18.03.2025 | Kiinnitetty, Uurainen
Helena Veijonen on työskennellyt lähes koko ikänsä lasten parissa ja pitänyt siitä. Jopa niin, että ei oikein viihtynyt varhaiskasvatusjohtajan pestissä vaan halusi palata ”kentälle”. Eläkkeelle hän jäi päiväkoti Helmen johtajan tehtävästä muutama vuosi sitten.
– Vaikka mielestäni valmistauduin eläkkeelle jäämiseen ja kotona on paljon tekemistä ja mielekkäitä harrastuksia, on ystäviä ja lastenlapset ilona, tuli silti hiukan hämmentävä olo. Mietin, että tarvitaanko minua enää mihinkään. Tutustuin MLL:n Lukumummi-toimintaan ja ajattelin, että tuo voisi olla minun juttu. Ja niin se on ollutkin, hän kertoo.
Lukumummit ja -vaarit ovat vapaaehtoisia senioreita, jotka lukevat kouluilla lasten kanssa. Kahdenkeskisillä lukutuokioilla luetaan kirjaa ja keskustellaan luetusta monipuolisesti. Lukumummit ja -vaarit tukevat lasten peruslukutaidon ja sanavaraston kasvua sekä innostavat lukemisen pariin myös vapaa-ajalla.
– Me olemme mieheni kanssa lukeneet aina tosi paljon lapsille ja tietysti luin päiväkodissa päivittäin. Minä en opeta lukemaan, vaan me luemme yhdessä lapsen kanssa. Yhteinen lukuhetki ja keskittyminen kirjaan on tärkeää ja on hienoa, että pystyn tarjoamaan sellaisia hetkiä lapsille täällä Höytiän koulussa.
Nykymaailma haastaa ihmisten keskittymiskykyä, niin aikuisten kuin lastenkin. Lukemiseen keskittyminen on yksi parhaista tavoista rauhoittaa mieli ja parhaiten se onnistuu lapsella kannustavan aikuisen seurassa.
– On tärkeää löytää kirja, josta lapsi on kiinnostunut ja kun luemme yhdessä, niin pyrin kannustamaan ja keskustelemaan ja antamaan lukemisesta myönteisiä kokemuksia, Helena-mummi kertoo.
Höytiän koulu on pienten koululaisten koulu. Luokat ovat ykkösestä neloseen ja luokkakoot oikein sopivia, eivät liian pieniä, mutta eivät myöskään liian suuria. Koulun seinässä lukee Hyvän mielen Höytiän koulu ja se on siinä ihan perustellusti. Koulurakennukset ovat kauniita ja hyvin ylläpidettyjä vanhoja hirsirakennuksia ja uudehko liikuntahalli on kovassa käytössä.
– Höytiän koulu on kodikas koulu lapsille. Hyvä mieli tulee siitä, että kaikki lapset tunnetaan tässä koulussa, jokaista pystytään tukemaan hänen tarvitsemallaan tavalla ja myös perheet ovat paljon mukana yhteisessä kasvatustehtävässämme. Konkreettisesti jaamme hyvää mieltä toisillemme joka päivä tervehtimällä, olemalla ystävällisiä ja empaattisia, rehtori Jouni Hämäläinen kertoo.
– Ja koska Höytiän koulu on kodikas koulu, niin lukumummi sopii erinomaisesti tähän kouluun, mukavaa, että olemme saaneet Helenan tiimiimme, hän jatkaa.
Lukumummin kanssa lukemaan pääsystä vähän kilpaillaankin, mutta tänään vuoron on saanut Oliwer Räty.
– Lukumummin kanssa on kiva lukea, kun se kuuntelee tarkkaan ja sitten jutellaan kirjasta. Tykkään sellaisista kirjoista, missä tapahtuu kaikenlaista jännittävää, esimerkiksi Kahjo koulu on hyvä kirja, Oliwer kertoo.
Höytiän koulu ei ole hänen mielestään kahjo vaan kiva. Välkällä jaliksen peluu ja majojen rakentaminen on parasta.
– Meillä on maja Tellervonkujalla, joka on sellainen pieni polku kentän luona metsässä, siellä on hauska leikkiä, Oliwer sanoo ja luvan saatuaan kipaisee salamannopeasti välkälle.
Hanna Lahtinen
18.03.2025 | Kiinnitetty, Toivakka
Kimmo Friman Toivakan Ruuhimäestä on arboristi. Se ei ole ihan tavallisimpia ammattinimikkeitä Suomessa, heitä on alle 400. Arboristi eli puunhoitaja on puisto- ja maisemametsien hoidon ammattilainen. Arbor tarkoittaa latinaksi puuta.
– Idea lähti pihapuiden kaadosta. Kävin ensin Gradialla pienen kiipeilykurssin, jatkoin siitä ”Puunpoistoa erityistekniikoilla” -kurssille, jossa meitä koulutti arboristi ja silloin kiinnostus heräsi kunnolla, Friman kertoo.
Itse arboristin koulutus kesti 1,5 vuotta. Nyt Kimmo Frimanilla on vasta perustettu yritys nimeltä KS Pihapuupalvelu. Palveluvalikoimaan kuuluvat kaikenlaiset puunkaadot – myös haastavissa paikoissa. Esimerkiksi pihapuun voi kaataa joko suorakaatoina tai paloina purkaen, puiden kunto ja ympäristö huomioon ottaen. Paloina purkuunkin on useampi menetelmä, joko kiipeillen tai nostokoria tai nosturiautoa käyttäen.
– Voin tarjota sellaisen palvelun, että puusta ei jää mitään jäljelle. Puu viedään pois, oksajäte voidaan hakettaa tontille, jolloin sitä voidaan käyttää vaikka istutusten katteena ja kannot jyrsiä pois. Useimmiten minulta tilataan kuitenkin pelkkiä puunkaatoja, Friman kertoo. Hän tekee myös tonttihakkuita, jolloin suunnitellaan asiakkaan kanssa yhdessä, mitkä puut poistetaan ja mitkä jätetään.
Asiakaskunta ei ole vielä ehtinyt muodostua kovin suureksi ja kalenterissa on hyvin tilaa. Yrittäjä kuitenkin uskoo, että töitä riittää. Hän myös kiittelee alan ammattilaisten hyvää yhteishenkeä ja kykyä verkostoitua ja auttaa myös kollegaa.
Töitä hän tekee noin 100 kilometrin säteellä Toivakasta. Eniten on toistaiseksi ollut pihapuiden kaatoja, mutta mielellään Friman myös käyttäisi erikoisosaamistaan ja antaisi puille kuntoarvioita ja tekisi hoitotoimenpiteitä.
– Jos puu on kotipihassa ollut sata vuotta, niin totta kai siihen on syntynyt tunneside. Ei vanhaa, kaunista puuta kannata lähteä tutkimatta kaatamaan, hän toteaa.
Arboristi osaa kertoa puun kunnosta paljon ja usein myös antaa vaihtoehtoja kaatamiselle. Satavuotiaalle männylle saadaan helposti toiset sata vuotta hyvää ja kaunista elämää, kun siitä pidetään huolta.
Ihmiskehoon saattaa kehittyä kasvaimia tai umpisuoli tulehtua, silloin auttaa kirurgi, joka poistaa elämää vaikeuttavat osat ja parantaa elämänlaatua. Arboristi tekee usein samaa puille.
– Hoitoleikkauksessa tarkastetaan puun kunto ja otetaan hankaavia oksia pois. Tutkiminen tapahtuu yleensä silmämääräisesti, käävät ja harsuuntuminen, eli neulaskato kertoo paljon, mutta tarvittaessa voin käyttää mikroporaakin. Jos on heikkoja haaraliitoksia, niitä voidaan tukea tai keventää latvusta, Kimmo Friman kertoo. Parhaat tulokset saadaan, kun puuta hoidetaan koko sen elinkaaren ajan. Nuoren puun kasvua voidaan ohjata rakenneleikkauksin ja näin ehkäistä tulevaisuuden ongelmia. Puunhoidon kulttuuria ei Keski-Suomessa ole aivan samassa mittakaavassa kuin eteläisemmässä Suomessa. Myös puun juuristoalue on tärkeä. Joskus puiden juurille esimerkiksi pihanrakentamisen yhteydessä laitetaan liikaa täytemaata tai vahingoitetaan juuristoa muuten.
Kimmo Friman käyttää myös toista hyvinkin ihmisen elämään vertautuvaa termiä.
– Hyvin vanhan puun hoito on sellaista saattohoitoa, jonka avulla voidaan saada vielä paljon elinvuosia lisää.
Frimanilla ei ole metsuritaustaa, mutta kiipeilytaustaa on. Hän on aikaisemmin kiipeillyt esimerkiksi telemastoihin ja voimalinjoihin. Arboristi ei saakaan kärsiä akrofobiasta, eli korkeanpaikankammosta, toki kokemus tuo myös varmuutta. Uhkarohkeus ei kuitenkaan missään tapauksessa saa olla ja turvavälineiden kunto on ensiarvoisen tärkeää tässä ammatissa.
– Onneksi siinäkin asiassa tulee apuun hyvä kollegojen verkosto. Alalla on paljon yksinyrittäjiä, mutta esimerkiksi pihapuun kaatoon tarvitaan useimmiten kaksi, hän päättää.
Hanna Lahtinen
18.03.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Senioriohjaaja Minna Salminen Keski-Suomen hyvinvointialueelta kävi kertomassa hyvinvointialueen digipalveluista ja ikäihmisille suunnatuista varhaisen tuen palveluista pohjoisten kylien virtapiirissä.
– Ikäihmisille suunnattuja varhaisen tuen palveluja ovat esimerkiksi seniorin hyvinvointineuvoloiden avoimet vastaanotot. Hyvinvointineuvolan vastaanotolla ei tehdä terveystarkastusta, vaan tarkoituksena on rohkaista ihmisiä etsimään hyvää toimintakykyä ylläpitäviä asioita arkeensa. Hyvinvointineuvolan vastaanotolla saa myös ohjausta ja neuvontaa hyvinvointialueen palveluista, Salminen kertoo.
Hyvinvointineuvolan avoimia vastaanottoja on Jyväskylässä Voi hyvin -tapahtumien yhteydessä Palokan ja Vaajakosken kirjastoilla sekä Kankaan Piippurannan klubilla, Palokassa hyvinvointineuvolan avoimia vastaanottoja on tänä keväänä vielä 10. huhtikuuta ja 8. toukokuuta, Vaajakoskella 19. maaliskuuta sekä 16. ja 30. huhtikuuta ja Piippurannan Klubilla 20. maaliskuuta, 17. huhtikuuta ja 15. toukokuuta, kirjastojen Voi hyvin -tapahtumat ovat iltapäivisin yhdestä kolmeen, Piippurannan Klubilla kokoonnutaan aamupäivisin puoli yhdestätoista kahteentoista.
– Varhaisen tuen palveluihin kuuluu myös ikääntyneen huolipuhelin, joka palvelee arkisin yhdeksästä iltapäivän kolmeen numerossa 014 2663080. Huolipuhelimeen voi soittaa silloin, kun on huolissaan kotona pärjäämisestä, yhteyttä voivat ottaa myös ikäihmisen omaiset, Salminen kertoo.
Seniorichatissa pääsee keskustelemaan senioriohjaajan kanssa netin välityksellä arkisin yhdeksästä iltapäivän kello yhteen. Chattiin pääsen Keski-Suomen hyvinvointialueen nettisivujen kautta: sivuston osoite on hyvaks.fi, etusivulta valitaan kohta ”asiointi” ja siitä ”asiointi verkossa”. Kohdasta ”keskustele ammattilaisen kanssa” voi valita senioriohjaajan.
– Tällä hetkellä polku seniorichattiin on hieman hankala, mutta sen pitäisi helpottua keväällä, kun sivustolle tulee chat-nappula, Minna Salminen kertoo.
– Seniorichatissa vastaa senioriohjaaja, kirjoittamisen lisäksi siellä pystyy ottamaan videoyhteyden. Seniorichatissa voi keskustella ikääntymiseen ja ikääntyneiden palveluihin liittyvistä asioista, myös omaiset voivat olla yhteydessä seniorichattiin, esimerkiksi lapset voivat tiedustella, mitä palveluja äidille tai isälle olisi saatavilla. Chatissa keskustellaan esimerkiksi asumispalveluista, apuvälineasioista, muistiasioista sekä yksinäisyydestä ja omasta jaksamisesta.
Seniorichat ja senioriohjaajan videovastaanotto ovat maksuttomia palveluja. Hyvaks.fi-sivustolta löytyy myös monenlaista tutkittua tietoa hyvinvoinnin tueksi. Hyvinvointitarjottimelta voi etsiä tapahtumia, ”hyvinvointisi tueksi” -kohdan ”seniorille” -sivuille on koottu tutkittua, luotettavaa tietoa ikäihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tueksi eri aihealueilta. Tietoa löytyy muun muassa ravitsemuksesta, kehon muutoksista ikääntyessä, kaatumisen ehkäisystä, seksuaaliterveydestä, liikunnasta, asumisesta, mielen hyvinvoinnista sekä aivoterveydestä ja muistista.
– Sivut on tehty yhdessä ikäihmisten kanssa, sinne on koottu sellaista materiaalia, mistä seniorit ovat halunneet saada tietoa, Minna Salminen toteaa.
Pohjoisten kylien virtapiirissä digipalvelujen käyttö puhutti paikalla olleita.
– Digipalvelujen käyttö on lisääntynyt ja myös digipalveluita käyttävien ikäihmisten määrä on lisääntynyt. Kaikki eivät kuitenkaan voi tai halua käyttää digipalveluja, Minna Salminen sanoo.
– Jos ei voi tai halua asioida verkkosivujen kautta, voi asioida myös puhelimitse. Jos ei osaa käyttää digipalveluja, mutta halua siihen olisi, digiohjausta on saatavilla monista paikoista ja apuakin voi pyytää joltain, joka osaa paremmin.
Minna Salmisen mukaan digipalvelut ovat vaihtoehto niille, jotka pystyvät niitä käyttämään, ja kun digipalveluita käytetään, jää ammattilaisille enemmän aikaa tarjota puhelinpalvelua niille, jotka eivät voi tai halua digipalveluita käyttää.
– Digipalvelut tuovat lisän, mutta niiden rinnalla säilyy koko ajan perinteiset puhelinpalvelut, Salminen sanoo ja muistuttaa, että hätätilanteessa ei pidä etsiä digipalveluita vaan soittaa hätänumeroon.
Tiina Lamminaho
11.03.2025 | Kiinnitetty, Toivakka, Uurainen
Alue- ja kuntavaaleihin on tasan kuukausi. Huomenna torstaina 13.3. ehdokasasettelu vahvistetaan ja ehdokkaiden ehdokasnumerot julkaistaan.
Sekä Toivakassa, että Uuraisilla valitaan yhä 21 valtuutettua, vaikka myös valtuustokoon pienentämisestä on hieman keskustelua käyty.
Suomessa on lähes 50 kuntaa, joissa on alle kaksi ehdokasta yhtä valtuustopaikkaa kohden. Ehdokaspula kiusaa eniten pieniä, alle 5 000 asukkaan kuntia, jotka sijaitsevat maaseudulla. Näin on myös Toivakassa, jossa suhdeluku on 1,9 ja Uuraisilla, jossa jokaista valtuustopaikkaa kohden on vain 1,8 hakijaa.
Mikäli ehdokkaita olisi vähemmän kuin valtuustopaikkoja, vaaleja ei voitaisi toimittaa ja kunnassa jouduttaisiin järjestämään uusintavaalit. Jos jaossa olevien paikkojen ja ehdokkaiden määrä taas menisi tasan, kyseeseen tulisivat niin sanotut sopuvaalit.
Mielenkiintoisia piirteitä tämän vuoden ehdokasasettelussa Uuraisilla on, että vasemmistoliitto ei ole asettanut yhtään ehdokasta, sen sijaan mukana on eläinoikeuspuolue yhdellä ehdokkaalla.
Molemmissa kunnissa suurimman ehdokasjoukon on saanut kasaan keskusta. Molemmissa kunnissa on myös yksi vaaliliitto, Toivakassa perusuomalaisten ja kokoomuksen ja Uuraisilla kimpassa ovat keskusta ja kokoomus. Kertauksen vuoksi kerrottakoon, että vaaliliitto tarkoittaa kahden tai useamman puolueen vaaleissa solmimaa liittoa, jonka tarkoituksena on parantaa mukana olevien ryhmien asemaa siihen verrattuna, että ne toimisivat erillään. Ääntenlaskennassa vaaliliiton muodostavia ryhmiä kohdellaan yhtenä ehdokaslistana. Tämä lisää niiden todennäköisyyttä saada edustajanpaikkoja.
Vaihtuvuutta molempien kuntien valtuustoihin on väistämättä luvassa, sillä melko monta nykyistä valtuutettua on päättänyt jättää tälle kertaa asettumatta ehdolle. Toivakassa valitaan vähintään viisi ja Uuraisilla 10 uutta valtuutettua.
Myös useimmat vaalikoneet ovat auenneet, mutta toistaiseksi niiden kattavuus ei ole kovin suurta.
Toivakan ehdokaslistojen yhdistelmä
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Keteli Inka, vammaisalan erityisohjaaja, lähihoitaja
Sirenius Seppo, paperikoneasentaja
Valkonen Marjut, eläkeläinen, sairaanhoitaja
Kovanen Pentti, maanrakennuskoneenkuljettaja
Parviainen Kari, eläkeläinen
Vanhatalo Jouko, eläkeläinen
Suomen Keskusta
Haikkala Petri, maatalousyrittäjä, trukin kuljettaja
Hakala Jenni, henkilöstöasiantuntija
Hakkarainen Heidi, maaseutuyrittäjä, agrologi
Heikura Rauni, linja-auton kuljettaja
Ikonen Erkki, maanviljelijä
Jäntti Sinikka, suntio
Karanta Janne, luokanopettaja
Kilpeläinen Marko, vanhempi asiantuntija
Markkanen Katriina, myyjä
Pitko Päivi, yksikönjohtaja
Salo Mikko, yrittäjä
Salokas Terhi, lähihoitaja
Tervo Osmo, autoteknikko, eläkeläinen
Tervonen Jorma, palveluesihenkilö
Torppa Juho, opiskelija
Turunen Samuli, musiikkiyrittäjä
Viiala Päivi, eläkeläinen
Väänänen Marika, lähihoitaja, yrittäjä
Kansallinen Kokoomus
KOK+PS
Kauppinen Markku, majuri evp
Manninen Satu-Marja, yrittäjä
Mäkinen Kari, yrittäjä
Pitkänen Aaro, yrittäjä, opiskelija
Suomen Kristillisdemokraatit
Ripatti Johanna, fysioterapeutti
Vihinen Veli, logistiikan lehtori
Vasemmistoliitto
Helin Maarit, lähihoitaja, ohjaaja
Häätylä Matleena, terveydenhoitaja, asiakasohjaaja
Prittinen Tiina, koulusihteeri, omaishoitaja
Virtanen Vesa, lähihoitaja, eläinsuojeluneuvoja
Perussuomalaiset
KOK+PS
Juusela Juha, komentaja evp, HHJ
Kinnunen Niina, lähihoitaja
Komppa Timo, lähihoitaja, lautamies
Mäkelä Mika, pakkaussuunnittelija
Niemi Lauri, rakennusmestari, yrittäjä
Saarelainen Topi, insinööri
Uuraisten ehdokaslistojen yhdistelmä
Suomen Kristillisdemokraatit
Kekkonen Matti, kauppias, eläkeläinen
Kinnunen Merja, nuorisotyönohjaaja
Mäkinen Hanna, kasvatustieteen maisteri, luokanopettaja
Mämmi Arto, evankelista, eläkeläinen
Paananen Jenna, sosionomi (AMK)
Räty Viktoria, yrittäjä, tradenomi
Kansallinen Kokoomus
KOK+KESK
Flyktman Jari, tekninen johtaja
Taipale Jyrki, vaihtotyönjohtaja
Eläinoikeuspuolue
Böhm Maria, eläintenhoitaja
Perussuomalaiset
Flyktman Lauri, työmies
Huutonen Petri, lvi-asentaja, yrittäjä
Leppänen Joni, ka-kuljettaja
Lius Miia, yrittäjä
Loukkumäki Kimmo, yrittäjä
Mäkäräinen Ilkka, työnjohtaja
Nieminen Satu, oikeustradenomi
Salminen Virpi, yrittäjä
Tiainen Tanja, agrologi, maatalousyrittäjä
Vehviläinen Valtteri, it-järjestelmäasiantuntija
Virtanen Lauri, merimies, eläkkeellä
Öhman Juhani, yrittäjä
Suomen Keskusta
KOK+KESK
Haaksluoto Petri, kouluttaja
Jokinen Essi, maankäyttöinsinööri
Karjalainen Timo, yrittäjä
Koskinen Simo, kotiseutuneuvos, maanviljelijä
Mattila Samuli, toimitusjohtaja, yrittäjä
Nieminen Marko, yrittäjä
Pajanen Kristina, lähihoitaja, opiskelija
Palonen Harri, yrittäjä
Pihl Anne, TtM, palvelujohtaja (sit)
Pihlainen Heikki, sähkö- ja automaatioasentaja
Penttinen Aleksi, uuninrakentaja
Stenman-Kässi Liisa, agrologi
Vanhala Markku, eläkeläinen
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue
Arponen Veli-Matti, tilineuvoja, eläkeläinen
Kivelä Matleena, hakemuskäsittelijä, maanmittausinsinööri
Lehtonen Kari, ylitarkastaja
Rautiainen Marko, kengitysseppä
04.03.2025 | Kiinnitetty, Uurainen
Uuraisilla vietetään Ikäihmisten yhteistä päivää torstaina 13.3. Selmassa. Puolilta päivin starttaava tapahtuman taustalta löytyy monta toimijaa, joista yksi on Hyvinvointia ikääntyneille -hanke. Hanke toteutetaan Eläkeliiton ja Kuntoutussäätiön yhteistyönä ja se on saanut rahoituksen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) vuosille 2023–2025.
Hyvinvointia ikääntyneille -hanke siis aloitti samaan aikaan, kun Suomessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille. Lähtökohtana hankkeelle on ikäihmisten toimintakyvyn tukeminen. Päätavoite on kehittää osallisuutta edistäviä rakenteita järjestöjen ja ikäneuvoloiden yhteistyöhön. Keski-Suomessa ikäneuvola tunnetaan nimellä Seniorin hyvinvointineuvola.
Hanke alkoi valtakunnallisella yli 70-vuotiaille suunnatulla hyvinvointikyselyllä, jonka pohjalta valikoitui kolme pilotointialuetta. Etelä-Pohjanmaalla, Ilmajoella ja Kurikassa pilotointi päättyi jo viime vuonna. Hanke sai positiivisen vastaanoton ja tuloksiakin syntyi. Hankkeen katsottiin jopa ollen avainasemassa yhteistyön aloittamisessa. Tänä vuonna pilotointi jatkuu Pohjois-Pohjanmaalla Oulussa ja Keski-Suomessa Uuraisilla.
Sote-uudistuksen myötä moni ikäihminen koki palvelujen etääntyneen itsestään ja tutun ja turvalliseksi koetun muuttuminen aiheutti hämmennystä.
– Aistin tämän hämmennyksen ja epävarmuuden tulevaisuudesta myös kahdenkeskisissä keskusteluissa esimerkiksi uuraislaisten ikäihmisten kanssa, kertoo projektipäällikkö Anu Korhonen.
– Itse ajattelen, että sosiaali- ja terveystyötä tekevät yhä ihmiset, joilla on tahto aidosti auttaa, eikä työnjaon muuttuminen sitä muuta. Toivon että pelkoja on saatu myös hälvennettyä, hän jatkaa.
Uuraisilla on perinteisesti vireä yhdistyskenttä ja aktiivisimmat toimivat useammassakin yhdistyksessä. Esimerkiksi eläkeläisyhdistysten kerhot ja liikuntaryhmät tarjoavat osallistujilleen ison annoksen elämänlaatua kohottavia kohtaamisia ja mielekästä tekemistä.
Yhdistykset ovatkin luonteva linkki hyvinvointialueiden palveluiden kuten seniorineuvolan ja kuntalaisten välillä. Eikä pelkästään niin, että hyvinvointialueelta kerrotaan, mitä on tarjolla, vaan myös vastavuoroisesti kehityskohteita ja tarpeita kuunnellen. Hyvinvointia ikääntyneille -hanke on osaltaan vahvistanut vuoropuhelua.
– Kaikkein vaikeinta on tavoittaa henkilöitä, jotka eivät osallistu minkään järjestön järjestämään toimintaan, Korhonen myöntää ja toivoo, että tuleva tapahtuma saisi myös heidät liikkeelle.
– Meitä on ollut 17 henkilöä suunnittelemassa tapahtumaa, Uuraisilta mukana ovat yhdistysten lisäksi seurakunta ja kunta. Toivon, että vaikka hanke päättyy, tulisi vastaavan kaltaisesta tapahtumasta jokakeväinen perinne, Anu Korhonen toteaa.
Jos siis mikään asia askarruttaa, tai vaikkei askarruttaisikaan, kannattaa lähteä päivään mukaan tapaamaan tuttuja ja hörppimään marttojen keittämät kahvit. Esittelypisteillä ja järjestämässä mukana ovat Keski-Suomen hyvinvointialue ja Seniorin hyvinvointineuvola, Uuraisten kunnan vapaa-aikapalvelut, Uuraisten vanhus- ja vammaisneuvosto, Uuraisten seurakunta, Eläkeliiton Uuraisten yhdistys, Uuraisten Eläkkeensaajat, SPR Uurainen, Uuraisten Martat, sekä Hyvinvointia ikääntyneille -hanke. Lisäksi toimintaansa esittelevät Keski-Suomen hyvinvointialueen suun terveydenhuolto, Uuraisten kirjasto, Mattilan Hoivapalvelut, Jyvässeudun Kuulo ry
Jos Uuraisten keskustaan pääseminen on ongelma, myös kyyti paikan päälle järjestetään, yhteystiedot löytyvät tapahtuman ilmoituksesta etusivulta.
Kuva: Uuraisilla on luontevaa kokoontua saman pöydän ääreen suunnittelemaan yhdessä. Niin myös Ikääntyneiden yhteisen päivän tapauksessa. Ideoita jakamassa puheenjohtaja ja sihteeri, Mariitta Kuitunen ja Aino Arponen Uuraisten Ekäkkeensaajista, entinen ja nykyinen puheenjohtaja, Simo Koskinen ja Markku Vanhala Eläkeliitosta, sekä diakoni Henna Parhiala seurakunnasta ja vapaa-aikasuunnittelija Mari Sivill Uuraisten kunnasta.
Hanna Lahtinen
27.02.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
– Vanhaa mökkitelevisiota ei ole pakko laittaa kierrätykseen HD-siirtymän takia, vaikka vanhassa televisiossa ei olisi HD-viritintä. HD-kanavat saa näkymään HD-digiboxilla, joka maksaa halvimmillaan parikymppiä, Jari Rantanen Kauppatalo Rantasesta kertoo.
HD-digiboxeja on ollut myynnissä jo vuosia. Rantanen kertoo myyneensä niitä muutamia, mutta sinänsä HD-siirtymä ei ole Kauppatalo Rantasessa näkynyt.
– HD-siirtymää on valmisteltu jo niin kauan, että yli kymmenenkin vuotta vanhoissa televisioissa on HD-viritin. Sellainen televisio, jossa ei ole HD-viritintä, on reilusti yli kymmenen vuotta vanha. Monet ovat uusineet televisionsa jo tässä kymmenen vuoden aikana, Rantanen sanoo ja toteaa, että vanhoja televisioita on monilla kakkostelevisioina tai mökkitelevisioina.
– On minulla itsellänikin kakkostelevisiona vanha televisio, jossa ei ole HD-viritintä, mutta ei minulla ole pienintäkään aikomusta laittaa sitä romuksi, Rantanen toteaa.
Rantasen mukaan HD-digiboxi on pieni teräväpiirtoviritin, joka tekee saman asian kuin uudemmissa televisioissa sisällä oleva HD-viritin, ulkoinen HD-digiboxi yhdistetään televisioon HDMI-johdolla.
– Kaksi kaukosäädintähän siinä sitten tarvitaan, mutta sinänsä HD-digiboxin käyttöönotto ei ole hankala homma, Rantanen sanoo.
Monissa vanhoissa televisioissa lukee HD-ready. Rantasen mukaan se tarkoittaa yleensä sitä, että television näyttö pystyy toteuttamaan korkean resoluution, mutta televisiosta puuttuu HD-viritin. HD-digiboxi on yksi tapa saada HD-kanavat näkyviin.
– Toki moni haluaa uusia vanhan televisionsa ja vaihtaa isompaan, nythän tarjouksista saa isojakin televisioita todella halvalla. Sellaiset 65 tuuman televisiot, jotka vielä vähän aikaa sitten maksoivat puolitoista tuhatta euroa, myydään nyt tarjouksissa alle viidellä sadalla eurolla. Pienemmän, 32 tuuman television saa alle kahdella sadalla eurolla. Uskoisin, että televisioiden ostoon ovat vaikuttaneet enemmän monet shokkitarjoukset kuin HD-siirtymä, Rantanen sanoo.
– Monelle riittää pienempikin televisio, ja silloin HD-digiboxi on yksi vaihtoehto elvyttää vanha televisio näyttämään HD-kanavia. Kuluttaahan iso televisio myös enemmän sähköä kuin pieni televisio.
Mikäli vanhan televisionsa haluaa vaihtaa uuteen, vanhan television voi viedä esimerkiksi Mustankorkean jäteasemalle tai Kuusakoskelle Muurameen, elektroniikkaromua otetaan vastaan myös elektroniikkaa myyvissä liikkeissä.
– Elektroniikkaromun kierrätystä koskeva lainsäädäntö on ollut voimassa jo vuosia, elektroniikkaa myyvien liikkeiden on otettava vastaan käytöstä poistetut laitteet ja huolehdittava ne eteenpäin. Olen minäkin vanhoja televisioita ottanut vastaan, Rantanen toteaa.
HD-kanavat siirrettiin kanavapaikoille 1 – 20 jo viime vuoden marraskuussa. Mikäli ohjelmaa näkyy näillä kanavapaikoilla, televisiossa on HD-viritin. Perusmuotoiset eli SD-lähetykset näkyvät tällä hetkellä kanavapaikoilla 21 – 39.
– Useimmat televisiot tekivät kanavapaikkojen vaihdon automaattisesti. Minulle siitä tuli muutama asiakaskäynti, Jari Rantanen toteaa.
– Monet vanhatkin televisiot tekivät muutoksen automaattisesti, ja nyt niissä näkyy esimerkiksi Ylen ykköskanava kanavapaikalla 21, kanavapaikoilla 1 – 20 ei näy mitään sellaisissa televisioissa, joissa ei ole HD-viritintä.
Perusmuotoiset eli SD-lähetykset loppuvat kokonaan tänä vuonna. Ensin SD-lähetykset loppuvat Yleltä maaliskuun lopussa, sitten myös muilta Suomen televisiokanavilta kesäkuun lopussa. Digitalta kerrotaan, että jos tv-vastaanotossa ei ole ollut ongelmia, ei HD-siirtymän takia luultavasti tarvitse vaihtaa televisioantennia. Tietoa HD-siirtymästä löytyy muun muassa Digitan nettisivuilta.
Tiina Lamminaho
