09.12.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen, Uutinen
Uuraisten kunnan YT-neuvottelut ovat päättyneet. Vaikka varsinaisilta irtisanomisilta vältyttiin, toimenpiteet koskevat monia työntekijöitä ja viranhaltijoita.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Samuli Mattilalle kokemus YT-neuvottelujen vetäjänä yhdessä kunnanjohtajan kanssa oli ensimmäinen.
– Eihän tällainen tehtävä koskaan ole helppo toteuttaa, ja siihen pitää paneutua tarkasti, sillä ratkaisut vaikuttavat suoraan kunnan työntekijöiden elämään. Lähtökohta oli, että ketään ei irtisanota, ja siinä lopulta onnistuttiin eläköitymisten ja työnkuvamuutosten avulla. Mutta paljon se vaati keskusteluja ja yhteistyötä. Jo pelkästään se, kuinka ensi vuonna eläköityvän peruspalvelujohtaja Jouko Nykäsen valtavan laaja työpöytä jaetaan, oli varsin haastavaa, Mattila sanoo ja lisää, että koska kuntakenttä on murroksessa, kuntatalouden pitää olla hyvässä kunnossa, jotta tulevaisuuden haasteisiin pystytään vastaamaan.
Mattila toivoo, että nyt tehdyt ratkaisut ovat pitkäkestoisia, eikä lähivuosina vastaavan kaltaiseen kierrokseen tule tarvetta.
Talouden tasapainottamisohjelman mukaiset säästöt toteutetaan pääosin tehtävien uudelleenjärjestelyillä, eläköitymisillä ja määräaikaisen työsuhteen päättymisellä.
Varsinaisia irtisanomisia vältetään, mutta joitakin virkoja ja toimia lakkautetaan. Kokonaisvaikutus on enintään kolmen henkilötyövuoden vähennys vuosien 2026–2028 aikana.
Keskeisiä ratkaisuja ovat hallinto- ja HR-asiantuntijan, elinkeinoneuvojan, siivoustyönohjaajan, kirjastonjohtaja–kulttuurituottajan, varhaiskasvatusjohtajan sekä Hirvasen päiväkodin johtajan tehtävien lakkauttaminen ja korvaaminen muilla tehtävillä.
Osalle henkilöstöä tarjotaan vaihtoehtoista virkaa tai työsopimussuhteista tehtävää. Useiden työntekijöiden tehtävänkuvia järjestellään uudelleen, ja vastuita siirretään organisaation sisällä.
Ensimmäiset muutokset astuvat voimaan ensi vuoden alussa.
Toimisto- ja viestintäassistentin työtehtävät jakautuvat jatkossa puoliksi Uuraspostin tehtäviin sekä keskusvirastolla viestinnän, markkinoinnin ja toimistotöiden hoitoon.
Vastavalitun toimistosihteerin työtehtäviin taas kuuluvat 1.1.2026 alkaen Uuraspostin lisäksi kirjaamon sekä tiedon- ja asiahallinnan tehtävät, neuvonnan hoito ja ylläpito sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimistotyöt.
Toimistoassistenttina toimii tällä hetkellä Taru Kukkonen ja toimistosihteerinä Nina Puustelli.
Siivoustyönohjaajan toimi lakkaa, ja irtisanomisen vaihtoehtona siivoustyönohjaaja Saija Vihtamäki on ottanut vastaan siivoojan työsopimuksen, johon ei kuulu esihenkilötehtäviä. Esihenkilötehtävät siirtyvät ruoka- ja siivouspalvelupäällikölle, ja työohjeet toteutetaan yhteistyössä henkilöstön kanssa.
Hallinto- ja HR-asiantuntijan virka lakkautetaan viimeistään vuonna 2027, ja virkatehtävät siirretään muille palvelussuhteessa oleville. Nykyinen hallinto- ja HR-asiantuntija Pasi Lievonen jatkaa taloussihteerinä ja hoitaa jatkossa pääasiassa eläköityvän laskentasihteerin tehtäviä.
Myös elinkeinoneuvojan työsuhteinen toimi lakkautetaan viimeistään vuonna 2027, ja osa tehtävistä siirtyy muille palvelussuhteessa oleville. Nykyinen elinkeinoneuvoja Ari Pekka Pasanen jatkaa hallintovastaavana; hän vastaa myös kunnan tietosuojasta ja toimii työsuojelupäällikkönä.
Kirjastonjohtaja–kulttuurituottajan virka lakkautetaan viimeistään keväällä 2026. Kirjastonjohtajan tehtävät siirretään perustettavaan sivistystoimenjohtajan virkaan, jonka tehtäviin kuuluu sivistystoimen johtajuus, kirjaston johtajuus ja henkilöstöresurssiasiat. Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain perusteella työnantaja tarjosi sivistystoimenjohtajan virkaa virkavapaalla olevalle kirjastonjohtaja–kulttuurituottaja Minna Vileniukselle, joka on ilmoittanut ottavansa viran vastaan. Kulttuurituottajan tehtävät siirretään nuorisotyöntekijälle.
Varhaiskasvatuksessa tapahtuu melko paljon muutoksia. Varhaiskasvatusjohtajan virka lakkautetaan ja varhaiskasvatusjohtaja irtisanotaan; hänelle tarjottiin työsopimusta päiväkotiyksikön varhaiskasvatuksen apulaisjohtajan tehtävään.
Päiväkodin johtajan työsuhteinen toimi muutetaan päiväkodin johtajan viraksi, jota hoitaa jatkossa päiväkotiyksikkö Helmen nykyinen päiväkodin johtaja. Päiväkodin johtajan virkaan kuuluvat varhaiskasvatuksen hallinnon johtotehtävät: asiakas- ja henkilöstöpäätökset hallintosäännön perusteella, talousasiat ja kehitystyö.
Päiväkoti Pikkulan päiväkodin johtajan toimeen ei tule muutoksia, mutta Hirvasen päiväkodin johtajan toimi lakkaa.
Hanna Lahtinen
03.12.2025 | Uurainen, Uutinen
Uuraisten kunnan yhteistoimintamenettely työvoiman vähentämisestä päättyi 23.10.2025. Menettely koski sivistystoimea ja kunnanviraston hallintoa. Talouden tasapainottamisohjelman mukaiset säästöt toteutetaan pääosin tehtävien uudelleenjärjestelyillä, eläköitymisillä ja määräaikaisen työsuhteen päättymisellä. Varsinaisia irtisanomisia vältetään, mutta joitakin virkoja ja toimia lakkautetaan. Kokonaisvaikutus on enintään kolmen henkilötyövuoden vähennys vuosien 2026–2028 aikana.
– Keskeisiä ratkaisuja ovat mm. hallinto- ja HR-asiantuntijan, elinkeinoneuvojan, siivoustyönohjaajan, kirjastonjohtaja–kulttuurituottajan, varhaiskasvatusjohtajan sekä Hirvasen päiväkodin johtajan tehtävien lakkauttaminen ja korvaaminen muilla tehtävillä. Osalle henkilöstöä tarjotaan vaihtoehtoista virkaa tai työsopimussuhteista tehtävää. Useiden työntekijöiden tehtävänkuvia järjestellään uudelleen, ja vastuita siirretään organisaation sisällä, kerrotaan kunnan keskiviikkona antamassa tiedotteessa.
Varhaiskasvatuksen ja sivistystoimen johtamisrakennetta uudistetaan: perustetaan sivistystoimenjohtajan virka ja päiväkodin johtajan työsuhde muutetaan viraksi. Muutokset tukevat kunnan organisaatiouudistusta ja talouden tasapainottamisen tavoitteita.
Uutista korjattu 3.12. klo 20.30. Kokonaisvaikutus on enintään kolmen henkilötyövuoden vähennys vuosien 2026–2028 aikana.
02.12.2025 | Uurainen, Uutinen
Äskettäin julkaistiin tieto, että tyhjentyneeseen Parman tehtaaseen, historialliseen Keski-Suomen betonin tehtaaseen Kangashäkkiin on löytynyt uusi toimija – hyvinkin läheltä, oikeastaan aivan tien toiselta puolen.
Kuljetusliike Silvasti Oy laajentaa toimintaansa merkittävästi ja avaa ensi vuonna Kangashäkissä tuulivoimaloiden pääkomponentteihin keskittyvän korjaamon ja varaston.
– Panostamme voimakkaasti tuulivoimaloiden huoltoon, joka tuo jo nyt merkittävän osan liikevaihdostamme, kertoo toimitusjohtaja Ville Silvasti. Yhtiö suunnittelee vastaavaa huoltokeskusta myös Ruotsiin.
Kangashäkin hallit ovat 130 metriä pitkiä, mikä mahdollistaa jopa 85-metrisiä siipiä koskevat korjaukset. Alkuvaiheessa Silvasti tarjoaa tiloja ja palvelukonseptia, mutta tavoitteena on palkata omia huolto- ja korjaushenkilöitä.
Silvasti on Pohjoismaiden suurin tuulivoimaloiden kuljettaja ja erikoistunut raskaisiin kuljetuksiin sekä projektilogistiikkaan. Yrityksen liikevaihto on tänä vuonna arviolta 72 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa on noin 130 henkilöä Suomessa ja ulkomailla.
Pian saatiin jatkoa hyville yritysuutisille. Uuraislainen teräsrakenneyhtiö Jakeman Oy ostaa jyväskyläläisen Seppäkoski Oy:n liiketoiminnan, joka keskittyy täydentäviin terästöihin. Yrityskauppa astuu voimaan vuoden vaihteessa, yhtiöt kertovat tiedotteessa.
Kaupan myötä Jakeman vahvistaa osaamistaan ja palveluvalikoimaansa teräsrakentamisen alalla.
– Saamme riveihimme 10 ammattilaista ja heidän työpanoksensa, toteaa Jakemanin toimitusjohtaja Veli-Pekka Niemistö.
Seppäkoski näkee kaupan mahdollisuutena kasvaa ja osallistua entistä suurempiin projekteihin. – Jakeman tarjoaa meille ne puitteet, jotka olemme aiemmin joutuneet hoitamaan alihankkijoiden kautta, kommentoi Seppäkosken toimitusjohtaja Hanne Toukoaho. Kauppahintaa ei julkistettu.
Jakemanin liikevaihto oli viime vuonna noin 3,2 miljoonaa euroa, lähes kaksinkertaistuen neljässä vuodessa. Seppäkosken liikevaihto on ollut noin 1,6 miljoonaa euroa.
Yrityskaupan lisäksi Jakeman ilmoitti fuusiosta: samaan konserniin kuuluva Mecaman Oy sulautuu Jakemaniin ensi maaliskuussa. Fuusion jälkeen yhtiö muodostaa yli 50 hengen ja kahden tehtaan kokonaisuuden. Mecamanin liikevaihto oli viime vuonna noin 2,2 miljoonaa euroa.
Jakemanilla ja Mecamanilla on yhteensä lähes
6 000 neliömetriä tuotanto- ja pintakäsittelytilaa, oma suunnitteluyksikkö ja kaksi märkämaalaamoa. Yhtiöt valmistavat kantavia teräsrakenteita, koneita ja laitteita sekä kotimaan että Euroopan markkinoille.
Viime vuonna Jakeman oli Uuraisten viidenneksi suurin yhteisöveron maksaja, maksaen vajaat 30 000 euroa veroja.
02.12.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Uuraisten Autopelti- ja Maalaus on mukavan kotimainen nimi, mutta mistään peräkylän nyrkkipajasta ei ole kyse, vaan yrittäjä Mika Savolaisen käden jälki näkyy ympäri maailmaa ja taidot tunnustetaan myös kansainvälisesti. Tämä johtuu pääyhteistyökumppanista, joka on Toyota Gazoo Racing Oy.
Yritys ilmaisi tervehdyksessään tyytyväisyytensä valintaan perustelujen kera.
– Mika on yrittäjä, jonka työnjälki, ammattitaito ja palveluasenne ansaitsevat vilpittömän arvostuksemme. Hän edustaa niitä harvinaisia tekijöitä, joihin voi luottaa kaikissa tilanteissa – niin laadun, aikataulujen kuin viestinnänkin osalta. Hänen käsissään vaativimmatkin työt saavat ansaitsemansa huomion, ja lopputulos on joka kerta huippuluokkaa.
Yhteistyömme Uuraisten Autopelti ja Maalaus Oy:n kanssa on jatkunut jo useiden vuosien ajan, ja tänä aikana Mika on osoittanut olevansa paitsi luotettava kumppani, myös todellinen osaaja, joka ymmärtää huippuluokan tekemisen vaatimukset. Meille Toyota Gazoo Racingilla on ensiarvoisen tärkeää, että yhteistyökumppanimme jakavat samat arvot: tarkkuus, laatu, rehellisyys ja ylpeys omasta työstä. Mikassa nämä kaikki yhdistyvät luontevasti.
Mikan työ on ratkaisevassa roolissa siinä, että voimme tehdä omaa työtämme korkeimmalla mahdollisella tasolla. Hän on osa sitä näkymätöntä, mutta elintärkeää verkostoa, joka mahdollistaa onnistumiset kilparadoilla ja niiden ulkopuolella.
Uuraisten Autopelti ja Maalaus Oy:n valinta Vuoden Yrittäjäksi ei ole meille yllätys – se on ansaittu tunnustus pitkän linjan laadukkaasta työstä, vastuullisesta yrittäjyydestä ja sitoutumisesta asiakkaisiin. On hienoa nähdä, että myös paikallisesti tämä työ huomioidaan ja arvostetaan.
Lämpimät onnittelut Mikalle – ja samalla kiitos hyvästä yhteistyöstä. Olemme ylpeitä saadessamme kulkea tätä matkaa yhdessä, luki Toyota Gazoo Racing Oy:n viestissä, jonka Uuraisten yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Paananen luki.
Mika Savolainen ja Tommi Mäkinen aloittivat yhteistyön jo vuonna 2008. Savolainen maalasi myös aikaisemmin laukaalaisen Printsport-tallin ralliautoja.
Varsinkin sorarallit kuluttavat autoa ja maalaukselle on tarvetta usein. Maalausprosessi on tarkkaa ja vaatii huolellista esivalmistelua, pohjatöitä ja kerrosten paksuuden säätelyä auton keveyden säilyttämiseksi. Työ tehdään ilmastoidussa maalauskammiossa, jossa kuivatus tapahtuu nopeasti.
Mika Savolainen kertoi eläneensä viime aikoina raskaita aikoja ja kokeneensa monia menetyksiä yksityiselämässä. Siksikin hyvin tehdystä työstä saatu kiitos lämmitti erityisesti.
Valinnan julkistuksen jälkeen ilta jatkui Marjoniemen pappilassa jouluruuan ääressä noin 30 yrittäjän ja yhdyshenkilön voimin. Lyhyen esittelypuheenvuoron käytti myös kunnan tuoreehko talous- ja kehitysjohtaja Miika Lahdeniemi. Myös hänen elämäänsä kuuluvat hevosvoimat.
Hanna Lahtinen
19.11.2025 | Tilaajille, Uurainen
Yksittäiset ihmiset tietävät, miten heidän maksunsa suuntaan ja toiseen tapahtuvat. Summat ovat yleensä pieniä ja niitä liikutellaan nykyisin yhä enemmän sähköisesti.
Vaan miten on isojen organisaatioiden kohdalla, kun summat voivat olla suuria ja laskun saajia paljon. PaikallisUutiset lähti ottamaan selvää, miten esimerkiksi Uuraisten kunnassa rahaliikenne toimii.
Kuinka monella ihmisellä on oikeus maksaa eli hyväksyä Uuraisten kunnan ostolaskuja ja laskuttaa asiakkailta Uuraisten kunnan palveluja? Vastaukset on kerännyt kunnan talous- ja kehitysjohtaja Miika Lähdeniemi.
– Muutamalla henkilöllä. Jokaisen ostolaskun kohdalla prosessi on sama. Sähköinen tai sähköiseksi muutettu ostolasku otetaan vastaan kunnan ostoreskontraan. Ostolaskun kierrätyksen hoitaa Administer Oy. Ensimmäisessä kierrätyksen vaiheessa ostolasku lähetetään kunnan asiatarkastajalle. Asiatarkastajan tulee tietää, onko laskutettu tavara tai palvelu vastaanotettu ja sopimusten mukainen. Asiatarkastaja voi myös tiliöidä ostolaskun.
– Kierrätyksen toisessa vaiheessa ostolasku hyväksytään. Myös hyväksyjä voi tiliöidä laskun. Ostolaskut maksetaan toimittajille eräpäivänä, kun lasku on asiatarkastettu ja hyväksytty asianmukaisesti. Maksatuksen hoitaa Kuntalaskenta Oy.
– Kuntien laskujen tiliöinti koostuu useasta tekijästä: tilistä, kustannuspaikasta, tunniste-, alv-koodista sekä uusimpana lisänä AURA-käsikirjan mukaisesta palveluluokasta ja sektoritiedosta, joiden perusteella Valtiokonttorin talousraportoinnin vaatimat tilastot muodostuvat kirjanpidon vienneistä.
Millaisista summista Uuraisten kohdalla puhutaan?
– Otetaan muutama esimerkki. Vuonna 2024 käyttötalous oli reilut 18 miljoonaa euroa. Siitä sivistyslautakunnan hallinnoimaa oli reilut 11 miljoonaa ja teknisen lautakunnan reilut viisi miljoonaa. Konsernipalvelut nielivät vajaat kaksi miljoonaa, josta yleishallintoon meni vajaat 860 000 euroa. Sivistyspuolella nuorisotoimintaan meni noin 150 000 euroa ja teknisellä puolella esimerkiksi puistojen ja muiden alueiden ylläpitoon reilut 66 000 euroa.
Suurimmat tulo- ja menoerät viime ajoilta?
– Suurimmat yksittäiset laskut ovat yleensä investointihankkeita koskevia tai suunnitelman mukaisia lainanlyhennyksiä. Kuukausittaisista tuloeristä suurimmat koskevat valtionosuuksia ja verotuloja. Veroissa on kuukausivaihtelua muun muassa sen mukaan, milloin kiinteistöverot ovat laskutettavina.
Mistä tulevat suurimmat tulot ja mitkä ovat suurimpia menoeriä?
– Tulopuolella verotulot, valtionosuudet ja muut toimintatuotot, joihin kuuluvat muun muassa kunnan perimät maksut ja sijoitusten tuotot. Menopuolella suurin erä koskee peruskoulutusta ja varhaiskasvatusta. Käyttötalouden nettomenoista sivistyslautakunnan kautta kulkee 67 prosenttia, teknisen lautakunnan kautta 21 ja konsernihallinnon kautta 12 prosenttia. Bruttomenoissa prosentit ovat 58, 29 ja 13.
Paljonko laskutettavia ja maksajia on kuukaudessa?
– Sekä myynti- että ostolaskuja on karkeasti arvioiden parisataa per kuukausi.
Paljonko rahaa minimissään pitää kunnan tilillä olla?
– Hyvä nyrkkisääntö on, että vähintään kuukausipalkkojen verran olisi hyvä olla puskuria. Meidän tapauksessa siis vähintään 350 000 euroa.
Toimiiko maksuliikenteenne jonkun pankin kautta?
– Kyllä ja hyvän tilitoimistokumppanin talousjärjestelmän kautta. Kun laskut käsitellään, asiatarkastetaan ja hyväksytään rivakasti, ne myös saadaan eräpäivinä maksuun.
Kuinka paljon liikkuu yhä paperilaskuja?
– Uuraisten tapauksessa verkkokauppa, joka löytyy kunnan verkkosivulta, on kaikkiaan vähentänyt suoraa laskutusta selvästi. Jos esimerkiksi haluaa vuokrata Huutoniemen mökin ennen piti tulla virastotalolle tekemään varaus, nyt se onnistuu verkkokaupan kautta.
– Ostolaskuista jo noin 90 prosenttia on verkkolaskuja. Kunnan myyntilaskujen osalta prosentti on selvästi pienempi. Kannustankin jokaista kunnalta laskuja saavaa harkitsemaan, olisiko aika siirtyä paperista e-laskutukseen.
Seppo Pänkäläinen
19.11.2025 | Lue ilmaiseksi, Petäjävesi, Tätä mieltä, Uurainen
Petäjäveden lukio on näytellyt aika isoa osaa perheeni elämässä. Minulla on kaksi sisarta ja olemme kaikki käyneet Petäjäveden lukion. Varsinkin kirvesmiesisälleni oli hyvin tärkeää, että lapset kouluttautuvat, koska hänellä itsellään ei ollut siihen mahdollisuutta. Petäjävesi oli luonteva suunta Höytiän kylältä. Nyt vuosikymmenten jälkeen koulu on taas tullut tutuksi, kun oma nuorimmaiseni aloitti sen tänä syksynä.
Vanhin siskoni Eija Lahtinen aloitti lukion Petäjävedellä 60-luvun lopulla, kun koulu oli vielä varsin nuori.
– Erittäin hyvät muistot on koulusta jäänyt ja aina kun luokkakavereita vaikka kaupan hyllyn välissä tapaa, niin lämmöllä koulua muistellaan. Rehtorina toimi Lauri Natri, hän oli ketterä liikkeissään, helposti punastuva ja nosti aina etusormen ylös, kun halusi jotakin oikein korostaa. Uskonnonopettajana oli legendaarinen Veikko Turunen, mittava persoona, vaikka olikin lyhyt. Erityisellä lämmöllä muistan Anneli Vähäpassia, aivan upea äidinkielen opettaja, Eija kertoo.
Petäjäveden lukiolla oli jo tuolloin tarjota jotain spesiaalia, nimittäin latina.
– Latinaa opetti hento ja pieni opettaja Myllys. Latinan opiskelusta on ollut valtavasti hyötyä monessa asiassa ja vieläkin joskus yöllä muistelen latinan lauseita.
Kulkuyhteydet eivät tuolloin olleet niin hyvät kuin nykyään, vaan oli tapana hankkia kortteeri kylältä. Eijalle se löytyi aivan paraatipaikalta, Toini-tädin paperikaupan – nykyisen taidetila Toinilan – takahuoneesta.
– Se oli mukava pieni huone, jota pönttöuuni lämmitti ja jossa pankinjohtaja Tauno Lailio kävi paistamassa kalastamiann kaloja. Myöhemmin asuin myös hetken aikaa Saharisen talossa.
Muutamaan vuotta myöhemmin koulun aloittanut Riitta Kovanen (Lahtinen) asui Lyyli Valkeajärven keltaisessa talossa Multiantien varressa, kuten myös minä ja Sarisen Elina (Veijonen) 80-luvulla. Lyyli oli kerrassaan mainio vuokraemäntä.
– Nukuin ensimmäisen vuoden Lyylin kanssa samassa huoneessa ja illalla jopa jumpattiin yhdessä ennen nukkumaan menoa, Riitta muistaa.
Opettajista Riitan mieleen ovat jääneet erityisesti kielten opettajat, Pirkko Lemmetty, Raili Patrikainen ja Anja Forsberg.
– Parasta koulussa kuitenkin oli ja on, hyvä ystävä Riitta Vänskä (Tomperi). Välissä oli kymmeniä vuosia, jolloin emme oikein edes tienneet missä toinen menee, mutta nyt seitsemänkymppisinä olemme löytäneet ystävyytemme uudelleen ja olemme yhteyksissä viikoittain, Riitta päättää.
Kun itse kävin lukiota 80-luvulla, oli ehkä aavistuksen noloa lähteä Petäjävedelle. Siistimmät tyypit ja parempi väki meni Lyseoon. Koin kuitenkin, että minulle pieni lukio oli oikein passeli. Luokallani oli pari lahjakasta kirjoittajaa Satu Kakkori ja Mikko Hannula, joista jo tuolloin arvasi, että heistä tulee toimittajia. Itse eksyin näihin hommiin vasta ammatinvaihtajana.
Nyt vuonna 2025 Petäjäveden lukio ei ole ensinkään nolo, vaan monelle uuraislaiselle ykkösvaihtoehto myös monien etujensa vuoksi. Juuri nyt tyttäreni Nelli Lehtonen tekee äidinkielen tehtävää koulusta saamallaan tietokoneella ja miettii, joko ensi keväänä uskaltaisia aloittaa ajo-opetuksen.
Kuva: Vuonna -85 vietimme vanhojenpäivää, joka ei ollut silloin nykyisen kaltainen puku- ja tanssijuhla, vaan ylle kaivettiin jotain aidosti vanhaa. Etualalla patsastelevat Uuraisten tytöt Elina Saarinen (Veijonen) ja Hanna Lahtinen, taustalta voi bongata tulevan professorin Marja Tiirolan (Kauppi) ja puolustusvoimissa uran luoneen Timo Kytölehdon.
Hanna Lahtinen
