23.05.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Pengerjoen valuma-alueselvitys on käynnistetty, valmista pitäisi olla marraskuun loppuun mennessä. Tarkoituksena on löytää kohteet, joihin saataisiin tehtyä kustannustehokkaasti toimenpiteitä, jotta veden laatu vesistössä paranisi.
Vesistöä kuormittavat sekä turvetuotantoalueet, että metsätalouden hajakuormitus. Turvetuotantoa Pengerjoen valuma-alueella on sekä Multian että Petäjäveden puolella, Petäjävedellä ovat vielä toiminnassa Kurkisuon ja Palosuon turvetuotantoalueet, Hyttisuolla turpeen otto on lopetettu reilut kymmenen vuotta sitten.
– Turvetuotantoalueilta tuleva kuormitus on pistemäistä, mutta metsätalouden hajakuormitusta tulee koko alueelta. Pengerjoen valuma-alue on soista maastoa ja se on raskaasti ojitettua. Alueella on paikkoja, joissa ojituksesta huolimatta metsä ei kasva kunnolla, ja juuri ne kohdat ovat sellaisia, joille olisi mahdollista tehdä toimenpiteitä kustannustehokkaasti, ympäristösihteeri Niina Koivula kertoo.
Meneillään olevassa selvityksessä on tarkoitus etsiä sellaiset paikat, joissa metsä kasvaa kituliaasti ojituksesta huolimatta, eli jotka eivät ole tuottavaa metsätalousmaata. Niitä voitaisiin ennallistaa joko tukkimalla kaivettuja ojia tai tekemällä kosteikoita.
– Ojien tukkiminen on helpoin ja kustannustehokkain tapa, se vaatii vain pientä konetyötä. Kosteikkojen tekeminen vaatii enemmän suunnittelua ja enemmän rahaa, Koivula toteaa.
– Jatkohanketta ajatellen etsimme nyt paljon tällaisia alueita, jotka eivät ole hyötykäytössä metsätaloudessa. Niillä tehtävillä toimenpiteillä saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä kustannustehokkaasti. Turvetuotantoalueet ovat pistemäisiä, joten uskon, että jatkohanke keskittyy enemmän metsämaille, mutta tarkempia vastauksia jatkohanketta varten saamme nyt tehtävässä selvityksessä.
Myös kosket tarkasteluun
Pengerjokea on aikoinaan käytetty puiden uittoon, joten joen kiviset kosket on raivattu. Virtakutuisten kalojen, kuten taimenen, tai harjuksen, palauttaminen tai niiden määrän kasvattaminen vaatisi veden laadun parantamisen lisäksi fyysistä vesistökunnostusta.
– Selvityksessä tarkastellaan myös koskia, mukana on kolmisen kohdetta Pengerjoen alueella. Varsinaisia koskienkunnostussuunnitelmia ei nyt kuitenkaan tehdä. Voi olla, että vesi on sen verran hapanta, etteivät kalat viihtyisi, vaikka koskiin saataisiin rakennettua hyvät alustat, Niina Koivula toteaa.
Valuma-alueselvityksen tekijäksi on valikoitunut kilpailutuksen perusteella Sweco Finland Oy.
– Alue on laaja, selvitys tehdään pääosin paikkatietoanalytiikan ja mallinnuksen avulla. Pengerjoen koskipaikkojen kartoitukseen liittyy myös maastokartoitusta, samassa yhteydessä käydään mahdollisesti jossain valuma-alueen kohteessakin, joka on noussut esiin. Lisäksi käytetään hyväksi olemassa olevaa tietoa, esimerkiksi veden laadun seurantaraportteja. Ja toki myös syksyllä pidettävässä yleisötilaisuudessa esiin tulevia asioita hyödynnetään lopullisessa suunnitelmassa, vesiluontotiimin tiimipäällikkö Janne Tolonen Sweco Oy:ltä kertoo.
– Tässä vaiheessahan ollaan tekemässä yleissuunnitelmaa, millekään kohteelle ei tehdä vielä tarkkoja toimenpidesuunnitelmia. Tässä vaiheessa osoitetaan alueet, joilla toimenpiteitä voisi tehdä, toimenpiteiden tekiminenhän sitten vaatii aina maanomistajien luvan, Tolonen sanoo.
Yleisötilaisuus loppusyksystä
Pengerjoen valuma-alue sijoittuu Petäjäveden ja Multian sekä pieneltä osalta myös Uuraisten, Keuruun ja Jyväskylän alueille. Pinta-alaltaan alue on noin 410 neliökilometriä. Pengerjoki laskee Jämsänveteen, tärkeimmät Pengerjoen sivujoet ovat Kulhajoki, Ohrajoki sekä Merovenjoki. Valuma-alueen suurimmat järvet ovat Kolu-Meronen, Naula-Meronen, Ala-Meronen, Kaijanjärvi, Sakarinjärvi, Haarajärvi sekä Lauttajärvi.
Pengerjoen ekologinen tila on tällä hetkellä tyydyttävä. Selvityshankkeen valmistuttua haetaan rahoitusta uuteen hankkeeseen, jossa toteutetaan suunniteltuja toimenpiteitä.
– Tavoitteena on tietenkin saada vesistön ekologinen tila paremmaksi. Jotta se onnistuisi, pitäisi pieniä toimenpiteitä tehdä isolla alueella, ja mukana on monta muuttujaa. Valuma-alueella tehtävillä toimenpiteillä on kuitenkin pitkäaikaisempia vaikutuksia kuin esimerkiksi Jämsänvedessä tehdyillä niitoilla, Niina Koivula toteaa.
Selvityshanketta esitellään yleisölle loka-marraskuussa. Hanke on Petäjäveden ja Multian kuntien vetämä, yhteistyökumppanina on Keski-Suomen Vesi ja Ympäristö ry. Rahoitusta hanke on saanut EU:lta, oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta.
Tiina Lamminaho
23.05.2025 | Petäjävesi, Tilaajille
Kintauden koululla keskusteltiin viime viikon tiistai-iltana Kintauden kehittämisestä, kunnan virkamiehiä oli paikalla iso joukko kuuntelemassa toiveita. Ulkokuntosalia ja muita ulkoliikuntapaikkoja sekä leikkipaikkoja päätettiinkin ruveta kehittämään leader-hankkeen turvin; kunta vastaa hankkeen vetämisestä, suunnitteluun otetaan mukaan alueen asukkaat.
– Kunnalla ei ole kovin paljon maata Kintaudella, mutta esimerkiksi virikepuistoon, uimarannalle tai koulun kentän päätyyn voidaan suunnitella jotain uutta. Hankesuunnitelma on mietittävä yhdessä, te tiedätte täällä, mitä te tarvitsette ja haluatte. Kunta hoitaa sitten hankehakemukset ja hankkeen viemisen maaliin, yhdyskuntatekniikan päällikkö Reija Laamanen lupasi. Kunnanjohtaja Arto Kummala totesi, että tärkeää on samalla miettiä myös uusien välineiden kunnossapitoon liittyviä asioita.
Virikepuisto tuli esille monessa puheenvuorossa, esimerkiksi koululaiset olivat toivoneet lisää välineitä virikepuistoon.
– Liikunta on meidän koulussa iso juttu, täällä on liikunnallisesti aktiivista porukkaa. Kaikki uudet liikuntapaikat olisivat meille plussaa, Kintauden koulun johtaja Riikka Pellinen sanoi.
Virikepuistossa ilkivaltaa
Tällä hetkellä virikepuistossa huolestuttaa ilkivalta. Etenkin virikepuistossa olevaa kotaa on kohdeltu kaltoin.
– Kota on joutunut ilkivallan kohteeksi usein, ja sen oveakin on korjattu useasti. Töherrysten tekijät ovat nyt tiedossa, ja heitä odottaa maalausurakka, Reija Laamanen kertoi ja totesi, että virikepuistoon on tulossa uusi leikkiteline sieltä pois viedyn tilalle.
– Alun perin virikepuiston oli tarkoitus olla kolmen sukupolven yhteinen olohuone. Olisi ihanaa, jos se vielä sellaisena nähtäisiin, Nina Hirsiaho totesi.
Tilaisuudessa toivotiin myös muun muassa lyhyttä luontoreittiä, jonka varrella voisi olla kuntoiluvälineitä, kuularinkiä, pituushyppypaikkaa, uimarannalle esteetöntä vessaa, kaislikon raivaamista uimarannalta ja uimaranta-alueen suurentamista.
– Uimarannalle tulijat pitäisi saada jättämään autonsa parkkialueelle, parkkialueen pitäisi olla tarpeeksi iso. Jokavuotinen riesa on se, että uimarannalle rikotaan lasipulloja. Se on hyvä, että lasinsiruja on nyt sukellettu pois, Nina Hirsiaho sanoi.
Mopoilu puhuttaa
Ilkivallan lisäksi Kintaudella on puhuttanut mopoilu.
– Poliisille on mennyt viestiä ja mopoja on ruvettu tarkastamaan. Tulemme myös lisäämään liikenneturvallisuustietoutta, etsivä nuorisotyöntekijä Tuulimaria Saarinen sanoi.
Saariselta kysyttiin, voisiko nuorisotyöntekijät käydä juttelemassa Kintaudella nuorten kanssa perjantai- ja lauantai-iltaisin esimerkiksi virikepuistossa, josta on tullut nuorison illanviettopaikka ja ilkivallan kohde.
– Pyrimme jalkautumaan resurssien mukaan, jalkautuminen vaatii aina työparin. Ilkivaltaa voisi pyrkiä vähentämään myös innostamalla nuoria kunnostamaan paikkoja; nuorten itse tekemää nuoret arvostavat, Tuulimaria Saarinen totesi.
Tilaisuudessa epäiltiin, tietävätkö nuoret edes, mitä talkoot ovat, kun nykyään siihen ei näe kovin paljon esimerkkejä. Toisaalta oltiin sitä mieltä, että kyllä nuoret tekevät, kun heille annetaan mahdollisuus.
– Kyllä Kintaudella on nuoria, jotka haluavat tehdä yhdessä, varsinkin kavereiden kanssa, vakuutettiin ja Tuulimaria Saarinen totesi, että monesti tekemiseen ryhtyminen vaatii alkuinnostuksen, sitten, kun jotain tehdään yhdessä, se tuntuukin hyvältä.
Kuntosalia ja kirjastoa koululle
Sivistystoimenjohtaja Timo Holm kertoi, että kun koulun oppilasmäärä laskee, on ylimääräiseksi jääville tiloille mietitty käyttöä. Kintauden oppilasmäärä on ollut laskemaan päin, päättyvänä lukuvuonna oppilaita on ollut 91, ensi vuonna oppilaita on näillä näkymin 85.
– Esimerkiksi Seurayhtymä olisi valmis siirtämään kuntosalilaitteita Kintauden koululle, samoin kirjaston kanssa ollaan puhuttu jonkinlaisesta etäkirjastosta, Holm kertoi. Vielä ensi vuodeksi kuntosalia tai kirjastoa ei Holmin mukaan kuitenkaan Kintaudelle ole tulossa, mutta asia voisi olla ajankohtainen vuoden tai parin päästä.
Keskustelutilaisuudessa toivottiin myös nykyistä enemmän kansalaisopiston piirejä Kintauden koululle. Nuorisoseurantalonkin käytöstä puhuttiin, hyvinvointikoordinaattori Sami Jylhä mietti, että siellä voisi järjestää esimerkiksi konsertteja.
Aluearkkitehti Päivi Muhosen mukaan Palvalahti – Kintaus -osayleiskaavaa tarkastellaan vielä kesän aikana ja kaavaehdotus on tarkoitus saada nähtäville syksyllä. Reija Laamanen kertoi, että Vehkasuon lähteestä ollaan laatimassa sopimusta kunnan ja Ely-keskuksen kesken ja lähdettä kunnostetaan. Tilaisuudessa kyseltiin myös, mihin on kadonnut Kintauden kyläyhdistys ja sen toiminnan virittämistä toivottiin. Kaksituntisessa tilausuudessa keskusteltiin vilkkaasti ja kintauslaiset käyttivät paljon puheenvuoroja.
Tiina Lamminaho
19.05.2025 | Lukijalta, Tätä mieltä
Taiteilijat olivat sotienjälkeisinä kesinä tuttu näky Putkilahdessa, mistä voidaan kiittää kuvankauniita maisemia, kulttuuria arvostavia kyläläisiä ja kuvataideleirien tulisieluista primus motoria Helmer Seliniä. Putkilahdessa syntyneitä töitä löytyy pitkin Suomea ja varmasti laajemminkin, ja jokainen niistä voisi kertoa oman tarinansa.
Virpi Sirén lahjoitti 16.5.2025 Putkilahden kyläseuralle Elsa Pelttarin maalauksen, jonka takana on merkintä ”Sirpalle” ja ”Korpilahti, Putkilahti 1954”. Harmonisin värein toteutetussa työssä maatilan rakennukset asettuvat seesteiseen maisemaan. Lieneekö kylällä vielä tietäjiä, jotka osaisivat täydentää tarinaa muistoilla tai perimätiedoilla maalauksen syntypaikasta?
Tamperelaisen Virpin äidin puolen suku on kotoisin Tornion Yli-Vojakkalan kylästä, joka sijaitsee jokivarressa noin viisi kilometriä maankuuluista Kukkolan koskista etelään. Sieltä oli kotoisin myös Elsa Pelttari, joka aikanaan lahjoitti taulun Virpin äidille Sirpa Koskenniemelle.
Nettitiedot osaavat kertoa Elsasta sen verran, että hän opiskeli 1950-luvun alkupuolella Taideteollisessa oppilaitoksessa, eli eräässä Aalto Yliopiston edeltäjistä. Kansallisgallerian mukaan hän osallistui vuonna 1964 yhteisnäyttelyyn Helsingin Puotilassa.
Kyläseura on kiitollinen taidelahjoituksesta!
Martti Perttula
19.05.2025 | Korpilahti, Tilaajille
MTK Korpilahti-Muurame lahjoitti polkutraktoreita korpilahtelaisille ja muuramelaisille päiväkodeille osana yhdistyksen panostusta lasten hyvinvointiin ja maaseudun tunnettuuden lisäämiseen. Päiväkotien väki haki traktorit lasten käyttöön viime perjantaina Syrjälän tilalta Muuramesta.
-Lahjoituksen taustalla on ajatus maatalouden ja maaseudun myönteisen mielikuvan tukemisesta jo varhaisessa iässä. Polkutraktorit kannustavat lapsia ulkoiluun, liikuntaan ja leikin kautta oppimiseen – sekä herättelevät kiinnostusta maatilojen maailmaan, Minna Häkkinen, MTK Korpilahti-Muuramen puheenjohtaja kertoi.
Korpilahdelle traktorit saatiin kirkonkylän ja Tikkalan päiväkotiin.
– Haluamme tuoda maataloutta ja maaseudun arvoja tutuksi lapsille hauskalla ja konkreettisella tavalla. Leikkiessä polkutraktorilla lapset voivat eläytyä viljelijän rooliin ja oppia arvostamaan ruoan alkuperää ja luonnon merkitystä.
Lahjoitus tukee myös liikunnallista elämäntapaa sekä varhaiskasvatuksen tavoitteita motoristen taitojen kehittämisessä. Polkutraktorit ovat kestäviä ja monipuolisia ulkoleikkeihin, jotka innostavat luovaan toimintaan.
-Tavoitteena on ilahduttaa päiväkotilapsia, lisätä positiivista näkyvyyttä maataloudelle ja rakentaa siltaa sukupolvien välillä. MTK Korpilahti-Muurame toivoo, että hanke voi toimia esimerkkinä muillekin paikallisjärjestöille.
MTK-Korpilahti-Muurame on myös useana vuonna hankkinut sponsorit niin että 8 -luokkalaiset kotitalousopiskelijat voivat tehdä Kokkaa kotimaista yhden aterian sekä alakoululaiset ovat saaneet mahdollisuuden päästä tutustumaan maatiloilla.
Heinäkuussa järjestetään Niittyahon tilalla kaikille avoin tapahtuma klo 11-15, jossa lapset ja aikuiset pääsevät tutustumaan oikeisiin traktoreihin työkoneineen sekä kohtaamaan paikallisia viljelijöitä. Tapahtuma on Jyväs-riihen rahoittama Leader -rahoitteinen Siemenestä sadoksi -hanke, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä maataloudesta ja sen merkityksestä arjessa.
19.05.2025 | Lukijalta, Tätä mieltä
Valtatien 9 parantaminen välillä Painaa–Keljonkangas on erittäin kannatettava, koska nykyisellään valtatien liikenne jonoutuu usein ja nopeudet alenevat selvästi alle suurimman sallitun. Korpilahden alueella on paljon maatalouteen liittyvää hidasta liikennettä, eikä turvallisia ohitusmahdollisuuksia ole, koska vastaantulevaa liikennettä on runsaasti. Hankealueella on sattunut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana vakavia onnettomuuksia, myös kuolemaan johtaneita. Lisäksi on lukematon määrä vaaratilanteita, jotka eivät päädy mihinkään tilastoon. Vaaratilanteita on erityisesti risteyksissä, kun väistämisvelvollinen menee liian läheltä etuajo-oikeutetun edestä. Vaaralliset ohitukset vastaantulevien kaistaa käyttäen ovat myös yleisiä. Polkupyöräily vilkasliikenteisellä valtatiellä ei ole miellyttävää eikä turvallista.
Edellä kuvatut liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen liittyvät ongelmat korjataan parhaiten rakentamalla valtatie 9 keskikaiteelliseksi 2+2-kaistaiseksi moottori- tai moottoriliikennetieksi, jossa ajoneuvon vähimmäisnopeus on 80 km/h. Paikalliselle liikenteelle sekä hitaalle ja kevyelle liikenteelle rakennetaan rinnakkaistie koko hankealueelle. Eritasoliittymiä pitää olla tarpeeksi tiheästi, jotta valtatielle haluavat eivät joudu ajamaan kovin pitkää matkaa alhaisen nopeuden rinnakkaistietä.
YVA-ohjelman karttojen mukaan rinnakkaistie tulisi pitkälti olemassa olevien teiden kohdalle. Nämä tiet ovat osin kapeita ja mutkaisia, ja niiden varsilla on paljon asutusta (esimerkiksi Kemppaisentie). Lisäksi asuintalot ovat lähellä tietä. Rinnakkaistien linjausta suunniteltaessa on huomioitava, että tien varrella asuvat saattavat kokea lisääntyvän liikenteen häiritsevänä ja asumismukavuutta heikentävänä seikkana, vaikka rinnakkaistien nopeusrajoitus olisikin alhainen. Erityisesti yksityisteiden varrella asuville muutos on iso, jos nykyisiä yksityisteitä, esimerkiksi Piinuntie ja Punamäentie, muutetaan maanteiksi.
Nähtävillä olevasta YVA-ohjelmasta huomasin, että Korpilahden eteläinen liittymä muutettaisiin suuntaisliittymäksi, josta ei voisi kääntyä Jyväskylän suuntaan, eikä Jyväskylän suunnasta tuleva voisi kääntyä pois valtatieltä. Tämä on huono asia, koska se lisäisi autoliikennettä Korpilahden keskustassa Korpilahdentiellä. Jyväskylän suuntaan menevät autoilijat, jotka tulevat Kotamäen alueelta, Korpiahontieltä (mt. 16588) ja Tähtiniemen alueelta, joutuisivat ajamaan Korpilahden keskustan läpi, kun nykyisin he pääsevät valtatielle Korpilahden eteläisestä liittymästä. Autoliikenteen merkittävä lisääntyminen Korpilahden keskustassa huonontaisi viihtyisyyttä, sekä heikentäisi jalankulkijoiden, erityisesti lasten ja iäkkäiden turvallisuutta.
Mielestäni Korpilahden eteläinen liittymä tulee toteuttaa siten, että kaikki kääntymissuunnat ovat mahdollisia.
Juha Hyvärinen
Korpilahti
