Tiina Lamminaho
Kuntastrategiatyötä jatkettiin perjantai-iltana Kintaudella, ja tällä kertaa mietittiin porukalla Kintauden mahdollisuuksia ja kehittämiskohteita. Nähtävillä oli myös Palvalahti – Kintaus osayleiskaavan kaavaehdotus.
– Kintauden alue on Petäjäveden keihäänkärki elinvoiman näkökulmasta. Tällä hetkellä Kintauden koulun ja päiväkodin kapasiteetista läheskään kaikki ei ole käytössä, olisi Kintaudenkin etu, että tänne saataisiin uusia asukkaita. Siksi vetoankin nyt maanomistajiin, suhtautukaa myönteisesti uuteen kaavaan, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Mikko Tiirola totesi illan aluksi. Kaavassa on osoitettu Kintaudelle lähes 300 uutta rakennuspaikkaa, joista valtaosa on yksityisten maanomistajien mailla, kunnan omistuksessa tonteista on 16.
Kintauden mahdollisuuksia ja kehittämiskohteita sekä identiteettiä ja vahvuuksia mietittiin ryhmissä. Esiin nousi samanlaisia teemoja kuin aiemmissakin kuntastrategiatyöpajoissa, eli yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Kintauden vahvuutena nähdään etenkin luonto.
Kintauden todettiin olevan Petäjäveden toinen keskusta, ja lähellä Jyväskylää olevana Kintaus on sopiva paikka houkutella uusia veronmaksajia. Valokuituverkosta tilaisuudessa myös puhuttiin, ja todettiin, että Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n kannattaisi markkinoida valokuituliittymiään esimerkiksi uuteen kaavan merkityille uusille asuinalueille.
– Jos koululle tulee tyhjää tilaa, voisi sinne varmaankin harkita myös jonkinlaista etätyöpistettä tai vuokrattavaa toimistotilaa, kunnanhallituksen puheenjohtaja Satu Kytölehto totesi.
Etätöille Kintauden todettiin olevan loistava paikka, kun lounastunnilla pääsee vaikkapa hiihtämään.
Kyselyyn vastasivat myös lapset ja nuoret
Toiveina ja ideoina tuotiin esille muun muassa toimiva ilmoitustaulu, toimintaa nuorisolle, vieraslajien torjuntaa, kyläpäällikkö, yhteisiä tapahtumia vauvasta vaariin ja junapysäkki. Myös isompaa kauppaliikettä kaipailtiin tien varteen, ja Palvalahteenkin toivottiin löytyvän tulijoita, se ruokkisi myös Kintauden kehitystä. Lähiruoka ja organisoitu lähiruoan myynti nostettiin myös esille.
Kuntalaisille suunnattuun kuntastrategiakyselyyn saatiin lopulta yli 300 vastausta, kunnan viestintäasiantuntija Minna-Marika Kumpulaisen mukaan peräti kolmasosa vastauksista tuli lapsilta ja nuorilta. Kuntastrategiatyö jatkuu nyt strategian kirjoittamisella saadun aineiston pohjalta, alustavan strategiapaperin käyvät läpi ensin kunnanhallitus ja kunnanvaltuusto, sitten sitä pääsevät käsittelemään vielä petäjävetiset järjestöt. Lopullisesti strategian hyväksyy kunnanvaltuusto.
– Kunnanvaltuustohan tekee jokaiselle valtuustokaudelle strategian, jonka toteutumista myös seurataan. Monesti meillä on ollut ulkopuolinen konsultti tekemässä strategiaa, nyt halusimme osallistaa kuntalaisia strategiatyöhön, Mikko Tiirola kertoo.
