17.09.2024 | Tilaajille, Uurainen
Siisti koti on ihana asia. Oikeaa arjen luksusta.
Usein se on myös kaukainen haave. Elämässä on niin paljon tekemistä ja menemistä, että pyykkivuori kasvaa korkeuksiin ja kenkämeri valtaa eteisen. Ja kun tulee ikää ja kaikenlaista kremppaa, ei arkipuuhatkaan suju kuten ennen, vaikka olisi aikaakin.
Onneksi on sellaisia ihmisiä kuin Milla Hakkarainen, joka vakuuttaa, että siivoaminen on hänen intohimonsa. – Minulla on kotona kielto, että iltakahdeksan jälkeen ei saa siivota. Ystävienkään luona en aina malta olla tarttumatta riepuun ja erityisesti nautin imuroinnista, hän nauraa, mutta ymmärtää myös ihmisiä, joille siivoaminen ei ole luontevaa ja helppoa.
Nyt hänellä on onneksi oma yritys, jonne hän voi kanavoida suurta siivousintoaan ja helpottaa samalla kanssaihmisten elämää.
Millan koti- ja siivousapu tarjoaa luotettavaa ja laadukasta kotisiivousta tai vaikkapa muuttosiivousta ihan kaiken ikäisille ja ikäihmisille myös muutakin arkiapua, kuten suihkuapua tai kaupassa käyntiä, asiointipalvelua tai apua pihatöissä.
– Oman yrityksen perustaminen on ollut mielessä jo jonkun aikaa ja elokuun alussa siitä viimein tuli totta, Kangashäkissä asuva Milla Hakkarainen kertoo. Hän on opiskellut taloushallintoa ja edelliset työpaikat ovat olleet pankissa, tilitoimistossa ja kaupan alalla.
Asiakaspalvelua on toki myös siivousala. Puskaradion kautta hän on löytänyt jo joitakin asiakkaita, mutta vielä on kalenterissa tilaakin. Siivouksen sisällön voi räätälöidä juuri asiakkaan tarpeiden mukaiseksi.
– Asiakkaiden kanssa on tosi mukava jutustella ja tulee valtavan hyvä mieli, kun voi tuoda arkeen helpotusta, hän kertoo.
Milla Hakkarainen ei ole perheen ainut yrittäjä, vaan myös hänen miehellään Ilkalla on metallituotteita valmistava yritys. Myös Millan äidillä on ollut siivousalan yritys ja häneltä uusi yrittäjä myös on saanut hyviä vinkkejä.
– Kyllä se madalsi oman yrityksen perustamista, kun yrittäjyys on perheessä jo tuttua ja olen Ilkkaa hänen yrityksessään autellut. Aloittamiseen sain onneksi apua myös Keski-Suomen Yritysidealta, hän kiittelee.
Siivoustyön ostamisen voi vielä vähentää verotuksessa kotitalousvähennyksenä ja voi jatkossakin, mutta hallitus kaavailee kiristyksiä ensi vuoden alusta. Yksityisten koti- ja siivouspalvelujen tarve kuitenkin tulee todennäköisesti lisääntymään tulevaisuudessa.
Hanna Lahtinen
17.09.2024 | Alueelta, Tilaajille, Toivakka
Arja Koriseva oli varannut 35-vuotisjuhlakiertueen konserttisalit pitkin Suomea jo aikaa sitten, kun kävi kutsu Tanssii Tähtien kanssa- ohjelmaan. Tiedossa on siis kiireinen syksy. Koriseva nähdään myös Myyrä-nimisessä TV-tuotannossa tänä syksynä. Myyrän kuvaukset ovat olleet jo aiemmin.
– Olen etukäteen jo orientoitunut pitkiin päiviin, vähän samalla tavalla kuin vierailuissa teatterien musikaaleissa urani aikana, Koriseva sanoo.
Leipää, lempee ja lämpöö -konserttikiertue suuntautuu kahteentoista kaupunkiin ja tanssiharjoitukset pitävät artistin myös tiukasti Helsingissä. Tulevana viikonloppuna konserttikiertue suuntaa Hämeenlinnaan ja Turkuun, mutta sunnuntaiaamuna on oltava treenisalilla jo kello kymmenen.
Koriseva kertoo opettajansa Valtteri Palinin olevan kotoisin Turusta.
– Järjestämme tanssiharjoituksia siten, että kumpikin pääsee välillä käymään kotona. Tanssitreenejä on neljä tuntia päivässä.
– Minulle lattarit ovat vaikeampia kuin vakiotanssit. Lattareiden rytmit ovat osin haasteellisia, koska olen joissakin niistä tottunut erilaiseen rytmiin. Kilpatanssissa esimerkiksi cha-cha-cha lasketaan eri tavalla. Vakiotansseissa tanssiasennon löytäminen on vaikeaa. Tanssin pitäisi jaloista suunnata kohti lattiaa, jotta tulisi ponnekkuutta. Toisaalta asennon tulisi venyä ylöspäin.
Arja Koriseva kruunattiin tangokuningattareksi vuonna 1989. Hän on keikkaillut siitä asti samana vuonna perustamansa Fortuna-orkesterin kanssa. Hän on tehnyt yli 15 pitkäsoittolevyä, joiden joukossa on kultalevyjä, platina- sekä tuplaplatinalevyjä. Hänet on palkittu sekä laulajana että televisioesiintyjänä.
Arja Koriseva on osallistunut kahteen suureen kansainväliseen laulukilpailuun, joista molemmista tuli toinen sija.
Hän on osallistunut lukuisiin televisio-ohjelmiin. Kaksi omaakin televisio-ohjelmaa on ollut; Näytönpaikka ja Suuri luokkakokous sekä Jos sais kerran yhdessä Joel Hallikaisen kanssa.
Hän on tehnyt myös lukuisia teatterirooleja, joista ensimmäinen oli teatteri Eurooppa Neljän kanssa vuonna 1995. Koriseva sanoo, että Laulavat sadepisarat Lahdessa ja ja My Fair Lady Turun Samppalinnassa ovat olleet hänelle merkitykselliset ja suuret musikaalit.
Yksi haave täyttyi vuonna 2005, kun hän sai kutsun Seinäjoen kaupunginteatterilta kotiopettajatar Marian rooliin The Sound of Music -musikaalissa. Musikaali oli menestys. Samassa roolissa hänet nähtiin myöhemmin Imatran teatterissa. Mainitsemisen arvoinen on myös vuoden 2008 naispäärooli Herrasmieshuijarit-musikaalissa Tampereen Työväen Teatterissa.
Toivakan oman tähden suorituksia Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa seurataan yhdessä sunnuntaisin Sun Toiveessa. Kisakatsomossa jännitetään ja kannustetaan joka sunnuntai niin kauan kuin Koriseva on kisassa mukana.
Leipää, lempee ja lämpöö -konsertti on Jyväskylän Yliopiston juhlasalissa 4.10.2024.
Maarit Nurminen
12.09.2024 | Alueelta, Tilaajille
Keskisuomalaiset nuoret näyttävät suuntaa. Keski-Suomen nuorisovaltuusto luovutti aloitteen puhelimista vapaista oppitunneista Keski-Suomen sivistysjohdolle. Nuorisovaltuusto esittää, että kaikissa Keski-Suomen kouluissa muutetaan järjestyssääntöjä siten, että oppitunneilla eivät puhelimet ole esillä.
”Puhelimessa vilahtaa ilmoitus toisensa perään: uusi kuva, video, viesti, kommentti… Käsi tarttuu koukkuun ja selaa. Yhä uudestaan ja uudestaan. Keskittymiskyky herpaantuu, ajatukset eivät pysy kasassa. Mitä tunnilla oikein puhuttiin? Mitä jos kellään ei olisi puhelin auki ja voisi olla aivan rauhassa?”
Heikkenevät PISA-tulokset ja nuoren sukupolven hyvinvoinnin tason lasku on huolta herättävä ongelma. Nuoria vaivaavat keskittymisvaikeudet, ahdistuneisuus, motivaation puute, mielenterveysongelmat ja univaikeudet. Monet kärsivät jopa syrjäytymisestä, yksinäisyyden tunteesta ja sosiaalisen elämän rapistumisesta. Esimerkiksi kasvaneella sosiaalisen median seuraamisella on huomattu olevan yhteys keskittymisvaikeuksiin ja ahdistuksen lisääntymiseen.
Keskisuomalaiset nuoret näyttävät suuntaa ja ovat edelläkävijöinä tarttuneet ennakkoluulottomasti asiaan, jota pohditaan ympäri Suomea ja maailmalla: puhelimen käyttöön koulupäivien aikana. Keski-Suomen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Meeri Nissinen luovutti Oppitunnit ilman puhelimia -aloitteen Keski-Suomen sivistysjohtajien verkostolle Äänekoskella torstaina.
Nissisen mukaan Keski-Suomen nuorisovaltuuston Nuorisofoorumissa nousi keväällä esiin huoli puhelimen haitoista koulumaailmassa. Nuoret kokevat, että kouluissa ajatukset täyttää puhelimen maailma ja kasvokkainen yhteinen tekeminen kavereiden kanssa on vähentynyt.
– Kukapa jaksaisikaan keskittyä historian opiskeluun, kun Tiktok ja chatit ovat käden ulottuvilla. Enenevissä määrin välitunnit menettävät merkityksensä, kun palautumisen, liikunnan ja opittujen asioiden käsittelyn sijaan vapaa-aikana istutaan puhelimet kädessä, sanoo Nissinen.
– Ongelma on vaikea sekä yksilö- että yhteisötasolla. Yksilön, etenkin nuoren, on hyvin vaikea päästä irti tämän kaltaisesta riippuvuudesta yksin. Siksi vastuuta ongelman korjaamisesta halutaan antaa myös päättäjille, Nissinen painottaa.
Hyviä keinoja puhelimen aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi puhelimen käytön rajoittamisen lisäksi, ovat oppilaiden järjestetty välituntitoiminta ja ryhmäytyminen. Kasvavalle ihmiselle on tärkeää tuntea kuuluvansa jonnekin ja olevan osa yhteisöä.
Nuorten aloitteen ottivat vastaan Keski-Suomen liiton kehittämispäällikkö Kari Pirinen ja Äänekosken opetus- ja kasvatusjohtaja Niina Rautanen.
– On ilahduttavaa, että keskisuomalaiset nuoret ovat näin aktiivisia ja tällainen aloite nousee nuorilta itseltään. Haluamme kuulla ja tukea nuoria. Tämä onkin erinomainen avaus yhteiselle keskustelulle tästä teemasta, kiittelee Kari Pirinen.
10.09.2024 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Keski-Suomen luterilaisten seurakuntien miesten iltaan Korpilahden kirkkoon osallistui noin 750 miestä. Osa seurasi tapahtumaa seurakuntatalolla videoyhteyden kautta.
Kansanedustaja ja historioitsija Teemu Keskisarja oli illan odotetuin puhuja. Penkeissä arvuuteltiin, tulisiko puhe olemaan yhtä raflaavaa kuin toisinaan eduskunnan istuntosalissa.
Keskisarja otti yleisönsä ja sai puheensa jälkeen pitkät aplodit.
Hän käsitteli puheessaan kristinuskon ja luterilaisen kirkon voittokulkua ja aikaansaannoksia yhteiskunnassamme.
Hän mainitsi muun muassa pappien ja lukkarien merkityksestä lukutaidon kehityksessä, vaikka taidon opettelu ei siihen aikaan aina niin mieluista ollutkaan. Toiminnalla oli kuitenkin kauaskantoiset seuraukset suomalaisen yhteiskunnan kehityksessä.
-Kiitos luterilaisuuden, kansakoulut eivät joutuneet aikanaan tyhjästä ponnistamaan, Keskisarja sanoi.
Keskisarja totesi, että kirkot olivat ensimmäisiä tietotoimistoja, mielenterveyspisteitä, konserttisaleja ja saattohoitokoteja.
Hän kritisoi nykyajan hengettömyyttä ja totesi, että kristilliset arvot olivat hyvä pohja yhteiskunnan rakentamiselle.
Keskisarja katsoo, ettei luterilainen kirkko ole syyllistynyt Suomessa sellaisiin tekoihin, joita olisi jälkikäteen syytä pyydellä anteeksi.
Hän pitää kirkkoa myös suvaitsevana ja mainitsi, että kirkko Suomessa on ollut esimerkiksi ”homovälinpitämätön”.
Yhden synnin hän kuitenkin suomalaiselle kirkolle langetti; papiston toiminnan sisällissodan aikana vuonna 1918.
Hän totesi, että kirkonmiehillä olisi ollut mahdollisuus lopettaa punaisten teloitukset ja tappaminen.
Se ristiretki meni Keskisarjan mukaan liian pitkälle ja olisi anteeksipyynnön paikka.
Provosoinnistaan tunnettu Keskisarja kysyi miesten illassa, ovatko kaikki uskonnot samanarvoisia. Hänen mielestään kristinusko on parempi kuin monet muut.
Keskisarja sanoi, että kristinuskon perintö on kadoksissa monesta syystä. Hyvinvointivaltio ja yhteiskunta täyttää tarpeita, eivätkä valtio ja kunnat jätä enää kirkolle samanlaista rooli kuin joskus ennen.
Keskisarja puhui digitaalisesta aikalaishulluudesta. Hän sanoi, ettei älypuhelin vie vaan pikkusormea, vaan koko elämän.
Odotettu vieras oli myös Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo.
Hän totesi sydämensä olevan vahvasti vielä Keski-Suomessa, kun perhe asui Jyväskylän seudulla 23 vuotta.
Illan teeman mukaan hän puhui perinnön välittämisestä useasta näkökulmasta.
Kristillisen perinnön välittämisestä hän totesi, että vuoden 2020 kirkon nelivuotiskertomuksen mukaan kristillinen kotikasvatus vähenee Suomessa nopeasti.
-Yksittäisiä kristillisiä tapoja, kuten iltarukousta ja seurakunnan kerhossa tai pyhäkoulussa käymistä oli kertomuksen mukaan harjoitettu huomattavasti enemmän.
Keskitalo nosti esiin sen, että nuoret miehet ovat nykyisin uskonnollisempia kuin nuoret naiset.
-Huolestuttavaa on, että erityisesti naisten halukkuus välittää kristillisiä arvoja vähenee sukupolvi sukupolvelta.
Keskitalo rohkaisi kirkkoon kuuluvia miehiä välittämään rohkeasti kristillistä perintöä eteen päin.
Kolmantena puhujana miesten illassa oli kotiseutuneuvos Markku Lahti.
-Kautta aikojen on oma kotipiiri ja ympäristö ollut tärkein tiedon ja perinteen välittämisessä. Perinteen välittäminen oli elinehto sille, että pysyimme ylipäätään hengissä. Ihmiset asuivat omilla kotikonnuillaan ja vain harvat pääsivät käymään kauempana. Kirkkomatkat ja kirkossakäynti olivat niitä harvoja tapahtumia, joissa väki tapasi toisiaan. Vallankin nuorelle väelle nuo matkat olivat viikon kohokohtia. Matkaa Korpilahden kirkkoon saattoi olla yli 30 kilometriä pitäjän perukoilta. Sarvenperältä tai Päiväkunnasta oli aika kulkeminen tänne. Tavallista oli, että kirkonkylälle tultiin jo edellisenä päivänä niin että varmasti ennätettiin jumalanpalvelukseen. Vallankin nuorelle väelle nuo matkat merkitsivät tapaamisia muiden nuorten kanssa ja sitä kautta moni avioliitto sai alkunsa. Vanhempi väki vaihtoi kuulumiset ja lisätietoa saatiin jumalanpalveluksen yhteydessä.
Lahti käsitteli puheessaan muun muassa koululaitoksen merkitystä.
-Kansakoulujen perustamiset olivat pitäjiin olivat merkittävä seikka. Ne loivat pohjan ihmisten ajattelulle ja lisäsivät tietoa. Vaikka kunnat olivat köyhiä ja oli paljon muutakin rakentamista, kouluja perustettiin reippaalla vauhdilla. Niinpä Vanhan Korpilahden alueella oli 1920-luvulle tultaessa lähes 30 kansakoulua. Valistuneen puheenvuoron Korpilahden kuntakokouksessa koulun tärkeydestä käytti vuonna 1877, siis kolme vuotta ennen koulun perustamista, torppari Juhana Välilä sanomalla, että ”torppareille on kansakoulu tärkiämpi kuin tilallisille, he voivat kustantaa lapsensa ylempiinkin kouluihin, vaan harvoin sen torpparit voivat, aikamme vaatii kykyä ja taitoa torppareiltakin”.
Maarit Nurminen
10.09.2024 | Tilaajille, Uurainen
Kuusi urheaa uuraislaista eläkeläistä nousi syyskuun lämpimänä iltana kuumailmapallon rottinkikoriin ja purjehti lähes kilometrin korkeudessa Saarenmaan koulun urheilukentältä lentokentän kiitoradan viereen. Kaikkien mielestä matka oli ainutlaatuinen ja kokemuksena aivan mahtava elämys.
Tarja ja Simo Koskinen, Teuvo ja Eliisa Tanner, Riitta Mäkinen ja Tellervo Lehtoranta saivat lennolta kunniakirjan.
–Yllämainitut ovat moitteettomasti ja ilmapurjehduspalloa vahingoittamatta ilman merikipua sekä ohjaajaa vakavammin hermostuttamatta suorittaneet kaikki ensi kerran ilmapurjehtijalle asetetut vaatimukset olemalla lennossa mukana, etenkin mitä tulee ylilennetyn maa-alueen asukasten turvallisuuteen, jonka todisteeksi he saavat tämän kunniakirjan, kuumailmapalloyrittäjä Markku Sipinen kirjoitti kaikille. Todisteen antamisen yhteydessä lentokentän reunalla nautittiin lasilliset alkoholitonta kuohuvaa onnistuneen lennon kunniaksi.
Purjehtijoista vain Simo Koskiselle ilmalento oli tuttua ennestään. Muut nousivat tai ryömivät ensi kerran Espanjassa valmistettuun koriin ja nousivat kaasun pöhistessä taivaalle. Alla aukeni metsäinen keskisuomalainen maisema: kiemurtelevat tiet, talot ja mökit, hakkuuaukeat, järvet ja lammet. Kaikkien yllä kori purjehti vakaasti eteenpäin ilman ollessa kuin silkkiä.
– Tuuli on pallolle myrkkyä, siksi lähdimme lentoon illalla sen tyynnyttyä, kertoi Markku Sipinen, joka matkusti ohjaajana korin keskiosassa kaasupullojen kanssa.
Vaikka korkealla lennettiin, alla nähtiin tulitikkuaskin kokoisina tuttuja paikkoja. Koskiset tunnistivat tyttärensä talon. Alhaalta myös huiskuteltiin lentäjille. Ihmettelyn aiheina todettiin, miten pieni osa maisemasta oli ihmisen aikaansaannosta ja miten suuri osa oli vihreää metsää.
Kukaan ei tuntenut korissa korkean paikan kammoa, eikä pelokkaita ääniä kuulunut yhtään. Maahan laskeutuessa kori vähän tärähteli ja oli kaatumaisillaan, mutta sekin oli ihan normaalia. Lapsenlapsillekin matkasta riittää kertomista.
Tellervo Lehtoranta
10.09.2024 | Tilaajille, Uurainen
Veli-Matti Saviranta yrityksineen ei ollut ensimmäistä, eikä varmaan viimeistäkään kertaa luovuttamassa huomioliivejä Hirvasen päiväkodin lapsille. Liikenneturvallisuus on asia, joka vaatii jatkuvaa ylläpitoa ja taksiautoilijalle huomioliivien sponsoroiminen on käytännöllinen tapa tehdä hyvää ja osallistua liikenneturvallisuuden parantamiseen.
Heijastinliivi on tärkeä varuste pienille kävelijöille, mutta myös isoille autoilijoille.
– Olen tehnyt esityksen eduskuntaan, että kaikkiin Suomen ensirekisteröityihin autoihin pitäisi kuulua vakiovarusteena heijastinliivi. On todella turvaton tunne, jos auto hyytyy esimerkiksi moottoritielle, eikä ole mitään heijastavaa vaatetusta, yrittäjä Veli-Matti Saviranta sanoo.
– Jo kaksi hinausauton kuljettajaa on menehtynyt työssään, vaikka heillä varmaankin heijastavat työvaatteet onkin, ajojärjestelijä, eli ”logistiikkapäällikö” Anu Ritvanen lisää.
Valitettavan moni myös puhuu tai selaa kännykkää ajon aikana, mikä saattaa viedä huomion pois liikenteestä juuri ratkaisevalla hetkellä.
Heijastinliivi on monessa paikassa hyvä, mutta lenkille ammattiautoilijat suosittelevat mieluummin perinteistä narun päässä heiluvaa heijastinta – tai vaikka molempia.
– Heijastinliivin saattaa sekoittaa liikennemerkkeihin, mutta heiluva heijastin on vieläkin selvempi merkki liikkujasta.
Veli-Matti Saviranta juhli 60 vuoden täyttymistä heinäkuussa. Pitkän uran aikana kutsuvierasjoukko on ehtinyt kasvaa niin isoksi, että juhlia piti kahdessa erässä.
– Päivällä olivat asiakkaat ja yhteistyökumppanit ja illalla sukulaiset ja ystävät. Oli elävää musiikkia, tanssia ja mukavat juhlat, sankari muistelee.
Muitakin merkkipaaluja riitti juhlittavaksi. Taksiratin taiteilua on kestänyt jo hiukan yli 40 vuotta ja Savirannan taksi on kuljettanut ihmisiä jo yli 70 vuotta, sillä autoilun aloitti jo isä-Matti vuonna 1952.
Taksialalla on ollut monenlaista muutosta viime vuosina. – Korona vaikutti meille enemmän kuin taksiuudistus, mutta molemmista on toivuttu, Veli-Matti Saviranta sanoo.
Tällä hetkellä autoja on kymmenkunta busseista henkilöautoihin ja toiminta on laajenemaan päin, viime vuonna yritykseen tuli viisi uutta työntekijää.
Kotipaikka on Uurainen, mutta ajot ja asiakkaat painottuvat vahvasti Äänekosken suuntaan. Koulukuljetusten ja vakiotaksiajojen lisäksi yritys tarjoaa tilausajopalveluita pienille ryhmille.
Myös Äänekosken yrityssektori työllistää mukavasti. Ihmisten lisäksi Saviranta kuljettaa aterioita Uuraisten keskuskeittiöltä päiväkoteihin ja kouluihin.
Hanna Lahtinen
