19.08.2025 | Tilaajille, Toivakka
Rutalahden Letkaliiteri sai perjantaina 8.8. vastaanottaa noin 180 miestä eri puolilta Keski-Suomea. Monet tunsivat toisensa jo aiemmilta miesten illoilta. Tapahtuman järjestäjänä toimi Lions Club Toivakan aktiivinen miesjoukko.
Illan ohjelman pääpaino oli erikoislääkäri Heikki Janhusen puheessa. Hänen lisäkseen puhujina esiintyivät Toivakan kunnanjohtaja Touko Aalto sekä kappalainen Panu Partanen. Musiikista vastasivat Usko Lahtinen, Mirja ja Pentti Könnö sekä Usko Palonen. Laulupuolen hoiti Trio Impressionne: Pekka Pöyry, Veli Vihinen, Veijo Heinonen ja Isto Liimatainen.
Perinteisesti miesten ilta alkoi grillimakkara- ja voileipätarjoilulla. Pian illan juontaja Martti Herman Pisto kutsui väen istuimille ja antoi puheenvuoron erikoislääkäri Heikki Janhuselle. Janhunen aloitti katsauksella terveydenhuollon nykytilaan kysymyksellä: ”Lääkärit Suomessa – riittääkö mikään?”
– Ensimmäinen kunnanlääkäri palkattiin Viitasaarelle vuonna 1882. Vuoden 1910 alussa Suomessa oli jo 159 kunnanlääkäriä, ja 1960-luvun alussa heitä oli 445. Vuonna 1972 voimaan tullut kansanterveyslaki merkitsi kunnanlääkärijärjestelmän loppua.
Janhunen kertoi, että vuonna 1988, jolloin hän valmistui, Suomessa oli reilut 10 000 lääkäriä. Hän kuvasi nykyjärjestelmää, jossa hoidon tarpeen arviointi ja pääsy terveyskeskuslääkärille ovat vaikeutuneet. Hän kysyi, mihin terveydenhuollon varat hupenevat, kun palvelut käyvät yhä vaikeammin saavutettaviksi.
– Keski-Suomen hyvinvointialue on nyt arviointimenettelyssä. Hyvinvointialueella on 60 miljoonan euron alijäämä – ei ihme, että terveysasemia suljetaan. Mihin rahat katoavat?
Janhunen nosti esiin myös ns. ”mummorallin”, eli maakuntamatkailun hoidon saamiseksi.
– Tähän on saatava loppu. Digitalisaatio muuttaa sosiaali- ja terveysalaa, mutta pysyykö osaaminen mukana? Itse haluan kohdata potilaan kasvotusten.
Hyviäkin uutisia oli luvassa:
– Syyskuun alusta yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle yleislääkärille julkisen hinnalla.
Janhunen siirtyi puhumaan vatsavaivoista, jotka ovat yksi yleisimmistä syistä lääkärikäyntiin. Hän kuvasi suolistoa viemäriksi, joka ei ole suora vaan monimutkainen – ja jota on kutsuttu ihmisen toisiksi aivoiksi.
– Hyvinvointi ja ahdistuneisuus vaikuttavat suolen toimintaan, mutta nyt tiedetään, että informaatio kulkee myös toiseen suuntaan. Suoliston mikrobit – bakteerit, sienet ja hiivat – ovat tärkeitä aivoille.
Janhunen kertoi tutkimusmenetelmistä, kuten tähystyksistä, joita hän on tehnyt yli 30 000.
– Ihminen on putki, ja suolisto on pitkä ja merkityksellinen elin.
Hän esitteli myös ultraääni-, tietokone- ja magneettitutkimuksia sekä kapselikuvauksen, jossa kapseli sisältää videokameran. Kapselikuvauksen haittapuolena on, ettei sillä saada koepalaa.
Miehet saivat kattavan katsauksen vatsa- ja suolistosairauksista, niiden hoidosta ja hoitotuloksista.
– Vuonna 2022 aloitettiin suolistosyövän seulonta 60–70-vuotiaille kahden vuoden välein. Vuodesta 2031 alkaen seulonta laajenee 56–74-vuotiaille.
Illan toinen puhuja, kunnanjohtaja Touko Aalto, puhui ajatuksesta ja ajattelemisesta.
– Uskon, että kaikkea toimintaa ohjaa jokin ajatus – visio. Ajattelu on ajatuksen operatiivista johtamista. Tulevaisuus rakentuu toiminnasta, osallistumisesta ja omistautumisesta. Emme olisi täällä tänään, elleivät nuoret miehet olisi 50 vuotta sitten toimineet, osallistuneet ja omistautuneet.
– Kannustan teitä kaikkia tulevaisuustekoihin. Onko sinulla idea, joka lisäisi kunnan elinvoimaa? Osaamista, jota kunta voisi hyödyntää? Ajatus tapahtumasta, joka tulisi järjestää?
Illan päätti kappalainen Panu Partanen puhuen hengellisistä muutoksista.
– Mitä hengellisessä mielessä muutosten tuulet merkitsevät? Toivakan kirkossa on taiteilija Pellervo Lukumiehen maalauksia, joissa Jeesuksella on punaiset housut – hän kuvitteli Jeesuksen 1970-luvun asussa. Jumalan sana ei kuitenkaan muutu, mutta sanoma on tuotava esiin ajassa.
Partanen viittasi Roomalaiskirjeen 12:2 jakeeseen:
”Älkää mukautuko tämän maailman ajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta.”
– Älkää paetko uusia ajatuksia, vaan tutkikaa niitä. Joskus polvemme pettävät, emme jaksa. Jeesuskin kaatui ristinsä painon alla. Me tarvitsemme apua – ja onnemme on siinä, että elämämme ankkuri on laskettu Taivasten valtakunnan rantaan.
Ilta päättyi lauluun Päivä vain ja hetki kerrallansa…
Veikko Ripatti
15.08.2025 | Kiinnitetty, Korpilahti, Tilaajille
Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto maalailee positiivista tulevaisuutta Korpilahden kaupunginosalle.
– On kaupungille eduksi, että on erilaisia alueita. Meillä on ydinkeskusta, lähialueet kuten Palokka ja Keljonkangas, aluekeskukset kuten Tikkakoski ja Säynätsalo sekä Korpilahti, jossa on myös vahvasti maaseutumaista aluetta. Taisi olla niin, että kun maalaiskunta ja Korpilahti liittyivät Jyväskylään 2009, maatiloja ei kaupungin alueella ollut monta, Koivisto sanoo Korpilahti-lehden haastattelussa.
Koivisto tuntee Korpilahden integroitumisen Jyväskylään hyvin, koska oli rakentamassa liitosta virkamiestyöryhmässä. Kaupunginjohtajana hän on ollut vuodesta 2015.
– Muistan, kun käytiin silloisen kaupunginjohtajan Markku Anderssonin kanssa Helsingissä ministeriössä neuvottelemassa liitoksesta. Silloin haettiin ratkaisua Jyväskylän ja Korpilahden maayhteyteen. Ongelma poistui, kun Jyväskylän maalaiskunta tuli mukaan liitosneuvotteluihin ja tarjosi sen maayhteyden. Tietenkin, kun mukaan tuli 35 000 asukkaan maalaiskunta (Korpilahden asukasmäärä on noin 5 000), se vaikeutti neuvotteluja ja lisäsi työtä, mutta loppujen lopuksi saatiin hyvä lopputulos ja palveluille uusi rakenne.
– Mielestäni integraatio Korpilahden kanssa on mennyt hyvin. Toiveissa oli silloin, että tuplaisimme Korpilahden asukasmäärän, mutta se ei ole toteutunut. Ja varmasti on niitäkin, jotka ovat loppuun asti korpilahtelaisia ja jotka haluavat pitää yllä Korpilahti-näkökulmaa. Se on ihan luonnollista, sillä jokainen meistä on kotoisin jostain. Palautetta Korpilahdelta tulee vähän, mutta korpilahtelaiset valtuuston jäsenet tuovat aika ajoin terveisiä. Ja hyvä niin.
– Terveisiä myös korpilahtelaisille näin lehden välityksellä; puolustakaa etujanne ja olkaa yhteydessä, Koivisto sanoo.
Ja sitten tulee niitä hyviä uutisia.
Vireillä on useita kaavamuutoksia. Kärkisten pohjoisrannan osayleiskaava tulee vireille syksyllä. Osayleiskaavan tavoitteena on lisätä vakituisen asumisen mahdollisuuksia Kärkisten ja Iloniemen ranta-alueilla.
Yritystontteja, joita Korpilahti on kaivannut, tulee valtatie 9:n länsipuolelle Korpilahden kohdalle.
– Kaavoittamisen ja tonttien kysynnän osalta on usein kyse muna vai kana -efektistä, kumpi synnyttää kumpaa. Jos kysyntää on, vastataan siihen kaavoittamisellakin. Tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä kertoa, että korpilahtelaiset yrittäjäyhteisöt ovat olleet aktiivisia ja erittäin merkittävässä roolissa Korpilahden kehittäjinä.
– Mielestäni Korpilahti on kehittynyt hyvin. Siellä on monipuoliset palvelut ja ydinkeskustaa on kehitetty hyvin. Keskimaa investoi S-Marketiin ja satama on varmasti yksi Päijänteen hienoimmista. Korpilahti on elinvoimainen ja erityisyytensä säilyttänyt, ja siksi tärkeä Jyväskylälle.
– Mehän emme tiedä, mikä se mahdollinen vaihtoehtoinen tulevaisuus ilman kuntaliitosta olisi ollut. Kunnan talous oli kuitenkin niin huonossa kunnossa ennen liitosta, että vaikeaa olisi ollut. Mielestäni kuntaliitos oli kaikin puolin järkevä ja oikea ratkaisu. Kouluja on toki lakkautettu kaupunkialueella, mutta Korpilahdella on yhä yhtenäiskoulu ja Tikkalan päiväkotikoulu. On myös Mehiläisen terveyspalvelut ja apteekki. Peruspalvelut toimivat.
Ja mikä on Jyväskylän kaupungin taloustilanne?
– Kaupungin talous on kohtuullisessa kunnossa. Olemme toteuttaneet talouden tasapainotustoimet, jotka monella isolla kaupungilla vasta ovat edessä. Tällä valtuustokaudella emme siis pyöri talouden ympärillä vaan keskitymme työllisyyteen ja elinvoimaan.
Ja viimeinen kysymys: onko tullut maistettua Korpilahden pitäjäruokaa veripalttua?
– Pakko myöntää, että ei.
Seppo Pänkäläinen
13.08.2025 | Toivakka, Uutinen
Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus hyväksyi tiistaina yhteistoimintaneuvottelujen tuloksen, jonka myötä aiotut määräaikaiset sulkemiset terveysasemilla ja muissa sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipisteissä peruttiin. Hyvinvointialuejohtaja Jan Tolletin muutetun esityksen mukaan vastaava säästö, arviolta 0,5–1 miljoonaa euroa, saavutetaan vuokratyövoiman käytön asteittaisella lopettamisella.
Alun perin suunnitelmissa oli sulkea määräaikaisesti kymmenen terveysasemaa – mukana myös Toivakka, sekä Joutsan ja Pihtiputaan vuodeosastot syyskuun alusta vuoden loppuun. Näiden sulkujen arvioitiin tuovan yhteensä jopa 650 000 euron säästöt. Aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula totesi, että vuokratyövoiman vähentäminen on kestävämpi ratkaisu kuin toimipisteiden sulkeminen.
Hyvinvointialueen taloustilanne on haastava. Vuoden 2025 alijäämäksi ennakoidaan 64 miljoonaa euroa, ja vuosien 2023–2024 aikana kertynyt alijäämä on jo 255 miljoonaa euroa. Tavoitteena on, ettei alijäämä enää kasva vuonna 2026 ja että se saadaan katettua vuoteen 2030 mennessä.
Säästötoimien vuoksi hyvinvointialue käynnisti kesäkuussa yt-neuvottelut, joiden seurauksena sosiaali- ja terveyspalveluista vähennetään 100 työtehtävää. Lisäksi koko henkilöstö lomautetaan 1–8 päiväksi vuoden 2025 aikana. Tiistaina aluehallitus päätti myös lakkauttaa kolme virkaa ja käynnistää uudet yt-neuvottelut, jotka ovat jo seitsemännet hyvinvointialueen lyhyen historian aikana.
Palveluverkkotyö, jonka tavoitteena on tilakustannusten vähentäminen, on herättänyt huolta siitä, että määräaikaisesti suljettaviksi aiotut terveysasemat, kuten Karstulan uusi sote-asema, eivät välttämättä enää avautuisi uudelleen. Palveluverkkosuunnitelma etenee aluevaltuuston päätettäväksi joulukuussa.
Hyvinvointialue vastustaa myös valtiovallan suunnittelemia muutoksia rahoitusperusteisiin, jotka vähentäisivät alueen rahoitusta muun muassa ehkäisevän toimeentulotuen osalta. Muutoksen arvioidaan vähentävän Keski-Suomen rahoitusta yli 320 000 eurolla. Lisäksi alue vastustaa pelastustoimen rahoitukseen ehdotettuja muutoksia, jotka lisäisivät entisestään talouden sopeuttamistarpeita tilanteessa, jossa palveluiden tarve ei ole vähenemässä.
Niiden kuntien kunnanjohtajat, joita sulku olisi koskenut, ottivat kantaa suunniteltuihin sulkuihin aiemmin tiistaina. Alla kannanotto kokonaisuudessaan:
Kunnanjohtajien kannanotto Keski-Suomen hyvinvointialueen ilmoitukseen sote-asemien ja vuodeosastojen määräaikaisista sulkemisista
Keski-Suomen hyvinvointialue tavoittelee 7,6 miljoonan euron säästöä kuluvalle vuodelle. Nyt ilmoitetuilla sote-asemien ja vuodeosastojen sulkemisilla tavoitellaan tästä vain murto-osaa – arviolta 600 000 euroa sote-asemien määräaikaisilla sulkemisilla ja 16 000–50 000 euroa vuodeosastojen sulkemisilla.
Suljettavien sote-asemien määräaikainen sulkeminen tuottaa keskimäärin noin 60 000 euron säästön per asema. Tämä lyhytaikainen säästö johtaa kuitenkin asukkaille merkittäviin haittoihin. Pidemmät etäisyydet hoitoon lisäävät matkakustannuksia ja vievät aikaa. Kelalle ja yhteiskunnalle syntyy lisää matkakorvauskuluja. Hoitoon hakeutumisen viiveet kasvattavat hoitovelkaa, mikä johtaa myöhemmin raskaampiin ja kalliimpiin hoitojaksoihin. Ensihoidon kuormitus kasvaa, kun kiireettömiä tilanteita siirtyy päivystykseen.
Sulkemisten arvioidut kustannusvaikutukset ovat merkittäviä. Kelan matkakorvaukset nousevat arviolta 224 910 euroon, kun syntyy noin 15 300 ylimääräistä käyntiä ja keskimääräinen lisämatka on 70 kilometriä edestakaisin, mikä merkitsee 1 071 000 lisäkilometriä. Asukkaille syntyy noin 115 000 euroa lisää omakustannuksia ja lähes 23 000 tuntia menetettyä aikaa. Jos kymmenen prosenttia siirtyneistä potilaista viivästyy hoidossa ja kustannus per potilas kasvaa 300 euroa, syntyy 459 000 euron lisäkustannus myöhemmin. Nettovaikutus yhteiskunnalle on tällöin 600 000 euron säästö vähennettynä 224 910 euron matkakorvauksilla ja 459 000 euron hoitovelalla, mikä tekee lopputulokseksi noin 83 910 euroa tappiota. On ilmeinen riski, että toimenpide ei säästä, vaan aiheuttaa nettotappion ja heikentää palvelujen saatavuutta.
Ennen ydinpalveluista leikkaamista on selvitettävä talouden hallinnan perusta. On arvioitava, ketkä voivat tehdä hankintoja ja millä päätösvallalla, onko hankinnat tehty hyväksytyn talousarvion puitteissa ja onko ylityksiin haettu aluevaltuustolta lisätalousarviota tai lupaa talousarvion ylittämiseen.
Erikoissairaanhoidon talousarvioylitykset muodostavat merkittävän osan hyvinvointialueen alijäämästä, ja niiden syyt on selvitettävä. On tarkasteltava, mistä ylitykset johtuvat, onko toimittu hyväksytyn talousarvion puitteissa ja millä keinoilla kustannusten hallintaa on yritetty toteuttaa. Lisäksi on arvioitava nyt esitettyjen lähipalveluiden leikkausten vaikutus erikoisairaanhoidon kustannuskehityksen kasvulle.
Hyvinvointialueen hallinto on käytävä kriittisesti läpi. Viestinnän, lakiasioiden ja muiden tukipalvelujen henkilöstömäärää suhteessa tehtäviin on arvioitava, ja hallinnon päällekkäisyyksiä ja tehottomuutta on purettava ennen kuin säästöjä kohdistetaan lähipalveluihin. On myös käytävä läpi ostopalveluiden kustannuskehitys, ja arvioitava oman tuotannon lisäämisen vaikutuksia suhteessa ostopalveluiden hintaan.
Lisäksi on kartoitettava kaikki käynnissä olevat kehityshankkeet ja arvioitava niiden välttämättömyys nykyisessä taloustilanteessa. Resursseja sitovat hankkeet, joilla ei ole välitöntä vaikutusta hoitoon pääsyyn tai palvelujen turvaamiseen, on keskeytettävä tai siirrettävä myöhemmäksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että ennen lähipalveluiden lakkauttamista tai sulkemista on toteutettava perusteellinen talouden läpivalaisu. Lyhyen aikavälin leikkaukset voivat muutaman kuukauden aikana aiheuttaa suuremmat kustannukset kuin niillä saavutetaan säästöjä.
Kunnanjohtaja Mika Pasanen, Konneveden kunta
Kunnanjohtaja Ari Kinnunen, Pihtiputaan kunta
Kunnanjohtaja Touko Aalto, Toivakan kunta
Kunnanjohtaja Arto Kummala, Petäjäveden kunta
Vt. kunnanjohtaja Maija-Liisa Immonen, Kyyjärven kunta
12.08.2025 | Uurainen
Uuraisten partiolaisten samoajavartio Lentävät lehemät teki heinäkuun alussa vaelluksen Hetta-Pallas-välillä. Mukana oli neljä reipasta 16-17-vuotiasta nuorta ja heidän johtajansa Satu Mansikkaviita. Ryhmä on vaeltanut jo aiemmin monissa lähialueiden kansallispuistoissa. Lähes viikon vaellus tunturissa vaatiikin harjoittelun lisäksi hyvää valmistautumista. Sää suosi vaeltajia, eikä kävelyn aikana satanut tippaakaan. Poroja ei matkalla näkynyt kuin yksi, se teki polulla ohituksen aivan ryhmän vierestä.
Kuva
Partiolaiseksi kasvetaan partio-ohjelman mukaisesti vähitellen ja uusia taitoja opitaan sudenpennusta aikuiseksi asti. Uuraisten partiolaisilla on toiminut viime talven aikana ryhmät kaikissa partion ikäkausissa, mutta kuten monissa harrastuksissa nykyään, vapaaehtoisia aikuisia tarvittaisiin toimintaan lisää, jota ryhmiin voidaan ottaa uusia lapsia myös tulevana talvena. Lippukunnan eli yhdistyksen uutena johtajana aloitti talvella Saija Luodes Lannevedeltä ja hänelle tai muille partion aktiiveille voi ilmoittaa, jos olisi innokas tulemaan mukaan toimintaan (uuraisten.partiolaiset@gmail.com). Uuraisten partiolaisten toimintakausi alkaa Leinikinpuistossa ensi tiistaina klo 18.30. Kaikki uudetkin ovat tervetulleita ottamaan selvää partiotoiminnasta ja ikäkausista. Ryhmät kokoontuvat talven aikana pääsääntöisesti joka toinen viikko tiistai- tai torstai-iltana srk-kodilla ja luonnossa.
Partiolupaus annetaan yleensä itsenäisyyspäivänä, mutta huhtikuun lopussa partioviikolla pidettiin Uuraisilla lippukunnan yhteinen iltanuotio tulevalla laavupaikalla. Siellä oli mahdollisuus antaa lupaus, mikäli ei päässyt mukaan joulukuussa. Mukana oli ilahduttavasti lapsia ja heidän perheitään kaikista ikäkausista.
Muusta toiminnasta kevään ja kesän aikana voi mainita esimerkiksi seikkailijoiden partiotaitokilpailumatkan Punkaharjulle. Mukana oli kaksi joukkuetta, jotka yöpyivät matkalla Savonlinnan seurakuntatalolla. Toinen Uuraisten joukkueista sijoittui kisassa hienosti toiseksi ja kaikki suoriutuivat tehtävistä hyvin.
Saija Luodes organisoi omana partionjohtajakurssin lopputyönään lippukuntaleirin kesäkuussa Saarijärven maisemissa. Mukana oli myös lasten vanhempia ja leiri sujui tuulisista ja sateisista keleistä huolimatta hienosti. Partiossa aikuisenkin on halutessaan mahdollista kouluttautua vapaaehtoistehtävään.
Partiossa onkin mahdollista oppia monenlaisia hyödyllisiä taitoja, joista vähäisin ei ole muiden ihmisten ja luonnon kunnioittaminen sekä vastuun kantaminen omien taitojen ja ikätason mukaisesti.
Kati Toivio
12.08.2025 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan Heiskan vanhalla kyläkoululla vietettiin viime torstaina Rantakalapäivää. Tapahtuman juonsi Eläkeliiton Toivakan yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Hyvönen. Heiskan koulun omistavat nykyisin Anna-Mari ja Jouni Kristola.
– Ostimme tämän kyläkoulun Toivakan kunnalta 13 vuotta sitten. Koululla on aiemmin toiminut mm. Leila Ylösen keramiikkapaja. Olemme tehneet koululla varsin paljon remonttia, esimerkiksi vaihtamalla lämmityksen maalämpöön. Maalämpöputket vedimme Leppäveden puolelle, joten lämpö kotiimme tulee nyt Leppäveden aalloilta, kertoo Anna-Mari.
Rantakalatapahtumassa syödään kala-ateria, joka oli tällä kertaa laktoositon kalakeitto. Keiton oli valmistanut Laukaassa ja Toivakassa toimiva pitopalveluyritys Catering KatinCa. Makoisan kalakeiton ääreen kokoontui yli kuusikymmentä osallistujaa. Heidän joukossaan oli Heiskan kyläkoulun entisiä oppilaita, mm. Senja Koriseva.
– Kyllähän tämä tuttu paikka on, kun tuli koulua täällä käytyä. Tämän koulun penkkejä kuluttivat myös tyttäremme Arja ja Eija, kertoi Senja.
Rantakalatapahtuman järjestäjänä oli Eläkeliiton Toivakan yhdistys, Heiskan kyläyhdistyksen antaessa tapahtumalle vahvan tuen. Heiskan koulun historiikin luki opettajan toimessa elämäntyötään tehnyt Matti Anttila.
– Suomi otti käyttöön oppivelvollisuuden vuoden 1921 oppivelvollisuuslailla, joka määräsi kaikille pakolliseksi vähintään kuusivuotisen kansakoulun oppimäärän suorittamisen. Toivakan päättäjien hyväksyttyä Heiskan koulupiirin, sen piiriin tuli yhteensä 48 kouluikäistä lasta. Heiskan kansakoulu perustettiin vuonna 1921, ja sen piiriin tulivat kuulumaan muun muassa Heiskan, Matara-ahon, Syvälahden ja Majalahden talojen alueet, eli piiri kattoi alueita Leppäveden kummaltakin puolelta.
Aluksi koulu toimi Heiskan talon tiloissa, mutta koulurakennuksen paikkaa alettiin suunnitella jo pian. Sitä suunniteltiin aluksi rakennettavaksi Leppäveden länsipuolelle Peippolan torpan lähelle, mutta päätettiin rakentaa asukkaiden vaatimuksesta järven itäpuolelle. Rakennus valmistui vuonna 1930. Koulu lakkautettiin vuonna 1987, jonka jälkeen rakennusta on käytetty kylätalona vuoteen 2012 asti, josta lähtien se on ollut yksityisessä asuinkäytössä.
Rantakalatapahtuman laulajina esiintyi naiskuoro Vappujen HATS-kvartetti. Lauluina kuultiin mm. hauska Perunan keiton laulu ja Kellä kulta on, sillä onni on… Kvartetin nimi muodostuu laulajien etunimien etukirjaimista. Kvartetissa laulavat Hilkka Heikkilä, Sinikka Aihos, Anna-Mari Kristola ja Terhi Nykänen. Lisäksi musiikkia esitti saksofonilla Olavi Jouttijärvi.
– Jos vaikka vähän sataisikin, niin minkä sade kastelee, sen aurinko kuivailee. Meillä on täällä nyt hyvä olla ja saamme kiitollisuudella nauttia kaikesta tästä, myös ruoasta, jonka nyt siunaamme meille ravinnoksi, totesi Jouttijärvi.
Veikko Ripatti
