Keski-Suomen kunnanjohtajilla painavaa sanottavaa hyvinvointialueelle

Keski-Suomen kunnanjohtajilla painavaa sanottavaa hyvinvointialueelle

Keski-Suomen kaikkien kuntien kunnanjohtajat ja Keski-Suomen maakuntajohtaja ovat laatineet yhteisen kannanoton, jolla ilmaistaan vakavaa huolta Keski-Suomen hyvinvointialueen suunnittelemista rajuista palveluverkkomuutoksista.
Kuntajohtajat painottavat. että Keski-Suomen menestyminen edellyttää kuntien ja hyvinvointialueen hyvää ja toimivaa yhteistyötä. Pienten kuntien asukkaiden palvelutarpeet sekä koulutus- ja harrastusmahdollisuudet ovat yhtä tärkeitä kuin ydinkaupunkiseutujen. Tämän tulee olla keskeinen lähtökohta hyvinvointialueen palveluverkossa. Hyvinvointialueen palveluverkolla ja palvelukyvyllä on olennainen vaikutus kuntien veto- ja pitovoimaan niin asuinympäristöinä kuin yritysten toimintaedellytysten kannalta.
Hyvinvointialueuudistuksen kohdalla sote-kiinteistöt jäivät isolta osin kuntien omistukseen. Tämä ratkaisu ohjaa nyt hyvinvointialueita rajuihin palveluverkkomuutoksiin. Lakkauttamisuhan alla on ennen kaikkea asukkaiden perustason lähipalveluja, vaikka sote-uudistuksen tavoitteena oli panostaa perusterveydenhoitoon, turvata tasavertainen tarpeen mukainen hoitoon pääsy ja sujuvat hoito- ja palveluketjut.
Keski-Suomessa sote-keskuksia on nyt 35 ja hyvinvointialue olisi palveluverkkotyössään kerralla vähentämässä niiden määrän joko 21 tai 16 keskukseen.
Terveysasema saattaisi poistua kokonaan jopa kymmenestä kunnasta. Toivakassa tämä on todennäköistä, mutta myös Uuraisten terveysasema on liipaisimella.
– Korvaaviksi palveluiksi esitetään liikkuvia palveluja 1-2 palveluauton muodossa ja sähköisiä palveluja, mitkä eivät käytännössä nykyisiä lähipalveluja ja niiden vaikuttavuutta vastaa – ja ovat palveluja, joita ei käytännössä vielä edes ole olemassa, ihmettelevät allekirjoittaneet.
Palveluverkkoselvityksessä tavoiteltava palvelujen raju keskittäminen johtaa päivystystoiminnan kuormittumiseen ja erikoissairaanhoidon kustannusten kasvuun, jos ennaltaehkäisevän toiminnan rooli supistuu, kuten käy terveyspalvelujen saavutettavuuden heikentyessä. Siksi tehtävät ratkaisut esimerkiksi sote-keskusten osalta on arvioitava kokonaan uudelleen aidossa vuorovaikutuksessa kuntien kanssa.
Kuntajohtajat kyseenalaistavat myös sen, syntyykö lakkautuksista lopulta säästöjä.
– Erikoissairaanhoidon kustannuskehitys on jo nykyisellään kestämätön. Sairaala Novan kustannusten kasvu vuonna 2023 oli yksinään kymmeniä miljoonia euroja suurempi, kuin palveluverkkoselvityksellä haettava 17 miljoonan euron ”säästö”. Palveluverkkoratkaisut eivät saa johtaa uusiin lisäkustannuksiin ja lisäpalvelutarpeisiin erikoissairaanhoidossa, kannanotosssa todetaan.
Erityisen huolestuttavana Keski-Suomen kunnat pitävät sitä, että palveluverkkoselvityksen ulkopuolelle jää merkittävä osa sotepalveluita, joiden kohdalla hyvinvointialue tekee jo nyt palvelujen tuottamiseen ja sijoittumiseen perustuvia muutoksia. Huomioimatta käytännössä niiden kokonaistaloudellisia ja -toiminnallisia vaikutuksia hyvinvointialueen ja kuntien palvelutoimintaan.
Olennaista on muistaa, että jos muuttoliike kääntyy kunnissa negatiivisempaan suuntaan, niin kyseinen muuttoliike tuskin pysähtyy suureltakaan osin Keski-Suomen rajojen sisälle. Hyvinvointialueen tuleekin arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia omaan tulevaan väestön määrään perustuvaan rahoituspohjaansa, eikä hakea lyhytnäköisiä laskennallisia säästöjä, joiden vaikutukset tulevaisuudessa voivat olla huomattavan negatiivisia juuri hyvinvointialueelle itselleen.
Kunnat päättävän lausuntonsa yhteistyötarjoukseen:
– Loppujen lopuksi, niin kunnan kuin hyvinvointialueen on suunniteltava toimintaansa ja talouttaan asiakas ja asukas keskiössä – ei organisaatiota itseään varten. Vain ne kunnat ja hyvinvointialueet voivat tulevaisuudessa menestyä, jotka aidosti yhdessä toimien koko hyvinvointialueen toiminta-alueella elinvoimaa asukkaillensa ja yrityksillensä luovat. Tässä työssä me kunnat olemme valmiita olemaan mukana.

Hanna Lahtinen

Apteekki on tärkeä lähipalvelu

Apteekki on tärkeä lähipalvelu

Apteekkien palvelujen kehittämis-iltaa vietettiin maaliskuussa Sun Toiveessa Toivakassa.
Tilaisuuden järjestäjänä oli Suomen Apteekkariliitto. Toivakan apteekkari Marianne Wiiri toivotti iltaan saapuneet tervetulleiksi. Illan vetäjinä olivat Tampereen ammattikorkeakoulun valmentaja ja opettaja Tutta Tanttari ja Apteekkiliitosta proviisori Elina Aaltonen.
Paikalle saapunut Toivakan kunnanjohtaja Touko Aalto kertoi, että kunnassa pidetään erittäin tärkeänä omaa apteekkia ja sen palveluja. Asiakasilta toteutettiin pienryhmissä ryhmätyöskentelynä. Ryhmäläisten tuli profiloitua omien, mutta myös perheidensä palvelutarpeiden mukaisesti. Osa-alueina ryhmäkeskusteluissa olivat apteekkien palvelut Ihmiseltä ihmiselle, Ajasta ja paikasta riippumatta ja Elämäntilanteen mukaan.
Näitä eri ryhmiä edustavia ihmisiä haettiin ja heidän osaansa profiloiduttiin. Samalla pohdittiin sitä, miten apteekki voisi huomioida kunkin ryhmän toiveet.
– Tavoite illasta on ollut asiakasprofiilien ja apteekkiasioinnin työstäminen ja kartoitus, visioi Tutta Tanttari.
Elina Aaltonen kertoi, että näissä eri paikkakunnilla järjestetyissä työpajoissa on tullut esille apteekkien lähipalvelun tärkeys pienilläkin paikkakunnilla.
– Apteekkien osaaminen ja asiantuntijuus nousivat voimakkaasti esille myös Toivakassa.
Toivakassa on liikkunut huhuja siitä, että Toivakan apteekki olisi lopettamassa? Tämä ei pidä paikkaansa.
– Toivakan apteekki ja Leivonmäen sivuapteekki eivät ole lopettamassa toimintaansa vaan päinvastoin. Haluamme kehittää apteekkipalveluita ja miettiä voisiko apteekki olla avuksi paikallisten terveyspalveluiden tarjoajana terveyskeskuksen palveluiden supistuessa. Toivakan apteekki toivottaa asiakkaat lämpimästi tervetulleeksi jatkossakin ja ottaa vastaan lisää kehitysideoita, toteaa Toivakan apteekkari Marianne Wiiri.

Veikko Ripatti

Ajatuksia apteekista

Ohessa on brand manager, proviisori Elina Aaltosen Suomen Apteekkariliitosta lähettämästä Toivakan illan yhteenvedosta katkelmia. Ryhmäkeskusteluissa ei ajateltu vain Toivakan apteekkia vaan yleensä apteekkien palveluja. Toivakan apteekki sai ryhmäläisiltä kokonaisuudessaan positiivisen palautteen. Teksti ei siis peilaa Toivakan apteekin puutteita vaan on yleisluontoista pohdiskelua.

Ihmiseltä ihmiselle -profiilissa esille nousivat ikäihmiset
Heille palvelujen tarve on suuri, he tarvitsevat paljon neuvontaa ja ohjausta. Samalla he arvostavat ajankäyttöä palvelussa (kiireettömyys). Heille myös tärkeätä on turvallisuuden tunne, jota omalta osaltaan luo kasvokkainen kohtaaminen apteekissa. He myös toivovat tarvittaessa yhteyttä suoraan apteekista lääkäriin.
Ongelmana ikäihmisille saattavat olla sähköisten järjestelmien hallinnan ja osaamisen puute. He tarvitsevat apua myös reseptien uusinnassa ja voinnin kartoituksessa. Asioinnin rauhallisuus, selkeys, inhimillisyys ovat heille arvokkaita palvelun elementtejä…

Elämäntilanteen mukaan -ryhmässä nousi tarve vanhenevan reseptin uusinnasta.
Tämän ryhmän kohdalla asioimisen nopeus ja helppous korostuu. Yksi toivomus heiltä on rauhallinen ja luotettava keskustelupaikka, jolloin muut asiakkaat eivät kuule. Aktiiviset eläkeläiset tarvitsevat mahdollisuutta asioida muiden menojen ohessa. Sujuva asiointi on heille plussaa. Toiveina heillä on hoidon seuranta, verenpaineen seuranta, rokotukset ja pienet hoitotoimenpiteet…

Ajasta/paikasta riippumatta.
Tähän ryhmään ajateltiin sopivan kiireiset työikäiset ja kaupunkilaiset/vuorotyöläiset. Tärkeäksi heillä nousivat sähköpostitilaukset, tekstiviestikysymykset, mainosposti ja tarjoukset, puhelinpalvelu, apteekin sijainnin mainonta, helppo pysäköinti apteekin lähellä.
Paljon matkustavat toivovat sitä, että pystyvät kotiin palatessaan hoitamaan asiat sujuvasti. He kiinnittivät huomiota myös ajan säästöön. Somea käyttävä nuoriso haluaa nopeaa palvelua. He näkevät tarpeelliseksi sen, että apteekin nettisivuilla olisi esimerkkejä useimmin kysytyistä kysymyksistä.
Liikuntaesteiset / kaukana palveluista asuvat. Heille kotitoimitukset helpottaisivat arkea, kun on paljon hoidon tarvetta.

Lukijan kuva: Mahlamalja keväälle!

Lukijan kuva: Mahlamalja keväälle!

Huikon käsityöpiiriläiset nostavat mahlamaljat keväälle. Huikon käsityöpiiriläiset haluavat lämpimästi kiittää kyläseuraa, joka on mahdollistanut kokoontumisemme kylätalolla rakkaan harrastuksemme ja yhdessäolon merkeissä.

Kuvan otti Leena Lahtinen

Huhtikuussa hulinoidaan nuorten hyväksi Uuraisilla

Huhtikuussa hulinoidaan nuorten hyväksi Uuraisilla

Vapaaehtoistoiminnan ja talkootyön kriisistä puhutaan ja syyttävä sormi osoittaa usein nuoria ja vähän vanhempiakin aikuisia, jotka oravanpyörässä vipeltäessään eivät ehdi sivuilleen vilkuilla. Vaan toisin on Uuraisilla, jossa vapaaehtoistoiminta ei lepää pelkästään eläkeläisten varassa, vaan intoa ja innovatiivisuutta löytyy myös nuoremmista sukupolvista laajalla rintamalla.
Tästä osoituksena tämän kuun lopussa 27.4. vietetään Uuraisten koulukeskuksella HuhtiHulinoita.

Idean isänä voi pitää yrittäjä ja autourheiluharrastaja Ville Tannermäkeä, joka sai nopeasti samanhenkisen porukan innostumaan mukaan ja sitten alkoi tapahtua.
– Olen jonkun aikaa pohtinut hyväntekeväisyystapahtumaa ja sen toteuttamisesta. Jostakin idea tuli haastaa Uuraisten salibandyjoukkueet heidän omassa lajissaan. Sain Uuraisten Autourheilijoilta valtavasti tukea ja se lähti siitä etenemään.
Perustimme ryhmän HuhtiHulinoille, jossa osallisena ovat Satu Pitkänen, Pasi Haarala, Tommi Neuvonen, Niko ja Tiina Virtanen, Jarkko Viinikainen ja Birgitta Hintikka. Pasi ja Satu ovat olleet isossa roolissa tätä tapahtumaa tehdessä, sillä heillä on aiempaa kokemusta tämän kaltaisten tapahtumien järjestämisestä. Nyt voisin kiteyttää tapahtuman ainutlaatuiseksi. Onko vastaavanlaista ennen järjestettykään Uuraisilla? Tällä porukalla on ollut helppo toteuttaa ja viedä projektia eteenpäin, Ville kertoo.

HuhtiHulinat on pitkä ja tapahtumarikas päivä. Koko päivän ajan pelataan salibandyä paikallisten joukkueiden kesken ja turnaus huipentuu otteluun julkkikset vastaan Uurainen All stars.
– Savukoneet on hankittu ja valoshow rakenteilla pelaajaesittelyä varten, joten luvassa on vähän näyttävämpää salibandyviihdettä, lupaa Pasi Haarala, joka on kerännyt varsin mielenkiintoisen ja monilla eri aloilla ansioituneen julkkiskattauksen. Kentälle astelevat ainakin kansanedustajat Sinuhe Wallinheimo ja Ville Väyrynen, alamäkiluistelun maailmanmestari Arttu Pihlainen, mediapersoona Oskari Joutsen, kirjailija Vanha Myrkky eli huumepoliisi evp Timo Lehtonen, kumparelaskija Arttu Kiramo, ralliautoilija Mikko Hirvonen, tubettajat Onkka ja Leevi Ikävalko, salibandyn Suomen mestari Petri Kauko ja maailmanmestari Jonne Junkkarinen, jääkiekkoilija Mikko Kalteva, Putous-näyttelijät Antti Tuomas Heikkinen ja Joonas Kääriäinen, sekä kunnan oma julkimo Juha Valkama.

Uuraisten Urheiluautoilijat ja Uuraisten Urheilijoiden salibandyjaosto yhdistivät voimansa nuorten puolesta ja saivat mukaan monta muutakin yhdistystä, kuten Martat, MLL:n, VPK:n, Partion, 4H:n, Eläkeliiton ja Höytiän kyläyhdistyksen. Uuraisten kunta tarjoaa tilaksi loistavan liikuntasalin ja lukuisat sponsorit tukevat hanketta. Kuvaan asettuivat useammin rattia pyörittävä Ville Tannermäki ja Kuumissa pelaava Mila Turunen.

Julkkisottelun jälkeen pelikenttä muuttuu Liinojen kevätnäytöksen näyttämöksi. Uuraisten Liinoilla on tänäkin vuonna toiminut seitsemän eri lasten ja nuorten voimisteluryhmää ja heille treenikauden huipennus on päästä liihottelemaan yleisön eteen.
– Tapahtuma sopii kaiken ikäisille. Tapahtumapaikalla on paljon muutakin nähtävää, kuten yritysesittelyjä, kirjaesittely, ralliautoja, paloauto, pomppulinna ja kasvomaalausta. Onnenpyörääkin kannattaa pyöritellä kovasti. Näitä ihmetellessä on hyvä nauttia kahvia, leivonnaista ja makkaraa. Samalla kannattaa varoa, ettei tapahtuman oma Pasi-koira syö rapsuttelun yhteydessä makkaraasi, Ville Tannermäki vinkkaa.
Tapahtumaan on vapaa pääsy, mutta halutessaan voi myös kartuttaa hyväntekeväisyyspottia vapaaehtoisella maksulla. Tapahtuman tuotto tullaan käyttämään Uuraisten nuorisotilan nuorten hyväksi heidän toiveitaan ja ajatuksiaan kuunnellen.