Tiina Lamminaho
– Lapset ovat todella ystävällisiä ja täällä ollaan kuin isoa perhettä, Tikkalan koulussa vieraillut Yamato Kohno totesi. Japanin opetusministeriössä työskentelevä Yamato Kohno opiskelee Helsingin yliopistossa kasvatustiedettä, tutkimusaiheenaan hänellä on Suomen opetussuunnitelma. Opintoihinsa liittyen hän on vieraillut parissa kymmenessä suomalaiskoulussa, sekä lukiossa ja yläkouluissa että alakouluissa, joukkoon on mahtunut niin isoja kuin pieniäkin kouluja.
– Suomalaisessa koulussa on enemmän vapautta niin oppilailla kuin opettajillakin. Täällä opettajat saavat vapaammin päättää, miten he opettavat, Japanissa pitää seurata tarkkoja sääntöjä, Yamato Kohno sanoo.
– Ryhmätöitä Japanissa tehdään paljon, myös isoissa kouluissa ja eri ikäisten kesken, samantyylisesti kuin esimerkiksi täällä Tikkalassa. Japanissa myös opettajat tekevät keskenään paljon yhteistyötä, yhdessä tekeminen kuuluu japanilaiseen kulttuuriin. Koululuokka on hyvin tiivis ryhmä, yksi yksikkö, joka tekee yhteistyötä toisten ryhmien kanssa, myös yläkoululaisilla on vahva luokkahenki, Yamato Kohno kertoo ja toteaa, että japanilaisessa koulussa tehdään paljon asioita yhdessä, oppilaat muun muassa siivoavat yhteisvoimin.
– Japanissa on todella paljon yhteisöllisyyttä, mutta se saattaa olla huono asia, jos se menee liian pitkälle. Jos ei ole yhtään yksilöllisyyttä, erilaisuudesta joutuu helpommin kiusatuksi, Yamato Kohno toteaa.
Eroavaisuuksia Suomen ja Japanin koululaitoksista löytyy Yamato Kohnon mukaan muun muassa erityisopetuksesta; Suomessa oppimisen tuki on laajempaa ja joustavampaa, Japanissa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat ovat erityisluokissa tai erityiskouluissa.
– Myös suhtautuminen koulunkäyntiin on erilaista. Japanissa opettajat panostavat siihen, että oppilaat pärjäävät koulussa ja kokeissa, Suomessa panostetaan enemmän sivistykseen, hyvinvointiin ja siihen, että koululaiset kasvavat ihmisinä, Yamato Kohno sanoo.
Japanissa koulunkäynti aloitetaan kuusivuotiaana. Pakollinen peruskoulu kestää yhdeksän vuotta, sen jälkeen lähes kaikki menevät lukioon, jossa voi valita myös ammatillisempia linjoja. Koulukirjat japanilaiset koululaiset saavat itselleen ilmaiseksi ja tänä vuonna myös koululounas muuttui maksuttomaksi kaikille, useissa yläkouluissa ja lukioissa käytetään koulupukua, alakouluissa koulupuku ei ole käytössä. Yamato Kohnon mukaan koulupäivät ovat Japanissa hieman pidempiä kuin Suomessa, ja koululuokat voivat olla isompia, maksimiluokkakoko on Japanissa 35 oppilasta.
– Mutta Japanissa on myös pieniä kouluja samalla tavalla kuin Suomessa Yamato Kohno toteaa.
Yamato Kohnon vierailu sopi hyvin Tikkalan koulun YK:n lasten oikeuksien sopimukseen liittyvään teemaan.
– Käsittelemme lasten oikeuksia muutaman viikon ajan ja pidämme lopuksi niihin liittyvän leikki-YK:n istunnon, koulunjohtaja Tiina Jylhä kertoo.
Tikkalan koululaiset tutustuvat kotiryhmissä eri maihin ja miettivät, miten lasten oikeudet toteutuvat kyseisissä maissa. Kotiryhmässä on eri ikäisiä oppilaita, jokaiselle kotiryhmälle on nimetty yksi valtio, johon he tutustuvat.
– Oppilaat katsovat videon maasta, johon he tutustuvat ja yrittävät sen pohjalta päätellä, miten lapsen oikeudet toteutuvat kyseisessä maassa. Mukaan on valittu maita Aasiasta, Afrikasta ja Etelä-Amerikasta. YK-kokouksen toteutamme draamallisesti. Kotiryhmät edustavat maata, johon he ovat tutustuneet ja pitävät puheenvuoroja sen maan lasten oikeuksiin liittyen, kokouksessa myös äänestetään ja tehdään julkilausuma, Tiina Jylhä selvittää.
– Yamato Kohno on tänään kertonut meille japanilaisten lasten päivästä ja olemme miettineet, miten lasten oikeuden toteutuvat Japanissa.
Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Sen mukaan jokaisella lapsella on oikeus muun muassa tasa-arvoon, turvallisuuteen, terveyteen ja koulutukseen. Tikkalan koulussa on tutustuttu aiemminkin sekä lasten oikeuksiin että muuhunkin YK:n toimintaan, koulussa on muun muassa järjestetty turvallisuusneuvoston kokous, jossa tehtiin yhteinen päätöslauselma sen puolesta, että jokaisella on oikeus olla rauhassa koulussa, rauhassa syrjinnältä, kiusaamiselta ja väkivallalta. Tikkalan koulu kuuluu UNESCO ASPnet-kouluverkostoon.
