25.04.2025 | Korpilahti, Lue ilmaiseksi
Korpilahden toimintakeskuksen Kahvila Mustapannu kutsuu kaikkia vapputunnelmiin vappuaattona 30.4. Päivässä on monenlaista ohjelmaa ja vappuherkkuja.Korpilahden toimintakeskuksen asiakkaat esittelevät pirteän ponnekkaassa muotinäytöksessä tämän vuoden vappumuodin trendejä.
Taidenäyttely tutustuttaa kävijän toimintakeskuksen kädentaitoryhmän vapputeemaisiin ”Laita Maski” -näyttelyn töihin sekä Piia Havusen posliinitöihin. Elävää musiikkia tarjoilevat Maanavilja ja Aaro Duo. Lisäksi avoimella kirpparilla voi ostaa tai myydä. Myynnissä on myös vappuherkkuja.
Toimintakeskuksessa on kevään aikana maalattu Hyvän mielen -kiviä. Kivet ovat eri värisiä ja niihin on maalattu iloisia ja hauskoja ilmeitä. Kivet piilotetaan Korpilahden keskustan alueelle ja niitä voi etsiä vapunaattona tapahtuman ajan klo 13–17. Löytäjä saa pitää löytämänsä kiven. Kiviin on myös merkitty numero, jolla voi lunastaa lisävoiton toimintakeskuksesta. Voitot ovat lahjoituksia paikallisilta yhteistyökumppaneilta. Vihjeitä kivien sijainneista voi käydä tiedustelemassa toimintakeskuksesta. Kiviä on piilotettu yhteensä 100 kappaletta.
– Tarkoituksenamme on jakaa hyvää mieltä ja toivottaa kaikille hauskaa vappua, kertoo ohjaaja Ulla Kutvonen Korpilahden toimintakeskuksesta.
– Toimintakeskuksen asiakkaat ovat olleet tiiviisti mukana tapahtuman järjestämisessä. Olemme valmistelleet tapahtumaa pitkin kevättä. Tapahtuma tuo asiakkaillemme mukavia kohtaamisia niin tuttujen kuin tuntemattomienkin kanssa, palveluvastaava Sanna Koskimies kiittelee.
– Korpilahden toimintakeskus haluaa olla aktiivisena toimijana Korpilahdella. Teemme yhteistyötä muiden toimijoiden, kuten päiväkodin ja paikallisten yritysten kanssa. Kahvilamme on avoin kaikille ja näin haluamme madaltaa kynnystä kohdata asiakkaitamme ja olla osana kehitysvammaisten elämää, Kutvonen sanoo.
Kutvonen kiittelee vapun Mustapannu – kahvilan mahdollistajia; R-Ruoka/ Ritva, Lions Club Korpilahti, kukka- ja hautauspalvelu Päivänsini Oy, K-Market Korpilahti, S-market Korpilahti, Höyry-galleria ja Emalipuu -kauppa, Pizza-Presto, Posliini-Pirtti Oy, Vanhan Korpilahden kotiseutuyhdistys ja Korpilahti-lehti.
Kahvila Mustapannu, 30.4. kello 13-17, Ahotie 1.
Muotinäytös kello 14, musiikkiesitykset noin kello 15.
15.04.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi
Lastensuojelu on aihe, joka nousee otsikoihin yleensä vain silloin, kun on jotain negatiivista uutisoitavaa. Suomessa tehdään kuitenkin valtavan paljon hyvää ja tuloksekasta lastensuojelutyötä.
Keski-Suomessa tilanne perhehoidon suhteen on kohtuullisen hyvä, mutta vahvistustakin tarvitaan, ja sitä saadaan nyt, kun perhekuntoutuskeskus Lauste ry käynnistää lastensuojelun perhehoitopalveluiden tarjoamisen Keski-Suomessa. Hyvinvointialue kilpailutti perhehuollon toimijoita alkuvuodesta ja nyt solmittu puitesopimus Keski-Suomen hyvinvointialueen ja Lausteen välillä mahdollistaa perhekuntoutuskeskus Lausteelle toimeksiantosuhteisen perhehoidon ja sen tuen tarjoamisen.
Mikään uusi toimija perhekuntoutuskeskus Lauste ei ole, sillä yksityinen, voittoa tavoittelematon lastensuojelupalveluita tarjoava yhdistys on toiminut Varsinais-Suomessa jo 105 vuoden ajan ja muutaman vuoden ajan Uudellamaalla. Yhdistyksen syntyhistoria on niinkin riipaiseva, että se on perustettu Lausteen kylässä sisällissodassa sotaorpojen avuksi. Nyt Lausteella työskentelee noin 240 lastensuojelun, erityisopetuksen, perhekuntoutuksen sekä kuntoutus- ja terapiapalveluiden ammattilaista.
Toiminnan palveluvastaavana on muutama viikko sitten aloittanut sosiaalityöntekijä, YTM Olli-Pekka Niskanen. Hän siirtyy Lausteelle Keski-Suomen hyvinvointialueen lastensuojelusta, jossa hän on toiminut esimerkiksi PRIDE-kouluttajana, eli valmentanut sijaisperheitä.
– Lauste on ollut edelläkävijä monissa lastensuojelullisissa asioissa sekä laitos- että avopalvelujen puolella. Perhehoito on melko uusi asia, mutta laajenee koko ajan. Keski-Suomessa olisi tavoitteena pitää ainakin pari valmennusta tämän vuoden aikana ja sitä kautta saada perheitä mukaan, jotta pystymme vastaamaan lastensuojelun tarpeisiin, Niskanen kertoo.
Perhehoito lähtee aina lapsen tarpeesta. Laitoshoidosta se eroaa sillä tavoin, että lastensuojelulaissa mainittuja rajoitustoimenpiteitä ei voi käyttää. Esimerkiksi lapsen reppua ei perhehoitaja saa tutkia, eikä rajoittaa liikkumis- tai yhteydenpitovapautta.
– Perhehoito keskittyy yleensä pienempiin, alle 12-vuotiaisiin lapsiin, sitä vanhemmat ovat usein laitoshoidossa. Suomessa sijaishuolto on melko laitosvaltaista verrattuna muihin pohjoismaihin, mutta välttämättä ei tarvitsisi olla niin. Riittävällä tuella myös vanhemmat lapset voisivat hyvin sijoittua perheisiin, Olli-Pekka Niskanen miettii.
Hän korostaa riittävän varhaisen puuttumisen tärkeyttä. Kun perheen ongelmiin päästään pureutumaan silloin, kun lapsi on vielä pieni, niin mahdollisesti vältytään isommilta ongelmilta ja lapsi saa rauhan kasvaa tasapainoiseksi aikuiseksi. Tämä on tietysti myös erittäin kustannustehokasta yhteiskunnan kannalta.
– Perhehoito on lapselle siksikin hyvä vaihtoehto, että sijoitettavalla lapsella on usein taustastaan johtuen kiintymyssuhdevaurioita. Kun hän pääsee perheeseen, jossa ihmiset eivät vaihdu, kuten laitoshoidossa, on korjaava vaikutus aivan ylivertainen, Niskanen sanoo.
Huostaanotto ei ole ainut väylä, jota kautta lapsi tulee sijaishuollon piiriin. Usein sitä edeltää avohuollon määräaikainen sijoitus, jona aikana arvioidaan lapsen tai nuoren tarpeet. Tällä hetkellä Keski-Suomen alueella on noin 550–600 lasta huostaanotettuna.
Huostaanotto tehdään toistaiseksi, mutta se voidaan myös vahvoilla perusteilla purkaa, edellytyksiä tarkastellaan vuosittain. Kevein perustein ei mitään päätöksiä tehdä.
– Perhehoitajien valmennuksissa huostaanoton purku on yksi puhuttavimmista asioista, mikä on hyvin ymmärrettävää, onhan kyseessä iso luopuminen, varsinkin jos lapsi on tullut perheeseen hyvin pienenä. Näitä tapahtuu kuitenkin melko vähän, sen sijaan sijaishuoltopaikan muutoksia tapahtuu jonkin verran varsinkin laitoksissa. Haastavimmin käyttäytyvien nuorten kohdalla voidaan puhua laitoskierteestä, Niskanen sanoo.
Kuka sitten voi toimia sijaisvanhempana?
– Kaikenlaiset perhemuodot kelpaavat. Sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä sekä yksineläjä että perhe. Ikähaitari on aika laaja, voi olla sateenkaari- tai maahanmuuttajaperheitä. Tärkeää on, että sijaisperheen ihmissuhteet ovat hyvät ja vakiintuneet ja elämä on turvallista. Ehdottomia esteitä ovat vakavat sairaudet perheessä ja rikosrekisterimerkinnät, biologiset lapset eivät myöskään voi olla lastensuojelun piirissä. Usein kuvio menee niin, että pariskunnasta toinen innostuu asiasta ja alkaa virittämään keskustelua muiden perheenjäsenten kanssa. Motiivi voi olla esimerkiksi lapsettomuus tai sen toive, että toinen vanhemmista voisi jäädä kotiin. Jonkinlaisesta kutsumuksestakin voidaan puhua, tai ajatuksesta, että kun itsellä on asiat hyvin, niin haluaa auttaa muita. Itse PRIDE-valmennuskin on vielä harkintavaihe, eikä sido mihinkään. Se kestää kolmisen kuukautta ja sisältää paljon tietoa, mutta myös tehtäviä, jotka haastavat pohtimaan, onko meillä valmiuksia toimia sijaisvanhempina. Valmennus on mielestäni sellainen, että tekisi hyvää kaikille vanhemmille, Olli-Pekka Niskanen naurahtaa.
Perhehoitajalle maksetaan palkkio ja kulukorvaus, jotka voivat vaihdella eri hyvinvointialueilla ja myös vaativuustason mukaan.
– Jos perheeseen sijoitetaan useampi lapsi, mahdollistaa se yleensä toisen vanhemman jäämisen pois palkkatyöstä.
Perhehoitaja saa myös oman sosiaalityöntekijän ja perhehoidon ohjaajan tuen, tarvittaessa pari- ja perheterapeutin ohjauksen tai työnohjausta, vertaistukea, virkistystoimintaa ja ympärivuorokautisen puhelinpäivystyksen.
Mikäli sijaisvanhemmuus kiinnostaa, ensimmäinen askel on mennä esimerkiksi Lausteen sivuille, lukea asiasta lisää ja täyttää yhteydenottolomake. Ensimmäiset valmennukset Jyväskylässä alkavat jo huhtikuun lopussa.
– Myös minuun voi ottaa suoraan yhteyttä, niin jutellaan lisää, Olli-Pekka Niskanen päättää.
Lisätietoja: www.lauste.fi
Hanna Lahtinen
15.04.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Korpilahden alueen kuntavaali- ja aluevaaliehdokkaat saivat vahvan edustuksen sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustoon ja Jyväskylän kaupunginvaltuustoon.
Kaupunginvaltuuston valituiksi tulivat Ilse Weijo (kesk.), Moona Seppä (kesk.), Katri Ruth (kesk.) sekä Arto Liikanen (sdp). Kuntavaalin äänikuningasta Mauri Pekkaristakin (kesk.) voitanee pitää ”Korpilahden alueen” ehdokkaana ja hän sai kuntavaalissa 1849 ääntä.
Valtuustopaikkansa menetti vihreiden Helinä Lähdesluoma. Varavaltuutetuiksi tulivat Mervi Mäntynen (kesk.), Markku Lahti (kesk.) ja sitoutumattomana Keskustan listalla ollut Hannu Ikonen.
Aluevaltuustoon pääsivät Ilse Weijo ja Moona Seppä.
Korpilahtelaisten äänestäjien ääniä keräsi eniten Ilse Weijo, joka sai Korpilahden ja Tikkalan äänestysalueilta kuntavaalissa yhteensä 365 ääntä. Weijon äänisaalis oli kuntavaaleissa Keskusta-puolueen kolmanneksi korkein Mauri Pekkarisen ja Joonas Köntän jälkeen. Weijon äänimäärä oli 523.
Aluevaaleissa Ilse Weijo sai 595 ääntä, joista 554 annettiin Jyväskylän alueelta.
-Olin ilahtunut ja hämmästynyt omasta vaalituloksestani, Weijo sanoi.
Hän totesi, että Keskustan nousu Jyväskylän toiseksi suosituimmaksi puolueeksi piirun erolla Kokoomukseen on sellainen vaalitulos, jonka pitää myös näkyä.
-Maaseutualueet on otettava huomioon. Tämän tulee näkyä esimerkiksi pienten koulujen kohtelussa, lähikirjastoissa ja kaavoituksessa.
Weijo nostaa esiin myös kaupungin yrittäjäpolitiikan.
-Vaalityötä tehdessä törmäsin siihen, että yrittäjien asioiden hoitaminen ei ole edelleenkään kaupungissa niin loppuun viritettyä kuin sen tulisi olla.
Politiikan tulokas Moona Seppä teki ensikertalaiseksi onnistuneen kampanjan; hänen äänimääränsä kuntavaaleissa oli 490 ääntä. Äänistä 95 annettiin Korpilahden ja Tikkalan äänestysalueilla.
Aluevaaleissa Seppä pyyhkäisi jopa Ilse Weijon ohitse keräten 625 ääntä. Näistä 497 annettiin Jyväskylässä.
-Olen ollut tuloksesta suorastaan sanaton. Itse laskeskelin, että voisin kymmenen ääntä saada, Seppä nauraa.
Sepällä ei ole kokemusta politiikasta kuin nuorisovaltuustoon kuulumisen verran.
-Asia lähti liikkeelle viime kesänä päiväkotiasiasta, kun olin siinä aktiivinen. Ilse pyysi mukaan politiikkaan.
Seppä teki viimeiset kolme viikkoa aktiivista vaalityötä niin kentällä kuin sosiaalisessa mediassa.
-Työtä tulee riittämään niin kaupungin- kuin aluevalstuussakin.
Putkilahden kyläseuran puheenjohtaja Katri Ruth valittiin kaupunginvaltuustoon 252:lla äänellä. Aluevaalissa Ruth sai 312 ääntä ja hän on varalla.
-On kiitollinen olo siitä, että äänimääräni on ollut kasvusuuntainen. Asiat, joita olen halunnut edistää, ovat muidenkin mielestä tärkeintä.
Ruth sanoi jatkavansa hänelle tärkeiden asioiden, kuten kylien ja ympäristöasioiden esilläpitämistä.
Korpilahtelaisittain melko uusi kasvo Arto Liikanen (sdp) sai 277 ääntä kuntavaalissa. Liikanen on vaikuttanut aiemmin Muuramen kuntapolitiikassa. Jyväskylän kaupunginvaltuustoon hän pyrki muutettuuan jokin aika sitten Korpilahdelle.
-Olen tosi tyytyväinen tulokseen. Vaikka olenkin ollut pitkään Muuramen politiikassa, ei se ollut itsestäänselvyys tulla valituksi Jyväskylän kaupunginvaltuustoon.
Liikanen on kotoisin Jyväskylästä, mutta asui pitkään Muuramessa.
Maarit Nurminen
15.04.2025 | Pääkirjoitus, Tätä mieltä
Korpilahtelainen Moona Seppä on politiikan untuvikko, joka teki rakettimaisen nousun vallan areenoille. Hyvän henkilökohtaisen tuloksen teki myös Ilse Weijo, joka oli kuntavaaleissa Keskustan kolmanneksi suosituin ehdokas Mauri Pekkarisen ja Joonas Köntän jälkeen. Erityisesti Seppä teki sosiaalisessa mediassa onnistuneen kampanjan.
Keskustan vaalituloksessa näkyy politiikan tendenssi nuorentumisesta ja naisistumisesta. Weijon ja Sepän taakse äänimäärissä jäi moni jyväskyläläinen Keskustan konkaripoliitikko, vaikka toisaalta Pekkarinen olikin kuntavaalien äänikuningas. Ehkäpä Keskustassa kaivataan uudenlaisia tuulia ja kasvoja. Keskustan naiskolmikon kolmas, Katri Ruth on tehnyt sitkeää työtä ja kannatus on kasvanut pikkuhiljaa.
Muuramen kuntapolitiikassa pitkään vaikuttanut ja Korpilahdelle muuttanut Arto Liikanen (sdp) sai paikan kaupunginvaltuustosta ensiyrittämällä. Korpilahden alueelta tuli ihan mukava äänipotti ja voi olla, että alueella on ollut niin sanotusti sosiaalista tilausta vahvalle demareiden ehdokkaalle. Edellisen kerran Korpilahden alueella demareilla oli kaupunginvaltuutettu heti kuntaliitoksen jälkeen, kun Heidi Nieminen valittiin valtuustoon vuonna 2009.
Korpilahden puoluekartta kuitenkin niin sanotusti köyhtyi kaupungin päätöksenteossa, kun vihreiden Helinä Lähdesluoma putosi pois. Vasemmistoliiton Paul Abbey ei ollut enää ehdolla.
Jyväskylän osalta vaalitulosta on kuvailtu siirtymäksi vasemmalle. Suurimmaksi puolueeksi äänestettiin sosialidemokraatit, jolla on tulevassa valtuustossa 16 paikkaa, lisäystä kolme paikkaa. Keskusta kiilasi suosiossa karvan mitalla Kokoomuksen ohi ja sai kaksi lisäpaikkaa kaupunginvaltuustoon; paikkamäärä on tulevalla kaudella 11. Kolmanneksi suurin puolue Kokoomus menetti kaksi paikkaa ja sillä tulee olemaan sama paikkamäärä kuin Keskustalla. Vasemmistoliitto teki hyvän tuloksen myös Jyväskylässä ja sai kaksi lisäpaikkaa; paikkamäärä tulee olemaan 9. Vihreät menetti kaksi paikkaa ja tulevalla valtuustokaudella valtuutettuja on puolueella 10.
Vaalien suurin häviäjä oli Perussuomalaiset, joka menetti Jyväskylässäkin kuusi paikkaa kaupunginvaltuustossa. Puolue hiipui kolmen kaupunginvaltuutetun puolueeksi ja paikkamäärä on sama kuin Kristillisdemokraateilla.
Keskusta-puolue on ollut kampanjoinnissaan lähipalvelujen puolustaja ja sellaisin odotuksin puolueeseen suhtaudutaan sekä kaupungin kuin hyvinvointialueenkin tasolla. Tehtävä ei ole niukkojen rahakirstujen aikana helppo. Maaseudulla ja maaseutumaisilla alueilla saatetaan nyt vienosti toivoa, että ihmiset ja alueet ruutukaavan ulkopuolella huomioitaisiin tulevalla valtuustokaudella edes hitusen paremmin kuin menneellä.
Hyvinvointialueella tullaan käymään edelleen keskustelua palveluverkosta.
Leppoisaa pääsiäisen aikaa lukijoille. Lehdentekijät lomailevat ja lehti ei ilmesty ensi viikolla.
07.04.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Korpilahtelaiset saivat hyviä uutisia alkuvuonna, kun jämsäläinen yrittäjä Mikko Simonen kertoi avaavansa Korpilahden Tarvikekeskuksen kevään kuluessa.
Entisessä S-marketin tilassa on nyt valmista ja myymälä avasi ovensa maanantaina. Avajaisia vietetään myöhemmin tällä viikolla.
Simonen sanoo, että tuotenimikkeiden määrä on jotain 15 000-20 000 väliltä. Myymälästä löytyy tuotteita aina vaatteista ja kodin tarvikkeista rakentamiseen ja remontointiin sekä autoiluun ja vaikkapa askarteluun.
Simosen suunnitelmat omistamassaan kiinteistössä eivät pääty Tarvikekeskuksen avaamiseen, vaan seuraavana remonttikohteena on entisen Ohrantähkän tila.
-Avaamme sinne itse ravintolan viimeistään kesään mennessä remontin aikataulusta riippuen.
Simonen kaavailee ravintolasta ”olohuonetyylistä” paikkaa.
-Kyllä sinne esiintyjiäkin on tulossa, Simonen sanoo.
Simonen sanoo, että ravintola tuskin avautuu Ohrantähkä-nimisenä.
-Ravintola ei tule olemaan auki joka päivä, vaan ehkä keskiviikkoisin ja viikonloppuisin, Simonen suunnittelee.
Korpilahdelle avattava ravintola on Simosen ensimmäinen. Tarvikekeskuksien lisäksi yritys pyörittää Vitikkalan Kartanoa ja Jämsänkosken Vanhaa Klubia.
Tuija Pennasen Presto-pitseria muuttaa tulevan ravintolan viereiseen tilaan, joka muistetaan entisenä Matkahuoltona.
Maarit Nurminen
