14.08.2025 | Pääkirjoitus, Tätä mieltä
Tänään Petäjävesi-lehdessä on uutinen, jonka kirjoitin haikein, mutta odottavaisin mielin. Kun kaksi ja puoli vuotta sitten aloitin työssäni lehden päätoimittajana, kyseinen ammatti ei ollut koskaan ollut tavoitteenani. Asia ei ollut edes juolahtanut mieleeni, minulle vain melko yllättäen tarjoutui tilaisuus toimenkuvaan, jolle päätin asiaa harkittuani lopulta antaa mahdollisuuden ja kokeilla.
Koska olin uuden edessä ja sopivuudestani päätoimittajan rooliin epävarma, ajattelin, että annan itselleni aikaa muutaman vuoden kasvaa uuteen ammatti-identiteettiin. Ja kun kaksi vuotta kevään tullen lopulta tuli täyteen, tuntui, ettei päärooli lehdessä kuitenkaan ole minua varten, vaan sovin paremmin sivurooliin osana lehden tekijäjoukkoa.
Tästä syystä olen päättänyt jättää päätoimittajan tehtävän ja lähteä opiskelun kautta tavoittelemaan haaveitani. Asiaan ei liity sen kummempia käänteitä ja olen äärimmäisen kiitollinen Petäjäveden Petäjäiset ry:n johtokunnan sekä seuran lehtitoimikunnan osoittamasta luottamuksesta ja minulle tarjotusta mahdollisuudesta oppia uutta ammattia. Olen myös otettu siitä, miten minut kokemattomana päätoimittajana on otettu paikkakunnalla vastaan ja arvostan tukea, jota olen paikallisilta työni tekemiseen saanut. Kaikki tämä on ollut korvaamatonta.
Nämä eivät kuitenkaan ole lopulliset jäähyväiset, sillä näillä näkymin palaan takaisin sivurooliin toimittajaksi, jossa kuusi vuotta sitten Petäjävesi-lehdessä aloitin. Jatkossakin kirjoittamiani juttuja voi lukea lehden sivuilta ja minulle voi edelleen kohdatessa vinkata juttuaiheita. Päärooliin minun jälkeeni palaa edeltäjäni, Korpilahti-lehden päätoimittaja Maarit Nurminen, jonka kanssa Petäjävesi-lehti on tehnyt yhteistyötä jo useamman vuoden ajan ja jolta olen saanut arvokasta ammatillista tukea päätoimittajavuosinani, lehden tarina jatkuu luotettavissa käsissä.
Niina Kelloniemi
14.08.2025 | Pääkirjoitus, Tätä mieltä
Sitä jotenkin ajattelee, että kun maailmassa on joskus saavutettu jotain, mikä on omasta ja aika monen muunkin mielestä hyvä asia, niin se on sitten siinä kuin sementtiin valettuna.
Esimerkiksi naisten äänioikeus ja tasa-arvo yleisemminkin. Eipä asiaa ole suomalaisena kauheasti tarvinnut miettiä. Aniharvoin olen kokenut vähättelyä sukupuoleni vuoksi ja ne harvat kerratkin ovat lähinnä naurattaneet. Tunnen suurta kiitollisuutta Canthin Minnaa ja muita keittiöstä ja lastenkamarista maailmaan murtautuneita naisia kohtaan, mutta olen ajatellut, että ne taistelut kuuluvat kaukaiseen historiaan.
Toki olen tiedostanut, että esimerkiksi sellaisissa maissa kuin Afganistan tai Iran on otettu valtavan isoja harppauksia taaksepäin naisten aseman suhteen, mutta jotenkin näiden maiden kulttuuri ja uskonto ovat sen verran vieraampia, että asia ei niin hätkäytä – vaikka pitäisikin.
Sen sijaan, kun Yhdysvaltain puolustusministeri sanoo ääneen, että kannattaa äänioikeuden poistamista naisilta, niin se kyllä jo hätkäyttää, vaikka yhä vielä vähän naurattaakin. Tarkalleen ottaen Pete Hegseth jakoi videon, jossa hänen kannattamansa evankelikaalisen herätysliikkeen pastorit esittävät kyseisen mielipiteen, mutta viesti tuli selväksi.
Huolestuttavinta kuitenkin on, että puolustusministerin mielipide heijastelee ihan tavan tallaajienkin aivokäyriä. Olen karsastanut termiä misogynia ja varsinkin suomenkielistä vastinetta naisviha. Olen pitänyt sitä liioittelevana ainakin nyky-Suomessa, mutta en pidä valitettavasti enää. Tutkitusti erityisesti poikien arvot ovat koventuneet ja se on todellakin asia, mikä ei naurata. Samanaikaisesti kun sukupupuolikäsitys monipuolistuu, osa pojista haluaa palata patriarkaaliseen menneisyyteen, jossa mies lyö vaan ei itke.
Hanna Lahtinen
14.08.2025 | Pääkirjoitus, Tätä mieltä
Sosiaalista mediaa selatessa Instagramissa eteen tulee korumainos. Tekstissä vedotaan tunteisiin; perheyrityksellä on loppuunmyynti, koska rahat on loppu. Jaahas. Ohitan mainoksen ja tekstin.
AvaanFacebookin, koska menen etsimään sieltä yhtä kuvaa. Koruyritys samalla nimellä mainostaa loppuunmyyntiä. Pitkäaikainen perheyritys, jonka tarina on loppumassa avioeroon. Tällä kertaa perehdyn selaamaan asiaa vähän tarkemmin.
Sivulla olevat korut eivät todellakaan näytä miltään helsinkiläisen koruihin erikoistuneen, pitkäikäisen perheyrityksen tuotteilta. Näyttävät rihkamalta, jota voisi kuvitella tilaavansa kiinalaiselta verkkokaupalta ja sieltähän nämäkin luultavasti tulevat.
Nettisivut vaikuttavat alkuunsa melko aidoilta, mutta tekstit sisältävät suomalaisittain outoja ilmaisuja ja virheitä. Osoitteeksi on merkitty pelkkä Aleksanterinkatu Helsinkiin, eikä puhelinnumeroa löydy yhteystiedoista.
Luin tästä ilmiöstä jutun joitakin kuukausia sitten. Tekaistuja yrityksiä, joiden tuotteet tulevat ihan jostain muualta kuin Suomen kamaralta.
Kuluttaja saa olla nykyisin todella tarkkana; kaikenlaisten huijausten ja väärennysten tekeminen tekoälyn turvin on entistä helpompaa.
Menen uudelleen Instagramiin ja yritän etsiä korumainosta uudestaan. En löydä sitä tekaistun yrityksen nimellä.
Kivijalkakaupalla ei ole mennyt kovinkaan hyvin viime vuosina. Saa nähdä, palaavatko asiakkaat liikkeisiin erilaisten nettihuijausten lisääntyessä. Onhan se nyt aika tavalla eri asia tilata käsin tehtyjä hopeakoruja helsinkiläiseltä perheyritykseltä kuin rihkamaa kansainväliseltä verkkokauppajätiltä. Tuotteesta voit olla ainakin varma, jos pääset sitä itse katsomaan ja koskemaan ennen ostopäätöstä.
Harhaanjohtavat ja huijaavat mainokset ja tuotteet muuttunevat koko ajan uskottavammiksi ja tulevaisuudessa voi olla jo todella vaikeaa erottaa, mitä on ostamassa ja mistä.
14.08.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Puhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttö perusopetuksen oppitunneilla on tämän lukuvuoden alusta lähtien kielletty lain voimalla. Mobiililaitteiden käyttöä muutoin koulupäivän aikana säädellään kunta- ja koulukohtaisesti.
Korpilahdella mobiililaitteiden käyttö on alakoulun puolella kielletty koko koulupäivän ajan sekä sisällä että ulkona, laitteet pidetään koulupäivän ajan äänettömällä repussa tai laukussa. Yläkoulun puolella mobiililaitteiden käyttö on kielletty koko koulupäivän ajan koulun sisätiloissa, välitunnilla ulkona yläkoululaiset saavat käyttää mobiililaitteita. Sisätiloissa mobiililaitteet on pidettävä joko omassa lokerossa, laukussa tai repussa, laitteiden on oltava äänettömällä.
– Tämä koskee siis kaikkia mobiililaitteita eli kännyköiden lisäksi muun muassa älykelloja ja kuulokkeita, Korpilahden yhtenäiskoulun rehtori Satu Lahti toteaa.
– Ei meillä aikaisemminkaan ole saanut käyttää kännyköitä ruokalassa tai oppitunneilla, paitsi joskus on saanut ”palkintona” tunnin lopussa olla puhelimella, kun kaikki tehtävät on tehty. Nyt siis tämäkin on lain nojalla kielletty. Oppitunneilla kännykän käyttö on toki sallittua edelleen oppimistarkoituksiin opettajan ohjeistuksen mukaan.
Satu Lahden mukaan mobiililaitteiden käytön kielto on otettu hyvin vastaan ja sen taustat on ymmärretty.
– Nyt syksyn aikana kerätään kokemuksia ja oppilaiden mielipiteitä, kaupungin koulujen järjestyssääntö vahvistetaan vielä uudelleen loppuvuoden aikana. Laki tuli aika nopealla aikataululla, joten tähän on haluttu vielä jättää aikaa kerätä kokemuksia rauhassa, Lahti sanoo.
– Kännykkähän on ollut myös työväline, eli oppilaat ovat tottuneet siihen, että esimerkiksi lukujärjestyksen näkee puhelimesta. Nyt laitamme paperisia lukujärjestyksiä käytäville. Välituntitekemistä meidän täytyy myös miettiä. Näin hyvän sään aikana oppilaat keksivät tekemistä pihalla, mutta kun räntäsateet alkavat, pitäisi olla tarjolla jotain mielekästä tekemistä, joka korvaisi kännykällä olemisen välitunneilla. Tähän toivomme oppilailtakin ideoita.
Alkanut lukuvuosi toi muutoksia myös oppimisen tukeen.
– Oppimisen tuen muutos on iso toimintakulttuurin muutos, mutta se ei tapahdu hetkessä. Oppilaiden tuki ei saa muutosvaiheessa heikentyä, eli jos oppilas on esimerkiksi saanut ja tarvitsee erityisopettajan tukea, hän saa sitä edelleen. Nyt alkusyksystä oppimisen tuen muutos ei käytännössä juuri näy arjessa oppilaille, Satu Lahti sanoo.
–Taustalla siirrytään kuitenkin noudattamaan uusia tukimuotoja. Uudistus siirtää oppilaiden tuen entistä enemmän luokkaan, niin erityisopetuksessa kuin tukiopetuksessakin, jolloin hyötyä tulee myös muulle luokalle, ei vain yhdelle oppilaalle.
Lahden mukaan jatkossa erityisopettaja tulee entistä enemmän luokkaan, eikä erityisopetusta tarvitseva oppilas lähde pois luokasta. Myös tukiopetusta annetaan ensisijaisesti ryhmälle, ei yhdelle oppilaalle.
– Tukiopetusta voidaan antaa siten, että toinen opettaja tulee avuksi luokkaan ja ottaa osan oppilaista erilleen ja avustaa heitä, tai sitten toinen opettaja voi kierrellä luokassa ja auttaa apua tarvitsevia, Lahti selvittää.
– Opettajilta tämä edellyttää yhteistyötä, suunnittelua, joustavuutta ja valmiutta yhdessä tekemiseen.
Oppimisen tuki muuttui myös kolmiportaisesta kaksiportaiseksi.
– Siinä muuttuvat muun muassa hallinnolliset rakenteet ja esimerkiksi päättöarviointiin tulee muutoksia, Lahti kertoo.
– Tavoitteena on, että muutokset aiheuttaisivat mahdollisimman vähän häiriöitä oppilaiden arkeen, eikä kenellekään saa tulla tunnetta, että oma tuki huononee. Tämä on pitkä prosessi, siirtymään menee useampi vuosi ja jokaisen tukea tarvitsevan oppilaan tilanne on katsottava erikseen. Opettajien ja koulunkäynninohjaajien kanssa olemme työstäneet tätä tosi paljon ja odotamme positiivisella mielellä, mitä uudistus tuo. Lakimuutoksessa on hyviä tavoitteita, tarkoituksena on muun muassa selkeyttää ja helpottaa prosessia sekä vähentää ylimääräistä kirjaamista. Paljon tässä on kuitenkin vielä kysymysmerkkejä.
Tiina Lamminaho
11.08.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Saunamaraton palasi vuoden tauon jälkeen Sarvenperän maisemiin. Tällä kertaa mukaan otettiin kahdeksan kahdeksanhenkistä saunojaryhmää eli yhteensä 64 saunojaa.
– Tulijoita olisi kyllä ollut enemmänkin, mutta halusimme hieman lyhentää tapahtuman kestoa. Kymmenen ryhmän saunottaminen vaatii talkoolaisilta todella pitkää päivää, Seija Halinen Sarvenperäset ry:stä kertoo ja toteaa, että tällä kertaa valinnassa painotettiin ensikertalaisia.
– Ensikertalaisia on tänä vuonna mukana 46, eli kyllä vähän vanhoja konkareitakin mahtui mukaan, Seija Halinen toteaa.
– Ihanaa, että pääsimme mukaan, vaikka olemme olleet ennenkin, Tuija Nieminen, Katriina Laukkanen ja Sari Viitala totesivat Saunamaratonin ruokatauolla. Katriina Laukkanen kertoi olleensa mukana jo neljä kertaa aikaisemmin, toiset kaksi olivat nyt toista kertaa mukana.
– Meillä on tällainen kaveriporukan saunaseura, mukana on nyt kolme neljäsosaa seuran jäsenistä. Olemme samanhenkisiä saunahulluja, saunomme usein kotonakin, ja porukalla etsimme erilaisia saunaelämyksiä, naiset kertoivat. Kolmikon saunaseuran nimi on Kuumat kurpat, ja sen ohjelmaan kuuluu muun muassa joulusaunaa, avantouinnin ja saunan yhdistämistä sekä synttäriyllätyssaunoja porukan jäsenille.
Ensimmäistä kertaa Saunamaratonilla oli mukana Tiina Autio Oulusta.
– Tosi hyviä löylyjä saunoissa on ollut ja on tämä mahtava kokemus kokonaisuudessaan, Tiina Autio kehui. Sarvenperälle hän tuli veljensä Jussi Aution houkuttelemana.
– Minä olen ollut mukana kolme kertaa aikaisemmin, ensimmäisen kerran osallistuin jyväskyläläisen kollegani houkuttelemana. Tämä on aivan fantastinen tapahtuma, jossa yhdistyvät suomalainen luonto ja saunat. Suurimman vaikutuksen minuun tekee kuitenkin Sarvenperän kylähenki, Jussi Autio sanoi.
– Erityiskiitos meidän ryhmän aivan loistavalle oppaalle. Puolet hauskuudesta tulee siitä, kun saa kuunnella hänen tarinoitaan, Aution sisarukset vielä kiittelivät opastaan Kari Lahtista.
Kari Lahtinen on ollut oppaana aika monessa Saunamaratonissa.
– Kun kotikylällä jotain tapahtuu, pitäähän siinä olla mukana. Ja tämä oppaan työ on oikein hyvä, paljon tylsempääkin talkootyötä on, Lahtinen toteaa.
Saunamaratonissa oli perinteiseen tapaan talkoolaisia kymmeniä, omalta kylältä ja vähän naapuristakin. Siirrettäviä saunoja ja niiden lämmittäjiä tuli kauempaakin, muun muassa Saarijärveltä, Ruukista Raahen läheltä ja Nurmeksesta.
– Täällä on tällä kertaa telttasauna mukaan lukien seitsemän siirrettävää saunaa, yhteensä saunoja on kuusitoista, Seija Halinen kertoi.
– Kyläläiset lähtivät taas innolla mukaan ja lupasivat saunojaan käyttöön. Mukana on nyt yksi sellainen sauna, joka ei ole aiemmin ollut mukana, ja yksi mukana olevista siirtosaunoista on vaihtanut omistajaa. Reitti on osittain sama kuin ennenkin, osittain mennään uutta reittiä, lähtö- ja maalipaikka on vaihtunut.
Jokaisessa saunassa viivyttiin vartin verran, saunojen välit taitettiin pääosin metsäpolkuja pitkin, yhteensä kävelemistä tuli noin yhdeksän kilometriä. Viimeinen siirtymä oli järven yli, sen sai taittaa veneellä tai uiden.
– Uimaan on päässyt välilläkin, ja kyllä moni on uinutkin. Saunoista noin puolet on järven rannalla, Kari Lahtinen kertoi.
Myös Saunamaratonin ajankohtaa oli muutettu heinäkuisesta keskiviikosta elokuun alkupuolen lauantaihin, mutta edelleen tapahtuman ydin oli tallella; Saunamaraton eli ole kilpailu vaan hyväntuulinen tapahtuma saunomisen ystäville luonnon helmassa.
Tiina Lamminaho
