– Viime kevään kouluterveyskyselyn tulokset eivät tuoneet mitään isoja yllätyksiä. Olemme huomanneet kouluterveyskyselyssä esiin nousseet asiat, niin negatiiviset kuin positiivisetkin, täällä koulun arjessakin, Korpilahden yhtenäiskoulun rehtori Satu Lahti toteaa.
Yksi asia, joka nousee esiin niin valtakunnan tuloksissa kuin Korpilahdellakin, on kouluruokailu. Koko maassa viime kevään 8.- ja 9.-luokkalaisista 56 prosenttia ilmoitti syövänsä koululounasta päivittäin, Korpilahden 8.- ja 9.-luokkalaisista vain 46 prosenttia.
– Kaksi vuotta sitten tehdyssä kouluterveyskyselyssä koululounasta ilmoitti syövänsä päivittäin 69 prosenttia meidän kyselyyn vastanneista yläkoululaisistamme, eli pudotus on todella iso. Sen suhteen meidän täytyy tehdä töitä, koululounas on kuitenkin iso osa hyvinvointia, Satu Lahti sanoo.
Koululounaan maku ja laatu ei vakuuta korpilahtelaisia yläkoululaisia. Koululounaan makua piti hyvänä 35 prosenttia ja laatua 31 prosenttia korpilahtelaista 8.- ja 9.-luokkalaisista, koko maassa vastaavat luvut olivat 42 ja 39 prosenttia, toisaalta 4.- ja 5.-luokkalaisten tuloksissa koululounasta pidetään Korpilahdella sekä maultaan että laadultaan parempana nyt kuin kaksi vuotta sitten.
– Toinen asia, joka yläkoulun tuloksista nousee esiin, ovat harrastukset. Korpilahden yläkoululaisista 72 prosenttia ilmoitti harrastavansa jotain ainakin kerran viikossa, kun koko maassa vastaava luku on 80 prosenttia, täällä myös koetaan harrastuspaikkojen sijaitsevan liian kaukana. Toisaalta kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna entistä useampi 8.- ja 9.-luokkalainen oli nyt sitä mieltä, että Korpilahdella järjestetään nuorille kiinnostavaa vapaa-ajantoimintaa ja täällä on tarpeeksi oleskelutiloja nuorille, Satu Lahti kertoo.
Viime kevään kouluterveyskyselyn tulokset toivat esille paljon hyviä asioita korpilahtelaisista nuorista.
– Terveydentilansa koki keskinkertaiseksi tai huonoksi vain kuusi prosenttia Korpilahden viime kevään 8.- ja 9.-luokkalaisista, koko maassa vastaava luku oli 22 prosenttia. Eli korpilahtelaiset nuoret kokevat terveydentilansa hyväksi, ja se on iso asia, joka tarkoittaa sitä, että myös moni muu asia on hyvin, Satu Lahti sanoo.
Korpilahdella myös iso osa 8.- ja 9.-luokkalaista ilmoitti nukkuvansa vähintään kahdeksan tuntia arkisin ja on tyytyväinen elämäänsä. Vähintään kahdeksan tuntia arkisin ilmoitti nukkuvansa 80 prosenttia Korpilahden viime kevään 8.- ja 9.-luokkalaisista, koko maassa vastaava luku oli 62 prosenttia, tyytyväisiä elämäänsä oli 82 prosenttia viime kevään kyselyyn vastanneista Korpilahden yläkoululaisista, koko maan luku oli 68 prosenttia.
– Meillä myös iso osa 8.- ja 9.-luokkalaisista koki, että heillä on mahdollisuus keskustella koulussa aikuisen kanssa mieltä painavista asioista, Korpilahdella prosenttiosuus oli 67, koko maassa 49 prosenttia, Satu Lahti kertoo.
– Terveystarkastusta kehuttiin sekä yläkoululaisten että alakoululaisten vastauksissa, tästä kiitokset meidän pitkäaikaiselle terveydenhoitajallemme Leena Heilälle.
Viime kevään 4.- ja 5.-luokkalaisten vastauksissa myönteisenä asiana nousi esille osallisuus; Korpilahdella oppilaat kokevat pääsevänsä osallistumaan koulun tapahtumien ja oppituntien sisällön suunnitteluun paremmin kuin koko maassa keskimäärin. Paremmalla tolalla oli myös netin käyttö; Korpilahden 4.- ja 5.-luokkalaisista 24 prosenttia ilmoitti, että on yrittänyt usein viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei ole onnistunut, koko maan vastaava luku oli 31 prosenttia.
– Koukuttava netinkäyttö oli vähentynyt kaksi vuotta sitten tehdyn kyselyn tuloksiin verrattuna, Satu Lahti kertoo.
– Erittäin positiivinen tulos oli myös se, että 87 prosenttia Korpilahden 4.- ja 5.-luokkalaisista ilmoitti tulevansa hyvin toimeen koulukavereidensa kanssa, koko maan luku oli 80 prosenttia. Toisaalta kiusaaminen näyttäisi hieman lisääntyneen kahden vuoden takaisesta. Olemme tehneet kiusaamisen vastaista työtä ja teemme myös omia kiusaamiskyselyjä. Kiusaaminen on aina merkki jostain muusta ongelmasta; sen lisäksi, että puutumme kiusaamistapahtumiin, meidän täytyy pystyä muuttamaan jotain isossa kuvassa ja parantaa kouluviihtyvyyttä.
Kouluinnostusta Korpilahden viime kevään 4.- ja 5.-luokkalaiset kokivat hieman vähemmän kuin samanikäiset koko maassa keskimäärin, Korpilahdella kouluinnostusta koki 42 prosenttia, koko maassa 48 prosenttia kyselyyn vastanneista alakoululaisista. Harrastuksiin osallistuminen oli myös alakoulun puolella hieman vähäisempää kuin koko maassa keskimäärin.
– Yksi koko maan tuloksia huonompi tulos Korpilahdella oli alakoulun puolella opettajien ja oppilaiden vuorovaikutuksessa. Täällä 37 prosenttia 4.- ja 5.-luokkalaista vastasi, että opettajat ovat usein kiinnostuneita siitä, mitä oppilaille kuuluu, koko maassa vastaava luku oli 43 prosenttia. Tunne siitä, että aikuiset eivät ole kiinnostuneita, nousee esille myös meidän omissa kyselyissämme, ja olemme yrittäneet kiinnittää siihen huomiota, Satu Lahti sanoo.
– Käymme vielä läpi kouluterveyskyselyn tuloksia opettajien ja muun henkilökunnan kesken. Tarkkoja suunnitelmia siitä, miten tulokset vaikuttavat koulun arkeen, meillä ei vielä ole, mutta toki huolenaiheisiin mietitään vaikuttamiskeinoja.
Kouluterveyskyselyyn vastasi viime keväänä noin sata korpilahtelaista alakoululaista ja noin 110 yläkoululaista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyt toteutetaan joka toinen vuosi.
Tiina Lamminaho