26.02.2025 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan Ruuhimäellä vietettiin keskiviikkona 19.2. iltapäivää terveyden merkeissä.
Terveydeksi! -iltapäiväksi nimetty tapahtuma keräsi toistakymmentä mukaan joutanutta. Järjestäjinä olivat Ruuhimäki-seura ry. ja Toivakan kunta. Ruuhimäki-seura ry on kunnostanut entistä koulua, nykyistä kylätaloa suurella remontilla.
Nyt pidetyssä hyvinvointia edistävässä tapahtumassa vapaa-aikasuunnittelija Susanna Liljander ohjasi osallistujat tuolijumppaan. Tuolijumpassa kehon eri lihastoiminnot pääsivät sopiviin venytyksiin ja punnerruksiin. Mentiin kumartaen alas kohti lattiaa ja ojentauduttiin kädet kohotettuina kohti kattoa. Marssittiin tuolilla istuen, ojenneltiin kaikkia jäseniä ja koukisteltiin niin, että pienetkin lihakset saatiin lämpiämään.
Keskustelussa nousi esiin tiedonsaannin ongelmat. Aina ei tapahtumien tiedotus kohtaa asukkaita, varsinkaan niitä, jotka asuvat kunnan reunamailla. Näin on esimerkiksi terveysaseman auki tai kiinnioloaikojen kohdalla.
Kunnan hyvinvointisuunnittelija Satu Korhonen kertoi mistä kunnan tapahtumista tietoa löytää. Internet on tätä päivää ja se, joka käyttää älylaitteita löytää tiedot kunnan kotisivulta uutiskirjeen muodossa. Paperiversiona uutiskirjettä voi myös tilata itselleen. Sitä on jaossa myös kirjastolla ja tapahtumissa, missä kunnan edustajat ovat läsnä.
Terveydeksi! -iltapäivän tarjoilussa oli huomioitu tarjottavien kahvileipien terveellisyys, siten, että ne sisälsivät vain luonnon omia makeuttamisaineita, eli sokeria ei leivonnaisissa ollut käytetty. Lopuksi Ruuhimäki-seuran puheenjohtaja Leena Rouhiainen kertoi tulevista tapahtumista. Kuukausittaiset tapahtumat löytyvät myös Ruuhimäki-seura ry:n nettisivulta. Koulun tilat ovat myös vuokrattavissa.
Veikko Ripatti
19.02.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
FCG Finnish Consulting Group ja MDI ovat tuoreessa tutkimuksessa tarkastelleet kuntien elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa entistä laajemmin EVP-indeksin avulla. EVP-indeksin ovat kehittäneet kuntagurut valtiotieteiden tohtori ja MDI:n neuvonantaja Timo Aro sekä hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä. Indeksiin on otettu mukaan 293 Manner-Suomen kuntaa, ja se osoittaa suuria alueellisia eroja.
Toivakka sijoittui komeasti seitsemännelle tilalle alle 4000 asukkaan kuntien joukossa. Kolmestakymmenestä parhaiten pärjänneestä kunnasta 21 sijaitsee pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun kasvukolmiossa, neljä Lapissa ja viisi muualla Manner-Suomessa. EVP-indeksi osoittaa, että kuntien kärkijoukko on pysynyt pääosin samana, mutta keskinäisessä järjestyksessä on tapahtunut pieniä muutoksia.
Elinvoimaindeksiä on päivitetty nyt niin, että mukana olevat kuntatalouden muuttujat, verotulot asukasta kohden sekä kertynyt ylijäämä, korvattiin kokonaisvaltaisemmin kuntatalouden tilannetta kuvaavalla talousluvulla. Talousluvun laskennassa indeksiin otettiin mukaan konsernitason tarkastelu, joka vastaa kriisikuntamittarien käsitteistöä. Tämä kuvaa paremmin kuntien vapaaehtoisen toiminnan panostuksen vaikutusta kokonaisuuteen.
Toivakan kunnan elinvoimaa, vetovoimaa ja pitovoimaa on tarkasteltu osana tätä laajempaa analyysiä. EVP-indeksiin sisältyvät muuttujat kattavat talous-, tulo-, yrittäjyys-, työllisyys- ja koulutusdynamiikan sekä väestön, asumisen ja vapaa-ajan asumisen kehityksen. Kuntien heikentynyt taloustilanne näkyy indeksissä, ja erityisesti suuremmat kaupungit ovat joutuneet turvautumaan velkarahoitukseen elinvoiman kasvattamiseksi.
Usein kasvu ruokkii kasvua ja menestys menestystä. Toivakan kunnan hyvä sijoitus ja kehitys EVP-indeksissä antaa arvokasta tietoa kunnan vahvuuksista ja kehityskohteista, mikä auttaa suunnittelemaan tulevaisuuden toimenpiteitä elin-, veto- ja pitovoiman parantamiseksi entisestään.
13.02.2025 | Tilaajille, Toivakka
Kangasniemeltä viime vuoden lopulla puolisonsa kanssa Toivakkaan muuttanut Marika Väänänen on tuore yrittäjä. PirtinTaika tarjoaa erilaisia kotipalveluja.
– Se voi olla siivousta tai asiointi- ja kauppa-apua. Teen myös kuolinpesien tyhjennyksiä. Lemmikkien hoitaminen on myös mahdollista, Marika kertoo.
Marika on koulutukseltaan lähihoitaja ja on tehnyt sitä työtä muun muassa Sulkavalla ja Kangasniemellä. Sekä Marikan että puolisonsa juuret ovat Juvalla. Marikan puoliso on myös yrittäjä; hän tekee metsätöitä.
– Olen erikoistunut opinnoissani sairaanhoitoon ja huolenpitoon. Myöhemmin tein vielä päihde- ja mielenterveyspuolen tutkinnon. Olen tehnyt suurimmaksi osaksi töitä vanhustenhuollossa. Se työ on joissain yksiköissä raskasta, kun ei ole riittävästi henkilökuntaa ja siihen vaikuttaa jatkuva hoitajamitoituksien pienentäminen ja muut leikkaukset, jolloin vähäinenkin henkilökunta väsyy ja tulee sairaslomia. Sijaisia on vaikea saada varsinkin pienemmillä paikkakunnilla. Katsotaan, miten yritystoiminta lähtee käyntiin. Onhan se mahdollista, että teen lähihoitajankin töitä yrittäjyyden rinnalla tulevaisuudessa, Marika pohtii.
Yritysajatus on saanut alkunsa siitä, mitä Marika on työssään lähihoitajana vanhuspalveluissa nähnyt.
– Kyllähän se kodin siisteys saattaa olla mitä sattuu, samoin ruokapuoli. Ajatuksena olisi, että voisin käydä asiakkaan kanssa vaikka yhdessä kaupassa, valmistaa ruokaa ja niin edelleen. Työn ohessa olisi läsnäoloa, kun ei ole niin kiire koko ajan. Haluaisin omalla yritystoiminnallani vahvistaa sitä, että vanhukset voisivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään.
Pariskunta on viihtynyt Toivakassa.
– Viime kesästä saakka etsiskelimme sopivaa taloa esimerkiksi Kangasniemeltä ja lähiseuduilta. Sitten törmäsimme tähän taloon täällä Huikossa. Olimme ajaneet tästä muutaman kerran ohitse ja sitten päätimme tulla katsomaan.
Marika sanoo, että Huikon alue on osoittautunut mukavaksi asuinpaikaksi.
– Olemme tutustuneet nopeasti kyläläisiin. Olemme käyneet myös yrittäjien aamukahveilla ja meidät on otettu mukavasti vastaan Toivakassa. Ihmiset ovat olleet kannustavia. Asuinpaikka on täällä maaseudulla, mutta tästä on lyhyt matka Jyväskylään.
Maarit Nurminen
13.02.2025 | Tilaajille, Toivakka
Lankastudio Suovillan yrittäjä Anna Manninen avaa viikonloppuna pienen myymälän Temiseväntiellä. Tila löytyi omasta kodista.
– Hoksasin, että kotoa löytyy tila, jota voi hyödyntää. Lankastudio tehtiin entiseen makuuhuoneeseen ja tähän päätyyn taloa on oma sisäänkäynti. Lankastudiota ei ole tarkoitus pitää auki viikottain ja säännöllisesti, vaan kerran kuukaudessa ja sovitusti. Tämä tila mahdollistaa myös laajemman valikoiman kuin esimerkiksi myyjäisissä pystyy pitämään.
Suovillan tuotteet koostuvat langoista, neulemalleista ja joistain valmistuotteista. Pääpannat ovat olleet valikoimassa jo aiemmin, nyt uutuutena ovat tulossa säärystimet.
– Valikoima kasvaa hiljalleen.
Anna on ollut innokas käsitöiden tekijä nuoresta saakka, mutta varsinaisen herätyksen asiaan hän sai aikuisena.
– Lankojen värjäyksen löysin opintojen myötä noin kymmenen vuotta sitten.
Lankastudion langat ovat suomenlampaan villaa kolmelta eri tilalta Suomesta. Värjäyksen Anna tekee itse luonnosta löytyvillä sienillä ja kasveilla.
– Mallitilkuista näkyy, mitä värjäykseen on käytetty. Verihelttaseitikkiä kerään esimerkiksi itse. Ainoastaan muutama värjäykseen käytettävä materiaali tulee muualta. Eucalyptuksen osalta teen yhteistyötä kukkakauppojen kanssa. Jos sitä on kaupassa menossa poistoon, otan sen käyttöön.
Pihamaalta löytyy vanha puuhella ja suuria kattiloita.
– Kaikki värjätään sähköttä ulkokeittiössä, jonka rakentaminen on osittain vielä kesken. Kattilat ovat peräisin anopilta, joka on ravintola-alalla. Laastia lukuun ottamatta kaikki muu on kierrätysmateriaalia. Ennen kuin sain puuhellan käyttöön, värjäsin langat avotulella, Anna kertoo.
Anna sanoo, että suomalaisen villan arvostus kasvaa koko ajan. Suomalaista villalankaa kysellään myös ulkomailta, mutta Suovillan verkkokaupasta ei voi toistaiseksi ostaa tuotteita ulkomaille.
– Aloitin tosi pienestä ja tein tätä sivutoimisena.
Lankastudion avajaisia vietetään ensi lauantaina ja sunnuntaina kello 10-16.
Maarit Nurminen
05.02.2025 | Toivakka
Laukaan superlupauksen, 18-vuotiaan Tuukka Kauppisen osallistumisesta Toivakkaralliin iloittiin jo aikaisemmin, mutta viime viikonlopun Tunturirallin jälkeen odotukset kohosivat entisestään.
Kauppinen kukisti Tunturirallissa itsensä Kalle Rovanperän ja hänestä tuli 60-vuotisjuhliaan viettäneen Tunturirallin yleiskilpailun nuorin voittaja kautta aikain. Rovanperä haki Tunturirallista hyvää kokemusta helmikuun puolivälin Ruotsin MM-ralliin, jossa hän avaa MM-kautensa.
– Tavallaan sitä samaa kokemusta tulee SM-sarjaa ajatellen hakemaan Tuukka Kauppinen Toivakasta. Toivakkaralli ei kuulu mihinkään sarjaan, vaan on kauden ainut ammatillisesti järjestetty kyläralli, kertoo järjestävän seuran Yellow Racing Teamin Sami Heikkilä. Taustalta löytyy Harrastemoottoriurheilun Keskusjärjestö ry, eli Hamu.
– Hetkeäkään en kuitenkaan usko, että Tuukka ajaa puolivaloilla, vaan kun kilpailuvietti iskee, niin silloin mennään. Ehkä se aivan viimeinen riskinotto jää pois ja hän pyrkii tuomaan auton ehjänä maaliin, mutta esimerkiksi renkaista saa kaiken irti vain täysillä tehoilla, Heikkilä jatkaa.
Viime helmikuussa ajettiin Toivakassa ensimmäistä kertaa harrastetason rallia. Mukana kisassa oli täysi osallistujamäärä 220 autoa ja niin on tänäkin vuonna. Viimevuotinen kisa jäi monelle mieleen lumi-infernosta, mutta tänä vuonna olosuhteet ovat todennäköisesti varsin toisenlaiset. Pelastavia penkkoja on paljon vähemmän ja vauhdit nousevat, koska tiet ovat leveämpiä.
Viisi erikoiskoetta sisältävän rallin reitti on vielä salaisuus, mutta sen järjestäjät ovat paljastaneet, että reitti on pistetty lähes kokonaan uusiksi ja metsäautotiet jätetty pois. Tiestön luonne on mutkaista ja riittävästi haasteita tarjoavaa. Reitti julkaistaan perjantaina klo 15, jolloin Katsojaoppaat tulevat myyntiin K-market Perälässä ja Lievestuoreen Säästömarketissa.
– Toivakassa ollaan rallin ytimessä. Luvassa on monipuolinen kilpailu rennolla fiiliksella. Kisatunnelmaan pääsee jo perjantai-iltana K-market Perälän pihalla, kun Latelasta tuttu Tuomas Harhala esittelee autoaan. Lähtölistalla on mukana myös Toivakan Kristian Nieminen, hänkin Tunturirallista saapunut. Toivakan Rivakan rallikioski palvelee koko päivän Toivakkatalolla ja kisan jälkeen lauantaina on tietenkin jatkot Sun Toiveessa.
Heikkilä kiittelee vuolaasti kaikkia toivakkalaisia yhteistyökumppaneita, yrittäjiä ja kuntaa, joiden kanssa on helppoa ja mutkatonta rakentaa rallitapahtuma oheistoimintoineen.
Kauppisen, Niemisen ja Harhalan lisäksi kisassa kannattaa seurata ainakin toivakkalaispari Simo Kovasta ja Hannu Mannista sekä Teemu Huuskosta, jonka kartturina toimii konnevetinen Jari Lehmonen. Uuraisilta ralliin saapuu pari Ari Paatelainen ja Marko Länkinen. Multialaisen Teemu Kuusisen nuotteja lukee tuttuun tapaan Jukka Kivelä.
– Sitten olisi hienoa, jos vielä illan hämärtäessä Toivakkatalon pihalla olisi väkeä taputtamassa, kun maaliseremoniassa jaetaan eri sarjojen palkintoja. Se olisi varsinkin nuorille kavereille tosi tärkeä juttu, Sami Heikkilä sanoo.
05.02.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
Yhteiskunnan keskeisten toimintojen järjestämisvastuita on pistetty viime vuosina uusiksi toden teolla. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta ja työllisyysalueet aloittivat tämän vuoden alusta.
Seuraava iso uudistus odottaa vuonna 2026 kun valtion aluehallinnon uudistus toteutetaan. Valtion aluehallinnon uudistuksessa kootaan valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä uuteen valtakunnalliseen virastoon. Samalla muodostetaan uudet alueelliset elinvoimakeskukset. Entisistä virastoista ainakin Avi ja Valvira poistuvat niminä. Uudessa valtakunnallisessa virastossa ympäristöön liittyvät lupa- ja valvontatehtävät muodostavat yhden yhtenäisen kokonaisuuden. ELY-keskusten jäljelle jäävät tehtävät kootaan nykyistä vahvemmille alueille elinvoimakeskuksiin.
TE-toimistot siirtyivät historiaan tämän vuoden alussa ja työvoimapalvelujen järjestämisvastuu siirrettiin kunnille. Pääsääntöisesti kunnat järjestävät palvelut muiden kuntien kanssa yhteistyössä. Yhteistoiminta-aluetta kutsutaan työllisyysalueeksi ja niitä on koko valtakunnassa 45 ja Keski-Suomessa kolme. Toivakka kuuluu eteläiseen työllisyysalueeseen, jonka vastuukuntana toimii Jämsä.
Eivätkä uudistukset tähän lopu.
– Näiden lisäksi kaksi kuntien arkeen vaikuttavaa isoa asiaa ovat lisäksi kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistaminen sekä sidosryhmäyksikkövaade eli hankintalain uudistus. Molemmat ovat asioita, jotka vaikuttavat järisyttävän paljon kuntien mahdollisuuteen toimia, kertoo Toivakan kunnanjohtaja Touko Aalto.
Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen taustalla on sote- ja te-uudistusten aiheuttamat muutokset, mutta tavoitteena on myös lisätä valtionosuusjärjestelmän selkeyttä ja ymmärrettävyyttä.
Kuntien rahoituspohjan uudistaminen käynnistyi syksyllä 2023 ja uuden rahoitusjärjestelmä oli määrä tulla voimaan 1.1.2026, mutta lykkäyspäätöksen seurauksena voimaantulo tapahtuu aikaisintaan 1.1.2027.
Kunnissa lausuntokierroksella olevien hankintalain muutosten puolestaan ennakoidaan tulevan voimaan vuoden 2026 alussa. Uudistuksella hallitus haluaa edistää markkinoiden toimivuutta, lisätä kilpailua ja kilpailuneutraliteettia sekä huomioida huoltovarmuuteen liittyviä tarpeita julkisissa hankinnoissa. Hankintojen tehostamisella tavoitellaan merkittäviä kustannussäästöjä keskipitkällä aikavälillä. Tavoite on lisätä yritysten edellytyksiä osallistua julkisen sektorin tarjouskilpailuihin.
Vaikka kaikkia isoja uudistuksia edeltää perusteellinen valmistelu, ilman minkäänlaisia käynnistymisvaikeuksia harvoin selvitään.
– Olemme kuitenkin hyvin tyytyväisiä, että työllisyyspalvelut ovat toteutumassa lähipalveluna täällä Toivakkatalolla, sanoo Toivakan työllisyys- ja elinkeinosuunnittelija Arja Marjonen.
Toivakkatalo näyttää modernilta ulospäin, mutta sitä se on myös sisältä ja melko kaukana menneiden aikojen kunnantalosta, jossa kunnan omat virkamiehet istuivat huoneissaan ja hoitivat pelkästään oman kunnan asioita. Toimintakulttuurin muutos on tapahtunut ja moninainen yhteistyö eri suuntiin on nykypäivää.
– Toivakkatalo on moniorganisaatioinen hybridikeskus, sanoo Arja Marjonen.
– Meillä käy talossa työskentelemässä esimerkiksi hyvinvointialueen ja työllisyysalueen väkeä. Lisäksi on monia lakisääteisiä tehtäviä, joiden hoitamisessa tehdään yhteistyötä eri kuntien kanssa. Meillä on esimerkiksi yhteinen rakennustarkastaja Joutsan kanssa. Maaseutuhallinnosta taas vastaa isäntäkuntamallilla Laukaan kunta ja kuntia on mukana kahdeksan. Jyväskylän seudun ympäristöterveys hoitaa ympäristöterveydenhuollon tehtävät Toivakassa ja jätehuollosta vastaa Mustankorkea, jonka osakkaita olemme, hän luettelee.
Yhteistyö on pienille keskisuomalaisille kunnille nykyään jo välttämättömyys ja yhteistyökumppaneita ja -kuvioita kartoitetaan tarkasti. Erilaiset kumppanuudet lisäävät myös luontevan verkostoitumisen tilanteita.
– Parhaimmillaan kuntien välinen yhteistyö on win-win-tilanne, jossa kaikki voittavat, mutta joskus voi olla haastavaa löytää toimiva kuvio, Marjonen jatkaa.
Hanna Lahtinen
