05.09.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Se, että korpilahtelainen (Saakoski) Tiina Murdoch, 42, kilpailee ja on lähdössä Yhdysvaltoihin kisaamaan MM-tittelistä on iso ihme. Hän oli lähellä neliraajahalvausta ja on toipunut kohdunkaulan syövästä. Mutta kun naisen motto on, että periksi ei anneta, niin niin vain hän lähtee crossfitin Adaptive Crossfit Gamesiin Las Vegasiin, jossa MM-tittelistä kisataan 12.-14. syyskuuta.
Murdochin lisäksi Suomesta kisoihin lähteen vain kaksi suomalaismiestä.
Murdoch kisaa Las Vegasissa neuro minor -sarjassa. Sarjassa otetaan huomioon urheilijan vamma-aste. Murdochin kohdalla se on sellainen, että hänen kehonsa vasen puoli toimii puutteellisesti ja avoimissa crossfit-kisoissa hän on joutunut antamaan tasoitusta muille. Mutta nyt hänen vamma-asteensa otetaan huomioon. Tuleva kisa itsessään on Murdochille arvoitus.
– Tällainen kisa on minulle ensimmäinen. Tiedän, että vastustajissa on kokeneempia kilpailijoita, joten yhtään en tiedä, mitä odottaa. Mutta voittamaan lähdetään, totta kai, Murdoch sanoo Korpilahti-lehden haastattelussa.
Murdoch saa mukaan valmentajansa, kun hänellä on 14 sponsoria, jotka maksavat matkakustannukset.
Murdochin tarina on värikäs. Crossfitin hän löysi 2014.
– Olen aina urheillut. Pelannut jääkiekkoa, kaukalopalloa ja jalkapalloa. Sitten innostuin kuntosalista ja rupesin treenaamaan. Jyväskyläläisessä Harjun Woimassa osallistuin aikuisten punttikouluun ja jotenkin siitä ajauduin crossfitiin.
Sitten 2018 Murdochilla todettiin kohdunkaulan syöpä ja 2020 synnynnäinen poikkeama kaularangassa. Kaikki alkoi siitä, että hän tunsi puutumista käsissä.
– Lääkäri sanoi, että ilman leikkausta sinua odottaa neliraajahalvaus ja leikkauksen jälkeenkin sellainen on mahdollinen. Leikkauksen jälkeen kaikki motorinen piti opetella uudestaan, mutta tässä sitä vaan urheillaan, aina iloinen ja positiivinen, neljn lapsen äiti Tiina Murdoch sanoo.
Kun Murdochin kropan vasen puoli ei toimi normalisti, avoimissa crossfit-kisoissa hän on antanut muille tasoitusta. Tulevassa kisassa hän on vertaistensa kanssa samalla viivalla. Kilpailijoiden pitää antaa järjestäjille kaikenlaisia todistuksia ja dokumentteja siitä, että ovat oikeutettuja kisaamaan sarjassa. Murdochilla todistukset ovat voimassa vielä pari vuotta.
– Voimantuotto ei ole minulla parasta mahdollista. Mutta kestävyys on minun valttini. Jaksan tehdä pitkäkestoisesti töitä.
Mistä ajatus jenkkikisasta?
– Crossfit-salin valmentaja Antti sitä minulle ehdotti. Mietin hetken ja totesin, että mikä ettei, lähdetään kokeilemaan. Olen kymmenen finalistin joukossa. Sitä en tiedä, mitä mahdollinen menestys toisin tullessaan. Yhdysvalloissa adaptive-kisoja järjestetään useampia vuodessa, Euroopassa vähemmän.
Murdoch treenaa kuutena päivänä viikossa, usein kahdesti päivässä. Laitetaan siihen työ ja perherutiinit, niin voidaan sanoa, että kiirettä pitää.
Koulutukseltaan Murdoch on kätilö, joka edelleen valmentaa raskaana olevia naisia ja synnyttäneitä. Kätilön töitä hän ei enää tee vaan toimii personal trainerina ja sairaanhoitajana nuorten mielenterveysasiakkaiden parissa.
Jännittääkö kisamatka?
-Toki. Se on iso juttu minulle.
Lopuksi vielä yksi kysymys: sukunimi Murdoch? Joka on tuttu muun muassa monista tv-sarjoista.
– Mieheni isä on kanadalainen. Olen omaa sukua Pulkkinen. Ja kyllä. Aika usein saan kuulla sukunimestäni.
Seppo Pänkäläinen
05.09.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Toivakka
Toivakkalaisia on lykästänyt. He pääsivät mukaan Keski-Suomen hyvinvointialueen kokeiluun, jossa vuoden verran katsotaan, miten omalääkärimalli toimii. Hyvaksin alueella omalääkäreitä on kaksi, se toinen on Jyväskylässä. Noin 2 200 asukkaan Toivakassa omalääkärinä aloitti reilu kuukausi sitten Timo Wihersaari, 39.
Kokeiluun kahden omalääkärin osalta on varattu 390 000 euroa.
Ammatinharjoittajalääkäri Wihersaaren mukaan hänet on otettu hyvin vastaan ja vastaavasti Wihersaari on viihtynyt työssään.
– Ilahduttavasti potilaat ovat ottaneet yhteyttä. Oleellista on hoidon jatkuvuus, potilaiden tunteminen ja ennakoiva terveydenhuolto. Tavallaan teen yleislääkärinä kansanterveystyötä, joka pitkän päälle voi säästääkin, jos ja kun saadaan kuntalaisten sokeriarvot (diabetespotilaat), kolesteroliiarvot ja verenpaineet kohdilleen. THL:n tilastojen mukaan Toivakassa on tehtävä työtä diabetespotilaiden sokeritasapainon kanssa. Kun vastaava kokeilu on myös Länsi-uudenmaan alueella, teemme yhteistyötä, Wihersaari sanoo.
Muuramessa asuva Wihersaari ajaa joka arkiaamu kello 8-9 Toivakkaan ja aloittaa vastaanoton. Ajan Toivakan terveyskeskukseen voi varata puhelimitse tai verkossa. Myös kiireellisissä tapauksissa tulee soittaa, jotta potilas osataan ohjata oikeaan paikkaan. Wihersaaren apuna on hoitaja. Työpäivä on sen mittainen kuin potilaita on, illalla Wihersaari voi jatkaa työntekoa tietokoneella.
– Työssä kiehtoo sen vapaus ja potilaiden kohtaaminen. En ole hyvinvointialueella palkollisena vaan saan työstäni korvauksen tehdyn työn perusteella. Jos olen sairaana tai lomalla, rahaa ei tule. En ole rajaton resurssi ja minun pitää opetella, mikä malli täällä toimii. Mutta uutuudenviehätys miellyttää minua. Tätä voisi tehdä isommassakin kuvassa.
Wihersaaren tehtäviin kuuluvat terveyskeskuksen vastaanoton ohella lähellä olevan hoivakodin asukkaat sekä kotihoidon potilaat. Ulkopuolelle jäävät kouluterveys ja neuvola.
– Luottamus potilaisiin on saatava. Jos kerron potilaalle, että hänen kannattaa tehdä tätä ja tuota elämänlaatunsa parantamiseksi, niin hänen on uskottava, että se todella kannattaa. Täällä ei ole vähään aikaan ollut omaa lääkäriä, joten maaperä on otollinen. Ajatuksena on, että kokeilu houkuttelisi nuoria lääkäreitä terveyskeskuksiin.
Kokeilun taustalla on muutama asia. Hyvinvointialue haluaa tehdä terveyskeskuslääkärin työstä nykyistä houkuttelevampaa ja myös hakea säästöjä. Vakituisista terveyskeskuslääkäreiden viroista Keski-Suomessa oli 2024 täyttämättä kolmannes.
Yksi tapa saada säästöjä on vähentää – tai jopa päästä eroon – niin sanottujen vuokralääkäreiden käyttöä. 2024 hyvinvointialue käytti perusterveydenhuollon vuokralääkäreihin yli 12 miljoonaa euroa. Kalleuden ohella vuokralääkäreiden käytön ongelma on juuri hoidon jatkuvuus: vaikka sopimus kestäisi parikin vuotta, vuokralääkärin lähtö katkaisee potilassuhteen. Ennen vanhaan kunnanlääkärit tunsivat potilaansa ja sitä haetaan myös omalääkärikokeilulla.
Hyvaks seuraa, mitä Wihersaari Toivakassa saavuttaa. Mittareina ovat hoitotulokset etenkin diabetes- ja kolesterolipotilaiden osalta sekä myäs hoidon jatkuvuus ja hoitoonpääsy. Toki Wihersaari hoitaa myös esimerkiksi haava- ja infektiopotilaita sekä tuki- ja liikuntaelinvammoja mutta vakavammat tapaukset laitetaan eteenpäin.
– Voisin järjestää toivakkalaisille päivän, jossa tietoiskumaisesti kertoisin kansanterveystyöstä. Kannustaisin kuntalaisia hoitamaan itseään.
Toivakkalaiset ovat tyytyväisiä omalääkäriinsä – vaikkakin kovin moni terveyskeskuksessa asioinut kieltäytyi kommentoimasta asiaa nimellään.
Reija muutti Toivakkaan 40 vuotta sitten. Terveyskeskukseen hän tuli vaivan, joka oli valvottanut häntä edellisyönä, vuoksi.
– Tämä on ensimmäinen kerta omalääkärin luona ja on ilo tutustua häneen. Tällaista on odotettu Toivakkaan. Muistan ajan, jolloin täällä oli kaksikin lääkäriä. En varannut aikaa vaan tulin tänne. Olen nyt odottanut 40 minuuttia mutta ei se mitään, eläkeläisellä on aikaa. Toivakka on hieno paikka asua ja omalääkäri on kirsikka kakun päälle.
Ja kun lääkärin ja potilaan kohtaamisessa on aina myös small talkia, niin toivakkalaisille tiedoksi, mistä asioista Wihersaaren kanssa ainakin voisi jutella: kanalintumetsästyksestä ja liikuntaharrastuksista, etenkin sulkapallosta, padelista ja golfista.
Seppo Pänkäläinen
25.08.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Petäjäveden vahvin -kisa oli lajista tietämättömällekin jännittävää ja mielenkiintoista katseltavaa. Kisa keräsi torin ympäristöön mukavasti yleisöä lauantaina.
Miesten sarjan voitti Janne Lampinen ja naisten Emmi Matikainen-Tervola.
Miesten sarjan voitti Janne Lampinen 23,5 pisteellä. Jouni Tarvainen toinen 15,5 pistettä. Tuomas Syvänen oli kolmas 15 pistettä, Janne Rautiainen neljäs 13 pistettä ja Matti Lahtinen viides 8 pistettä.
Petäjäveden Petäjäisten voimailijoiden järjestämässä kisassa oli viisi lajia.
– Ensimmäisenä oli traktorin veto, toisena yhdistelmälaji, jossa kannettiin salkkuja ja säkkejä. Kolmantena nostettiin traktorin peräkärryn aisaa ja painoa nostettiin siirtelemällä atlas-kiviä. Neljäs laji oli tukkipunnerrus, jossa myös lisättiin painoja. Kisan päätti atlas-pallon nostaminen peräkärryyn. Painavin kärryyn saatu kivi oli 160 -kiloinen. -Kivi nousi kahdelta miesten sarjan kisaajalta ja se oli kertakaikkiaan kova suoritus, Matti Heinänen sanoi.
Toiminnallisella kuntosalilla on pystynyt treenaamaan kaikilla muilla välineillä paitsi Atlas-kivillä. Ne ovat Heinäsen betonista tekemiä. Niidenkin kokeiluun ennen kisaa oli mahdollisuus.
Heinänen kertoi, että teknisesti haastavin lajeista oli tukkipunnerrus.
-Tämä vaatii eniten tekniikkaa, kun tukki pitää saada ensin rinnalle ja siitä suorille käsivarsille ylös.
Miesten sarjan voittanut Janne Lampinen paranteli tänä vuonna sijoitustaan; viime vuonna kisassa tuli pronssia. Lampinen on harrastanut lajia Voimanostoliiton jäsenenä viime vuodesta saakka. Keuruulla pidetyssä vastaavassa kilpailussa heinäkuussa sijoitus oli toinen. Voimanostoa Lampinen on harrastanut aikaisemminkin; taukoa tuli muun muassa perheen perustamisen myötä.
-Junnuna tuli serkkupoikien kanssa vähän vastaavaa tehtyä, mutta voimanostokisoissa en ole ennen viime kesää ollut.
-Tänään oli kyllä hyvä päivä ja tuli ennätyksiä kaikissa lajeissa.
Lampinen harjoitteli lajeja etukäteen.
-Tänä vuonna oli tavoitteena, että kaikki pääsee harjoittelemaan eri lajeja, vaikka kyllä tässä kuntosaliharjoittelullakin pitkälle pääsee.
Lampinen treenaa kolmesta neljään kertaan viikossa. Tänä vuonna kilpailukalenterissa on vielä yhdet kisat myöhemmin syksyllä Jämsässä.
Naisten sarjan voitti Emmi Matikainen-Tervola 15,5 pistettä. Toinen oli Anniina Mäntyjärvi 15 p., kolmas Kristiina Makkonen10 pistettä ja neljäs Sanna Lampinen 9.5 pistettä.
Naisten sarjan voittaja Emmi Matikainen-Tervola uusi viime vuotisen voittonsa tiukassa kisassa toiseksi tulleen Anniina Mäntyjärven kanssa.
-Vähän olen treenannut, kun näitä välineitä on ollut tuossa salilla. Eri välineisiin tarvitaan erilaista tekniikkaa. Isoja kiviä en ollut nostanut koskaan aikaisemmin. Traktorin veto oli huonoin suoritus. En tiedä, olisiko se onnistunut harjoittelullakaan paremmin.
Maarit Nurminen
25.08.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Toukokuussa Korpilahdelle Porista muuttaneen Tomi Hiukkan esikoisromaani Matkalla paremmaksi ihmiseksi on saanut hyviä arvosteluja. Kuukausi sitten Momemtum Kirjat -kustantamon julkaisema kirja on Hiukkan sanojen mukaan huumoriproosaa.
– Teksti on välillä aika räävitöntäkin. Porilainen kulttuurivaikuttaja Johnny-Kai Forssell kirjoitti esimerkiksi, että Juoppohullun päiväkirjan mainitseminen on mielestäni turhaa. Hiukka vie Vuorista mennen, tullen.
Kirja sai hyvät arvostelut myös Satakunnan Kansassa.
Kirja sijoittuu Poriin, missä päähenkilö Timo pakenee edellisyön mukanaan tuomaa järkytystä. Pakeneminen tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin kauhujen kohtaaminen. Timon ystävä Jääskeläinen on ostanut itselleen Matkalla paremmaksi ihmiseksi paketin tyypiltä, joka kuvailee itseään guruksi. Timo menee mukaan muutokseen.
Hiukka on kirjoittanut lyhyempiä tekstejä pitkään, mutta niitä ei ole koskaan julkaistu missään.
-Tähän tuotokseen uskoin ja luotin. Kirjoitan siten, etten tiedä etukäteen, mitä tapahtuu. Sitten teksti lähtee vaan rullaamaan. On hieno tunne, kun kirjan henkilöt ikään kuin heräävät henkiin. Tämän kirjan kanssa kesti neljä, viisi vuotta. Opiskelin kyllä siinä ajassa myös päihdehoitajaksi.
Esikoiskirjan jatko-osa on siis työn alla ja Timon tarina on saamassa jatkoa.
-Keski-Suomeen ja Korpilahdelle muutto on ollut tosi kivaa.
Hiukka viihtyy luonnossa ja se vaikutti asuinpaikan valintaan.
-Kävin eri paikoissa, kuten esimerkiksi Saarijärvellä.
Korpilahden ympäristöön hän on tutustunut sähköpyörän selästä.
-Sellaisen hankin, kun mäkiset maastot olisivat tavallisella pyörällä turhan raskaita. Sähköpyörällä ajaa helposti kymmenien kilometrien lenkkejä.
Hiukka ajaa työkseen rekkaa; töitä on viikon verran ja sitten on viikko vapaata. Työrytmi mahdollistaa hyvin kirjoittamisen ja rekkaa ajaessa on aikaa mietiskellä juonen käänteitä ja muita tekeillä olevaan kirjaan liittyviä juttuja.
-Työskentelin päihdekuntoutuksessa jonkin aikaa, mutta veri veti tien päälle takaisin. Sitä olen tehnyt kuitenkin kaksikymmentä vuotta.
Maarit Nurminen
25.08.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Korpilahti, Petäjävesi, Tilaajille
Viiden keskisuomalaisen osuuspankin hallitukset selvittävät mahdollisuutta yhdistää pankit. Yhdistymistä ovat suunnittelemassa keskisuomalaiset osuuspankit, eli OP Haapamäen Seutu, OP Keski-Suomi, OP Korpilahti, OP Multia ja OP Petäjävesi.
Yhdistymishankkeen lähtökohtana on, että nykyiset konttorit jatkavat toimintaansa ja asiakassuhteet pysyvät entisellään, esimerkiksi tilinumerot, verkkopalvelutunnukset ja maksukortit säilyvät samoina kuin ennenkin eikä asiakkaiden tarvitse tehdä mitään. Lähtökohtana on myös, että koko nykyinen henkilöstö jatkaa uuden pankin palveluksessa.
– Hallituksemme on pohtinut pidemmän aikaa, että miten parhaiten hoidamme tulevaisuuden pankkityön haasteet. Sääntely haastaa erityisesti pieniä pankkeja. Tekemällä pakolliset hallintotehtävät viiden sijasta vain yhdessä pankissa, saamme enemmän aikaa asiakaspalveluun. Meillä on Keski-Suomessa yhteinen toimialue, yhteiset asiakkaat, yhteinen työssäkäyntialue ja meillä on OP Keski-Suomen kanssa jo ennestään hyvää yhteistyötä, jota haluamme yhdistymisellä syventää kaikkien asiakkaidemme eduksi, OP Korpilahden hallituksen puheenjohtaja Tarja Simola sanoo.
– Pankkimme nykyinen koko ei mahdollista viranomaisvaateiden täyttämistä ja käytämme jo nyt OP Keski-Suomen erityisasiantuntijapalveluita. Nyt suunnittelemme yhdessä uutta pankkia, jonka koko riittää pitkälle tulevaisuuteen, ja voimme olla mukana rahoittamassa aiempaa suurempia paikallisia hankkeita, OP Petäjäveden hallituksen puheenjohtaja Salla Syvänen kertoo.
Korpilahden Osuuspankin asiakkaille on järjestetty viimeisen vuoden aikana kolme asiakastilaisuutta, joissa on keskusteltu muun muassa Euroopan Keskuspankin lisääntyneiden velvollisuuksien tuomista haasteista.
Euroopan Keskuspankki valvoo jokaista pankkia erikseen, ei esimerkiksi koko OP-ryhmää. EKP vaatii esimerkiksi pankkikohtaista luotto- ja riskienhallintaorganisaatioita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi luottopäätöksiä ja takauksien arviointeja tekevät eri ihmiset.
Maanantaiaamun tiedotustilaisuudessa Petäjävedellä todettiin, että pienissä pankeissa on tarvetta lisätä työaikaa asiakkaiden kanssa, mutta lisääntyneet velvoitteet ja lainsäädäntö haastavat ajankäyttöä.
– Osuuspankkien lukumäärä ympäri Suomea on vähentynyt viime vuosina voimakkaasti, mutta konttoreiden määrä ei ole juurikaan vähentynyt. Samanlainen suunnitelma on myös meillä. Haluamme säilyttää nykyiset konttorit ja ammattitaitoisen henkilökunnan, eli emme tavoittele kustannussäästöjä. Olemme matkalla yhä vahvemmaksi paikalliseksi toimijaksi, jonka juuret ovat syvällä keskisuomalaisessa yhteisössä, ja jonka katse on rohkeasti tulevaisuudessa. Samalla haluamme olla haluttu työnantaja ja pankki, jonka puoleen käännytään luottamuksella, kertoo OP Keski-Suomen hallituksen puheenjohtaja Pauliina
Takala.
Mikäli pankkien yhdistyminen toteutuu, Keski-Suomen osuuspankilla olisi noin 92 000 omistaja-asiakasta, noin 140 000 asiakasta, omia varoja 536,3 miljoonaa euroa, asiakasliiketoiminnan suuruus olisi 6 765,5 miljoonaa euroa ja tase 4 355,5 euroa. Työntekijöitä pankilla olisi noin 192 henkilöä.
Selvityksen valmistuttua kunkin pankin hallitus päättää erikseen yhdistymisesityksestä ja lopullisen päätöksen tekee kunkin pankin edustajiston tai osuuskunnan kokous alkuvuoden 2026 aikana.
