– Tällä hetkellä on tilausta kerronnallisille tietokirjoille, joita voi lukea kuin romaania. Kerronnallinen tietokirjallisuus lainaa kaunokirjallisuudesta keinoja, kuten dialogia ja miljöökuvausta, mutta kerronnallisessa tietokirjassa kaiken on oltava totta. Tähän kirjaan kerronnallisuus sopii erittäin hyvin senkin takia, että Veronica Francolla oli niin mielenkiintoinen elämä, johon mahtui monenlaista. Olisi tuntunut väärältä tehdä hänestä perinteinen tietokirja, kirjailija Meri Parkkinen totesi Korpilahden kirjastossa järjestetyssä kirjailijatapaamisessa, jossa hän esitteli viime vuonna ilmestynyttä kirjaansa ”Veronica Francon syntinen työ”.
Veronica Franco oli 1500-luvun loppupuolella Venetsiassa elänyt kirjailija ja kurtisaani, joka otti kirjoituksissaan kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Parkkisen mukaan Veronica Francoa voidaan pitää feministinä etenkin siinä mielessä, että hän ajoi kaikkien tasa-arvoa.
– Veronica Franco kirjoittaa paljon aatelismiesten etuoikeuksista ja toteaa, että naisilla on samanlainen sydän kuin miehillä. Veronica oli itse etuoikeutetussa asemassa, hän teki seksityötä, mutta ylhäisön parissa. Kirjoituksissaan Veronica Franco kuitenkin puhuu myös niiden puolesta, jotka eivät päässeet hoviin kirjoittamaan runoja, Meri Parkkinen kertoo.
Veronica Franco oli jo omana aikanaan suosittu kirjailija, joka myös aiheutti ristiriitoja. Hän oli eronnut ja elätti itse itsensä ja lapsensa.
Parkkisen mukaan kirjan nimi viittaa seksityöhön, mutta myös Veronica Francon työhön kirjailijana.
– Tuon ajan Venetsiassa seksityö ei ollut niin paheksuttavaa kuin se, että nainen oli esillä ja kirjoitti muun muassa yhteiskunnallisista epäkohdista, Parkkinen toteaa.
– Veronican elämä kiinnosti minua, sillä olen pohtinut nykypäivän ihmisten suhtautumista seksityöhön, ja sitä, millaisia vaikutteita olemme saaneet historiasta. 1500-luvun Venetsiassa kurtisaani oli samanlainen ammatti kuin muutkin, sitä verotettiin ja säädeltiin laeilla. Veronica itse oli toisaalta ylpeä seksityöstään, toisaalta hän ei kannustanut muita siihen ja oli järkyttynyt, kun hänen ystävänsä oli valmis pakottamaan oman tyttärensä kurtisaaniksi. Hän ei hyväksynyt ihmiskauppaa ja parittamista ja hän otti esille myös seksityön vaarat. Veronican aikaan äidit toimivat monesti kurtisaanina toimivan tyttärensä ”turvamiehenä”, Parkkinen kertoo.
Veronica Franco kuoli 46-vuotiaana kuumetautiin, tutkijoiden mukaan todennäköisesti seksitautiin.
– Itse kiinnostuin Veronica Francosta nähtyäni Tintoretton hänestä maalaaman muotokuvan wieniläisessä taidemuseossa, Meri Parkkinen kertoo.
– Kirjassa kerron myös omista tutkimuksistani ja Venetsiaan tekemästäni matkasta. Halusin ehdottomasti mennä paikan päälle Venetsiaan, ja pääsin siellä tutkimaan arkistojakin. Minulla oli melko kapea kuva renessanssista, tunsin toki renessanssin miesnerot ja sen ajan maalauksia, mutta Veronican elämää tutkiessani näin toisenkin puolen 1500-luvun Venetsiasta.
Meri Parkkisen mukaan Veronica Franco oli sekä menestynyt uranainen että äiti, ja lisäksi hyvin kaunis; hän poseerasi mallinen moniin taideteoksiin.
– Minua kiinnostaa, mistä hänen ajatuksensa esimerkiksi miesten ja naisten tasa-arvoisuudesta ovat tulleet. Sukupuolten tasa-arvosta oli toki esitetty ajatuksia jo aiemmin, ja Veronica oli lukenut paljon, Meri Parkkinen toteaa.
– Veronican tekstejä tarvittiin 1500-luvulla, ja minusta tuntuu, että niitä tarvitaan edelleen, Parkkinen totesi.
Kirjailijatapaamisen järjestivät Jyväskylän tyttölyseon entiset oppilaat yhdessä kirjaston kanssa.
– Tämän kirjan ja kirjailijan valitsimme siksi, että tässä kirjassa on naisasiaa; mehän olemme myös naisasian vaalijoita, Annamari Maukonen totesi.
– Halusimme myös tuoda kirjailijatapaamisen Korpilahden kirjastoon, ettei kaikki aina tapahdu Jyväskylän keskustassa.
Tiina Lamminaho
