25.03.2026 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisilla vietettiin viime viikolla oikeaa turvallisuuden teemaviikkoa, vaikkakaan ei erityisen suunnitelmallisesti. Kolme erillistä, mutta teemaltaan samankaltaista tapahtumaa sattui peräkkäisille päiville.
Tiistaina Höytiän koululla pelastuslaitoksen turvallisuuskouluttaja ja pelastuskoira-aktiivi Maarit Rokkamäki piti varautumisluennon Höytiän kyläyhdistyksen väelle. Naapurikylältä Ylä-Kintaudelta saapunut Maarit havahtui viime syksynä itsekin siihen, että pidemmän sähkökatkon sattuessa kohdalle, on arjen turvataidoissa isoja eroja riippuen kansalaisen iästä.
Siinä missä nuoremmille voi tulitikun raapaiseminen olla aivan kokeilematon taito, vanhemmalle väelle tuottaa vaikeuksia esimerkiksi kännykän lataaminen autossa.
– Myös akkupankit ja muut varavirtalähteet ovat monille yllättävän vieraita. Niitä kannattaa pitää arjessa käytössä ja ladattuina, niin tosi tarpeen tullen ovat sitten tuttuja ja saatavilla, Rokkamäki totesi.
Kyläyhdistyksen tilaisuudessa kun oltiin, niin sekin tosiasia todettiin ääneen, että yhteisöllisyys on turvallisuutta. Kyläilykulttuuri on maaseudultakin katoamassa, mutta varsinkin naapurissa asuvan ikäihmisen tunteminen on tärkeää. Jos sähköt katkeaa tai muu kriisi yllättää, niin on hyvä, jos käy tarkistamassa, että naapurissa on kaikki hyvin, kantaa tarvittaessa polttopuita tai auttaa muuten. Kyläyhdistykseltä löytyy myös aggregaatti kriisitilanteessa lainattavaksi.
Ylä-Kintauden ja Höytiän kylillä on alustava ajatus myös oman kyläradion kehittämisestä poikkeustilanteita varten.
– Ainoastaan Korpilahdella Keski-Suomessa tällainen toimii, mutta itärajalla ne ovat paljon tavallisempia, Rokkamäki kertoi.
Vaikka Höytiä on oikea lintukoto, Tikkakosken läheisyys näkyisi sotilaallisen kriisin yllättäessä.
– Esimerkiksi liikenne kylän halkovalla tiellä lisääntyisi huomattavasti, jos nelostie suljettaisiin, tiesi Teijo Haapakoski kertoa.
Seuraavana päivänä Uuraisten keskusta täyttyi paloautoista, vaikka missään ei palanut. Kyseessä oli 8-luokalaisille suunnatun NouHätä! pelastustaitokampanjan vuosittainen aluekilpailu, joka järjestettiin tänä vuonna Uuraisilla siksi, että viime vuonna koulun joukkue voitti aluekilpailun ja sijoittui finaalissa Kuopiossakin hienosti viidenneksi.
– Salissa on teoriakoe ja rasteja on eri puolilla koulua, tällainen rastityyppinen kokonaisuus sopii nuorille tosi hyvin. Joukkueita on mukana 14 eri koulusta, vastuuopettaja Anne Lindeman kertoi.
Myös tänä vuonna Uuraisten joukkue Kiira Hurskainen, Alina Lausamo ja Amanda Mattila selvittivät tiensä hienosti jatkoon.
Kiira ja Alina ovat palokuntaharrastajia myös vapaa-aikana.
– Äiti näytti joskus mainosta palokunnasta ja olin heti, että tuonne minä haluan, piti vain odottaa, että täytin 12, Kiira kertoo.
– Uuraisten VPK:n palokuntanuoret ottavat taas uusia jäseniä mukaan toimintaan, kokoonnumme torstai-iltaisin. Opittelemme palokunnan ja pelastustoiminnan perustaitoja ja harjoitelemme ensiapua, sammutusta ja turvallisuustaitoja. Nuo kaikki ovat taitoja, joista on hyötyä koko elämän ajan, Kai Lehtimäki Uuraisten VPK:sta vinkkasi.
Palokuntanuoria on kouluttanut jo vuosikymmenet Mika Moilanen, joka seuraavana päivänä, torstaina oli vieraana ikäihmisille suunnatussa Arjen turvallisuus -tilaisuudessa.
– Meille olisi ideaali tilanne, että olisi noin 20 nuorta, puolet vanhoja ja puolet juuri aloittaneita nuoria, silloin opetus on selkeintä järjestää. Enimmillään nuoria on ollut 35 ja se alkoi olla hiukan työlästä, kun koko porukka ei mahtunut edes autoihin. Iso ilo on aina kun joku nuorista jatkaa pelastusalalle opiskelemaan, Mika Moilanen kertoo.
Arjen turvallisuuden uhka vaanii yhä useammin myös verkossa, jota myös ikäihmiset sujuvasti käyttävät.
– Kuka tahansa voi joutua huijauksen uhriksi, nuori tai vanha. Huijaukset muuttuvat koko ajan taitavammiksi ja vaikeammin tunnistettaviksi ja niiden tutkiminen on melkoista kilpajuoksua. Nyt huijarit ovat ottaneet käyttöön myös tekoälyn. Ensimmäinen toimenpide on sähköpostissa tarkistaa, mistä osoitteesta sähköposti on laitettu ja välttää klikkaamasta mitään linkkiä, maalaispoliisi Jouni Rinne totesi.
– Myös poliisina voi esiintyä huijareita. Minuakin usein epäillään puhelimessa ja se on vain hyvä asia. Turvatili, on yksi sellainen sana, mitä pitää aina varoa, henkilökohtaisia pankkitietoja ei ikinä kysellä puhelimessa, hän painotti.
Tilaisuuden lopuksi esiintyi Mikael Happonen.
25.03.2026 | Tilaajille, Uurainen
Jaakko Koivusella on kokemusta kuulolaitteen käytöstä pitkältä ajalta ja käytössä on jo kolmas laite. Laitteista on ollut paljon apua, mutta nyt ongelmana oli taustahälyn voimistuminen liikaa. Tähän ongelmaan hän tuli hakemaan apua Leena Häkkiseltä.
Uuraisilla on ollut noin vuoden ajan tarjolla kuulonhuoltopalvelua ikäihmisille oman yhdistyksen kerhon yhteydessä. Eläkkeellä oleva saarijärveläinen terveydenhoitaja Leena Häkkinen on tavattavissa kuukausittain. Vastaanotolle voi tulla, vaikka ei eläkeläiskerhoissa kävisikään.
– Jo töissä ollessani olin paljon tekemisissä ikäihmisten hyvinvointiasioiden kanssa: mittailin verenpaineita, opastin ja neuvoin. Kun jäin eläkkeelle kymmenisen vuotta sitten, minut pyydettiin mukaan Saarijärven kuuloyhdistyksen toimintaan ja Kuulokerhoon. Koska asun lähellä Uuraista, mietin, että voisin käydä myös täällä hoitamassa kuuloasioita. Jyvässeudun Kuulo ry:ssä oltiinkin myötämielisiä, ja nyt olen käynyt seurakuntakodilla ja Selmassa sekä Eläkeliiton että Eläkkeensaajien kerhoissa. Tämä on minun tapani tehdä vapaaehtoistyötä ja todella mukavaa, Leena Häkkinen kertoo. Lisäksi hän toimii aktiivisesti Saarijärven SPR:ssä.
Perjantaina 13. päivä hän saapui seurakuntakodille.
– Kynnys on niin matala kuin olla voi, yhtään ei tarvitse miettiä, onko asia riittävä. Tulen sitä iloisemmaksi, mitä enemmän kävijöitä on, hän kertoo.
Leena ei testaa kuuloa, mutta opastaa, neuvoo ja huoltaa sekä myy tarvikkeita kuulolaitteisiin, kuten letkuja ja puhdistusnauhaa, sekä vaihtaa niihin paristoja.
– Moni tulee ihan vain kyselemään, mitä minun pitäisi tehdä, kun olen huomannut kuuloni heikkenevän.
Tätä asiaa ei kannata lykätä, vaikka moni niin tekee. Kotona on helppo lisätä ääntä televisioon tai puoliso alkaa puhumaan kovempaa aivan vaistomaisesti. Jostain syystä silmälasien hankintaan on huomattavasti matalampi kynnys kuin kuulolaitteeseen. On aivan luonnollista, että kaikki aistit heikkenevät iän myötä.
– Meillä on oikeus kuulla, saada apua ongelmiin ja tarvittaessa saada kuulolaite. Tänä päivänä kuulolaitteet ovat tosi huomaamattomia. Eivätkä ihmiset kiinnitä niihin sen enempää huomiota kuin silmälaseihinkaan. Nuorilla, joilla on kuulolaite, se on usein aivan kuin koru ja koristeltu itselle sopivaksi, Leena Häkkinen kertoo.
Hoitopolku kuulo-ongelmissa menee niin, että ensin terveyskeskuslääkäri tutkii ja hänen lähetteellään saadaan aika Novan kuulokeskukseen tarkempiin tutkimuksiin. Siellä korvakappale sovitellaan ja sitten saa oman kuulolaitteen. Kuulolaite on asiakkaille ilmainen.
– Kuulolaite on helppo apuväline, mutta vaatii hieman totuttelua. Liian monella kuulolaite on keittiön kaapissa, kun sen pitäisi olla korvassa. Kun sen käyttöön oppii, elämänlaatu paranee varmasti, Leena lupaa.
Kuuloliitolla on muitakin matalan kynnyksen palveluja, kuten Kuuloauto, joka kiertää maakunnassa.
Hanna Lahtinen
25.03.2026 | Tilaajille, Toivakka
Siivouspalvelu Hehkuva on uusi toivakkalainen yritys, jonka takaa löytyy ahkera nuori nainen, Iida Oittinen. Yritys on tällä hetkellä sivutyö, sillä Iida valmistui tammikuussa oppisopimusopiskelujen kautta klinikkaeläinhoitajaksi ja jatkaa töitä Jyväskylän eläinsairaalassa.
Yrityksen hän perusti jo noin vuosi sitten, mutta on aloitellut toimintaa varovaisesti. Nyt keväällä kalenterissa olisi tilaa uusillekin asiakkaille. Tähän asti asiakkuudet ovat löytyneet lähinnä tuttujen ja puskaradion kautta.
– Työ eläinklinikalla on kolmivuorotyötä, ja siihen on helppo yhdistää kotisiivouksia, kun olen välillä arkipäivisin vapaalla. Päivystystyössä kohtaan joskus henkisesti aika raskaitakin tilanteita, ja on hyvä päästä tuulettamaan aivoja siivoamalla, Iida Oittinen kertoo.
Joutsalaissyntyinen Iida on asunut Toivakassa kolmisen vuotta ja tykästynyt paikkakuntaan niin, että osti viime kesänä puolisonsa kanssa omakotitalon. Perheeseen kuuluu myös kolme kissaa ja kaksi koiraa.
Siivousala on ollut Iidalle luonteva valinta aina, ja hän on tehnyt alan töitä opiskelujen ohessa. Käytössä on laadukas, ammattitasoinen välineistö aina tekstiili- ja painepesureita myöten.
– Minusta on kuva noin kuusivuotiaana pesemässä ikkunoita. Siivouksessa parasta on se, että työn jäljen näkee heti. Lisäksi oman yrityksen kautta olen huomannut, miten tärkeää iäkkäämmille asiakkaille on jutella hetki ja juoda vaikka kahvit siivouksen lomassa. Siivouksen lisäksi voin auttaa esimerkiksi kaupassa käynnissä tai muussa asioinnissa.
Siivoustyö oli pitkään aliarvostettua, mutta esimerkiksi somen myötä siitä on tullut jopa trendikästä, ja alalle tulee paljon uusia yrittäjiä.
– Tarjontaa on, mutta uskon, että tarvetta riittää. Lika ei tästä maailmasta lopu, ja etenkin tällaisilla paikkakunnilla, missä ikäihmisiä on paljon, siivous- ja muun auttamispalvelun tarve kasvaa jatkuvasti, Iida sanoo.
Auttaminen onkin Iidalle työssä tärkeintä. – Siivoustyössä pystyn auttamaan ihmisiä, ja eläinklinikalla autan eläimiä.
Ikäihmisten lisäksi Iida kannustaa myös lapsiperheitä käyttämään siivoojan palveluja.
– Vaikka perussiivouksen ehtisi tehdä itsekin, esimerkiksi keittiön tai kylpyhuoneen syväpuhdistus kannattaa antaa ammattilaisen hoidettavaksi ja käyttää se aika vaikka perheen kanssa olemiseen.
Kotisiivousten lisäksi Iida tekee muuttosiivouksia, joissa ammattilainen on usein tehokkaampi ja järjestelmällisempi kuin muuttokiireiden keskellä oleva asukas.
Lopuksi Iidalla on yksi toive nykyisille ja tuleville asiakkailleen:
– Älkää siivotko ennen siivoojan tuloa. On paljon mielekkäämpää tulla paikkaan, jossa oikeasti riittää siivottavaa.
siivouspalveluhehkuva.com
Hanna Lahtinen
17.03.2026 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen, Uutinen
Keski-Suomen hyvinvointialue kilpailutti neljän alueen ikääntyneiden päiväaikaisen kotihoidon palvelutuotannon. Määräaikaan eli 24.2. mennessä tarjouksen teki kahdeksan palveluntuottajaa. Palveluntuottajaksi on valittu Viitasaarelle Kotipalvelu Mehiläinen Oy, Pihtiputaalle KoskiHoiva Oy, Laukaaseen Kotipalvelu Mehiläinen Oy ja Uurainen–Tikkakoski-alueelle Mattilan Hoivapalvelut Oy.
– Tosi huippua, että paikallinen toimija pärjäsi noinkin isossa kilpailutuksessa. Pientä toiveikkuutta oli ilmassa, mutta kyllä päätös oli silti iloinen yllätys, toimitusjohtaja Samuli Mattila sanoo.
Keski-Suomen hyvinvointialue on jo tuottanut monituottajamallilla kolmen alueen kotihoidon keväästä 2025 alkaen. Kumppanuusmallin laajentaminen sisältyy hyvinvointialueen tämän vuoden talousarvioon, josta aluevaltuusto päätti joulukuussa.
Kyse on säästöjen hakemisesta, mutta tässä tapauksessa palvelujen taso ei ole heikkenemässä, vaan mahdollisesti päinvastoin, sillä varsinkin pienelle paikalliselle toimijalle on yrityskuvankin vuoksi tärkeää tuottaa hyvää ja ihmisläheistä palvelua.
– Tunnen vahvaa vastuuntuntoa. Nyt ei voi mennä suuren organisaation taakse piiloon, vaan tässä tapauksessa tuotteella on kasvot, Samuli Mattila naurahtaa.
– Yrityksen tavoitteena on rakentaa paikallisesti merkittävä kokonaisvaltaisen hoivan yksikkö, jossa palveluketjut toimivat myös yrityksen sisällä. Tämä sopimus tuo yrittämiseen ainakin kahdeksi vuodeksi vakautta ja lisää voimavaroja kehittää laatua, hän jatkaa.
Valittujen palveluntuottajien on tarkoitus aloittaa 1.6.2026 alkaen päiväaikainen, eli kello 6–22 välille ajoittuva kotihoito. Kotihoito näillä neljällä alueella tuotetaan jatkossa monituottajamallilla hyvinvointialueen ja palveluntuottajien yhteistyönä. Hyvinvointialue tekee sopimukset palveluntuottajien kanssa, kun hankintapäätös on saanut lainvoiman. Sopimukset ovat kahden vuoden määräaikaisia ja jatkuvat määräaikaisen sopimuskauden jälkeen toistaiseksi voimassa olevina molemminpuolisella irtisanomismahdollisuudella.
Asiakkaiden kotihoidon palvelut jatkuvat kuten ennenkin, ja pääsääntöisesti tutut hoitajat jatkavat alueilla.
– Alkuvaiheen tavoitteena on toteuttaa vaihdos niin, että asiakkaat eivät asiaa edes huomaa, ja jatkossa kehittää hyvästä yhä parempaa. Tulevina vuosina palveluntarve vain kasvaa myös Tikkakoski–Uurainen-alueella, ja siksi palvelua yritetään kehittää siihen suuntaan, että työntekijä olisi mahdollisimman paljon asiakkaan luona ja muuhun, esimerkiksi hallinnolliseen työhön käytettävää aikaa olisi mahdollisimman vähän, Samuli Mattila sanoo.
Kilpailutuksen kohteena olleiden kotihoidon neljän alueen henkilöstö siirtyy valituille palveluntuottajille liikkeenluovutuksella.
Monituottajamallissa yksityinen palveluntuottaja tuottaa päiväaikaisen kotihoidon, ja hyvinvointialue vastaa edelleen muista kotihoidon palveluista, kuten etähoivasta, turva-auttajapalvelusta sekä yöhoidosta. Lisäksi hyvinvointialue vastaa edelleen asiakasohjauksesta, palvelutarpeen arvioinnista, palvelupäätöksistä ja asiakaslaskutuksesta.
– Yhteistyö on hyvin aktiivista, mikä tarkoittaa yhteistyötä lääkäripalveluissa, fysioterapiassa ja yöaikaisen kotihoidon palvelutarpeissa. Me tehdään rai-arviointi puolivuosittain tai voinnin muuttuessa ja Hyvaks tekee palveluista päätökset rai-arvioinnin pohjalta, Samuli Mattila sanoo.
– Asiakkaat ovat yhteisiä ja heidän palvelunsa toteutetaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti hyvässä yhteistyössä. Kumppanuus on yhdessä tekemistä, kehittämistä, ratkaisujen etsimistä ja oppimista, palvelupäällikkö Kaisa Oikari hyvinvointialueelta lisää.
– Monituottajamalli on toimintansa aikana osoittautunut toimivaksi ja kustannustehokkaaksi tavaksi tuottaa kotihoitoa, ja olemme saaneet siitä paljon kiitoksia myös palveluntuottajilta, erityisesti yhteisen tekemisen osalta. Myös asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, palvelujohtaja Maarit Raappana selvittää.
Mattilan Hoivapalvelut laajenee tämän vuoden aikana merkittävästi, sillä Uurainen–Tikkakoski-alueen kotihoivan lisäksi sen vastuulle siirtyy ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö Sumiaiskoti. Tämä tarkoittaa noin 20 henkilötyövuoden lisäystä ja liikevaihtoon reilun miljoonan euron kasvua. Kesäkuussa Mattilan Hoivapalvelujen palkkalistoilla on noin 85 työntekijää.
Hanna Lahtinen
17.03.2026 | Tilaajille, Toivakka
Suvi Kallio on parturoinut toivakkalaisten hiuksia nyt noin viisi kuukautta. Hänen yrityksensä ParturiSuvi toimii samoissa tiloissa parturi-kampaaja Janette Ruokosen kanssa.
Suvin tiedustelu vapaasta parturin paikasta osui täydelliseen aikaan. Samassa tilassa pitkään työskennellyt Paula Hytönen oli jäänyt kokonaan eläkkeelle ja toinen tuoli oli vapautunut.
Ennen Toivakkaan siirtymistä Suvi ehti työskennellä neljä vuotta Jyväskylässä. Alun perin hän on kotoisin Kemistä, ja Keski-Suomeen hänet toi mies Joutsasta. Koti on ollut jo muutaman vuoden ajan Toivakassa.
– Toivakka on mukavasti Joutsan ja Jyväskylän välissä, ja olemme kyllä viihtyneet. Tulee vähän oma kotikylä mieleen. Yritystoimintakin on alkanut hyvin; tuntuu, että Toivakassa on tarvetta miesten hiuksiin ja parran muotoiluun keskittyneelle parturille. Jonkin verran minulla käy myös vanhoja asiakkaita Jyväskylästä, Suvi kertoo.
Toivakassa on nyt mahdollista saada myös amerikkalainen parranajo, mikä on silkkaa hemmottelua.
– Siinä ajetaan parta perinteisesti veitsellä, käytetään lämpimiä pyyhkeitä ja laadukkaita hoitotuotteita, Suvi luettelee.
Suvilla on sekä kampaajan että parturin koulutus, mutta parturiksi hän erikoistui muutettuaan Jyväskylään, kun huomasi sillä puolella olevan paremmin töitä.
– Parturipuoli on aina ollut enemmän omalla mukavuusalueella, joten päätös oli helppo. Leikkaan myös naisten hiuksia, mutta parturileikkaajan kädenjälkeni on skarppi ja kulmikas. Jos haluaa pehmeyttä, kannattaa varata aika esimerkiksi Janetelle.
Parran hoitaminen hiustenleikkauksen yhteydessä tai erikseen on kasvava trendi varsinkin nuorempien miesten keskuudessa.
– Myös parrat ovat lisääntyneet. 2000-luvun alussa haluttiin olla siloposkisia, ja parta miellettiin jopa epäsiistiksi. Muoti kuitenkin muuttui, ja samalla partoja on alettu myös hoitaa. Nyt suosiossa on täysparta, joka on kulmikas ja siististi häivytetty.
ParturiSuvin hyllyssä olevat tuotteet henkivät miehisyyttä; hollantilaisen Reuzelin shampoot näyttävät lähes juotavilta.
– Erityisen tyytyväinen olen suomalaiseen Partawa-sarjaan. Sitä en ainakaan ole vaihtamassa.
Häät tai muut suuret juhlat ovat hetkiä, jolloin omaan ulkonäköön panostetaan tavallista enemmän. Kampaaja on useimpien morsiamien apuna suureen päivään valmistautuessa, mutta sulhasilla ei aivan yhtä usein.
– Mielelläni laitan sulhasten hiukset ja parrat kuntoon. Se on itsellenikin sellainen hifistelypäivä, jolloin käytetään veistä ja varmistetaan, ettei yksikään karva sojota.
Vaikka kalenteri on Toivakassa alkanut täyttyä, mahtuisi siihen vielä asiakkaita lisääkin.
– Tervetuloa tutustumaan, Suvi Kallio toivottaa.
Hanna Lahtinen
