyys ry ja Talous ja nuoret TAT yhdistivät voimansa. Järjestö työllistää noin 75 vakituista työntekijää ja vuosittain noin 150 osa-aikaista tuntityöntekijää Yrityskylissä.
– Toivakan koulukeskuksen vanhempaintoimikunta on ollut aktiivinen tukijoiden hankinnassa jo useana vuonna, ja sponsoreiden panos on ollut merkittävä, kertoo vanhempaintoimikunnan puheenjohtaja Heidi Hokkanen.
– Lämmin kiitos seuraaville tukijoillemme, joita ovat MTK-Toivakka, Teema-asunnot, Anaika Wood, Maanrakennus Huuskonen ja MH-Betoni.
Yhteistyö näkyi myös konkreettisesti.
– Anaika Wood haastoi 6. luokan oppilaat leipomaan henkilöstölleen munkkeja. Lopulta koulun arkeen paremmin sopiviksi valikoituivat voisilmäpullat, joita oppilaat leipoivat syyskuun lopussa yhteensä 60 kappaletta – ja tietenkin myös maistiaiset itselleen. Tuotantojohtaja Hannu Maukonen otti herkut tyytyväisenä vastaan, kertoo Hokkanen.
