27.01.2026 | Alueelta
Tiina Lamminaho
Sosiaali- ja terveydenhuollon kuljetuspalvelujen tilausnumero muuttuu helmikuun alusta lähtien. Jatkossa kuljetuspalvelupäätöksen saaneet asiakkaat tilavat kuljetuksen Taksi Helsingiltä.
– Kuljetus tulee tilata vähintään puolitoista tuntia ennen toivottua lähtöaikaa. Aiemmin tilauksen on voinut tehdä tuntia ennen toivottua lähtöaikaa, mutta autojen saatavuuden ja kyytien yhdistelyn takia otamme nyt käyttöön myös muualla käytössä olevan puolentoista tunnin ennakointiajan, logistiikkapäällikkö Sari Hyötyläinen Keski-Suomen hyvinvointialueelta kertoo.
– Taustalla on Keski-Suomen hyvinvointialueen taloudellinen tilanne ja valtionvarainministeriön asettama arviointimenettely, joka edellyttää kaikilla palvelualueilla toimia talouden sopeuttamiseksi.
Kyytien yhdistelyä, ja sitä kautta kustannustehokkuutta, pyritään lisäämään myös muutoksella toivetaksi-käytäntöön. Kuljetuspalveluun oikeutetut asiakkaat ovat voineet käyttää toivetaksia eli sopia ensin haluamansa taksin kanssa kyydistä ja tilata sitten kyseisen taksin välityspalvelun kautta. Nyt toivetaksin voi tilata, jos kyydissä on samansuuntaisella reitillä vähintään kaksi matkaoikeuden saanutta asiakasta, yksin matkustamiseen toivetaksia voi käyttää edelleen yöaikaan iltayhdeksän ja aamukuuden välillä.
Maaliskuusta 2023 lähtien Keski-Suomen hyvinvointialueen sote-kyytejä ovat välittäneet Keskustaksi Oy ja Keski-Suomen matkojenyhdistelykeskus Oy. Taksi Helsingille kuljetusten välitys- ja kuljetuspalvelut siirtyvät ensimmäinen helmikuuta.
– Sopimus on tällä hetkellä väliaikainen, koska asia on markkinaoikeuden käsittelyssä, Hyötyläinen toteaa.
Hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia sote-kyytejä ovat muun muassa vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain, lastensuojelulain ja erityishuoltolain perusteella myönnettävät kuljetukset, esimerkiksi ikääntyneiden tai vammaisten henkilöiden asiointi- ja virkistysmatkat. Kuljetuspalvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät sairauden, vamman tai ikääntymisen takia pysty käyttämään julkista liikennettä asiointimatkoillaan. Kuljetuspalveluita haetaan joko vammaispalveluista tai ikääntyneiden asiakasohjauksesta, matkojen määrä kuukaudessa määritellään yksilöllisesti. Keski-Suomen hyvinvointialueen järjestämää kuljetuspalvelua käyttää säännöllisesti noin 7000 henkilöä.
– Meillä on järjestämisvastuu, ja seuraamme myös palvelun toteutumista. Jos saamme palautetta, katsomme jokaisen tapauksen erikseen, Hyötylainen sanoo.
– Muutoksista olemme tiedottaneet asiakkaitamme; nykyisissä tilausnumeroissa pyörii nauhoitteet, jotka ohjaavat soittamaan uuteen numeroon ja olemme myös lähettäneet muutoksesta kertovan tekstiviestin kaikille niille asiakkaillemme, joiden puhelinnumero meillä on.
Sote-kyytien omavastuuseen ei tule muutoksia, hyvinvointialue laskuttaa kuljetusten omavastuut asiakkailta jälkikäteen kuten aikaisemminkin.
Sote-kyytejä ei voi käyttää Kelan korvaamiin matkoihin, eli esimerkiksi lääkärikäynteihin. Kela-takseja Keski-Suomessa välittävät edelleen Taksi Helsinki Oy ja Menevä Oy, Taksi Helsingin välittämät sote-kyydit tilataan eri numerosta kuin Kela-kyydit.
Taksi Helsinki tekee yhteistyötä paikallisten taksiyritysten kanssa. Sari Hyötyläisen tietojen mukaan suurin osa takseista, jotka ovat ajaneet sote-kyytejä Keski-Suomessa aiemmin, lähtevät mukaan myös Taksi Helsingin sote-kyytivälitykseen.
Sote-kyydit tilataan nyt puhelimella numerosta 014 211040, tekstiviestillä numerosta 045 73980493 tai SOTE Kyyti -sovelluksella. Kela-taksin tilausnumerot Keski-Suomessa ovat Taksi Helsinki 0800 414608 ja Menevä 0800 02183.
27.01.2026 | Alueelta, Korpilahti, Petäjävesi
Maarit Nurminen
Petäjäveden ja Korpilahden osuuspankit pitävät ylimääräiset osuuskunnan kokoukset ensi tiistaina. Kokouksissa päätetään, yhdistyvätkö pankit kolmen muun pankin kanssa. Edellä mainittujen pankkien lisäksi yhdistymisaikeissa ovat Keski-Suomen osuuspankki, Multian osuuspankki ja Haapamäen seudun osuuspankki. Yhdistyessään pankin asiakasliiketoiminta olisi viime syksynä julkistetun tiedotteen mukaan noin 6 765,5 miljoonaa euroa.
Korpilahden osuuspankissa yhdistymistä Keski-Suomen osuuspankkiin koeponnistettiin vuonna 2019; tuolloin osuuskunnan kokous teki kielteisen päätöksen. Petäjäveden pankkihistoria on näiltä osin värikkäämpi. Petäjäveden osuuspankki erosi OP-ryhmästä 1990-luvulla, kun laki talletuspankkien yhteenliittymästä oli tulossa voimaan vuonna 1996. Pankista tuli POP-pankki. Myöhemmin myös POP-pankkeihin tuli yhteenliittymä ja tuolloin arvioitiin tilannetta kahden yhteenliittymän välillä ja päätettiin palata takaisin OP -ryhmään.
Nyt käytävien yhdistymisneuvotteluihin lopullisen sysäyksen antoi alati lisääntyvä pankkisääntely. Ensi vuoden alusta lukien jokaisella pankkitoimiluvan omaavalla pankilla on oltava erilliset luottohallinnon ja riskienhallinnan yksikkönsä. Käytännössä siis sama henkilö ei voi esimerkiksi myöntää luottoa ja arvioida luoton vakuuksia. OP Pohjola on kiristänyt vaatimuksiaan Euroopan keskuspankin asettamien velvoitteiden täyttämiseksi. Pienten pankkien oli siis käytännössä pakko reagoida jotenkin edessä olevaan muutokseen.
Sekä Korpilahden että Petäjäveden osuuspankkien toimitusjohtajat Tuomas Uppsala ja Anu Liimatainen ovat todenneet, että tätä vaatimusta on pienen pankin mahdoton täyttää. Henkilökuntaa jouduttaisiin palkkaamaan lisää vähintään kymmenen henkilöä, mikä puolestaan söisi pankin tulosta. Toimitusjohtajat ovat todenneet myös, etteivät pankit todennäköisesti onnistuisi rekrytoimaan sellaista määrää henkilökuntaa.
Luottohallinnon ja riskienhallinnan vaatimus on OP Pohjolassa, kuten muissakin Euroopan keskuspankin valvonnan alaisissa pankeissa, ehdoton. Mikäli jokin osuuspankki ei täytä vaatimuksia ensi vuoden alussa, sen luokitus OP Pohjolan sisäisessä luokituksessa laskee alimmalle tasolle.
OP Pohjolan liiketoimintajohtaja Harri Nummelan mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kyseisessä tilanteessa keskusyhteisö olisi velvollinen ottamaan pankin niin sanottuun pankkikohtaiseen ohjaukseen ja pankin omaa päätösvaltaa muun muassa luottojen myönnössä jouduttaisiin rajoittamaan. Nummela kuvaa, että mikäli esitys pankkien yhdistymisestä hylättäisiin, olisi se hyppy tuntemattomaan.
Nummela toteaa, että viranomaisten valvontavaatimukset ovat kiristyneet viime vuosina niin paljon, että lukuisat muutkin osuuspankit ovat yhdistyneet. Osuuspankkien määrä on vähentynyt viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana 167 pankista 38 osuuspankkiin. Luvut ovat vuosilta 2017 ja viime syksyltä lokakuuhun mennessä julkistettujen yhdistymishankkeiden tilanteessa.
Petäjävedellä liittymisaikeet ovat nostaneet vastustusta yleisönosastokirjoituksissa ja sosiaalisessa mediassa. Joukko pankin asiakasomistajia haluaisi vaihtaa pankkiryhmää. Petäjäveden osuuspankin eroaminen OP Pohjolasta olisi ennakkotapaus. Yksikään pankki ei ole eronnut ryhmästä vuoden 1997 jälkeen eli sen jälkeen, kun yhteenliittymälaki tuli voimaan.
Nummela toteaa, että tilanne olisi epävarma ja mutkikas. Hän sanoo eroamisen olevan pitkä ja monimutkainen prosessi. Yhteenliittymälain mukaan pankki olisi vastuussa yhteisvastuujärjestelmän velvoitteista vielä viisi vuotta eroamisen jälkeen.
Yhdistymisen vastustajat ovat olleet huolissaan siitä, että pankille kertynyt varallisuus, noin 20 miljoonaa euroa katoaisi, eikä olisi enää käytettävissä petäjävetisten hyväksi tulevaisuudessa.
Nummela sanoo, että pankin omat varat on kerrytetty sen varmistamiseksi, että osuuspankin omistaja-asiakkailla on tarjolla heidän tarvitsemansa pankkipalvelut.
Nummela huomauttaa, että Petäjäveden osuuspankin asiakaskunnasta lähes 60 prosenttia on muualta kuin Petäjävedeltä.
Toiseen pankkiryhmään siirtymistä halutaan myös siksi, että Finanssivalvonnan alaisissa pankeissa sääntelyn vaatimukset ovat vähäisemmät kuin Euroopan keskuspankin alaisissa pankeissa. Toisaalta myös Finanssivalvonta on kiristänyt sääntelyä. Yhdistymisiä on tapahtunut myös esimerkiksi POP-pankkien keskuudessa; niiden lukumäärä oli alun perin 44 pankkia, nyt lukumäärä on 18.
05.01.2026 | Korpilahti, Tilaajille
Tiina Lamminaho
Hanna Tiihonen aloitti sairaanhoitajan vastaanoton Korpilahden apteekissa joulukuun puolivälissä.
– Tarkoitus on nyt pitää vastaanottoa kerran viikossa. Jos tarvetta on, voin lisätä päiviä tai tunteja päiviin, Tiihonen kertoo.
Toiminimiyrityksen Hanna Tiihonen perusti reilu vuosi sitten, elokuussa 2024.
– Aloitin ihan puhtaasti ensiapukoulutuksilla, niitä olen pitänyt työn ohessa jo kauan. Reilu vuosi sitten jäin pois työstäni hyvinvointialueella ja keskityin ensiapukoulutuksiin oman yritykseni kautta. Koulutukset pyörivät edelleen, ja nyt kurssitoiminta on vilkastunutkin, yritykset ovat tilanneet kursseja enemmän kuin vuosi sitten, Tiihonen kertoo.
– Kyläsairaanhoitajan työ minulla on ollut mielessä koko ajan. Olen tehnyt päätyöni ohella kyläsairaanhoitajan töitä vuodesta 2015 lähtien, ensin erilaisten hankkeitten kautta ja sitten neljä vuotta Mediverstaalla. Mehän kokeilimme Mediverstaan kanssa täällä apteekillakin, mutta Fimea kielsi lääkärin vastaanoton apteekin yhteydessä.
Nyt Hanna Tiihonen pitää apteekin sivuhuoneessa sairaanhoitajan vastaanottoa. Koska laki, jonka nojalla Fimea kielsi lääkärin vastaanoton apteekissa, on edelleen voimassa, ei apteekissa ole fyysisesti lääkärin vastaanottoa.
– Minulla on yhteistyötä Esculmedin Oleg Jokelaisen kanssa, hän voi tehdä kotikäyntejä ja esimerkiksi ajokorttitarkastukset hoituvat täältä etänä, Hanna Tiihonen kertoo.
– Meillä on suunnitelmia jatkostakin. Mikäli näyttää siltä, että lääkäripalveluille on kysyntää, mietimme mahdollisesti jotain muuta tilaa Korpilahdella, mutta se jää nähtäväksi.
Tiihosen mukaan idea sairaanhoitajan vastaanotosta Korpilahdella ei lähtenyt Korpilahden terveyskeskuksen sulkemissuunnitelmista.
– Minä kävin juttelemassa ensimmäisen kerran apteekkarin kanssa jo kesällä, Tiihonen toteaa.
Tiihosen vastaanotolla hoituvat samat asiat kuin terveyskeskuksen sairaanhoitajan vastaanotolla.
– Tarjoan kiireetöntä hoitoa, eli päivystysvastaanotto tämä ei ole. Toki vastaanotolle voi tulla ilman ajanvarausta, jos olen paikalla eikä minulla ole muita potilaita, mutta mieluiten toivoisin ajanvarausta. Teen täällä muun muassa korvahuuhteluita, ajokorttitarkastuksia, rokotuksia, muistitestejä ja pieniä haavanhoitoja. Voin myös laittaa pistettäviä lääkkeitä, joita pistetään korkeintaan kerran viikossa, jos asiakas tuo oman lääkkeen, lääkevarastoa minulla ei tässä ole, Tiihonen kertoo.
– Kun teen tätä yrityksen kautta, en voi tarjota ilmaista palvelua, mutta yritän pitää hinnat järkevinä.
Rokotuksia saa jatkossa myös apteekin henkilökunnalta.
– Henkilökunta on koulutettu rokotuksiin, nyt vain odottelemme Valviran lupia. Sitten, kun luvat saamme, apteekissa voidaan antaa rokotuksia ilman lääkärin reseptiä, apteekkari Lauri Viitanen kertoo ja toteaa, että suunnitelmissa on pitää apteekissa rokotuspäivä kerran viikossa.
– Apteekin henkilökunta voi antaa rokotuksia yli 18-vuotiaille, Hanna voi rokottaa myös lapsia ja nuoria, Viitanen sanoo.
Hanna Tiihonen kertoo pitävänsä vastaanottoa ainakin aluksi eri viikonpäivinä.
– Sivukyliltä pääsee kirkonkylälle palvelulinjalla maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin, joten ne sopivat hyvin vastaanottopäiviksi, joskus pidän vastaanottoa myös perjantaisin, Tiihonen kertoo. Tammikuun vastaanottopäivät ovat kahdeksas, kuudestoista, kahdeskymmenes ja kahdeskymmeneskuudes päivä.
– Kun saamme luvat Valviralta, laitamme Hannan ajanvarauksen apteekin nettisivuille, Lauri Viitanen kertoo. Nyt Hanna Tiihosen ajanvaraus hoituu puhelimitse.
10.12.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Seppp Pänkäläinen
Kyläsepän liiketoimintaa Petäjävedellä harjoittava JaakMar Oy laajentaa toimintaansa Keuruulle. Keuruulla Megamarket-kaupan yhteydessä toimivan kahvila-ravintola Megacafen liiketoiminta siirtyy JaakMar Oy:n tytäryhtiölle 1. tammikuuta 2026. Ravintolan nimeksi tulee Kyläseppä Keuruu.
Megacafen työntekijöistä siirtyy Kyläsepän palvelukseen kuusi. Kyläseppä Keuruun palveluvalikoimana tulee olemaan lounas, kahvio sekä Rolls-ketjun hampurilaistuotteet. Myöhemmin on mahdollista, että tarjontaan kuuluu myös Kotipizza, kuten on Kyläsepässä. Rolls-pikaruokaravintolan tulon myötä (6. helmikuuta) Hesburger lähtee Megamarketin tiloista 31. joulukuuta.
Kyläseppä Keuruu Oy:n ravintolapäälliköksi on nimitetty Mari Tiilikainen, joka aiemmin on toiminut Kyläsepässä ollen myös sen osaomistaja. Samassa yhteydessä Petäjäveden Kyläsepän liikenneaseman päälliköksi on nimitetty yhtiön pitkäaikainen työntekijä Paula Rinteelä ja vuoropäälliköksi Sanna Lampinen.
Keuruu on läntisen Keski-Suomen kaupallinen keskus, jonne tullaan asioimaan yli maakuntarajojen Mänttä-Vilppulasta, Virroilta, Ähtäristä, Multialta ja Petäjävedeltä.
-Näemme sekä Keuruulla että valtatie 23:n varrella olevan toimitilan Megamarketin yhteydessä erittäin potentiaalisena kaupallisena paikkana. Paikan ohi ajaa 3 500-4 000 autoa vuorokaudessa. Kuljettajat ja matkustajat ovat potentiaalisia asiakkaita, JaakMar Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jaakko Ylitalo sanoo.
Mistä idea moiseen?
-On asuttu Keuruulla 20 vuotta ajatuksella, että jos jotain mielenkiintoista tulee eteen. Megamarketin omistaja Kari Ketola kävi Kyläsepässä ja kysyi kiinnostaako Megacafe, kun Petri Jousa on luopumassa paikasta. Muutama kuukausi sitä pohdittiin ja päädyttiin tähän ratkaisuun. Kaupat tehdään vielä tässä kuussa, Ylitalo sanoo.
Kyläseppä Keuruu jatkaa pitkälti samoilla linjoilla kuin Megacafe, kahvilana ja lounaspaikkana. Lisäksi tulossa on a la carte -vaihtoehto ruokailuun, kun Keuruulla ei oikein enää ole ruokapaikkaa iltaisin. Tähän liittyen Ylitalo ja Tiilikainen miettivät, voisiko Kyläseppä Keuruun aukioloaikaa venyttää yli kaupan aukiolon.
Kyläseppä Keuruun sijainti on hyvä ja parkkitilaa on hyvin.
Vetovastuun Keuruulla ottava Mari Tiilikainen sanoo, että alkuunsa ei ole tulossa varsinaisia muutoksia, kun Megacafen pohjat ovat hyvät.
Sekä Jaakko Ylitalo että Mari Tiilikainen asuvat Keuruun Asunnalla. Asuinpaikan mukaan yksi nimivaihto kahvila-ravintolalle olikin paikallisen urheiluseuran mukaan Asunnan Vetelys.
Tiilikainen on siis aiemmin vastannut Petäjäveden Kyläsepästä, Ylitalo toimii pankinjohtajana Kyyjärvellä ja Karstulassa.
Ylitalon mukaan Petäjäveden Kyläsepällä menee hyvin. Kyläseppä tuottaa muun muassa ruokailun KeuPa HT:n kotiotteluihin vierasjoukkueille. Kuskina toimii Ylitalo itse. Kyläseppä Keuruun aloittaessa tähän ei kuulemma tule muutosta.
25.11.2025 | Pääkirjoitus
Suruviesti.
Viesti lähti tutusta numerosta Versotieltä, mutta sen kirjoitti toinen. Viesti nousi korkeuksiin ja kohtasi jossain stratosfäärissä lumihiutaleet, jotka olivat matkalla alas peittämään viimeisten askeleiden jalanjäljet kotipihalla.
Kun viesti tavoitti minut, istuin Wienissä hotellin kahvihuoneessa juomassa kamomillateetä, taustalla soi Mozart. Huomasin, että Veikolta oli tullut viesti. Mutta se olikin Hannele-vaimon kirjoittama.
Ja se oli suruviesti.
Luin viestin kerran, toisenkin, mutta sisältö ei muuksi muuttunut. Veikko Ripatti, työtoverini yli 20 vuoden ajalta oli kuollut – tempaistu pois, kuten läheiset kirjoittivat.
Sanat olivat yksi Veikon monista ammateista ja nyt muutaman kuluneen päivän aikana olen miettinyt kolmea suomen kielen kaunista sanaa. ”Osanotto”, ”myötäeläminen” ja ”edesmennyt”.
”Otan osaa” on niin paljon vahvempi ilmaus kuin englannin sorittelu. Oikeasti halutaan ottaa edes pieni pala surua kannettavaksi siltä, jonka taakka on raskain. Ja ”myötäeläminen”, eletään myötä, kuljetaan rinnalla, ollaan ajatuksissa – siihenkin sanaan tiivistyy paljon inhimillistä hyvää. Toivon, että osanottaminen ja myötäeläminen on aidosti helpottanut Veikon läheisimpien menetyksen tuskaa.
Myös ”edesmennyt” on sanana kaunis ja ikiaikainen. Uskossaan vahva Veikko on nyt edesmennyt, mennyt edeltä, päässyt perille.
Veikon viimeiseksi jutuksi PaikallisUutisissa jäi kannen kalakuva ja oikeastaan se onkin aika sopiva päätös luonnossa viihtyneen Veikon toimittajauralle.
Mutta kauan menee, ennen kuin oikeasti ymmärrän, että uusia juttuja ei enää tule.
Hanna Lahtinen
