Kantrivaari treenaa konserttiin metsää raivatessaan ja kantoja jyrsiessään

Kantrivaari treenaa konserttiin metsää raivatessaan ja kantoja jyrsiessään

Jyrki Paanasen yritystoiminta on sen verran erikoinen yhdistelmä, että hänelle on helppo keksiä erilaisia määritelmiä kuten laulava metsuri, moottorisahatrubaduuri tai uusimpana konsertoiva jyrsijä.
Jyrsijäksi häntä voi nimittää Rakennus- ja metsäpalvelu Paanaset Oy:n uusimman laitehankinnan vuoksi. Leader JyväsRiihen hieman rahallisesti tukemana yritys on hankkinut kantojyrsimen, joka on todennäköisesti helpoin tapa poistaa häiritsevä kanto pihasta.
– Toinen vaihtoehto on kaivinkone, mutta pelkän yksittäisen kannon takia ei isoa konetta kannata tontille rahdata. Jyrsimellä poistetun kannon kohta häviää olemattomiin muutamassa kuukaudessa, Paananen kertoo.
Hintaa yhden kannon poistolle tulee noin sata euroa ja jos kantoja on useita, niin luonnollisesti yksikköhinta pienenee.
– Ajatus kantojyrsimen hankinnasta tai mahdollisesti toiselta yrittäjältä lainaamisesta on ollut jo yrityksen perustamisesta lähtien. Laite on kuitenkin sen verran kallis, että hetki piti harkita. Tarve kuitenkin kasvaa samassa tahdissa kuin myös pihapuiden kaatopalveluja osataan käyttää. Suosittelen muillekin JyväsRiihen leader-tukien käyttämistä, hän jatkaa.
Pihapuuta ei kannata lähteä itse kaatamaan, ellei ole aivan varma omista metsurintaidoistaan. Ammattilaisella on käytössä paitsi oma tietotaitonsa, myös apuvälineitä, kuten kaadonsuuntain tai kiipeilyvarusteet.

Jyrki Paananen on siis jyrsijä ja metsuri, mutta myös muusikko. Itse hän pitää nimityksestä kantrivaari. Nyt kantrivaari harjoittelee työn ohessa tulevan äitienpäiväkonsertin ohjelmistoa. Perjantai-iltana 9.5. Selma-tilassa hän laulaa äideistä ja äideille.
– Lisäksi myös lapseudesta, sisaruudesta ja monenlaisista ihmissuhteiden kiemuroista. Ohjelmiston olen pyrkinyt valitsemaan niin, että mennään reippaasti tunnelmasta toiseen ja näkökulmia vaihdellen, hän kertoo.
Mukana on jotain tuttua ja omiakin kappaleita, mutta myös aivan uutta ja ennen kuulematonta, tulkintoja Aznavourista Hanhiniemeen.

Tämän haastattelun kolmas pointti on se, että Jyrki Paananen on melko tuore Uuraisten Yrittäjien puheenjohtaja. Vielä hetken hän on myös kunnanvaltuutettu.
– Olo on valtuustovelvoitteiden päättyessä hieman huojentunut ja nyt energiaa on enemmän myös järjestötyöhön. Mietimme yrittäjien hallituksessa, että yhteistyö kunnan kanssa on tärkeää, mutta liian läheistä se ei saa olla. Siksi edellinen puheenjohtaja Samuli Mattila halusi luopua tehtävästä tultuaan valituksi kunnanhallituksen puheenjohtajaksi. Haluaisin viedä yrittäjäyhdistyksen roolia enemmän siihen suuntaan, että se on yhdistys muiden yhdistysten joukossa. Ilahduttavaa on, että hallituksessa on nyt mukana uusia, nuoria jäseniä meidän kokeneempien lisäksi.
Paananen näkee, että uuraislainen yrittäjyys on nousussa ja uusia yrityksiä pulpahtelee ilahduttavasti. Tämä näkyy myös Uuraisten keskustassa, jonka kuolemaa on pitkään pelätty. Juuri nyt esimerkiksi liiketilojen täyttöaste on varsin korkea.
Yhteyden pitäminen kuntaan on hänen mielestään kuitenkin yksi yrittäjäyhdistyksen päätehtävistä kuten kaikkinainen yrittämisen mahdollisuuksien parantaminen ja verkostoituminen.
– Tärkeää on myös yrittäjien vertaistuki, jossa kokeneet yrittäjät voi jelpata nuorempia ja tietoa jaetaan toisten avuksi. Lisäksi on vielä valtakunnallinen tuki esimerkiksi lakiasioissa.
Yrittäjäyhdistykseltä on myös toivottu erilaisten tapahtumien järjestämistä.
– Lähitulevaisuuden suunnitelma on, että lähdemme entistä aktiivisemmin mukaan jo olemassa oleviin tapahtumiin, kuten Valon kylään tai Uuraisten Viikon tapahtumiin. Katsotaan omia tapahtumia ehkä sitten vähän myöhemmin, hän päättää.

Hanna Lahtinen

Ruuhimäen kyläseuralla on uusi puheenjohtaja ja upeasti remontoitu kylätalo

Ruuhimäen kyläseuralla on uusi puheenjohtaja ja upeasti remontoitu kylätalo

Ruuhimäen kylätalolla vietettiin perinteistä Papin torstaita maaliskuun lopussa. Kylätalolle oli kokoontunut kyläläisiä myös naapurikyliltä. Salissa oli juhlan tuntua, kun remontin jälkeen tilat on saatu käyttöön ja tilojen siunaaminen oli ohjelmassa.
Kappalainen Panu Partanen toimitti kylätalon siunaamisen remontin jälkeen. Hän käytti rukoushetken pohjana kodin siunaamiseen kaavaa, koska eräänlaisesta kodistahan on kyse: kaikkien kyläläisten ja tilaa käyttävien yhteisestä olohuoneesta.
Puheessaan Partanen nosti esille kolme seikkaa. Ensiksi hän mainitsi, että kaikki on lahjaa. Vaikka ihmiskädet ovat remontin ahkeroineet, niin mahdollisuudet tällaiseen on suotu ylhäältä Taivaan Isältä. Jokapäiväiseen leipään kuuluvat ruuan lisäksi vaikkapa hyvät naapurit, kyläyhteisö ja yhteiset tilat – tästä kaikesta saamme kiittää tänäänkin.
Toiseksi hän mainitsi, että ihmisiäkin on syytä kiittää. Menneitä sukupolvia, jotka olivat rakennuksen kouluksi urakoineet nopealla aikataululla 1930-luvulla sekä kyläseuran talkoolaisia, jotka olivat tehneet valtavan työn kunnostaessaan tilat pohjarakenteita myöten. Työ on vaatinut sitoutumista, vastuunkantoa ja pitkäjänteisyyttä. Kärsivällisyyttä on tarvittu myös siinä, että avustusbyrokratioista on selvitty. Nyt saamme iloita kauniista ja toimivista tiloista, ja samalla muistaa sen suuren talkootuntimäärän, jota yhteiseen hyvään on käytetty.
Kolmanneksi Partanen kannusti, että tiloja käytettäisiin runsaasti. Kylätalo on tarkoitettu ihmisille. Se luo turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä antaa puitteet monenlaisiin juhliin ja tilaisuuksiin. Tilojen siunauksen tarkoituksena ei olekaan siunata elottomia lattioita, kattoja ja rakenteita, vaan ennen muuta kaikkea elävää, heitä, jotka tiloissa tekevät vapaaehtoistyötä ja niissä vierailevat. Siunauksen tarkoituksena on muistuttaa arvoista ja Jumalan hengestä, joka levittää ympärilleen rauhaa ja hyvää. Kylätalon juhlavissa ja kodikkaissa tiloissa onkin hyvät olosuhteet kaikkien viihtymiseen.
Lopuksi Partanen vielä kiitti kyläseuraa läheisestä yhteistyöstä seurakunnan kanssa ja toivotti menestystä kylätalon toiminnalle.
Tuija Kokko muisteli kouluaikaisia musiikkiopintoja ja bändikokemuksia sekä esitti laulun Täällä pohjan tähden alla.
Hannu Hyvönen kertoi koulun historiasta ja koulurakennuksen muuttumisesta kylätaloksi.
Ruuhimäki-seura perustettiin aikanaan vuonna 1977 koulun lakkautusuhkan alla koulua pelastamaan ja kylää elvyttämään. Ruuhimäki-seura oli Suomen ensimmäinen kyläseura. Koulun toimintaa saatiin jatkettua vuoteen 2009 saakka, jonka jälkeen Ruuhimäki-seura vuokrasi rakennuksen kylätaloksi. Kunnan päivähoito jatkoi vielä tiloissa vuoden 2019 kevääseen.
Kun kunnan toiminta päättyi, Ruuhimäki-seura hankki kiinteistön omistukseensa vuonna 2019.
Remontissa kaksi luokkatilaa on yhdistetty yhdeksi saliksi, johon mahtuu isompikin joukko kerralla ja tarvittaessa vaikka koko kylän väki. Yläkertaan tehtiin verstashuone, jossa voidaan tehdä puutöitä ym. askartelua.
Remontti toteutettiin Maaseutukehitys ry:n Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluvana hankkeena ja toteutus tehtiin pääosin talkootyönä.
Kylätalossa järjestetään monipuolista harrastustoimintaa kyläläisille ja lähiympäristölle. Tilaa vuokrataan esim. kokouksien ja juhlatilaisuuksien pitoon. Talon toivotaan muodostuvat kyläläisten yhteiseksi olohuoneeksi.

Panu Partanen, Hannu Hyvönen

Seppo Sirenius aloitti Ruuhimäki-seuran puheenjohtajana

Kylätalo on remontoitu toimintaa varten ja sitä on tälläkin viikolla reilusti luvassa. Tänä iltana lapset ja lapsenmieliset juhlivat vappua naamiaisten merkeissä ja varsinaisia Ruuhimäen kylätalon tupaantuliaisia vietetään ensi lauantaina klo 16–19. Silloin kylän ylpeyteen saapuu tutustumaan kunnanjohtaja Touko Aalto. Tunnelmaa luomassa on myös paikallinen tanssiorkesteri Waarin baari.
Ruuhimäen kyläseuralla on myös uusi puheenjohtaja. Leena Rouhiaisen työtä jatkaa nyt Seppo Sirenius, joka uusi valtuustopaikkansa juuri käydyissä kuntavaaleissa.
– Kyläseuran ja kylän asiat ovat lähellä sydäntäni ja haluan tuoda niitä esiin myös valtuustossa. Kylien elinvoimaisuus on tärkeää koko Toivakan kannalta. Kyläseuran toiminnasta minulla on vielä paljon oppimista, mutta onneksi on kokeneita ympärillä, iloisin ja avoimin mielin olen aloittamassa, Sirenius sanoo.
Sirenius näkee, että pienten yhdistyksen kannattaa yhdistää voimavaransa aina kun se on järkevää. Hän toivoo entisestäänkin tiivistyvää yhteistoimintaa esimerkiksi metsästysseuran ja vanhempainyhdistyksen kanssa ja tietysti myös Kankaisten kylän, jonka kanssa Ruuhimäki oikeastaan muodostaa kyläparin.
Yhdistystoiminnassa koetaan välillä hiljaisempia ja välillä vilkkaampia kausia, molempia on mahtunut Suomen vanhimman kyläseurankin taipaleelle. Seppo Sirenius toivoo, että upea kylätalo inspiroi yhä vain lisää aktiivista ja monipuolista toimintaa.
– Yhteisöllisyys on voimavaramme, sen huomasi esimerkiksi pääsiäiskokolla, jolle lopulta saatiin pelastuslaitokselta polttolupa ja jossa oli yli 50 osallistujaa. Erityisesti ilahduttivat nuoret miehet Antti ja Joonas, jotka hoitivat kokon jälkivartioinnin mallikkaasti.
Maailmalla Ruuhimäki tunnetaan tietysti rallista. Ensi kesänä heinä-elokuun vaihteessa Ruuhimäen erikoiskoe ajetaan ensin shakedownina ja vielä kaksi kertaa itse rallissa. Tämä tietää ruuhkaa Ruuhimäelle ja kyläseuralle kiireitä.

Hanna Lahtinen

Minun lauluni soivat jälleen Uuraisilla

Minun lauluni soivat jälleen Uuraisilla

Uuraisten Viihdelaulajat tempaisi viime syksynä ja järjesti Minun lauluni -konsertin, joka perustuu suosittuun lauantai-illan ohjelmaan, jossa arvuutellaan, kenen elämän biisistä on kyse. Konsertti oli suuri menestys ja jatkoa toivottiin välittömästi.
Ja toukokuun ensimmäisenä sunnuntaina on luvassa jatkoa. Tällä kertaa idean äiti Heidi Arvonen on koonnut vierasjoukoksi Uuraisilla syntyneitä tai muuten vaikuttaneita, mutta sittemmin muualle muuttaneita, onpa joukkoon saatu muutama ihan oikea julkkiskin.
Siniselle sohvalle Minna Vileniuksen jututettaviksi istahtaa esimerkiksi Päivikki Koskinen, joka on tuttu Puoli Seiskasta ja toiminut myös Ylellä kuuluttajana. Luonnossa viihtyvän Päivikin elämän suuri rakkaus on Uuno-koira.
Niin ikään Uuraisten peruskoulusta on maailmalle ponnistanut toinenkin koiraihminen, Maaretta Tukiainen, jonka taitamien ammattien lista on pitkä ja vaikuttava. Wikipedia tietää kertoa Maaretasta, että hän suomalainen tietokirjailija, sisustusarkkitehti, yrittäjä ja podcast-host. Hän on työskennellyt muun muassa kustannustoimittajana, elokuvakriitikkona, tv-juontajana sekä tv-kanava Subin ohjelmapäällikkönä ja kanavajohtajana vuosina 2001–2011. Koulutukseltaan hän on kasvatustieteiden maisteri, humanististen tieteiden kandidaatti elokuva- ja tv-tieteestä, sisustusarkkitehti SIO, NLP trainer sekä rakentavan vuorovaikutuksen ohjaaja. Hän on opiskellut myös näyttelemistä ja tiedotusoppia. Uusin opittu ala on eläindoulana toimiminen.
Johtajaopettajana Höytiän koulussa puolestaan toimi 90-luvulla Pasi Pohjola, jolloin hän toteutti oppilaiden kanssa esimerkiksi musiikkiteoksen nimeltä Piki on parasta uuden kestopäällystetien kunniaksi. Hieman tunnetumpi Pasi on 35-vuotiaan mieskuoro Semmareiden alkuperäisjäsenenä.
Sohvalle istahtaa myös kenties Suomen kuuluisin Markku ja jos sohvassa on korjaamista, niin eipä ole kauan. Huutokauppakeisarin oikea käsi Markku Saukko on vakiokasvo myös Kynkkälän näytelmäpiirin näytelmissä.
Nuorisolaisia saa edustaa 10 vuotta sitten koulukeskuksen ysiluokan päättänyt Mimmi Ahonen, joka viimeistelee dramaturgian ja näytelmän kirjoittamisen opintojaan Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa. Poikkitaiteellinen Mimmi on myös osallistunut kaksi kertaa Amos Rexin nuorten taiteilijoiden Generation-triennaaliin ja on tamperelaisen esittävien taiteiden kollektiivi Ivan kantavia voimia.
Uuraisten Viihdelaulajat on harjoitellut vieraiden kappaleita jo pitkään, mutta uudelle tasolle noustiin muutama viikko sitten kun mukaan saatiin oma András Szabón johtama Minun lauluni-bändi. Naisvaltaista kuoroa vahvistaa solistina myös Eewert Salmi.
– Bändi tuo volyymia, voimaa, sisältöä ja draivia, Sari Rimmi luettelee ja kiittelee kuoronjohtaja Sari Eirtola-Loukolaa, joka innostuu aina kaikesta, mitä kuorolaiset keksivät ehdottaa.
Esitettävät kappaleet ovat tässä vaiheessa suuri salaisuus, mutta sen kuorolaiset paljastavat, että jälleen mennään tunteiden vuoristoradalla vauhdilla tunnelmasta toiseen.
Tuttuun tapaan, yleisö saa kortit, joihin saa veikata kenen kulloinkin kuultava kappale on. Jokainen konsertti on ainutlaatuinen, mutta Minun lauluni -konsertti varsinkin.
– Tämä on nähtävä paikan päällä sunnuntaina 4.5., uusintaa ei ole edes mahdollista tehdä. Toivottavasti saamme esiintyä aivan täydelle salille, viihdelaulajat toivovat.

Hanna Lahtinen

Uuraisten koulukeskus sai Keski-Suomen ympäristökasvatuspalkinnon

Uuraisten koulukeskus sai Keski-Suomen ympäristökasvatuspalkinnon

Uuraisten koulukeskus on saanut Keski-Suomen ympäristöpalkinto Kolkuttimen 2025. Vihreä lippu -ohjelmassa koulu on ollut mukana jo vuodesta 2011, ja toiminta teeman ympärillä on ollut monipuolista, kekseliästä ja myös hauskaa.

Palkinnon kävivät luovuttamassa Katri Willman ja Anniina Koliseva Keski-Suomen kestävän elämäntavan yhteistyöryhmästä (KYKY) Uuraisten opettajanhuoneessa Vihreä Lippu tiimin vetäjille Anna Leppiniemelle, Juha Silvanille ja rehtori Sami Pasaselle.

Uuraisten koulukeskuksessa lähiluonto on kiinteä osa opetusta aina eskarista ysiluokkaan saakka. Koulupäivien aikana voidaan vierailla vanhassa metsässä, kesantopellolla ja järvellä. Oppilaiden istuttamia puita voi käydä katsomassa puulajipuistossa. Koulusta löytyy myös viherhuone, jossa hoidetaan mm. kasveja, kilpikonnia, vesiliskoja ja viljakäärmeitä. Valinnaisainevalikoimasta löytyy luonto- ja eräkurssit, ja keväisin koulussa nikkaroidaan ja viedään maastoon linnunpönttöjä.
– Koulullamme on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet hyödyntää luontoa opetuksessa. Lähimetsä ja järvi ovat lyhyen kävelymatkan päässä, ja piha- ja niittykasveja sekä eri puulajeja löytyy lähiympäristöstä. Muuttolinnut viihtyvät avoimella pellolla, ja liito-oravakin on nähty oppitunnilla Aittovuoressa, kertoo Vihreän Lipun vastuuopettaja Juha Silvan.
Oppilaat pääsevät tärkeään rooliin toiminnassa ja sen suunnittelussa, sillä koulun Vihreä lippu -raadissa on oppilaita kaikilta peruskoulun luokilta. Esimerkiksi aloite aurinkopaneeleiden hankkimisesta koulun katolle tuli oppilasraadilta.
– Vihreä lippu on vastuullista toimintaa. Järjestetään tapahtumia ja pidetään huolta, että kaikilla on hauskaa ja että ketään ei satu eikä ketään kiusata. Ollaan pidetty päivänavaus luonnon monimuotoisuudesta ja tehty kysely, mitä oppilaat tietävät siitä. Vaihtotorilla kierrätettiin tavaroita, kertovat 7-luokkalaiset Kiira Hurskainen ja Isla Kivelä sekä 5-luokkalainen Eetu Laitinen.

Kolkutin-ympäristökasvatuspalkinto jaetaan noin joka toinen vuosi. Aiemmin palkinnon ovat saaneet Jyväskylän luontokoulu, Hakolan tila, Petäjäveden metsäeskaritoiminta, Mustankorkea Oy, Keuruun ekokylä ja Juho Jäppinen. Palkinto on Samuli Alosen teos ”Kolkutin”. Tänä vuonna palkinnosta tulee kiertopalkinto: kiertoon lähtee alun perin Mustankorkealle vuonna 2017 myönnetty palkinto.
Keski-Suomen nuorisovaltuusto osallistui palkittavien valitsemiseen. KYKY-ryhmä esitteli valtuustolle viisi ehdokasta, joista valtuuston äänestys osoitti selkein numeroin Uuraisten koulukeskuksen ansaitsevan Kolkutin 2025 -palkinnon. Kunniamaininta meni Alkulan päiväkodille ja Äänekoskelle.
– Keski-Suomen nuorisovaltuustossa istuvat ovat sitä ikäluokkaa, joka on kasvanut lapsesta nuoreksi puhelimien kasvaessa samanaikaisesti kiinni käsiin. Ala-asteen luontoretket ovat tutustuttaneet meidätkin luonnon ihmeisiin. Siksi tapa, jolla Uuraisten koulukeskus tutustuttaa oppilaitaan matalalla kynnyksellä lähiluontoon, tuntuu erityisen tärkeältä, sanoo Keski-Suomen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Meeri Nissinen.
Palkinnon myöntää Keski-Suomen ELY-keskuksen asettama Keski-Suomen kestävän elämäntavan yhteistyöryhmä KYKY, joka kokoaa yhteen kestävän elämäntavan oppimiseen ja yhdistämiseen liittyviä tahoja eri puolilta maakuntaa ja eri sektoreilta. Ryhmän jäsenet toimivat niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin parissa.
Palkinnon yhteydessä KYKY-ryhmä haluaa kiittää ja kannustaa kaikkia lasten luontosuhdetta ja luontoyhteyttä vahvistavia kouluja, päiväkoteja, vanhempia ja muita toimijoita. Luontoyhteys tarkoittaa tunnetta ja ajatusta siitä, että on osa luontoa. Sitä vahvistavat mm. luonnossa liikkuminen ja oleilu sekä luonnon tarkkailu ja luontotiedon kartuttaminen. Luontoyhteydellä ja sen vahvistamisella on laajempiakin vaikutuksia: kansainvälinen luontopaneeli totesi viime vuonna, että vieraantuminen luonnosta on yksi suurimmista syistä luontokadon takana.
– Suomen luontopaneelin mukaan ympäristökansalaisuuden vahvistamiseksi on huolehdittava siitä, että kaikki lapset pääsevät luontoon arjessaan – omakohtaiset kokemukset luonnosta ovat yksi tärkeimmistä tekijöistä ympäristövastuulliseksi kansalaiseksi kasvamisessa, kertoo ympäristökasvatusasiantuntija Tanja Tuulinen Keski-Suomen ELY-keskuksesta.
– Siksi kannustamme lähtemään luontoon, vaikka ihan lähelle. Opettajankaan ei välttämättä tarvitse tietää ja tuntea kaikkea – myös yhdessä ihmetteleminen on arvokasta, Tuulinen muistuttaa.

 

Pääsiäinen koskettaa

Pääsiäinen koskettaa

Pääsiäinen on jo näkynyt Uuraisten seurakunnassa monin tavoin.  Pääsiäisvaellukselle osallistui tänä vuonna 508 isoa ja pientä vaeltajaa. Palaute oli positiivista ja yhteinen toive oli, että perinne jatkuu. Myös yhessä nuorisoseuran kanssa järjestetty pääsiäisaskartelu oli suosittu. Seurakuntakodilla ja seurakunnan nettisivuilla on nyt esillä myös Uuraisten kirkkosukkafinalistit, suosikkiaan voi äänestää 15.5. saakka.
Uuraisten seurakunta sai pääsiäisen alla myös hyviä uutisia kirkkohallitukselta. Seurakunta on saanut Uuraisten kirkon ja kellotapulin korjaushankkeisiin kirkkohallituksen myöntämää avustusta 727 400 euroa.
Avustuksen määrä oli uuraislaisille positiivinen yllätys, sillä yhteensä avustuksia haettiin noin 45 miljoonaa euroa eli moninkertaisesti jaettavan rahan määrä. Avustushakemuksia tuli seurakunnilta yhteensä 109 ja avustusta haki 72 eri seurakuntataloutta.
Kirkkohallituksen täysistunto kokoontui 8.4.2025 päättämään valtion rahoituksesta jaettavasta kirkollisen kulttuuriperinnön hoitoon tarkoitetuista avustuksista, jota jaettiin seurakunnille yhteensä n. 7,9 miljoonaa euroa. Lisäksi Kirkon keskusrahastosta myönnettiin korjausavustuksia yhteensä noin 1,1 miljoona euroa.
Saatu avustus vahvistaa, että Uuraisten kirkon ja kellotapulin maalaus- ja korjaushanke toteutuu ja suunnitelman mukaiset työt aloitetaan touko-kesäkuun aikana ja niiden on määrä olla valmiina marraskuun puolessa välissä 2025.