15.04.2025 | Tilaajille, Uurainen
Koulukeskuksen yläkerrasta kuuluu iloinen pulputus, joka vain voimistuu, kun portaita kiipeää ylöspäin.
Iltapäivätoiminta, tuttavallisemmin ilttis, on koulun jälkeistä ohjattua toimintaa 1-2-luokkalaisille lapsille sekä 1-6-luokkalaisille erityistukea tarvitseville lapsille. Näissä tiloissa on toimittu jo noin seitsemän vuotta. 4H:n vastuulla toiminta on ollut jo reilusti yli 10 vuotta.
Uuraisilla iltapäivätoimintaa järjestetään arkipäivisin koulupäivien jälkeen kahdessa toimintaryhmässä, Uuraisten koulukeskuksella ja Hirvasen koululla. Höytiän ja Kyynämöisen kouluilta on bussikuljetus koulukeskuksen iltapäivätoimintaan.
– Vanhemmat hakevat lapset pois liukuvasti ennen viittä omiin aikatauluihin sopivasti ja lähellä asuvilla on osalla myös lupa lähteä itse kotiin, kertovat koulukeskuksen ilttiksen ohjaajat Santtu Koivunen ja Heikki Eloranta. Santtu on iltapäivätoiminnan vastuuohjaaja ja Heikin vastuulla taas on myös Harrastamisen Suomen mallin kerhotoiminta. Hirvasella vastuuohjaajana toimii Päivi Saarinen.
Iltapäivätoiminta tukee koulun ja kodin perustehtävää luoda lapselle turvallinen, eheä ja tasapainoinen päivä koulun päätyttyä vanhempien ollessa työssä. Iltapäivätoiminta tarjoaa lapselle huolenpitoa ja mukavaa tekemistä iltapäivisin.
Mukava tekeminen voi olla esimerkiksi majan rakentelua, askartelua, pelailua, sekä ulkoilua. Yhdessä syödään myös välipalaa. Ilttiksessä on käytössä teemaviikot, jotka tuovat mukavasti vaihtelua viikkoihin esimerkiksi retkien, aarteenetsinnän tai juhlien muodossa.
– Vaikka olemme tehneet tätä pitkään, pyrimme myös koko ajan pikkuisen uusiutumaan, Heikki Eloranta sanoo.
Toimintaa toteutetaan perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaisesti. Iltapäivätoiminta tukee lapsen koulunkäyntiä, oppimista ja sosiaalista kehitystä, mutta on lapsen vapaa-aikaa ja toimintaa suunnitellaan sen mukaan yhdessä lasten kanssa.
– Ilttiksessä saa tehdä läksyt, jos vanhemmat niin haluaa, mutta ketään ei pakoteta, Heikki sanoo.
Ilttiksestä pystyy myös helposti käymään erilaisissa kerhoissa tai esimerkiksi soittotunnilla ja palaamaan sen jälkeen ilttikseen.
– Välipalakerho esimerkiksi on ikisuosikki, Santtu lisää.
Hakeminen tapahtuu hakulomakkeella, jonka saa osoitteesta www.uurainen.4h.fi. Täytetty hakemus toimitetaan Uuraisten 4H-yhdistyksen postilaatikkoon. Päätökset iltapäivätoiminnan paikoista tekee Uuraisten kunnan peruspalvelujohtaja ja päätöksistä ilmoitetaan kirjeillä suoraan koteihin. Etusijalla ovat 1. luokan oppilaat ja erityistä tukea tarvitsevat 1-6 luokan oppilaat. Hakuaika on 1.4.-30.4.2025. Paikkaa voi hakea myös haun päättymisen jälkeen, jos ryhmässä on tilaa.
– On hyvä hakea hakuajan puitteissa, jotta saamme kohtuullisen tarkan tiedon tarpeesta jo keväällä. Monissa perheissä tilanteet kuitenkin elää ja saattaa olla, että ilttispaikkaa ei enää tarvitakaan tai sitten havahdutaan vasta kesällä, että lapsihan lähtee kouluun ja ilman ilttistä olisi kotona pitkiä yksinäisiä iltapäiviä edessä, Santtu ja Heikki ovat huomanneet.
Ilttistoiminta on kohtuullisen edullista, maksuluokkia on kaksi: 12 pv tai alle kuukaudessa maksaa 90 euroa ja yli 12 päivää maksaa 120 euroa. Maksut peritään varatun paikan mukaan. Maksu sisältää ohjauksen, välipalan, tarvikkeet, retket sekä vakuutuksen.
Ilttiksen lapsilla on vahva mielipide iltapäiväkerhosta.
– Tämä on paras aika koko koulupäivässä, vakuuttaa Olga.
Kun keväällä Ilttis loppuu, eivät työt Santulla ja Heikillä lopu, vaan silloin alkavat leirit, jotka ovat vielä suunnitteluvaiheessa.
– Ainakin jotain toiminnallista ja mukavaa, se me voidaan luvata!
Hanna Lahtinen
15.04.2025 | Toivakka, Uurainen
Toivakassa ja Uuraisilla keskusta menestyy aina, mutta näissä vaaleissa puolue suorastaan jyräsi. Uuraisten valtuustosta yli puolet on nyt keskustalaisia ja Toivakassakin melkein. Toivakan ääniharava Sinikka Jäntin (kesk) ykkössija oli ylivoimainen. Hän keräsi kaksinkertaisen äänimäärän (123) kakkossijan tässä kisassa saavuttaneeseen Marko Kilpeläiseen (kesk) verrattuna. Hyvin ääniä keräsivät myös nuoret naiset Inka Keteli (sd) ja Johanna Ripatti (kd), kuten myös jo enemmän elämänkokemusta omaava Marjut Valkonen (sd).
Uuraisilla eniten ääniä (141) haravoi valtuuston nykyinen puheenjohtaja Matleena Kivelä (sd) Yli sadan ääneen potin saivat myös Samuli Mattila (kesk), Essi Jokinen (kesk) ja Liisa Stenman-Kässi (kesk).
Suurin menettäjä valtakunnallisesti oli Perussuomalaiset ja paikkoja hupeni myös paikallisesti. Toivakan neljän valtuutetun ryhmä puoliintui, Uuraisilla vähennystä oli vain yhden valtuutetun verran ja valtuustossa yhä neljä edustajaa, kuten myös demareilla, joilla olisi ehkä ollut aineksia isompaankin äänisaaliiseen, jos ehdokkaiksi olisi saatu useampia kuin kaikki läpimenneet.
Toivakassa on nyt puolueita valtuustossa yksi enemmän kuin Uuraisilla, kun vasemmiston Matleena Häätylä jatkaa Varja Oksasen viitoittamalla tiellä. Uuraisilta vasemmistoliiton edustus katkesi, kun Veli Hytösen luovuttua ei löytynyt ehdokkaita. Myöskään eläinoikeuspuolueen ehdokas Maria Böhm ei aivan yltänyt valtuustoon. Vaikka näin vaalien jälkeen puoluepolitiikkaa perataan perusteellisestikin, käytännön valtuustotyössä puoluetaustalla ei ole kovinkaan suurta merkitystä, kummassakaan kunnassa puoluekuri ei ole erityisen tiukkaa, vaan ainakin viime vuosina äänestyksissä on menty omatunto edellä. Vanha kunnon kyläpolitikointi sen sijaan saattaa molemmissa kunnissa nostaa tulevalla kaudella päätään, varsinkin jos kyläkoulujen kohtalot päätyvät valtuustoon saakka.
Uusia valtuutettuja Toivakassa on kahdeksan ja Uuraisilla peräti 12, tosin kaikki heistä eivät kuitenkaan ole ensikertalaisia.
Toivakassa valtuutettujen keski-ikä on 51,4 ja 49,3.
Toivakan vanhin on seitsemänkymppinen Kari Parviainen ja nuorimmat 24-vuotias Juho Torppa ja 25-vuotias Inka Keteli, molemmat toisen polven valtuutettuja.
Uuraisten vanhin on 81-vuotias kotiseutuneuvos Simo Koskinen ja nuorin 28-vuotias Samuli Mattila. 34-vuotiaita valtuustoon ponkaisi neljä, Tanja Tiainen, Essi Jokinen, Aleksi Penttinen ja Heikki Pihlainen.
Molemmissa kunnissa miehiä on tällä kertaa valtuustoissa enemmän.
Aluevaaleissa äänestysprosentti hiukan nousi ja kuntavaaleissa laski. Toivakan Sinikka Jäntti rynni paitsi valtuustoon, niin tällä kertaa myös aluevaltuustoon. Uuraisten ja muiden pienten kuntien terveysasemia viimeiseen saakka puolustaa myös Jouko Nykänen. Aluevaltuustoon valittiin myös Uuraisilla syntynyt Satu Kytölehto (sd) ja Uuraisilla pitkään asunut Toimi Kankaanniemi (ps).
Toivakan kunnanvaltuustoon valitut äänimäärien mukaisessa järjestyksessä:
Sinikka Jäntti KESK, 123
Marko Kilpeläinen (U) KESK, 61
Inka Keteli SDP, 55
Johanna Ripatti KD, 52
Marjut Valkonen (U) SDP, 50
Veli Vihinen KD, 45
Päivi Pitko KESK, 40
Seppo Sirenius SDP, 38
Kari Parviainen SDP, 37
Heidi Hakkarainen KESK, 35
Markku Kauppinen (U) KOK, 30
Mika Mäkelä PS, 30
Matleena Häätylä (U) VAS, 30
Juha Juusela PS, 29
Erkki Ikonen KESK, 28
Samuli Turunen (U) KESK, 28
Satu-Marja Manninen KOK, 28
Janne Karanta KESK, 24
Katriina Markkanen (U) KESK, 23
Juho Torppa (U) KESK, 21
Mikko Salo (U) KESK, 20
Puolueiden kannatusprosentit ja muutokset edellisiin vaaleihin
1. Keskusta, 45,3% (+9,9 %), paikkoja 10 (+2)
2. SDP, 20,1% (+2,2 %), paikkoja 4 (±0)
3. Perussuomalaiset, 11% (−6,4 %), paikkoja 2 (−2)
4. Kokoomus, 9,4% (−2,3 %), paikkoja 2 (±0)
5. Kristillisdemokraatit, 9,1% (−2,1 %), paikkoja 2 (±0)
6. Vasemmistoliitto, 5,2% (−0,4 %). paikkoja 1 (±0)
Uuraisten kunnanvaltuustoon valitut äänimäärien mukaisessa järjestyksessä:
Matleena Kivelä SDP, 141
Samuli Mattila, KESK, 125
Essi Jokinen (U) KESK, 106
Liisa Stenman-Kässi KESK, 106
Timo Karjalainen (U) KESK, 87
Tanja Tiainen (U) PS, 74
Marko Nieminen (U) KESK, 60
Hanna Mäkinen (U) KD, 54
Veli-Matti Arponen SDP, 52
Harri Palonen KESK, 51
Anne Pihl (U) KESK, sit, 48
Jari Flyktman KOK, 46
Kari Lehtonen (U) SDP, 40
Aleksi Penttinen (U) KESK, 40
Petri Huutonen PS, 30
Satu Nieminen PS, 26
Heikki Pihlainen (U) KESK, 26
Joni Leppänen PS 25
Marko Rautiainen (U) SDP, 23
Simo Koskinen (U) KESK, 22
Markku Vanhala (U) KESK, 22
Puolueiden kannatusprosentit ja muutokset edellisiin vaaleihin
1. Keskusta 50,2% (+15,8 %), paikkoja 11 (+3)
2. Perussuomalaiset 18,4% (−6,6 %), paikkoja 4 (−1)
3. SDP 18,1% (−0,9 %), paikkoja 4 (±0)
4. Kristillisdemokraatit 8,3% (−2,5 %), paikkoja 1 (−1)
5. Kokoomus 4% (−1,4 %), paikkoja 1 (±0)
6. Eläinoikeuspuolue 1% (+1 %), paikkoja 0 (±0)
Edit 15.4.2025 klo 15.07 lisätty Tanja Tiaisen nimi 34-vuotiaisiin valtuutettuihin.
Hanna Lahtinen
07.04.2025 | Tilaajille, Toivakka
Käsikello-orkesteri Kide konsertoi 13.4. Toivakan kirkossa klassista ja kevyempää musiikkia käsikelloille sovitettuna Sari Eirtola-Loukolan johdolla.
Sari Eirtola-Loukola sai idean perustaa tällainen orkesteri Jyväskylään. Käsikellot aloittivat toimintansa Jyväskylässä syksyllä 2007 ja alkuun soivat ainoastaan Chimes-soittimet, ”taivaallisen täyteläisen äänen” tuottavat putkikellot. Yhdysvaltalaisen Malmarkin kellotehtaan valmistamilla metalliseoksesta valetuilla käsikelloilla jatkettiin maaliskuussa 2008. Syksystä 2015 eteenpäin Jyväskylän kansalaisopistossa soittava Käsikello-orkesteri Kide on soittanut Sarin omistamilla kelloilla, joita on 3 oktaavia sekä 5 oktaavia chimejä.
– Yksi käsikello vastaa yhtä pianon kosketinta. Pianossa on koskettimia 88 kpl ja tällöin eri äänissä soivia kellojakin on sama määrä. Kellojen koko kertoo soinnun, mitä isompi kello, sen matalampi ääni, kertoo toivakkalainen Jenni Hinttala, yksi orkesterin soittajista.
Soittajan on hallittava samanaikaisesti useita kelloja. Hinttala kertoo soittavansa parhaimmillaan kahdeksaa kelloa yhden kappaleen aikana, joten kelloja joutuu vaihtamaan useasti.
– Monesti on molemmissa käsissäni kaksi kelloa samanaikaisesti, eli tällöin soi käsissäni neljä kelloa.
Toivakkaan saapuu koko käsikello-orkesterimme eli yksitoista kellonsoittajaa.
– Ohjelmassamme on sekä klassista, että kevyttä musiikkia ja säestämme myös yhteislauluja, jolloin yleisökin pääsee mukaan laulamaan käsikelloilla säestettyyn musiikkiin.
Hinttala on Kuopiosta kotoisin ja meni siellä mukaan Kallaveden seurakunnan nuorisokuoroon.
– Kallaveden seurakunnan nuorisokuoroon hankittiin käsikellot ja siitä tämä minun kellonsoitto harrastukseni alkoi. Yhdeksän vuotta soitin Kuopiossa Käsikellokuoro Dolcessa. Vuodesta 2008 alkaen olen soittanut tässä Käsikello-orkesteri Kiteessä.
Käsikellojen historia juontaa 1600-luvun Englantiin. Siellä käsikelloidea syntyi kirkonkellojen soittamisesta. Haluttiin tuoda kellot sisälle, ettei koko kylä häiriinny harjoittelusta.
– Englannista harrastus on levinnyt voimakkaasti Yhdysvaltoihin ja Japaniin ja sittemmin eri puolille maailmaa. Suomessa käsikello-orkestereita on vain viidellä paikkakunnalla, joten tällaisten orkesterien kuuleminen on vielä harvinaista, kertoi Hinttala ja toivoo, että harvinaisilla soittimilla soittavaa orkesteria saapuu kuulemaan suuri määrä Toivakan ja lähiseudun asukkaita.
Veikko Ripatti
07.04.2025 | Tilaajille, Uurainen
Tulevana kesänä Etelä-Uuraisilla sijaitsevassa Jokihaarassa on luvassa monipuolinen ja elämyksellinen tapahtumakokonaisuus, joka tarjoaa jokaiselle jotakin. Ohjelmassa on kulttuuria, musiikkia, taidetta ja liikuntaa, ja tapahtumat levittäytyvät eri puolille kaupunkia.
Pirjo Käpylän valokuvanäyttely sekä Aapo Kässin piirustukset ja muut työt, joiden teemana on ulkohuussi, ovat esillä 27.6.–6.7. Paunetin aukiolla. Liikunnan ystäville on tarjolla ajanotollinen Lean-tos Hike, noin 27 kilometrin juoksu, joka järjestetään lauantaina 28.6. Samana päivänä järjestetään myös Jokhoara Hikkee -vaellus, jossa on eri pituisia reittejä (7, 17, 25 ja 27 km) laavulta laavulle. Osallistujien kesken arvotaan palkintoja.
Heinäkuun alusta lähtien Rompetorilta voi tehdä upeita löytöjä. Yksi tapahtumapäivistä on omistettu korkeatasoiselle ja monipuoliselle musiikkipläjäykselle, johon pääsee 10 euron pääsylipulla. Mukana ovat muun muassa B.O.O.G, Ilja Koivisto, Saija Tuupanen & Aki Metsälä sekä Eikka Eronen ja Taisto Lähteelä.
Viikon aikana on luvassa myös päreiden ja terävien viikatteiden esittelyä sekä videokatkelmia, jotka vievät ajassa taaksepäin noin 30 vuotta. Lauantaina 5.7. valitaan VESTIVAALIN kultakurkku karaokekisassa.
Aapo Kässi lukee Työmiehen eli Mikko Niemisen ja muiden paikallisten kirjoittamia tekstejä Talaksen salissa viikon aikana, ja kuunnelmien jaksot yhdistää Leena Ruotosen runot. Suvi Marttinen kuvaa lemmikkejä lauantaina 5.7. Vestivaalin päätösjuhla järjestetään sunnuntaina 6.7. Ohjelmassa on muun muassa paikallisen kulttuuripersoonan patsaan paljastus elävän musiikin kera. Satu ja Arto Rantasen konsertti Talaksen salissa kruunaa tapahtumaviikon.
Päivien aikana on mahdollisuus myös osallistua metsäjoogaan Karhukivellä ja oppia ruisleivän teon salaisuuksia.
01.04.2025 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisten nykyisestä valtuustosta 11 on uudelleen ehdolla ja peräti 10 päätti, että tämä sai tällä kertaa olla tässä. Luopujia on paljon, mutta niin on myös luopumiseen johtaneita syitä.
Yksi erittäin pitkäaikainen valtuutettu, kristillisdemokraattien Arto Veijonen tunnetaan tunnollisena valtuutettuna, kovin montaa kokousta hän ei tiettävästi vuodesta 1993 alkaen ole jättänyt väliin.
– Kahdeksan kautta valtuustossa on mielestäni riittävän pitkä ura. Lisäksi tulevina aikoina pitäisi käyttää nykyistä enemmän aikaa asioihin paneutumiseen jos haluaisi olla perillä siitä mitä päätetään.
Kollegojaan hän haluaa kiittää.
– Kuluneet valtuustokaudet ovat olleet sopuisaa yhteistyötä yli puoluerajojen. Olemme pyrkineet ajamaan koko kuntaa kehittäviä asioita. Ikävä tulee toisia valtuutettuja, mutta en häviä olemasta ja tulen varmaan pitämään yhteyttä uuden valtuuston jäseniin.
Henkilökohtaisesti olen ylpeä siitä että johtamani tarkastuslautakunta on saanut vuosien mittaan aseman yhtenä merkittävänä kuntamme vaikuttamiselimenä. En ole kokenut mitään asiaa erityisen haastavaksi. Toki on ollut vaikeitakin päätettäviä asioita mutta yhteistyöllä toisten valtuutettujen kanssa asiat on saatu eteenpäin, Veijonen pohdoskelee.
Uusille valtuutetuille hän haluaa sanoa:
– Tarttukaa rohkeasti asioihin ja käyttäkää aikaa ennen kokouksia perehtyen eteen tuleviin juttuihin. Ja yhteistyö toisten luottamushenkilöiden kanssa on tärkeää.
Veli Hytönen on ollut Vasemmistoliiton ainut valtuutettu viime vuodet ja kun hän nyt lopettaa, ei puolueella ole edes ehdokkaita vaaleissa.
– Olen ollut valtuustoehdokkaana kolmissa perättäisissä kuntavaaleissa ja kahdeksan vuotta kunnanhallituksessa. Viime vuonna mittariin pyörähti kolmeneljäsosaa vuosisadasta. Aikoinaan lähdin Uuraisten kuntapolitiikkaan osallistuakseni syntymäkotikuntani kehittämiseen omista arvoistani lähtien. Palasin Uuraisille yli 40 vuoden jälkeen ja olen ollut mukana yhteisön riennoissa vesiosuuskunnassa, kyläyhdistyksessä, urheiluseurassa, kalastuskunnassa mm. Nyt ajattelin jäädä katsomaan sivusta ainakin joksikin aikaa, hän kertoo.
Veli Hytöseltä on totuttu kuulemaan puheenvuoroja, joista kuulee, että asioihin on perehdytty.
– Opiskelu- ja työhistorian kautta olen tottunut perehtymään kirjallisiin asiakirjoihin, laskelmiin yms. ja tuottamaan asiakirjoja ja puheenvuorojen pitoonkin on ollut rutiinia. Ajatus on saattanut katkeilla, mutta puhe ei. Aina en ole osannut saada itseäni ymmärretyksi omasta mielestäni riittävästi esimerkiksi joissakin talousasioissa ja haja-asutusalueen infrastruktuurin merkityksessä. Vesihuollon kehittäminen on epäonnistunut monessa suhteessa eikä esitettyihin vaihtoehtoihin ole haluttu tutustua. Kova vääntö urheilukentän tiimoilta innosti kamppailemaan ja useiden ryhmien yhteistyöllä se saatiin maaliin, Hytönen kertaa.
– Mukavinta on ollut debatointi asioista, omien kantojen esittely ja puolustaminen, vaikka joskus on jäänytkin tappiolle, viimeksi kehittämis- ja talousjohtajan viran perustamisasiassa. Kaikesta huolimatta Uuraisten valtuustossa ja hallituksessa on ollut hyvä ja toisia kunnioittava meininki, eikä alatyyliseen kamppailuun ole sorruttu. Ylpeä voi olla kunnan keskustan ilmeen kirkastumisesta, vaikka tehtävää jää vielä tulevillekin valtuutetuille. En ole tyytyväinen kuntakokonaisuuden kehittämisinnolle. Itse ajauduin panostamaan kunnan tytäryhteisöjen hallinnointiin. Olen ollut valokuituverkon, vuokratalojen ja virastotaloyhtiön hallituksissa ja saattanut Oikarinmäen kiinteistöyhtiön – yksityisen päiväkodin – yhtiöiden hautausmaalle, hän kertoo.
Monessa mukana olleen konkarin kynnet syyhyävät yhä päästä ”hoitamaan asioita” mutta nyt hän toteaa, että aina tulee eteen aika, jolloin pitää ja kannattaa luopua. Neuvoja voi silti aina seuraajille antaa:
– Tuleva valtuutettu, esitä rohkeasti oma kantasi lautakunnissa ja valtuustossa. Mieluummin kehittämismyönteisesti. Olen tavannut päättäjiä, jotka kotikulmilla ja kannattajien piirissä ovat kovasti hoitamassa asioita, mutta istuvat valtuustossa tai lautakunnassa tuppisuina. Ei niin. Surullista on, että oman kunnan kehittäminen ja kuntapolitiikka ei kiinnosta asukkaita.
Demari Sari Rimmi oli viime vaalien ääniharava, jolla on kokemusta myös eduskuntavaaliehdokkuudesta.
– Kahdeksan vaiheikkaan valtuustovuoden jälkeen siirryn politiikan ”vilttiketjuun” voimiintumaan ja uusiutumaan. Ei ole poissuljettua, ettenkö vielä myöhemmin palaisi kuntakentille ehdokkaaksi. Haluan tehdä politiikkaa positiivisella energialla ja iloisella ilmeellä. Viime vaiheissa koin, että omat energisyyden akut ja sinnikkyys kuntapolitiikan kiemuroissa alkoivat olla vähissä. Silloin on viisaampaa siirtyä sivummalle ja antaa toisille tilaa. On aina hyvä, että politiikka uusiutuu.
Sari Rimmi ei ole politiikassa mukana puolivaloilla, vaan hän antaa kaikkensa, mikä joskus voi olla myös kuluttavaa.
-Haastavaa politiikassa on jaksaa yhä uudelleen, kokouskerrasta toiseen toistaa ja perustella niitä asioita, joita pitää tärkeänä, ja joiden tietää myös kuntalaisten pitävän tärkeänä. Muiden poliittisten toimijoiden ja viranhaltijoiden vakuuttaminen tärkeistä asioista on sitkeää työtä. Se voi kestää kuukausia, ja lopputulos ei silti ole taattu. Turnauskestävyyttä siis tarvitaan. Myös asiakokonaisuudet ovat usein suuria, ja asiakirjoihin ja esittelyyn perehtyminen ottaa aikansa, hän miettii.
Yhteisten asioiden parissa toimiminen antaa kuitenkin myös onnistumisen elämyksiä ja ylpeydenaiheita.
– Olen ylpeä siitä, että Uurainen on edelleenkin väestörakenteeltaan nuorekas, elinvoimainen, luonnonläheinen, itsenäinen kunta. Olen ylpeä hienoista kouluistamme ja varsinkin viihtyisistä ja omaleimaisista kyläkouluistame. Siitä, että saimme hienolla yhteistyöllä kuntaan uuden S-marketin. Valtuustokauden aloittaessani 2017 sain olla mukana vihkimässä käyttöön uutta Hirvasen koulua. Kunnan 150 vuotta juhlittiin kuntalaisten kanssa 2018. Kuusi vuotta valtuuston puheenjohtajana oli näköalapaikka, mitä kokemusta arvostan kovasti. Kunnan kokousrutiineja kivempaa on kuitenkin ollut erilaiset kohtaamiset kuntalaisten kanssa. Valikampanjoinnin positiivista ihmisvilinää ja hulinaa jää ehkä eniten ikävä. Koitan kuitenkin parhaani mukaan olla nytkin kampanjoivien tovereiden tukena, Rimmi sanoo ja lähettää terveisiä nykyisille ehdokkaille:
– Tuleville valtuutetuille toivotan avointa mieltä, luottamusta tulevaisuuteen ja asioiden hyvään kehitykseen. Reilun kourallisen sisua ja sitkeyttä, rohkeutta ilmaista oma mielipide, mutta toisaalta kykyä kuunnella toisia ja harkita asiaa rauhassa eri puolilta. Huumori auttaa aina, ja joidenkin asioiden kannattaa antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.
Hanna Lahtinen
