07.11.2025 | Lue ilmaiseksi, Toivakka
Oravasaaren uusi eritasoliittymä Nelostiellä Jyväskylässä otetaan osittain käyttöön maanantaina 10. marraskuuta 2025. Liikenteelle avataan neljästä rampista kaksi. Toista ramppia pitkin pääsee liittymään Haukanmaantieltä valtatielle pohjoisen suuntaan ja toisesta puolestaan nousemaan valtatieltä pohjoisen suunnasta tultaessa Haukanmaantielle.
-Rakentaminen on edennyt suunniteltua nopeammin, ja pääsemme avaamaan eritasoliittymän osittain jo marraskuussa. Etelän suunnan rampeilla pohjaolosuhteet vaativat rakenteille painuma-ajan talven yli ennen viimeisten pintojen rakentamista, ja viimeistelytyöt tehdään näiltä osin kesäkaudella 2026. Kokonaisuudessaan eritasoliittymä otetaan käyttöön ensi vuonna”, kertoo projektipäällikkö Juha-Pekka Hämäläinen Väylävirastosta.
Valtatieltä pääsee siirtymään rinnakkaistielle Oravasaaren kohdalla
-Uusi eritasoliittymä tuo kaivatun yhteyden 21 kilometrin mittaiselle moottoriliikennetien osuudelle, jolla ei ole ollut yhtään liittymää. Liittymä helpottaa asukkaiden arkea ja lyhentää matka-aikoja, kun valtatieltä pääsee siirtymään Haukanmaantielle. Myös pelastuslaitoksen ja poliisin yhteydet alueella paranevat. Lisäksi valtatien mahdollisissa häiriötilanteissa liikenne voidaan ohjata kulkemaan rinnakkaistien kautta, Hämäläinen sanoo.
Samassa yhteydessä on parannettu Haukanmaantietä maantien 644 liittymän ja Oravasaaren risteyssillan välillä, jotta yhteys palvelisi kasvavaa liikennemäärää sekä raskasta liikennettä. Työt Haukanmaantiellä ja Oravasaarentiellä saatiin valmiiksi lokakuun lopussa. Haukanmaantietä levennettiin, ja sen rinnalle rakennettiin jalankulun ja pyöräilyn väylä sekä tievalaistus. Lisäksi Haukanmaantien ja Oravasaarentien liittymä linjattiin uudelleen. Oravasaarentiellä tehtiin myös muutoksia yksityistieliittymiin. Oravasaaren eritasoliittymän yhteyteen on rakennettu linja-autopysäkit ja uusi liityntäpysäköintialue, jotka otetaan käyttöön kesäkaudella 2026, kun koko eritasoliittymä valmistuu.
07.11.2025 | Lue ilmaiseksi, Uurainen
Kunnanjohtaja Juha Valkaman talousarvioesitystä vuodelle 2026 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2026–2028 käsitellään kunnanhallituksen kokouksessa maanantaina 10.11. Esityksen mukaan tilikauden tulos on 128 200 euroa alijäämäinen.
Talousarvioesityksen lähtökohtana on kunnanvaltuuston hyväksymä talouden tasapainottamisohjelma 2026–2028. Ainoa merkittävä poikkeama ohjelmasta on Kyynämöisten koulun määrärahojen sisällyttäminen talousarvioon.
Alijäämäiseen tulokseen vaikuttavat muun muassa työllisyystilanteesta koituvat kustannukset ja laskevat toimintatuotot. Verotulojen ennustetaan pysyvän pitkälti nykyisellä tasolla, ja valtionosuuksiin ennakoidaan korotusta.
– Luvuissa näkyy valtakunnallinen työllisyystilanne, vaikka Uuraisilla työttömyysprosentti onkin alle maakunnan keskiarvon. Katsomme kuitenkin nuorekkaan kuntamme tulevaisuuteen luottavaisina. Panostamme edelleen laadukkaisiin peruspalveluihin ja jatkamme investointeja muun muassa yleisiin teihin ja kadunrakennukseen, kertoo kunnanjohtaja Juha Valkama.
– Visiomme mukaisesti haluamme olla kestävällä kasvu-uralla. Kaavoitamme tontteja sekä asuinrakentamiseen että yritystoimintaan. Esimerkiksi Hirvaskylän yritysalueen asemakaava on valmisteluvaiheessa. Se käsittää laajan alueen valtatie neljän läheisyydessä Uuraisilla. Tavoitteena on kaavoittaa lisää yritystontteja alueelle, mitä markkinoimme potentiaalisille yrityksille, joille tarjoutuu synergiaetuja alueella jo sijaitsevien yritysten kanssa, jatkaa tuore kunnan talous- ja kehitysjohtaja Miika Lähdeniemi.
Nettoinvestointimenoiksi on arvioitu 1 064 000 euroa. Suurimmat yksittäiset investoinnit koskevat kevyen liikenteen väylien rakentamista, joihin on budjetoitu 240 000 euroa. Niihin on myönnetty määrärahaa Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimuksen kautta. Pitkäaikaista talousarviolainaa on varauduttu nostamaan enintään 1,2 miljoonaa euroa.
Kunnanvaltuusto vahvisti maanantain 3.11. kokouksessaan Uuraisten kunnan veroprosentit, jotka säilyvät kokonaisuudessaan vuoden 2025 tasolla.
Lopullisesta talousarviosta päättää hallituksen esityksen pohjalta kunnanvaltuusto maanantain 8.12. kokouksessaan.
Keskeiset luvut:
- Toimintakate: –13 780 132 €
- Vuosikate: 954 813 €
- Nettoinvestointimenot: 1 064 000 €
- Arvioidut verotulot: 7 631 000 €
- Ennakoitu valtionosuus: 7 194 945 €
- Tilikauden alijäämä: –128 200 €
04.11.2025 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisten Selma-tilassa aloitti kesällä ja jatkoi syksyllä pop up -lounaskahvilaa 17-vuotias Miikka Virtanen, joka suorittaa opintojaan Pokessa.
– Kesällä oli toki vilkkaampaa, mutta ihan hyvin nytkin on asiakkaita käynyt. Olen aina tykännyt tehdä ruokaa, olen vähän kuin reikäkauha kädessä syntynyt, ja minulle oli ihan selvää, minne peruskoulun jälkeen lähden opiskelemaan, hän kertoo.
Syksyllä vitriiniin ilmestyi myös upeita konditoriatuotteita, joiden tekijä on hiukan varttuneempi Marjaana Flyktman. Yhdessä he muodostavat M&M Cateringin ja ovat aloittaneet nyt myös pitopalvelun Uuraisilla. Yhteystiedot löytyvät Facebookista osoitteesta Catering MM.
– Rohkeasti vain kyselemään pieniinkin illanistujaisiin tarjottavaa, kannustaa kalenterinpitäjä Tiina Virtanen. Juhlatilana hän on ollut iloisesti yllättynyt Kyynämöisten Kynkkälästä ja sen ajanmukaisesta keittiöstä. Myös seurakuntakoti on tullut tutuksi.
Miikka Virtanen kertoo tekevänsä kaikkein mieluimmin rehtiä suomalaista liharuokaa, kun taas leipominen ei ole hänen juttunsa. Leivonnaisia kuitenkin kysytään jatkuvasti, joten oli järkevää perustaa yhteinen tiimi Tiina-äidin pitkäaikaisen ystävän Marjaanan kanssa, jolta sekä makeiden että suolaisten leivonnaisten loihtiminen käy käden käänteessä.
Kysynnän suuruus on suorastaan yllättänyt, ja tiskareiksi ovat päässeet myös isovanhemmat – siksi tiimiin etsitään jo lisäkäsiä. Ihmisillä on nyt selvästi tarve juhlistaa eri asioita hyvällä ruualla ja leivonnaisilla, ja pienempäänkin juhlaan tilataan helpommin tarjoilut ammattilaisilta. Tarvittaessa M&M Catering hoitaa myös tarjoilun.
Myös Toyotan rallitiimissä työskentelevän Miikan isän suhteista on ollut hyötyä omien taitojen lisäksi. sillä Miikka Virtanen on päässyt kokkaamaan ympäri Eurooppaa ralli teamin mukana, maailmanmestarikuljettajille. Vaihteleva työkuvio sopii hyvin nuorelle sinkkumiehelle. Seuraavana vuorossa olisi tammikuussa Monaco.
– Kokkaaminen tapahtuu teamin omassa kilpailuja kiertävässä keittiössä. Työssä oppii tosi paljon myös eri kulttuureista, sillä mukana on väkeä useista Euroopan maista ja myös Japanista, josta tulee myös yksi kokeista, Miikka Virtanen kertoo ja lisää, että työn ohessa ehtii onneksi myös tutustumaan kohdemaiden paikalliseen elämään.
Yllättäen jännittävin kokkauskeikka löytyykin melko läheltä:
– Jyväskylän MM ralli. Siellä oli ihan älyttömän kiirettä, kun kutsuvieraita oli noin 600 päivässä kolmen päivän ajan. Italiassa taas oli hienoa kokata, koska raaka-aineet olivat paikallisia ja toi oman tyylin ruuan valmistukseen, sekä Italia on muutenkin upea maa ja italialainen ruoka on itseni suosikkia. Selmassa ja Cateringissa kokkaaminen on huomattavasti rauhallisempaa kuin ralliviikkojen rupeamat, toteaa tuleva Ala-Carte kokki Miikka.
Hanna Lahtinen
04.11.2025 | Tilaajille, Toivakka
oivakassa järjestettiin Teemasalilla keskiviikkona 29.10. asuntoilta, jonka juonsi Matti Tiainen.
Vastuujärjestäjänä olivat SP-koti Jyväskylä yhteistyössä Toivakan kunnan kanssa. Asuntoiltaan saapui yllättävän vähän osanottajia ja kuitenkin mm. facebookissa on ollut useita kyselijöitä Toivakasta löytyvistä asunnoista. Tässä esimerkki Toivakka sivulta löytyvästä asuntokyselystä, joka kertoo, että Toivakka kiinnostaa. ”Etsin itselleni vaatimatonta kerrostaloyksiötä toistaiseksi voimassa olevaan vuokrasuhteeseen… Olen ehdottoman luotettava, päihteetön, savuton ja siisti, luottotiedot kunnossa, ei lemmikkejä…” Tällaiset kyselyt kertovat, että ”Asuntoillan kaltaiset tilaisuudet ovat tarpeen. Paikalla oli myös uusi yrittäjä Mikko Salo Penger Oy:stä. Hän tekee asuntoremontteja ja talonrakentamista.
Toivakan asuntotilanteesta todettiin, että Toivakkaan on enemmän kysyntää mm. vuokra-asunnoista, kuin vuokra-asuntoja on tarjolla.
Yleisesti asuntotilanteesta pohdittiin esimerkiksi sitä, vastaako tarjonta toiveita? Millainen uudiskohde kiinnostaisi? Olisiko se rivitaloasunto, minitalo vai kerrostalo?
– Toivakassa on hyvä olla! Kuntamme on lähellä kaupunkikeskuksen palveluita ja tarjoaa rauhallisen ja turvallisen elinympäristön. Asuntojen ja kotien ympärillä on myös toiveita ja ajatuksia, jotka jäävät välillä kuulumattomiin ja voivat jopa estää kuntamme kasvun. Kasvua tarvitaan, jotta paikkakunnallamme voidaan suunnitella tulevaisuutta ja yritykset uskaltavat asettua tänne, sekä parhaimmillaan tuoda lisää työpaikkoja, totesi Matti Tiainen.
Toivakan kunnasta olivat keskustelussa mukana palvelusuunnittelija, kuntaympäristöpalveluista Minna Siltala sekä hyvinvointisuunnittelija Satu Korhonen. Tonttitarjontaa on Toivakassa jonkun verran ja esimerkiksi rivitalotontteja on tarjolla hyvin.
– Vuokra-asuntoja tarvittaisiin myös heille, jotka ovat aikeissa myöhemmin rakentaa Toivakkaan oman talon, todettiin yleisöstä.
Tiainen keskittyi esittelyssään paljolti minitaloideaan, jota on alettu markkinoida varsinkin ikäihmisten asuntovaihtoehtona. Minitalon hinta-arvio on noin 135 000 euroa siten, että talo toimitetaan avaimet käteen periaatteella. – Sinänsä neliöhintoja vertailtaessa ei minitalo ole muita vaihtoehtoja edullisempi, mutta tonttien hinnassa säästää. Toivakassa minitalotontin saa noin 5000 eurolla. Minitaloasunnoista on ollut kiinnostusta ja jatkossa niistä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä kuntaan tai minuun, totesi Tiainen.
Hallinnonjakosopimus nousi myös keskustelun aiheeksi. Esimerkiksi paritalossa se tarkoottaa kustannusten jakautumista.
– Kiinteistön rasitustodistukseen on merkitty kiinteistöön kohdistuvat oikeudet ja rasitukset eli on tällöin merkitty molempien osuus tontista. Muut kulut kirjataan ylös ja jaetaan. Esimerkiksi sähkön perusmaksu menee puoliksi, mutta veden ja sähkön kulutuksen jokainen maksaa oman taloutensa kulutuksen mukaan.
Mielenkiintoinen keskustelun aihe oli myös kerrostalon rakentaminen Toivakkaan. Aiempina vuosina kerrostalohanketta yritettiin toteuttaa ja se etenikin aika pitkälle. Siltala muisteli, että se kaatui lopulta muutaman asuntovarauksen puutteeseen.
Minna Siltala ja Satu Korhonen kertoivat huolestuneensa ikääntyvien ja ikääntyneiden asumismahdollisuuksista. He kertoivat MAL-sopimuksesta, jossa Toivakan kuntakin on mukana. Asia vaatikin selvitystä, sillä monille maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus oli aivan uutta.
– MAL-sopimus perustuu Jyväskylän kaupunkiseudun kahdeksan kunnan ja valtion yhteiseen tahtotilaan seudun kehittämisestä. Mukana ovat Jyväskylän kaupunkiseutu: Jyväskylä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen, Äänekoski. Sopimuksella vahvistetaan kuntien keskinäistä yhteistyötä ja suunnitteluyhteistyön jatkuvuutta, kumppanuutta seudun kuntien ja valtion välillä sekä osapuolien sitoutumista seudun kehittämiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Sopimuksella varaudutaan pitkäjänteiseen kehitykseen, kertoi Minna Siltala. Jyväskylän kaupungin verkkosivuilta löytyy kattavasti tietoa sopimukseen liittyen osoitteesta www.jyvaskyla.fi/seutusuunnittelu/mal
Toivakasta kunnanjohtaja Touko Aalto on mukana MAL-sopimukseen liittyvissä ohjauspalavereissa.
Asuntoillassa nostettiin myös esiin, että pankit eivät mielellään anna lainoja asunnon hankkimiseen Toivakasta.
– MAL-sopimuksen myötä pyritään liittämään Toivakan kunta entistä enemmän Jyväskylän seutuun, mikä toivottavasti myös huomattaisiin rahoittajien piirissä. MAL-ohjausryhmä on päättänyt keväällä 2025, että vuonna 2026 laaditaan seudullinen selvitys, mikä tulisi alustavasti sisältämään ikääntyvien asumisen nykytilan ja maankäytön kehittämistarpeet sekä mahdolliset toimenpide-ehdotukset. Selvitys tulee olemaan tarpeellinen alueen kunnille, mutta myös hyvinvointialueelle. Senioriasuntojen tilanne on heikko monissa pienissä kunnissa ja ikääntyvä väestö muuttaa enenevissä määrin pois muihin kuntiin, joissa asumismahdollisuuksia on enemmän. Hyvinvointialueen palveluverkon muutokset osaltaan vaikuttavat näihin, Siltala totesi.
– Lainaehdot ovat tiukat, joka vaikeuttaa tarvittavan lainan hankkimista. Lainaa on helpompi saada esimerkiksi Jyväskylässä, mutta kyllä lainaa saa myös Toivakkaan. Pankkisäätely on tiukentunut kaikkialla ja lainaehdot ovat tiukentuneet myös valtakunnallisesti. Positiivinen uutinen on tuorein HYPO:n listaus, jossa Toivakan asuntoluot-toluokitus nousi ja se yhdessä nousseen vuokra-asuntokysynnän kanssa kertoo, että Toivakalla on suunta ylöspäin, Touko Aalto iloitsi.
Veikko Ripatti
04.11.2025 | Tilaajille, Uurainen
Uuraisilta löytyy yksi suomalaisen ratsastuskulttuurin harvinaisuus, East Hill Ranch.
Tila ja sen emäntä Essi Hotakainen, 31, ovat erikoistuneet lännenratsastukseen. Kyseessä on siis ratsastuslaji, johon erikoistuneita tiloja ei kovin monta Suomessa ole.
Koska kyseessä on lännenratsastus, tilasta voi puhua ranchina (karja- tai maatila). Ranchin Hotakainen hankki yhdessä miehensä Teemu Hotakaisen kanssa vuonna 2018. Mutta kun on suuria unelmia ja on ollut laukaalainen heppatyttö koko ikänsä, niin mikä ettei… Vaikka eihän Hotakainen alun perin pelkästään hevosalalle lähtenyt, vaan hankki merkonomin koulutuksen ja työskenteli kaupan alalla sekä Valiolla.
Brahen koulutuskeskuksessa Hotakainen opiskelee hevostalouden perustutkintoa ja valmistuu aikanaan hevospalvelu- ja lännenratsastusohjaajaksi. Kun hänen oppituntiaan ranchilla kuuntelee, vakuuttuu siitä, että laji on jo nyt hyvin hallussa.
Tällä kertaa ohjeita radalla kuuntelee Minna Ikonen, joka on tullut Logi-ratsunsa kanssa tunnille. Oppilaita Hotakaisella on kerrallaan korkeintaan kaksi, jotta opettaja voi keskittyä sekä ratsastajaan että ratsuun.
Ajoittain Ikonen saa Hotakaiselta kehuja, kun jokin suoritus onnistuu. Ikonen puolestaan palkitsee Logia pienin taputuksin.
Maallikolle se, mitä radalla tapahtuu, voi jäädä täysin mysteeriksi. – Ratsasta takaa eteen, Hotakainen huikkaa Ikoselle.
Anteeksi, mutta mitä tuo tarkoitti?
– Halutaan, että hevosen takajalat työskentelevät aktiivisesti rungon alla. Etuosa kevenee ja liike suuntautuu eteenpäin. Ratsun selän pitää kantaa ratsastajaa, Hotakainen selventää ja myöntää, että ratsastuksessa käytetään usein hienoja termejä.
Ranchin koko on kolme hehtaaria. Seitsemän vakituisen ratsun lisäksi tilalla on nautakarjaa – kuten oikealla ranchilla kuuluukin olla. Hotakaisen mukaan tarkoituksena on säilyttää itäsuomenkarja rotuna.
Hotakainen pitää ranchilla tunteja, käy opettamassa ja valmentamassa siellä, minne kutsutaan, ja haaveilee kilpailuista ensi kesänä.
– Viime kesänä ranchilla ei järjestetty kilpailuja, mutta sitä edellisenä vuonna paikalla oli korkeatasoisia ratsukoita. Siihen pyritään ensi kesänäkin.
Hotakainen kilpailee itse ranch-lajeissa. Hänellä on muun muassa vuoden 2024 Suomen all-around-rankingin 2. sija, Greatest Horseman Challengen 3. sija sekä useita sijoituksia kansallisella tasolla. Uuraisten kunta on palkinnut hänet Palkittava valmentaja -meriitillä.
Hotakaisen mukaan lännenratsastuksen suosio on kasvussa. Yksi syy siihen on Yellowstone-draamasarja, jossa ison tilan isäntä puolustaa katoavaa cowboy-elämäntapaa liikemiesten ja poliitikkojen juoniessa häntä vastaan. Kun muissa ratsastuslajeissa kaivataan poikia ja miehiä harrastuksen pariin, lännenratsastuksella ei ole samaa ongelmaa cowboy-kulttuurin ansiosta.
Onko tarkoitus laajentaa toimintaa?
– Ei isosti. Olen tyytyväinen siihen, mitä on saatu luotua, ja voin seistä kaiken takana.
Loppuun sitten vielä, miksi lännenratsastus olisi hyvä harrastus ikään tai sukupuoleen katsomatta?
– Työskentely hevosen kanssa luo ainutlaatuisen tunnelman. Nämä ovat työhevosia, jotka on koulutettu toimimaan ihmisen kanssa. Oli sitten kyse kaatuneen puun siirtämisestä aidan päältä tai vasikan auttamisesta ojasta. Voit vain nauttia, kun hevonen tekee juuri niin kuin sen pitääkin, Essi Hotakainen sanoo.
Seppo Pänkäläinen
