17.02.2026 | Lue ilmaiseksi, Toivakka
Arjen yläpuolelle runojen siivin
Toivakan Eläkeliiton torstaikerhossa eläydyttiin ystävänpäivätunnelmiin jo pari päivää etuajassa.
Aluksi nautimme kahvit sydänmunkin ja suklaasydämien kera. Pääohjelmana oli näyttelijä-laulaja Jari Pylväisen rakkausaiheinen runo- ja lauluesitys. Ohjelmisto koostui tunnettujen suomalaisten runoilijoiden, mm Anna-Mari Kaskinen, Eeva Kilpi, Eino Leino ja Tommy Taberman, runoista, jotka monin eri tavoin kuvasivat rakkauden kokemuksia.
Ehkä kuulijakunnan keski-ikä vaikutti siihen, että selvästi suosituimmaksi koettiin Eeva Kilven Laulu rakkaudelle: Ja eräänä päivänä me koukistumme toistemme ympärille…
Runojen välissä saimme kuulla aiheeseen liittyviä uusia ja vanhempia lauluja, kaikki kauniisti tulkittuina. Monet toivat mieleen vanhoja Suomi-filmejä, mutta uudempiakin oli runsaasti. Ystävän laulu tietysti ajankohtaisin.
Ohjelmisto oli hyvin taitavasti koostettu ja esitetty ja kohotti mukavasti tavallisen arjen yläpuolelle. Kiitos Jari ja muut vastuuhenkilöt! – LP
kuva Hannu Hyvönen
Pakkanen ei Kankaisten pelejä ja bileitä haitannut
Perjantaina 13.2. Kankaisten kyläkoulun vanhempainyhdistys järjesti kyläkoululla perinteeksi muodostuneen Ystävänpäivän pelit ja bileet – tapahtuman. Keli oli tällä kertaa hyvin viileä, illalla oli jopa -26 astetta pakkasta mutta pakkanen ei tunnelmaa haitannut.
Pelissä lapset ja aikuiset pelasivat vastakkain. Peliin osallistui tällä kertaa seitsemän aikuista ja 18 lasta sekä aikuiset maalivahdit, joten pelaamisen taso oli erittäin kova. Vaikka kunnanjohtajamme Toukokin osallistui peliin, niin päättyi ottelu lasten voittoon 5-1.
Samaan aikaan koulun sisällä ruokalassa oli kioski, jonne kyläkoulun aktiiviset vanhemmat olivat leiponeet erittäin herkullisia leivoksia.
Ruokalan viereisessä luokassa oli pulpetit siirretty syrjään ja värivalot väritti luokan kattoa. Taustalla soi koulun lasten ja nuorten toivebiisejä mahtavasta kajarista. Osa lapsista nautti musiikista kaverin kanssa kuunnellen mutta muutama otti areenan haltuun tanssien.
Tänä vuonna kaukalon jää on ollut erinomaisessa kunnossa, koska Kankaisten kyläseura purki keväällä kaukalon sekä kunnosti pohjan. Syksyllä kaukalo koottin takaisin talkootyönä. Kyläseura sai myös Lions Clubilta lahjoituksen, jonka ansiosta kyläseura hommasi ensimmaisenä hankintanaan uudet peliliivit. Nämä liivit vihittiin käyttöön ottelun alussa.
Anna Kaisa Lehmonen
Tupa täynnä kahvikonsertissa Nisulan kylätalolla
Aurinkoisena pakkassunnuntaina järjestimme kahvikonsertin, jossa esiintyi Nisulasta kotoisin oleva laulaja Niina Järvinen, joka nykyään asustaa Huikossa. Häntä säesti pikavauhtia koottu Toivakan housebändi Veli-Pekka Vihisen johdolla.
Teemana oli Juha Tapion laulut, jotka ovat kulkeneet Niinan ja bändin sydämissä jo pidemmän aikaa. Juha Tapio on esiintynyt Toivakassa vuonna 2005, jolloin Niina sai kipinän Juha Tapion musiikkiin. Housebändin jäsenistä Veli-Pekka ja Isto Liimatainen toimivat silloin Juha Tapion lämppärinä.
Ohjelmisto koostui Juha Tapion gospelajan musiikista ja myöhemmistä erittäin tunnetuista lauluista kuten Sitkeä sydän, Mitä silmät ei nää, Kelpaat kelle vaan ja Sinun vuorosi loistaa, joka suurten taputusten myötä esitettiin encorena.
Niinan mielestä keikka sujui mainiosti ja bändin kanssa oli mahtava esiintyä. Yleisö oli haltioissaan ja toivoi lisää tällaisia tapahtumia.
Kahvikonsertissa tarjottiin kotitekoisia karjalanpiirakoita munavoin kera sekä herkullisia leivoksia kahvin ja Nisula-teen kanssa.
Nisulan kyläseura
17.02.2026 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Teivaalan Tupa on perinteikäs juhlatalo Kyynämöisillä.
Historia ulottuu 1800-luvun alkupuolelle. Räiliön verotalo nro 10:n ensimmäinen isäntä oli Taavetti Esaianpoika, ja hänen tyttärensä Magdalenan ja Sumiaisista haetun vävypojan Lauri Heikinpoika Pietiläisen aikaan koettiin nälkävuodet.
Sittemmin Teivaalassa ei ole nälkää nähty. Talo vaurastui ahkerien isäntien ja emäntien työn tuloksena, ja väkeä asui enimmillään pihapiirissä pitkälti toistakymmentä. Omistajasuvut vaihtuivat, ja nykyinen Piesalan sukukin ehti melkein vaihtaa talon Höytiän taloon 40 luvulla, mutta vaihto peruuntui.
Nykyinen vanhaisäntä Risto Piesala haki aikoinaan pikkukaupungista korkokenkätyttö Marjan emännäksi – ja kätevän emännän saikin. Kun suomalainen maatalous joutui murrokseen, Teivaalasta lähtivät lehmät, vaikka peltoviljelyä on jatkettu. Vuosituhannen vaihteessa syntyi Teivaalan Tupa, pitojen paikka, jossa on nautittu tuhansia lautasia hirvikeittoa ja muita suomalaisia perinneherkkuja.
– Hyvältä tuntuu, että olemme voineet säilyttää vanhaa ja näyttää, että nuoresta väestäkin on tulossa jatkajia työlle. Olemme yksi lenkki sukupolvien ketjussa, totesivat Marja ja Risto Piesala vuonna 2011.
Nyt nuori väki on oikeasti ottanut ohjat käsiinsä ja päättänyt, että he ovat se seuraava lenkki. Tilalla tehtiin äskettäin sukupolvenvaihdos, ja 1800 luvulta peräisin olevaan päärakennukseen muuttivat Ristomatti ja Suvi Piesala sekä heidän kaksi alle kouluikäistä lastaan.
Ristomatti on Piesalan sisarussarjan nuorin, koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, jonka tähänastinen elämä on jakautunut puoliksi lapsuuskodin ja ”maailman” kesken. Pariskunnan häitä tanssittiin Teivaalassa vuonna 2019.
– Yli 10 vuotta on asiaa kypsytelty ja vähän ikään kuin sivulauseessa puhuttu Marjankin kanssa, että joskus. Nyt aika tuntui sopivalta, Ristomatti kertoo.
– Sekin vaikutti muuttopäätökseen, että maaseutu on kuitenkin lapsille paras paikka kasvaa, lisää Suvi, joka hänkin on viettänyt lapsuutensa Uuraisilla.
Molemmilla on yhä myös päivätyö: Ristomatti toimii hankintapäällikkönä Valtralla, ja sairaanhoitaja ja kuntoutuksen ohjaaja Suvi työskentelee sosiaaliasemalla. Yrittäjyys on ainakin toistaiseksi sivutoimista.
Toiminnan ydin on monta kertaa laajennetussa Pitoriihessä, jossa on tilat 100 ruokailijalle ja asianmukainen valmistuskeittiö. Sisustus ei ole minimalistinen, vaan herkullisen runsas ja kekseliäästi vanhaa ja uutta yhdistelevä. Yleisilme on ajaton ja kodikas, ja pakkaspäivänä tunnelmaa sekä lämpöä lisäävät kauniissa kaakeliuunissa ja rouheassa kivitakassa rätisevä tuli.
– Vapaa-ajan ongelmia ei tällä hetkellä ole. Onneksi Marja on vielä paljon apuna, sillä haluamme säilyttää Teivaalan Tuvan hyvän maineen ja vakiintuneen asiakaskunnan. Tavoite on palvella vanhoja asiakkaita entiseen tapaan ja toivottaa uudetkin tervetulleiksi. Vasta myöhemmin on aika miettiä, mihin suuntaan haluamme lähteä kehittämään yritystä, Suvi Piesala kertoo. Vanhassa maatalossa on yhä myös paljon maatalon töitä pelloilla ja metsissä sekä monenlaista kiinteistöjen ylläpitohommaa.
– Ristolla on paljon hiljaista tietoa, jota hän onneksi jakaa ja opastaa meitä talonpidossa.
Eniten Teivaalan Tuvalla järjestetään erilaisia perhejuhlia, syntymäpäiviä ja muistotilaisuuksia sekä hirvipeijaisia. Joulun aikaan on erilaisten yhteisöjen jouluruokailuja ja kesällä monenlaisia kokoontumisia.
– Meiltä toivotaan hyvin perinteisiä ruokia ja aitoja suomalaisia makuja. Moni myös toivoo esimerkiksi muistotilaisuuteen ihan selkeitä ehdotuksia. Asiakkaamme arvostavat laadukasta ja riittävää tarjoilua, ystävällistä, maalaishenkistä palvelua ja juhlajärjestämisen helppoutta, sitä että kaikki sujuu ja itse voi keskittyä aivan muuhun kuin juhlajärjestelyihin, Ristomatti ja Suvi kertovat.
Pitopalvelua tehdään jonkin verran myös muualle, esimerkiksi Uuraisten seurakuntakodille. Keskinäistä työnjakoa ei Ristomatilla ja Suvilla oikeastaan ole, vaan molemmilta sujuvat kaikki hommat. Ristomatti aikoo hyödyntää talouspuolen osaamistaan myös omassa yrityksessä.
Myös Ristomatti ja Suvi puhuvat sukupolvien ketjusta ja toivovat joskus siirtävänsä soppakauhan ja traktorin avaimet eteenpäin. Vaikka maailma muuttuu, oletettavaa on, että yhdessä syöminen ei aivan äkkiä tästä maailmasta lopu.
Hanna Lahtinen
17.02.2026 | Toivakka
Toivakka Ralli ajettiin ystävänpäivänä talvisissa Toivakan maisemissa pirteässä pakkassäässä. Rallin reitti koostui viidestä erikoiskokeesta: EK1 Huikko, EK2 Taulu, EK3 Kankainen, EK4 Ruuhijärvi sekä EK5 Humalajärvi.
Kilpailun voittoon Ford Fiestallaan (N5) ajoi liettualainen Gezevicius Deividas kartanlukijansa Tomas Nenartaviciusin kanssa. Eroa kilpailun toiseksi ajaneisiin, Saku Vierimaahan ja Mika Rajasaloon (Hyundai i20 R5), kertyi noin minuutti. Kolmanneksi ajoi Peetu Patajoki (Opel Astra), kartanlukijanaan Roni Nyholm.
Toivakka Ralli on ennen kaikkea yhteisöllinen tapahtuma, joka vetää paljon vapaaehtoistoimijoita mukaan yhteiseen tekemiseen. Mukana oli tälläkin kertaa lukuisia paikallisia sekä lähikuntien järjestöjä.
Kilpailunjohtaja Sami Heikkilä kommentoi tilannehuoneen tiimellyksen keskeltä:
– Pieni harmi tuli, kun nolla-auto paloi ensimmäisellä erikoiskokeella ja jouduimme kirimään aikataulua sen vuoksi, mutta muuten on mennyt ihan hyvin. Vielä täytyy pysyä tarkkana, koska reitillä on nyt eniten autoja, toteaa Heikkilä ja osoittaa tietokoneen ruudulla näkyvää karttanäkymää.
Toivakan Rivakan makkaranpaistokojullakin kävi vilinä, vaikka itse toivakkalaisia ei kireästä pakkassäästä johtuen aivan edellisvuosien veroisesti näkynytkään.
– Makkaroita varattiin 500, ja melkein kaikki ovat jo menneet, toteaa Kati Markkanen ToiRin kojulta.
– Innostutaan ja tehdään yhdessä – siinä on onnistuneen tapahtuman tärkein resepti. Toivakka Ralli on noussut Suomen suurimmaksi talviralliksi: lähes 200 autokuntaa ja tuhatpäinen yleisö! Harrastukset tuovat sisältöä ja merkitystä ihmisten elämään sekä ihmisiä yhteen. Se luo pohjaa kaikelle yhteiselle tekemiselle, kunnanjohtaja Touko Aalto kiittelee onnistunutta tapahtumaa.
– Kiitos Yellow Racing Teamille, Lions Club Toivakalle ja Luhangalle, Mieskonmäen kyläseuralle, Joutsan seudun autourheilijoille, Airoteamille, Tractor Pulling ry:lle, Toivakan Rivakalle sekä Toivakan kunnalle ja sen useille työntekijöille. Erityiskiitos vielä muutamalle yksittäiselle Toivakan kantavalle voimalle: Kalle Ruokonen, Topi Saarelainen ja Kai Bågman.
Toivakka Rallin katsastuspäällikkö Jari Valkosellakin oli syytä tyytyväisyyteen.
– Autot alkavat meidänkin ralleissamme olla nykyään tosi asiallisia ja turvallisia. Pieniä huomautuksia voi tulla turvavöiden sokista ynnä muusta pienestä, jotka kilpailijat sitten hoitavat ja tulevat näyttämään uudestaan. Ralli on mennyt hyvin, Valkonen toteaa.
Samuli Turunen
Toivakka Ralli – Yleiskilpailu TOP 10
1. Gezevicius Deividas / Nenartavicius Tomas – 25:08,2
2. Vierimaa Saku / Rajasalo Mika – 26:08,9
3. Patajoki Peetu / Nyholm Roni – 26:14,1
4. Iivari Jooa / Määttänen Markus – 26:18,5
5. Hulkkonen Tapani / Jaskari Hannu – 26:55,8
6. Halonen Lauri / Heino Niklas – 27:20,0
7. Koverola Henrik / Minkkinen Tomi – 27:51,1
8. Tukiainen Aleksi / Saukkomaa Jere – 28:22,3
9. Paavilainen Juha / Kanninen Veikko – 28:45,3
10. Huhtala Tommi – 28:51,7
10.02.2026 | Uurainen
Kauhistuttaako energian hinta ja kulutus? Onko viimeaikainen pörssisähkön heilahtelu aiheuttanut stressipiikin ja pistänyt talouden tiukille? Uuraisilla Selma-tilassa järjestetään ensi keskiviikkoiltana kaikille avoin ja maksuton kestävien energiaratkaisujen teematilaisuus.
– Tilaisuus on suunnattu ensisijaisesti kylä- ja yhteisötoimijoille, jotka pohtivat esimerkiksi oman kylätalon energiaremontin tarpeita ja mahdollisuuksia. Tilaisuuteen ovat kuitenkin ehdottoman tervetulleita kaikki, joita teema kiinnostaa! Esimerkiksi omakotitaloasuja voi saada illasta erinomaisia vinkkejä kestäviin energiaratkaisuihin, kertoo kyläkehittäjä Nora Purojärvi Keski-Suomen Kestävät kylät -hankkeesta.
Vierailevina tähtinä kuullaan energia-asiantuntija Jouni Järvistä, jolle Uurainen tuli tutuksi, kun hän laati kunnalle ilmastosuunnitelman, sekä hankeasiantuntija Eeva Arpalaa Leader JyväsRiihestä.
Kylätalot ovat usein kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja voimaannuttavia toiminnan keskuksia, mutta vain harvoin erityisen energiatehokkaita tai eristykseltään huipputiiviitä. Vapaaehtoisvoimin kylät pyörittävät monenlaista toimintaa ja pitävät huolta taloistaan, mutta on ymmärrettävästi turhauttavaa, jos suurin osa kaikesta hankitusta rahasta kuluu talon lämpimänä pitämiseen.
– Myös kyläyhteisö voi saada kestävistä energiaratkaisuista merkittäviä säästöjä, kun ratkaisut suunnitellaan ammattilaisen avulla rakennuksen käyttö ja kunto huomioiden. Säästöjä voi syntyä esimerkiksi lämmitysmuodon vaihdosta, aurinkosähkön hyödyntämisestä, energiankäytön optimoinnista sekä rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta. Ilta tarjoaa vinkkejä näihin kaikkiin!
Kestävät Kylät on Maaseudun Sivistysliiton koostama toimenpidekokonaisuus, jota toteutetaan useassa maakunnassa Itä-Suomessa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Maaseudun Sivistysliitto haluaa nostaa hiiliviisautta, kestävää kehitystä ja konkreettisia ympäristötekoja kyläyhteisöjen ja maaseutualueiden vahvuudeksi ja vetovoimatekijäksi.
– Keski-Suomen Kestävät kylät -hankkeessa käynnistyi juuri viimeinen hankevuosi, ja tunnelma on yhä innostunut! Olemme saaneet toteuttaa monipuolisia ympäristötekoja lukuisien keskisuomalaisten kyläyhteisöjen kanssa, ja osallisuuden, innostuksen sekä yhteisöllisyyden määrä on ilahduttanut joka kerta! Jokunen uusikin kyläyhteisö mahtuu vielä hankkeeseemme mukaan. Erityisen mielellämme tarjoamme tänä vuonna ekosparrausta esimerkiksi kyläyhteisöjen omien kestävyyshankkeiden ideointiin ja rahoituksen hakuun, Nora Purojärvi päättää.
Energiaillassa tarjotaan pullakahvit, joiden vuoksi ennakkoilmoittautuminen on toivottavaa osoitteeseen nora.purojarvi@msl.fi
10.02.2026 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
Kuka on Toivakan kansainvälisin asukas? Kuka tahansa toivakkalainen voi tämän haastaa mutta minä sanon, että se on Ahvo Taipale. Nykyisin Yhdysvaltain Minnesotassa asuva entinen yrittäjä ja hiihtovalmentaja, jota Minnesotan viimeaikaiset levottomuudet eivät ole häirinneet.
– Herään 5.30 ja lähden hiihtolenkille kello 7. Hiihdän 1,5 tuntia kerrallaan. Olen täysipäiväinen eläkeläinen nykyisin, Taipale vastaa PaikallisUutisten uteluihin puhelimitse.
Toivakassa syntynyt ja nuoruutensa siellä viettänyt Taipale loi pitkän ja menestyksekkään uran yrittäjänä Yhdysvaltain Minnesotassa. Hiljattain Finn-Sisu-nimisen urheiluvälinekaupan (perustettiin 1978) myynyt Taipale keskittyi yrittäjänä erityisesti kilpasuksiin mutta laajensi toiminnan myöhemmin myös tavan kansalaisten murtsikkasuksiin.
Hiihtomaailmassa Taipale tunnetaan ennen kaikkea USA:n kaikkien aikojen maastohiihtäjän, olympiavoittajan ja kaksinkertaisen maailmanmestarin Jessica Digginsin nuoruusaikojen valmentajana. Viimeksi kaksikko tapasi Rukan maailmancupin yhteydessä
– Jessie hyppäsi kaulaan ja vaihdettiin kuulumisia. Ystävyys on säilynyt läheisenä, Taipale, (helmikuun lopussa 80 vuotta), kertoo.
Noin 50 vuotta sitten Minnesotan St. Pauliin asettunut Taipale toimi talvisessa, Suomen olosuhteita muistuttavassa osavaltiossa (kunnon pakkaset ja lunta) hiihtovalmentajana ja lajikoulujen pyörittäjänä.
– Diggins oli kuin moni muukin nuori hiihtäjä. Nopea ja henkisesti vahva mutta kestävyys puuttui. Oppikouluikäisenä hän oli ikäistensä parhaita, toi aina viestin avausosuuden ykkösenä vaihtoon. Ensin tulee vauhti ja ketteryys, myöhemmin kestävyys, Taipale sanoo.
Yhdysvaltoihin Taipaleen vei suomalainen byrokratia.
– Suomessa minulla ei ollut muuta päättötodistusta kuin rippikoulusta. Kun olin aktiivinen 4H-harrastaja, helsinkiläinen tarkastaja tarjosi minulle mahdollisuutta hakea Yhdysvaltoihin vaihtoon Minnesotan yliopiston maatalouskouluun. Olin silloin Toivakan kyläkerhon johtaja ja tehnyt ilmeisen vaikutuksen tarkkailijaan. Suomesta ei töitä löytynyt, joten lähdin Yhdysvaltoihin.
Toivakassa kasvanut maatilan poika kävi USA:ssa 4H-toiminnan merkeissä 1960-luvulla ja asettui maahan pysyvästi 1970-luvulla.
– Olin Suomen 4H-edustaja USA:ssa 1967 puoli vuotta (South Dakotassa ja Arkansasissa). Sitten 1971 palasin Minnesotan yliopistoon, minkä jälkeen minulle tarjottiin työpaikkaa, joka hoiti minulle oleskeluluvan.
– Suomessa se pohja kuitenkin luotiin. Kun asui ja eli maatilalla, tehtiin lapsena maatilan töitä. Luotiin lantaa ja tehtiin heinää. Köyhyys ja ahkeruus olivat keskeisiä elämää määrittäneitä asioita, Saarisen rannalla Jankolan tilalla kasvanut, kuusilapsisen perheen jäsen Ahvo Taipale kertoo.
– Kouluun hiihdettiin ja väliajalla kisattiin. Kirkon ja hautausmaan vieressä oli sellainen 15 minuutin kisalatu. Mutta tuli sitä harrastettua muutakin kuin hiihtoa. Toivakan Rivakan väreissä yleisurheilua sekä lento- ja koripalloa. Särkän pellolla harrastettiin kaikenlaista urheilua 1960-luvulla.
Taipale ei ole unohtanut toivakkalaisia juuriaan. Äskettäin hän lahjotti 50 000 euroa Maria Taipaleen muistorahaston perustamiseksi. Maria Taipale oli Ahvo Taipaleen äiti, joka toimi opettajana Toivakassa 40 vuotta. Muistorahaston tarkoituksena on jakaa stipendejä Toivakan yhtenäiskoulun oppilaille, jotka ovat menestyneet erityisesti luonnontieteissä ja tietotekniikassa.
– Jos minä pystyn jotenkin tukemaan ja kannustamaan toivakkalaisia nuoria, teen sen mielelläni.
Taipaleella on amerikkalaisen vaimonsa kanssa kaksi tytärtä ja poika. Toinen tytär ja poika asuvat Amerikassa. Kolmas lapsi Ritva Mikkonen on liikuntatieteiden tohtori, joka opettaa Jyväskylän yliopistossa.
Taipale omistaa talon Toivakassa, ja kotipaikka on hyvin rakas. Hän käy Suomessa kesäisin 2-5 kertaa. Tänä vuonna Ahvo-hiihdot kuitenkin jäävät väliin.
Mutta ei siinä vielä kaikki. Ahvo Taipaleesta on juuri julkistettu kirja, joka kantaa nimeä Finn Sisu – Ahvo´s journey. Teoksen on kirjoittanut Doug Edmonson.
Seppo Pänkäläinen
Kuva: Ahvo Taipale on yhä tuttu näky Toivakassa, tässä Ahvo-hiihdoissa vuonna 2024. Liikunta yhdistää häntä ja kunnanjohtaja Touko Aaltoa. Kuva Veikko Ripatti.
