Eteläisen Keski-Suomen seurakuntia koskeva rakennemuutosselvitys on valmistunut. Selvittäjänä toiminut Sami Lahtiluoma on luovuttanut Jyväskylän, Muuramen, Toivakan, Joutsan, Uuraisten, Petäjäveden ja Hankasalmen seurakuntia koskevan selvityksen tuomiokapitulille. Selvittäjä suosittaa raportissaan Petäjäveden, Joutsan ja Toivakan seurakuntien lakkauttamista ja liittämistä osaksi Jyväskylän seurakuntaa. Taustalla on Joutsan ja Toivakan seurakuntien vuonna 2022 esittämät pyynnöt seurakuntajaon selvittämisestä, joten näille seurakunnille tulos on odotettu, osin toivottukin. Petäjävedellä vastaanotto on todennäköisesti ristiriitaisempi. Pyynnön jälkeen hiippakunnan tuomiokapituli teki aloitteen seurakuntajaon uudistamisesta laajemmin, joten tilanne selviteltiin myös Jyväskylän, Muuramen, Toivakan, Joutsan, Uuraisten, Petäjäveden ja Hankasalmen seurakuntien osalta.
Toivakan seurakunnassa on jäseniä reilut 1500 ja se on selvityksen selkeästi pienin seurakunta. Seurakunta on kuitenkin tärkeä Toivakan asukkaille, esimerkiksi viime vaaleissa Toivakassa oli kirkon kahdeksanneksi korkein äänestysprosentti 32,8. Toimintakertomuksessa 2022 todetaan, että Toivakan seurakunnan toimintatilastot ovat lähes poikkeuksetta vireämmät verrattuna samankokoisiin seurakuntiin Lapuan hiippakunnassa ja koko Suomessa. Korona kuitenkin hiljensi seurakuntaelämää, eikä se ole täysin palautunut. Myös yhteistyökumppanin muuttumisella kunnasta hyvinvointialueeksi on vaikutusta. Entiset kumppanit, jotka tunnettiin puolin ja toisin kunnan ja seurakunnan yhteistyössä, ovat osin vaihtuneet ja hyvinvointialueen toimintojen siiloutuminen hankaloittaa yhteistyötä. Toivakan seurakunnan tilinpäätösten 2020-2022 ja talousarvion 2024 lukujen valossa yhdessä kohdassa kriisimittarit ovat jo täyttyneet, sillä tilikauden tulos ilman kertaluonteisia eriä on negatiivinen kolmena peräkkäisenä vuotena. Myös tilikauden 2024 budjetoitu tulos ilman kertaluonteisia eriä, eli puun myyntituloja on 43 883 euroa negatiivinen. Raportissa todetaan, että seurakunnalla on metsää reilut 200 hehtaaria ja ne on ”aikalailla hakattu loppuun”. Toivakan seurakunta on siis tehnyt taloutensa eteen lähes kaiken mahdollisen ja niukkuus uhkaa jo seurakunnan elinvoimaa ja toimintaa. Vuonna 2023 seurakunnassa vakituisessa palvelussuhteessa työskenteli seitsemän henkilöä, joista kolme oli kokoaikaisia. – Mielestäni Toivakan seurakunnan alueen seurakunnallinen toiminta turvataan parhaiten liittymällä Jyväskylän seurakuntaan, toteaa kehittämiskonsultti Sami Lahtiluoma raportissaan.
Uuraisten seurakunnalla katsotaan olevan edellytykset jatkaa itsenäisenä. Seurakunnassa on jäseniä reilut 2 500. Vuosina 2013-2022 jäsenmäärä on vähentynyt noin seitsemällä prosentilla, mikä on Jyväskylän ja Muuramen jälkeen selvitysseurakunnista kolmanneksi vähiten. Kunnassa on paljon lapsia ja seurakunnan jäsenistö onkin Suomen matalimpien keski-ikien joukossa. Seurakunnan talous on kohtuullisen vakaalla pohjalla. Vuosille 2024- 2026 on budjetoitu lievää ylijäämää, mutta käytännössä nollatuloksen tasoa, mikä tarkoittaa sitä, että seurakunnan talous ei kerrytä varallisuutta tulevaan kirkon ja tapulin maalaushankkeeseen. Seurakunnalla on seurakuntakotia varten otettua lainaa 495 000 euroa taseessa, mutta sitä ei ole lyhennetty vuosina 2022-2023, vain maksettu korkoja. – Tämä ei ole kestävää, Lahtiluoma toteaa. Vuoden 2022 tilinpäätöksessä ei kuitenkaan täyttynyt yksikään kriisiytyvän seurakunnan talousmittareista.
Selvitystyön aikana esillä olivat yhden seurakunnan malli ja seurakuntayhtymä. Sami Lahtiluoma suosittaa yhden seurakunnan mallia, eli Joutsan, Petäjäveden ja Toivakan liittämistä Jyväskylän seurakuntaan. Selvityksen mukaan liitos turvaisi seurakuntaelämän jatkumisen Joutsan, Petäjäveden ja Toivakan seurakuntien alueella. Tilanteen jatkuessa nykyisellään niiden on hyvin vaikea yksin tasapainottaa talouttaan ja siten ylläpitää seurakunnallista työtä ja palveluja jäsenyyden yhä vähentyessä. Tuomiokapituli käsittelee raporttia istunnossaan 14. helmikuuta ja päättää mahdollisesta aloitteesta koskien seurakuntajaon uudistamista. Asian esittelijänä toimiva lakimiesasessori Tuomas Hemminki pitää perusteltuna, että edellisten lisäksi myös Hankasalmen seurakunta lakkautetaan.
Esperi hoivakoti Soivakka on toiminut Toivakassa pian kuusi vuotta. Vuonna 2017 Toivakka oli kiperän päätöksen edessä. Oma moneen kertaan laajennettu ja remontoitu palvelutalo oli siinä kunnossa, että remontti ei enää ollut kannattava. Vaihtoehtona oli rakentaa itse arviolta noin 2,5 miljoonan kiinteistö tai antaa kunnan ikäihmiset yksityisen palvelutuottajan käsiin. Tuntematon herätti luonnollisesti pelkoja ja ennakkoluuloja. Esimerkiksi yleisötilaisuudessa toukokuussa 2017 pessimisti eturivissä epäili, että Toivakka ei ole yksityiselle toimijalle tarpeeksi houkuttava. Lisäksi arveltiin, että toivakkalaiset eivät kelpaa Esperille työntekijöiksi. Tuolloin oletettiin sote-uudistuksen toteutuvan vuoden 2019 alusta, mutta kuten nyt tiedämme, näin ei käynyt. Päätös olla rakentamatta omia seiniä oli todennäköisesti Toivakan kannalta paras joka kantilta tarkasteltuna. Myös vanhalle palvelutalokokonaisuudelle kävi paljon paremmin kuin yleisötilaisuudessa 2017 uumoiltiin. Silloin sille tarjottiin lähes ainoaksi vaihtoehdoksi katepillarilla jyräämistä. – Oli minulla itsellänikin ennakkoluuloja, olin työskennellyt Toivakan kunnassa vuodesta 2008 ja tarkkaan mietin, haenko tätä tehtävää. Silloinen perusturvajohtaja Anu Pihl kannusti ja onneksi hain, Soivakan yksikönjohtaja Päivi Pitko kertoo. – Nyt koen aidosti, että olemme pystyneet nostamaan hoivan laatua Toivakassa. Pienessä kunnassa kaikki suunnitelmat piti tehdä alusta alkaen. Tämä taas on kuin karkkikauppa, jossa on valtava tietopohja ja aineisto käytettävänä, pitää vain osata tehdä oikeita valintoja. Olemme panostaneet laatuun ja jatkuvaan kehittämiseen. Hyvä ei silti tarkoita samaa kuin täydellinen toki ihmisten tekemässä työssä virheitä tai vahinkojakin joskus sattuu, mutta niistä otetaan oppia, hän jatkaa. Soivakka on kaikilla mittareilla mitattuna huippuyksikkö, asiakas-, henkilöstö- ja läheistyytyväisyys ovat korkealla, lisäksi viranomaiset käyttävät Soivakkaa esimerkkinä siitä, miten asiat voi olla hyvin.
Esimerkkinä Päivi Pitko mainitsee päivätoiminnan. Hoitajamitoitus nousi viime huhtikuusta alkaen siten, että työntekijöitä on oltava 0,65 asiakasta kohden. Soivakassa alettiin jo hyvissä ajoin miettimään, miten asiaan reagoitaisiin niin, että se näkyisi myös asukkaiden arjessa. – Koettiin, että olimme aikaisemminkin pystyneet hoitamaan asiakkaiden perustarpeet hyvin. Teimme analyysin, johon osallistuvat asiakkaat, läheiset ja henkilökunta ja totesimme, että aamupäivään kello kymmenestä alkaen pystymme irrottamaan yhden henkilön päivätoimintaan. Päivätoimintaa pyörittämään päätyivät henkilökunnasta he, joilla on siihen intoa ja inspiraatiota. Jenni Partanen, Riikka Huusko, Heli Ruotsalainen ja Kati Laakso ovat idearikas tiimi. – Vuorovaikutus asiakkaan kanssa on erilaista ja hyvin merkityksellistä. Itse pidän mielelläni musiikki- ja muisteluhetkiä. On upeaa kuunnella lähes sadan vuoden takaisia kokemuksia ja saan kohtaamisista tosi paljon myös itselleni, Heli Ruotsalainen kertoo Päivätoimintaa suunnitellaan asukaskokouksissa, jossa kerätään toiveita ja ideoita. Esimerkiksi asukkaalta tulleeseen toiveeseen, että läheisiä kutsuttaisiin useammin Soivakkaan, on vastattu. On järjestetty elokuvapäiviä, valokuvanäyttely, muotinäytös, taidenäyttely kirjastolle, ulkoilua ja jumppahetkiä yhdessä. Päivätoiminta näkyy hyvin myös Soivakan some-kanavissa. Vuorovaikutus myös henkilökunnan kesken toimii. – Usein tulee sellainen tunne, ettei kotiin malttaisi lähteä, Riikka Huusko sanoo. – Ilosta suruun mennään tosi nopeasti, kun näin elämän äärirajalla työskennellään, mutta on ihana, että työpaikalla saa tuntea ja nähdä koko elämän rikkauden, Jenni Partanen jatkaa. Hän on päivätoiminnan lisäksi erikoistunut saattohoitoon ja someen. Soivakka on useimmille asukkaille paikka, jonne he kuolevat. –Työssä on tietty rooli, joka auttaa kohtaamaan asiakkaan kuoleman, miettii Heli Ruotsalainen. – Se on osa arkea, mutta aina kuitenkin merkityksellistä ja pysäyttävää, jatkaa Päivi Pitko. Jokaisesta edesmenneestä jää myös muistoja, jotka vielä kauan jälkikäteen nostavat hymyn huulille.
Soivakassa eletään hyvää ja täyttä arkea. Talossa viihdytään ja yhteishenki välittyy jokaiselle Soivakassa vierailevalle. Silti yleiskuva Suomen vanhustenhuollosta on usein hyvin negatiivinen. – Se on harmi. Minäkin olen sitä mieltä, että hoitajat ansaitsevat palkankorotuksen, mutta mielestäni asiaa voisi edistää kertomalla, miten huippuammattilaisia he ovat ja miten arvokasta työtä tämä on. Nyt lähinnä revitellään epäkohdilla, mikä taas johtaa siihen, että alalle ei uskalleta hakeutua, vaikka tarve on koko ajan kasvava, Päivi Pitko sanoo. Vuonna 2019 Suomessa kohistiin kun muutamasta Esperin hoivakodista löydettiin epäkohtia ja koko yksityinen hoitosektori sai mainehaitan ja sen seurauksena rahoitusongelmat. Vaikka Soivakassa ei koskaan ole ollut mitään huomautettavaa, aika oli henkilöstölle raskasta. – Tuli tunne, että pitää hävetä hoitajana olemista ja se on todella väärin. Kohun myötä valvonta lisääntyi ja se on minusta hyvä asia, Pitko miettii. Kohua seurasi korona, mutta siitäkin selvittiin. – Yksikön esimies on ratkaisevassa asemassa, miten kohut ja muutokset työpaikalla koetaan, Päivi osaa hommansa todella hyvin, Heli antaa tunnustusta.
Soivakka on hyvinvointialueelle sekä ostopalvelu, että palvelusetelituottaja. – Hyvinvointialue tekee palveluntarpeen arvioinnin ja ohjaa asiakkaat meille. Hyvinvointialueen hallinto näyttäytyy meille yhä hieman liian siiloutuneena. Kunnan kanssa toimiessa oli yksi henkilö, joka tiesi kaikkien toivakkalaisten tarpeet. Nyt on jokaisella asiakasryhmällä, kuten omaishoidettavilla, ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevilla ja sairaalasta siirtyvillä eri vastaava, lisäksi on vielä huolipuhelimen kautta tulevat tarpeet. Uudella organisaatiolla on vielä kehitettävää, jotta tiedon kulku olisi jouhevaa, Pitko miettii. Vaikka Soivakka on malliesimerkki hyvästä hoivakodista, ei henkilökunnan rekrytoiminen sinnekään ole helppoa. Talo on 45-paikkainen ja asukkaita olisi tulossa, mutta hoitajia tarvittaisiin lisää.
Kevään yhteishaku käynnistyy pian. Jenni Partanen ja Päivi Pitko kävivät äskettäin kertomassa Toivakan koulukeskuksen oppilaille, että hoitoala on ihan hyvä vaihtoehto. – Alalla on monia hyviä puolia, voi asua missä haluaa, koska kaikkialta löytyy töitä, pankistakin saa lainaa, koska meillä on varmat työpaikat. Lomat pyörii sujuvasti, voi tehdä halutessaan osa-aikatyötä, itseään voi kouluttaa ja kehittää työssä ollessaankin, Päivi Pitko listaa. Soivakkaan on mahdollisuus päästä myös oppisopimuksella oppimaan. Ennen elämänuran valitsemista voi vaikka pyrkiä kesätyöhän Soivakkaan, tarjolla on monia mielenkiintoisia tehtäviä hauskassa seurassa.
Neuvola on hyvä nimi, se kertoo, että kyseisestä paikasta saa neuvoja. Suomalaiset tietävät myös, että neuvolassa on tapana mitata ja tarkistaa osaatko hyppiä yhdellä jalalla tai muistatko värien nimet. Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta alkoi jo 1920-luvulla ja se on oikea suomalaisen hyvinvoinnin tukijalka. Seniorineuvola tai virallisesti seniorin hyvinvointineuvola on aika paljon uudempi juttu, mutta kyse on melkein samasta asiasta. Seniorineuvolasta saat neuvoja ja erilaisia mittauksiakin, esimerkiksi verenpaineen tai -sokerin, tehdään. Yhdellä jalalla ei tarvitse hyppiä, jos ei halua, mutta saat ohjausta halutessasi esimerkiksi ravitsemus- ja lääkeasioissa. Aivoterveyttä pyritään ylläpitämään Finger- toimintamallin mukaan: Verisuoniterveyden hoito, Uni ja rentoutuminen, ravitsemus, sosiaaliset suhteet, aivotreeni ja liikunta. Seniorineuvolassa voidaan tehdä myös muistiriskitesti. Ja koska kaikki on nykyään siellä netissä, niin tarjolla on myös ohjausta sähköisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön. Perussairauksien hoito ja kontrollit sen sijaan eivät kuulu seniorineuvolan palveluihin. Seniorineuvolan kynnys on hyvin matalalla, eikä aikaakaan tarvitse etukäteen varata. Pienten, mutta mieltä kaihertavien terveyshuolten kanssa ei siis kannata jäädä yksin, vaan huolen voit jakaa seniorineuvolan työntekijän kanssa. Jos apu ei löydy neuvolakäynnillä, niin ainakin saat vinkin, miten asian kanssa edetä. Uuraisilla seniorineuvola aloitti viime marraskuussa vastaanoton kerran kuussa, yleensä kuukauden toisena keskiviikkona aamusta puoleenpäivään saakka, lisäksi seniorineuvolalla on puhelinaika tiistaista torstaihin klo 8-9. Seuraava neuvola on ystävänpäivänä 14.2. Turhan tiuhaan heti ulko-ovesta tullessa oikealla sijaitseva ovi ei ole vielä käynyt. Oven takana tulijaa tervehtii Jaana Janhonen. Hän uskoo, että tarvetta seniorineuvolalle Uuraisillakin on, mutta palvelusta ei vielä tiedetä riittävästi. – Olen 90-luvulla valmistunut sisätauti- ja kirurgisen sairaanhoitajaksi ja toimin pitkään kotihoidossa Lievestuoreella, tykkäsin siitä tosi paljon. Kun lääkäritoiminta Lievestuoreella lopetettiin vuonna 2011, sinne perustettiin seniorineuvola, jonka toiminta kesti kuusi vuotta. Työ sisälsi paljon hoidollisia toimenpiteitä, kuten haavanhoitoa ja pistoksia, mutta myös muistitestejä ja ohjausta. Seniorineuvolan jälkeen olen toiminut ennaltaehkäisevässä työssä Laukaassa, kertoo Janhonen taustastaan. Sote-uudistuksen myötä seniorineuvola-ajatus heräteltiin uudelleen henkiin. Kun sekä sosiaali- että terveysasiat kuuluvat nyt hyvinvointialueelle, voi seniorineuvola tarjota apua entistäkin laaja-alaisemmin. – Tärkein tavoite on ennaltaehkäistä ja tunnistaa ikääntyvän terveysriskejä, tukea turvallista ikääntymistä omassa kotiympäristössä ja vahvistaa palveluiden saantia oikea-aikaisesti. Tämä on paikka, jossa voi istahtaa alas ja kertoa mieltä painavat asiat, etsitään niihin sitten yhdessä vastauksia, Jaana Janhonen kertoo. Uuraisten lisäksi hän pitää seniorineuvolaa Laukaassa ja Lievestuoreella. Seniorineuvolan palvelut on tarkoitettu 65-vuotiaille ja sitä vanhemmille. 68-vuotiaiden kunto tsekataan koko ikäluokan kattavasti – Tänä vuonna 68 vuotta täyttäville on laitettu kutsu osallistua hyvinvointitarkastukseen. Pääosin kutsu on laitettu sähköisesti Omaolon kautta ja siinä ohjataan täyttämään terveyskysely, toki myös paperinen versio menee osalle. Hyvinvointitarkastuksessa on kolme osiota, terveys-, elämänlaatu ja suunterveyden kysely. Kun olen saanut vastaukset, mietitään yhdessä asiakkaan kanssa, haluaako hän vastaanottoajan, vai käydäänkö asioita läpi puhelimella, myös videopuhelu on mahdollinen, Janhonen kertoo. Jaana Janhonen jalkautuu myös mielellään kuntien tai yhteisöjen tapahtumiin kertomaan esimerkiksi ravitsemuksesta. Seniorineuvolan toimintaa kehitetään tämän vuoden loppuun kestävän hankkeen avulla. Janhonen toivoo, että hankkeen loppumisen jälkeen seniorineuvoloista tulee vakiintunut toimintamuoto. – Se, että pystyy auttamaan vaikka vain pienissä asioissa, on valtavan palkitsevaa.
Korpilahden kuvaamon lopetettua toimintansa, passikuvaan on pitänyt hakeutua Korpilahtea kauemmaksi. Viime toukokuussa perheineen Korpilahdelle muuttaneella Heimolalla on ollut aiemmin studio muun muassa Mikkelissä.
-Olen koulutukseltani kuva-artesaani. Mikkelissä tein päätoimisesti valokuvausta. Korpilahdella on mahdollisuus tehdä studiokuvauksia ja erilaisia projekteja. Nyt on tulossa luovan valokuvauksen keskus alue 16 -näyttelyyn kuviani mukaan. Olen tekemässä myös podcast-sarjaa, jossa on mukana 20 vuotta ammattimallina uraa tehnyt henkilö ja Fotofinlandia fine art- sarjan voittaja. Teemme kohtaamispohjaisen podcast-sarjan. Olen toiminut Jyväskylän yliopistolla kokemuksellisen oppimisen asiantuntijana kohtaamisesta. Kohtaamisen kehittäminen on ollut oma intohimo jo 20 vuotta, Heimola kertoo.
Heimola pystyy kuvaamaan monipuolisesti erilaisia kuvia studiossaan.
-Tässä on tosi hyvät puitteet. Minulla on ollut kaupunkistudioita ja monesti ne ovat tilaltaan lyhyempiä. Tässä pystyy kuvaamaan muun muassa kokovartalokuvia. Tämä on toiseksi paras studio, mikä mulla on ollut. Tässä on vain luovuus rajana.
Muutamat korpilahtelaiset ovat jo löytäneet tiensä passikuviin.
-Ajattelen sen palveluna. Varsinkin vanhemmille ihmisille on parempi, ettei tarvitse lähteä kauas. Joillekin voi olla korkea kynnys lähteä asioimaan Jyväskylään. Paikalliselle palvelulle on aito tarve. Helsingin Sanomissa oli juuri juttu siitä, kuinka Suomessa on henkilöitä, joilla ei ole edes henkilökorttia. Digitaalinen maailma voi olla ikäihmisille haasteellinen. Olen itsekin kuvaajana ajatellut passikuvia ikään kuin sivutuotteena, mutta nyt sen ymmärsi, mikä aika voi mennä passin hakemiseen kaikkiaan. Passikuvan arvo nousi itsellekin, koska sillä on ihmisille itselleen suuri merkitys.
Heimola on kehitellyt uutta tuotetta, valokuvakirjaa. Kirja voisi olla vaikkapa huomenlahja tai syntymäpäiväkirja.
-Ajatuksena on, että itse valokuvausprosessi olisi kokemuksellinen, eikä pelkästään lopputulos. Ihmiset kokevat usein tulevansa nähdyksi, kun ovat kuvattavana.
Entinen hoivakoti vanhainkoti Iltatähden vieressä on nyt Pienkoti Pellava, vaativan tason lastensuojelulaitos alle 12-vuotiaille. Yrittäjät Henriika Aittokoski ja Maiju Hakkarainen ostivat kiinteistön Korpilahden Vanhustentuki ry:ltä marraskuussa.
– Aika on mennyt remonttia tehdessä ja papereita pyöritellessä. Työntekijät on palkattu, nyt odottelemme lapsia, ja heidän tulonsa myötä oikeiden töiden alkamista, Aittokoski ja Hakkarainen totesivat viime viikolla.
Pienkoti Pellavaan otetaan kerrallaan korkeintaan neljä lasta. Palvelua yrittäjät myyvät kaikille Suomen hyvinvointialueille.
– Tätä ei ole sidottu mitenkään Keski-Suomen hyvinvointialueeseen, vaan sijoituslapsia voi tulla mistä päin Suomea tahansa. Se on hyvä, että olemme keskeisellä paikalla, tänne on helppo tulla mistä päin vain, Hakkarainen ja Aittokoski toteavat.
– Meille sijoitettavat lapset tulevat hyvinvointialueiden kautta. Sosiaalityöntekijät ottavat meihin yhteyttä ja yhdessä pohdimme, voimmeko auttaa meille sijoitukseen tarjottua lasta, ja sopiiko hän ryhmään.
Pienkoti Pellava on Aittokosken ja Hakkaraisen mukaan profiloitunut psyykkisesti oireileviin lapsiin.
– Tänne tulevilla lapsilla saattaa olla mielenterveyden häiriöitä tai esimerkiksi traumataustaa, Henriika Aittokoski toteaa ja kertoo, että mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet myös lapsilla.
– Vielä kymmenisen vuotta sitten tyypillinen oireileva lapsi saatiin kuntoutettua sillä, että hänelle asetettiin rajat, nyt tarvitsee yleensä tehdä paljon muutakin. Mielenterveyspuolen osaamiselle on todella tarvetta. Tällaisia pienten lasten vaativan tason yksiköitä ei Suomessa ole montaa, saati että niissä olisi vapaita paikkoja. Lastenpsykiatrian osastoille on pitkät jonot, joten lapsi saatetaan laittaa laitokseen odottamaan osastolle pääsyä, kun oireilun kanssa ei pärjätä kotona.
Aittokosken ja Hakkaraisen mukaan jokaisen Pienkoti Pellavaan tulevan lapsen kanssa työskennellään yksilöllisesti. Se, kuinka kauan lapsi Pienkoti Pellavassa on, riippuu lapsesta ja hänen perheensä tilanteesta.
– Jokaisella lapsella on yksilölliset tarpeet ja esimerkiksi erilainen koulukunto. Teemme myös vahvaa yhteistyötä lasten perheiden kanssa, Aittokoski ja Hakkarainen sanovat.
– Sijoituksen lopullinen tavoite on, että lapsi palaisi kotiinsa. Pystymme vastaamaan sekä lyhyempiin että pitkäaikaisiin sijoitustarpeisiin.
Henriika Aittokoski on koulutukseltaan sosionomi, lastensuojelun parissa hän on työskennellyt 11 vuotta. Maiju Hakkarainen on yhteisöpedagogi. Hän on työskennellyt lastensuojelussa yhdeksän vuotta, lisäksi hänellä on työkokemusta nuorten parista.
– Olimme monta vuotta samassa työpaikassa, lastensuojelulaitoksessa Jyväskylässä. Jotenkin päädyimme ryhtymään yrittäjäksi, naiset toteavat.
– Meillä on aika lailla samanlainen arvopohja ja samanlaisia ajatuksia siitä, kuinka tätä työtä tehdään. On mukavaa lähteä viemään tätä yhdessä eteenpäin.
Pienkoti Pellavaan on palkattu yrittäjien lisäksi kymmenen työntekijää.
– Täällä on koko ajan aikuisia paikalla. Aamu- ja iltavuorossa on kummassakin kolme tai neljä työntekijää, yöllä paikalla on yksi työntekijä, Aittokoski ja Hakkarainen kertovat.
– Työntekijämme ovat sosiaali- ja terveyspuolen osaajia. Työhakemuksia tuli ilahduttavasti, saimme kasaan laatutiimin, naiset toteavat.
– Korpilahdella meidät on otettu hyvin vastaan, täällä on kannustava ilmapiiri.
K-Market Perälän kauppias Kerttu Vesterinen on Toivakan vuoden yrittäjä. Palkintonsa hän sai Yrittäjägaalassa lauantaina. – Olo on hämmentyneen iloinen, myöntää Vesterinen maanantaiaamuna. Kerttu Vesterisen tie yrittäjäksi Toivakkaan kaartoi maailman kautta. Keuruulla lapsuutensa viettänyt
Kerttu Vesterisen tie yrittäjäksi Toivakkaan kaartoi maailman kautta. Keuruulla lapsuutensa viettänyt Kerttu ehti tehdä kansainvälistä uraa Tukholmassa ja Oslossa yhteensä kuusi vuotta, esimerkiksi Microsoftilla ja Philip Morrisilla. Takaisin Jyväskylään hän muutti vuonna 2018. Hän pääsi hyödyntämään maailmalta keräämäänsä kokemusta uuraislaislähtöisessä, viime vuosina voimakkaasti laajentuneessa, erikoiskuljetuksiin erikoistuneessa Kuljetusliike Ville Silvasti Oy:ssä. Yrittäjyys kuitenkin houkutti ja hän hakeutui K-kauppiasvalmennukseen vuonna 2019 ja keväällä 2021 avautui paikka Toivakassa. – Laajan työkokemukseni ansiosta pääsin aloittamaan K-market Perälän vetäjänä, yleensä ensimmäiset kaupat ovat huomattavasti pienempiä, hän kertoo. Iso kauppa tarjosi isot haasteet, mutta kokenut ja sitoutunut henkilökunta toi turvaa ja vahva oma näkemys rohkeutta myös uudistaa kauppaa. Paineita ei ainakaan vähentänyt kaupan historia, Suomen vanhin maaseutukauppa on perustettu jo vuonna 1875 ja Perälässä on aina oltu ylpeitä omista juurista, siitä kertoo jo kahvilapisteen nimikin – Kertun kulma, joka on saanut nimensä jo kauan ennen kuin Kerttu Vesterisestä tuli kauppias. Kerttu Perälä vaikutti kaupassa 1900-luvun alkupuoliskolla. Ensi vuonna Perälässä juhlitaan jo 150-vuotissynttäreitä ja edelliset kauppiassukupolvet voivat olla ylpeitä nykymenosta.
Onnistuminen palkittiin vuonna 2022, jolloin K-Market Perälä valittiin Keski-Suomen parhaaksi K-Marketiksi. – Koko ajan on ollut sellainen olo, että yksin tätä ei tarvitse tehdä. Yhteisen tekemisen meininki vallitsee täällä laajemminkin. Tuntuu, että kaikilla on hyvä tahto ja halu työskennellä Toivakan hyväksi, kertoo jo kolme vuotta Toivakassa asunut yrittäjä. Pian kauppias löysi tiensä myös Toivakan Yrittäjien paikallisyhdistykseen, jonka sihteerinä ja talousvastaavana hän toimii. Puheenjohtaja Arja Koriseva-Karmalan kanssa he ovat ideoineet ja toteuttaneet jo monta tempausta. – Kerttu on kuntalaisille enemmän kuin kauppias. Hän luo kohtaamisen mahdollisuuksia ja viihtyisyyttä, Arja kehuu. Kerttu Vesterinen myöntää olevansa ideoija. Hän kulkee silmät auki ja kun lamppu sitten syttyy, hän ei aikaile pistää tuumasta toimeen. Myös toiminta Toivakan nuorten parissa on ollut esimerkillistä. Nuorison käytöksestä valittaminen ilman ratkaisuvaihtoehtoa ei ole Kertun tapa toimia, vaan haasteiden lähestyminen positiivisuuden kautta. Äskettäin huipentunut Siistiii! -kampanja on tästä vain yksi esimerkki. Eri-ikäiset harjoittelijat ovat myös tuttu näky Perälässä. – Minulla on hyvä olla Toivakassa ja haluan jakaa eteenpäin sitä hyvää oloa. Vaikka tulevaisuudessa voisin toimia myös monikauppiaana, K-Market Perälä on minulle hyvin tärkeä, Kerttu Vesterinen päättää.
Edit 31.1.2024 Lisätty Arja Koriseva-Karmalan kommentti
Tämä sivusto käyttää evästeitä asiakaskokemuksen parantamiseen. Alta voit valita suostumuksesi. Katso tarkemmat tiedot alta Tietosuojalauseke-sivulta.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Nämä ovat sivuston toiminnalle välttämättömiä evästeitä, joiden käyttöä ei voi kieltää. Hyväksyt näiden evästeiden käytön selaamalla sivustoamme.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Statistics
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Nämä ovat kolmannen osapuolen evästeitä, kuten esimerkiksi Facebookia varten. Emme kuitenkaan käytä tällä sivustolla Google Analyticsiä tai samanlaista ohjelmistoa, joka keräisi kävijätietoja.
