Korpilahti
Korpilahden kirkon Tulkaa minun tyköni kaikki -alttaritaulun maalasi Wilho Sjöström (1873–1944) vuonna 1904. Alttaritaulu tuli alkuperäisen Carl Fredrik Blomin maalaaman Getsemane-alttaritaulun tilalle.
Sjöström saapui Korpilahdelle palattuaan takaisin Suomeen Italiasta, missä hän oli opettelemassa freskotekniikkaa. Korpilahdella ollessaan Sjöström oli pastori Frans Cawénin vieraana Mutasen pappilassa, missä hän opetti tämän Alvar-pojalle maalaamista. Mutasella ollessaan Sjöström sai tilauksen alttaritaulusta. Rahan kerääminen alttaritauluun aloitettiin jo vuonna 1901, ja sitä varten perustettiin ompeluseura. Ompeluseura järjesti useammat myyjäiset varojen keräämiseksi. Myyjäisten lisäksi järjestettiin iltamia ja huutokauppoja. Vuonna 1905 rahaa oli kerätty noin 1500 markkaa, jolla alttaritaulu maksettiin.
Sjöströmin teokseen vaikutti tanskalaisen Bertel Thorvaldsenin (1768 tai 1770–1844) marmorinen Kristus -veistos (1821), jonka Thorvaldsen oli tehnyt Kööpenhaminan Marian kirkkoon. Veistos onkin jättänyt jälkensä moneen Tulkaa minun tyköni -aiheisiin alttaritauluihin, joissa on pelkästään kuvattu Jeesusta. Veistoksesta on 1800-luvun alkupuolelta useita kopioita eri kokoon ja materiaaleihin tehtyinä. Myös Cawénilla oli kyseisestä veistoksesta kopio, jonka taiteilija Sjöström maalasi alttaritauluun. Lisäksi Sjöströmin matka Italiaan vaikutti lopputulokseen, minkä voi nähdä teoksen taustassa, jossa on kuvattu öinen Anticolo Corradon kylä Italiasta, missä taiteilija oli käynyt aikaisemmin.
Toivakka
Johan Erik Lindh (1793–1865) maalasi Toivakan kirkon alttaritaulun Ristiinnaulittu vuonna 1820. Alkuperäisesti teos oli maalattu vuonna 1775 Jaakko Jaakonpoika Leppäsen rakentamaan Jyväskylän kappelikirkkoon. Teos maalattiin kirkossa jo olleiden kahden taulun keskelle, joiden aiheet olivat Getsemane ja Pako Egyptistä.
Kappelikirkko sijaitsi tämänhetkisessä Cygnauksenpuistossa. Kappelikirkko purettiin vuonna 1888 Taulumäen kirkon valmistuttua. Vuonna 1896 Jyväskylän maaseurakunta lahjoitti alttaritaulun Toivakan kappeliseurakunnalle. Taulu on kuitenkin palautunut takaisin Jyväskylän seurakunnan omaisuudeksi vuoden 2025 seurakuntaliitoksen takia. 1970-luvulla alttaritaulu restauroitiin, ja sen piti mennä kirkon kattomaalausten uusijalle Pellervo Lukumiehelle. Näin ei kuitenkaan päässyt käymään, koska restaurointi siirtyi Museovirastolle.
Lindh on Ruotsissa syntynyt sotilaan poikana. Hän opiskeli Pehr Emanuel Limnellin opissa koristemaalariksi sekä aloitti Tukholman taideakatemiassa 1812. Hän muutti myöhemmin Ruotsista Suomeen, missä hän teki uransa. Maaliskuussa 1821 Vaasan maistraatti hyväksyi Lindhin Kokkolan kaupunginkirkon alttaritaulun mestarinäytteeksi. Lindh toimi Kokkolassa koristemaalarina, mistä hän myöhemmin muutti Turun kautta Helsinkiin, jossa hän kuoli 72-vuotiaana. Uransa aikana hänestä tuli arvostettu muotokuvamaalari.
Uurainen
Uuraisten vanha kirkko rakennettiin vuonna 1804 Saarijärven rukoushuonekuntaan Kuukkajärvelle. Uuraisten vanha kirkko oli maalaamaton sekä sisältä että ulkoa. Vuonna 1850 kirkon yleisilmettä alettiin kohentaa teettämällä saarnatuoliin kaikukatos, ja sille perusteluksi annettiin kirkon koristelemattomuus.
Samoihin aikoihin Carl Fredrik Blom (1791–1855) tarjosi Ristiinnaulittu (1850) teoksensa kirkon alttaritauluksi. Uuraisten kirkko purettiin ja rakennettiin uudelleen vuosien 1904–1905 aikana. Työtä valvoi arkkitehti Yrjö Blomstedt. Alttaritaulun ympärille maalattiin kangasdraperia, joka peitettiin laudoituksella. Blomin tekemä maalaus rullattiin ja tallennettiin. Sen tilalle tuli vuonna 1905 tuntemattoman tekijän Risti kalliolohkareitten keskellä. Alttaritaulu vaihtui vielä vuonna 1926 Nanni Strengin kopioksi B.A. Godenhjelmin kirkastusaiheisesta alttaritaulusta (1848), joka on Jämsän kirkossa.
Petäjävesi
Petäjäveden kirkon Ylösnoussut Jeesus siunaamassa lapsia alttaritaulun maalasi Frans Hautala (1875–1952) vuonna 1928. Hautala on syntyjään Töysästä, mutta asui pääsääntöisesti Vaasassa.
Petäjäveden kirkko valmistui 1879. Kirkosta puuttui alttaritaulu, minkä takia kirkkoherra Nathanael Borgin vaimo Elli Borg lahjoitti sen tilalle Kristus -patsaan vuonna 1921. Vuonna 1928 Petäjäveden seurakunta täytti 200 vuotta ja tämän kunniaksi Hautalalta tilattiin alttaritaulu.
Siiri Nurminen
Lähteet:
Elmgren-Heinonen, Tuomi. Wilho Sjöström: Muistikuvia Taipaleen Varrelta. s.49-54. Porvoo: WSOY, 1943.
Hanka, Heikki, ja Jyväskylän yliopisto. Humanistinen tiedekunta. Kirkkomaalauksen Traditio Ja Muutos 1720-1880: Carl Fredrik Blom Murrosajan Maalarina. s. 310-315. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1997.
Lahtinen, Hanna. “Niin Monet Kädet Taitavat Ovat Herran Huonetta Rakentaneet.” Paikallisuutiset.fi, 25.6.2024. https://www.paikallisuutiset.fi/niin-monet-kadet-taitavat-ovat-herran-huonetta-rakentaneet/.
Mikola, Jorma. Alttarilta Alttarille: Alttaritaulumaalaus Suomessa Autonomia-ajan Loppupuolella. s. 23-26 ja s. 35-37. 2015.
Sjöström, Wilho, Ulla Huhtamäki, Taina Lammassaari, Heikki Hanka, Margaretha Sippel, Michael Wynne-Ellis, ja Hämeenlinnan taidemuseo. Wilho Sjöström 1873-1944: Hämeenlinnan Taidemuseo 8.6.-2.9.1990, Kuopion Taidemuseo 7.9.-30.9.1990, Oulun Taidemuseo 12.10.1990-18.11.1990, Alvar Aalto -museo, Jyväskylä 29.11.-30.12.1990, Mikkelin Taidemuseo 11.1.-9.2.1991. s.37-38. [Hämeenlinna]: [Hämeenlinnan taidemuseo], 1990.
Uusi Suometar, 23.10.1901, nro 247, s.4. https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/798241?page=4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot, Viitattu: 26.03.2026.
Vartiainen, Juha. Suuri Alttaritaulukirja. s.104-105 ja 247-248 Helsinki: Readme.fi, 2012.
