Toivakan sotaveteraanit -yhdistys nautti joululounasta Toivakan seurakuntakodilla. Paikalla oli edesmenneitten veteraanien puolisoita ja lapsia. Kahden seuraavan vuoden aikana eri veteraanijärjestöt lakkaavat olemasta. – Veteraanijärjestöjen tilalle tulee perinnepiirejä ja perinnetoimikuntia. Toivakan yhdistyksemme loppuu ensi vuonna ja tilalle tulee kunnallinen perinnetoimikunta. Yhdistyksen hallituksen tukena tämä perinnetoimikunta osallistuu tarpeelliseen työhön. Toivakassa on kaksi rintamamiestunnuksen omaavaa veteraania, Martti Manninen ja Aini Kuusela. Kumpikaan ei päässyt tänne joululounaalle mukaan. Lisäksi meillä on kymmenen veteraanien leskeä ja 26 kannatusjäsentä, eli yhteensä vajaa neljäkymmentä jäsentä, kertoi yhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Jääskeläinen.
Martti Herman Pisto lauloi Veteraanien iltahuudon.
Uuteen perinnetoimikuntaan Toivakassa kuuluvat Panu Partanen seurakunnasta, Satu Paalanen kunnasta, Janne Karanta sivistystoimesta, Kati Markkanen Pitäjäseurasta, Pertti Ahonen LC Toivakasta sekä Kerttu Vesterinen K-market Perälästä. Tämä toimikunta ei ole rekisteröity yhdistys vaan vapaamuotoinen toimija, johon valitaan paikallisia henkilöitä auttamaan meitä veteraanien ja järjestömme hoidossa. – Valittu toimikunta toimii Toivakan sotaveteraanien hallituksen kanssa yhdessä jäljellä olevan tarvittavan ajan. Keski-Suomen sotaveteraanipiiri loppuu viimeistään vuonna 2035. Tilalle tulee 27.4.2023 Peurungassa perustettu Tammenlehvän Keski-Suomen perinneyhdistys ry, jonka hallitusta johtaa maanpuolustusväen hyvin tuntema everstiluutnantti evp. Jukka Kentala. Keski-Suomen maakunta valmistautuu näin siirtymään veteraaniajasta perinneaikaan. Veteraanipiirit vastaavat kuitenkin jäsentensä huoltotyöstä purkautumiseensa saakka.
Ainomaria Hakanen lausui runon Hyvää Joulua valkea Suomi.
Musiikkipuolesta vastasivat Paula ja Veijo Heinonen ja Veteraanien iltahuudon lauloi eversti evp. Martti Herman Pisto. Säestäjänä hänellä oli Toivakan seurakunnan kanttori Suvi Sievänen, joka myös johdatti yleisön yhteislauluihin.
Pääministeri Petteri Orpo tapasi maanantaina 4.12. kaksi nelosluokkalaista jokaisesta Suomen kunnasta. Toivakkaa juhlallisessa tilaisuudessa edustivat Oskari Tuovinen ja Tuomas Lottanen Kankaisten koululta, Uuraisilta puolestaan Iina Salmela ja Aapeli Hintikka Kyynämöisten koululta. Ministerit Sari Multala, Riikka Purra ja Sari Essayah kiertelivät keskustelemassa lasten kanssa. Kiinnostavuudessa he kuitenkin hävisivät kirkkaasti yllätysesiintyjä Käärijälle. – Tilaisuuteen matkattiin yhteiskyydillä muiden keskisuomalaisten kanssa, huoltajat lähtivät Helsinkiin mukaan, mutta itse tilaisuuteen heillä ei ollut asiaa. Poliisit valvoivat aluetta aidan luona ja vanhemmat saattoivat lapset vain linnalle ja sisälle saivat mennä vain lapsivieraat. Ja sitten juhlan jälkeen lapsi sai lähteä saattajakortillisen aikuisen matkaan, kertoo rehtori Leena Rintelä Kyynämöisiltä.
Matkan jälkeen juhlijat vastasivat muutamaan kysymykseen. Mikä pääministerin tapaamisessa oli jännittävintä, entä hauskinta? Tuomas: Jännää oli, että se oli niin iso paikka, että sinne saattoi eksyä. Oli hauskaa kiertää pääministerin huoneessa ja presidentin esittelyhuoneessa. Ja olihan siellä se Käärijäkin yllätysesiintyjänä. Oskari: Jännittävintä oli se, kun piti kätellä aivan yksin. Hauskaa oli, kun karkkibuffa avautui. Iina: Kättely oli jännittävintä. Piti puheen ennen yllätysesiintyjää. Aapeli: Sama, kättely jännittävintä. Sanoi kätellessä tervetuloa Valtioneuvoston linnaan. Mitä herkkuja oli tarjolla? Tuomas: Karkkeja ja kokista ja täytettyjä patonkeja ja nugetteja. Oskari: Kakkupaloja ja suklaita ja salaatteja oli ainakin. Iina: Minitikkuja, joissa oli kasviksia, karkki-buffetissa oli Suomi-kakkuja. Aapeli: Karkkia, oli karkki-buffet sekä minihampurilaisia. Tämän vuoden teema oli ystävyys ja kaveritaidot. Millainen on hyvä kaveri? Tuomas: Hyvä kaveri ei kiusaa, kaverin kanssa on kiva tehdä asioita esim. käydä pääministerin kutsuilla. Oskari: Hyvä kaveri auttaa, neuvoo, lohduttaa, ei kerro salaisuuksia muille. Iina: on kiltti toisille, puolustaa toisia, jos joku kiusaa ja auttaa jos toiseen vaikka sattuu. Aapeli: Ei kiusaa, kannustaa toisia. Seuraatteko uutisia? Mistä kanavista? Tuomas: Katson uutisia Ylen kanavilta. Netistä seuraan välillä Iltalehteä. Oskari: Ylen uutisia katson telkkarista ja joskus luen paperilehteä. Iina: Kymppiuutiset perheen kanssa katsotaan. Aapeli: Yhteiskuntaopin tunnilla katsottu joskus. Mitä tarkoittaa, että Suomi on itsenäinen maa? Oskari: Suomi voi päättää omista asioistaan ja omista rahoistaan, mitä niille tekee. Tuomas: Suomella on oma pomo ja oma lippu laitetaan itsenäisyyspäivänä salkoon. Iina: Se ei oo minkään muun vallan alla. Aapeli: Ei kuulu mihinkään muuhun maahan.
Toivakan Vanhustentukiyhdistys vietti 50-vuotisjuhlaa viime sunnuntaina. Jouluaterian tarjosi helluntaiseurakunta, joulutortut juhlaan lahjoitti K-Market Perälä ja suklaakonvehdit Sale Toivakka. Juhla pidettiin helluntaiseurakunnan toimitiloissa ja juhlaan osallistui yhdistyksen jäseniä ja tukihenkilöitä. Toivakkaan perustettiin Vanhustentukiyhdistys vuonna 1972 vanhusten rivitalon rakentamista varten. Samalla perustettiin ohjelmatoimikunta, jonka tehtäväksi määriteltiin virkistystoiminnan järjestäminen paikkakunnan ikäihmisille. Alusta alkaen alettiin järjestää päivän kestäviä erittäin suosittuja kesäretkiä lähiseudulle ja kauemmaksikin esimerkiksi Helsinkiin ja Turkuun. Toiminta näiltä osin jatkuu edelleen. Vanhustentukiyhdistyksen vanhustentalon harjakaisia vietettiin 11.4.1975 ja rakennus valmistui sittemmin syksymmällä. Nimikilpailun jälkeen valituksi tuli Alvar Tahvosen esittämä Kotisilta. Vanhustentukiyhdistys ry rakensi myöhemmin toisen yksikön nimeltään Kotisilta II. Tämä rakennus rakennettiin silloisen vanhainkodin siipirakennukseksi ja sittemmin vuonna 2009 kunta osti sen ja hoiti sitä siitä eteenpäin. Nykyään Toivakan Vanhustentukiyhdistyksen puheenjohtaja on Isto Liimatainen ja ohjelmatoimikunnan puheenjohtajana toimii Tuula Särkkä, sihteerinä Maire Jääskeläinen. Vanhustentukiyhdistyksen johtokuntaan kuuluvat tällä hetkellä Isto Liimatainen pj, Pentti Saukko, Jaana Lamberg ja Jari Bågman. Kiinteistöjen isännöinnistä vastaa Jukka Taskinen. Helluntaiseurakunnan pastori Markus Tattari lausui vieraat tervetulleiksi sekä toivotti kaikille siunattua joulunaikaa. Vanhustentukiyhdistyksen historiaan päästiin tutustumaan yhdistyksen puheenjohtaja Isto Liimataisen esittämän kuvaesityksen kautta. Lähestyvän joulun hengessä Isto Liimatainen puhui myös lahjoista ja lahjoittamisesta. Samalla kun kuvasarja eteni, monet. kuten Maire Jääskeläinen ja Irja Lamberg käyttivät puheenvuoroja ja kertoivat mitä missäkin kuvassa oli meneillään. Mielenkiintoinen oli Kotisillan asuinkiinteistön ensimmäisen talonmiehen Rauno Bågmanin kertomus Kotisillan alkuajoista. – Kun asukkaat muuttivat uusiin Kotisillan asuntoihin, he olivat erittäin tyytyväisiä, kun pääsivät asuntoihin, missä kaikki mukavuudet olivat valmiina, eikä tarvinnut esimerkiksi kantaa kaivosta vettä, kertoi Bågman. Bågman otti esimerkiksi ensimmäisistä muuttajista naisihmisen, jota hän ja monet muut kävivät tämän kotona auttamassa. Hänellä oli porsas kammarissa ja keittiö oli siinä vieressä. – Se oli semmoista rinnakkaiseloa eläinten kanssa. Kun hän sitten traktorin lavalla saapui Toivakkaan, oli lavalla tuoli, jolla hän istui. Matkassa oli kaikki hänen mukaansa ottama omaisuus. Lavalta hän huiskutti tuttuja nähdessään ja huuteli, että täällä tullaan Toivakkaan. Tällaisia mukavia muistoja sieltä jäi mieleen monista iäkkäistä ihmisistä. Sittemmin saimme heistä monia ystäviä. Moni Kotisillan asukas on vaihtanut Kotisillasta majansa jo muualle. Elämä on sellaista. Puolisoni Anja hoiteli kodissamme päivähoitolapsia. Teimme Kotisillan pihapiiriin hiihtoladunkin, missä lasten oli hyvä hiidellä. Sittemmin neljän vuoden päästä muutimme omaan asuntoomme. Vuonna 1996 olin vielä tekemässä Kotisillassa isoa remonttia, Bågman kertoi. Kunnanjohtaja Touko Aalto laittoi videotervehdyksen juhlivalle vanhustentukiyhdistykselle. – Olen iloinen, että sain kunnian ja kutsun tulla mukaan Toivakan Vanhustentukiyhdistyksen 50- vuotisjuhlaan. En päässyt mukaan juhlaan, mutta sain tutustua yhdistyksen historiaan. Kaikesta siitä huokuu arvokkuus, merkityksellisyys ja tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä, jota on tehty vuosikymmenet yhdessä, sanoi Aalto.
Talven ensimmäisessä lumituiskussa kuntapäättäjät ja kyläläiset kokoontuivat Kankaisten kyläkoululle keskustelemaan tulevaisuudesta, joka sekin näyttää melkoisen tuuliselta ja tummahkojen pilvien täyttämältä kuntatalouden kannalta. Vaikka kuinka säästettäisiin ja elettäisiin suu säkkiä myöten, niin valtio kiittää leikkaamalla lisää pois valtionosuuksista. Viimeisin 415 miljoonan euron leikkaus tarkoittaa kuntaliiton mukaan, että kaikkien kuntien valtionosuutta leikataan vuosina 2024 ja 2025 lisää noin 80 euroa asukasta kohden. Kankainen ja Ruuhimäki ovat kyläpari, joka ei kilpaile vaan tukee toisiaan. Esimerkiksi yhdistystoiminnassa tehdään paljon yhteistyötä ja annetaan vetoapua. Tällä hetkellä Kankaisten kyläseura on pistetty lepotilaan, mutta vanhempaintoimikunta toimii aktiivisesti, Ruuhimäessä taas kyläseura remontoi omaa taloaan – entistä kyläkoulua, jossa koulunkäynti loppui kestettyään 99 vuotta vuonna 2009. Lohdullista oli kuulla, että koulussa käynti ei loppunut ja kylä säilyi elävänä. Aluksi entisellä koululla toimi päiväkoti Ruuhiryhmä ja nyt kun päiväkoti on siirtynyt Kankaisille, kyläseuran omistukseen siirtynyt talo on harrastamisen keskus aktiivisen kyläseuran ansiosta. – Entiset luokkahuoneet remontoidaan juhla- kokous- ja harrastetilaksi ja yläkertaan tehdään puuaskartelutila, kertoi tilaisuuden alussa Ruuhimäki-seuran puheenjohtaja Leena Rouhiainen.
Pöydät ja tuolit oli Kankaisilla aseteltu perinteiseen tapaan vastakkain, mutta aivan yhtä hyvin olisi voitu istua vaikka pyöreässä pöydässä, vastakkainasettelusta ei missään vaiheessa iltaa ollut kysymys, vaikka vaikeita asioita käsiteltiinkin. Pöydän takana istuivat vt. kunnanjohtaja Touko Aalto, rehtori-sivistysjohtaja Sirpa Orell-Pohjola, sivistys- ja hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Päivi Pitko ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen. Yhtään powerpointtia ei esitetty tai kalvosulkeisia pidetty, vaan asioista keskusteltiin vapaasti ja pohdiskellen. Puheenvuoroja jakeli Kati Markkanen. Syy kokoontumiseen oli huoli Kankaisten kyläkoulun tulevaisuudesta. Ainut dokumentti, jossa asiaa on toistaiseksi sivuttu, on Toivakan kiinteistöohjelma, jossa todetaan, että tilaelementtikoulun vuokrasopimus on katkolla vuoden 2028 lopussa ja että teoriassa Kankaisten koululaiset mahtuisivat Toivakan koulukeskuksen tiloihin. Toivakan koululaisista noin puolet on tällä hetkellä koulukuljetusten piirissä. Useaan otteeseen ihanaksi mainitulla Kankaisten kyläkoululla apulaisjohtaja Taina Hoskarin lisäksi lapsia opettavat Päivi Minkkinen ja Jonna Halttunen. Oppilaita on tällä hetkellä viitisenkymmentä, joista osa tulee Kankaisten ja Ruuhimäen lisäksi myös Kangasniemen ja Laukaan puolelta. Päiväkotiryhmässä on 20 lasta. Pelkän syntyvyyden perusteella vuoteen 2028 mennessä oppilasmäärä laskisi 35 lapseen. Sama trendi koskee koulukeskusta, siellä oppilasmäärän väheneminen olisi 83 oppilasta. – Mutta juna ei ole vielä matkalla, lähtökuulutustakaan ei ole annettu, siksi juuri nyt on oikea aika keskustella, totesi Touko Aalto.
– Ikävä realiteetti on, että valtionosuudet keskeisille kuntien tuottamille sivistyspalveluille heikkenevät koko ajan ja niiden puitteissa on järjestettävä kaikille Toivakan koululaisille laadukasta perusopetusta. Ryhmät eivät saa olla liian suuria tai liian pieniä, Sirpa Orell-Pohjola totesi. – Koulukeskuksella jouduimme jo miettimään 30 oppilaan jättiryhmää, mikä tuntuu ihan kauhealta, onneksi se pystyttiin vielä välttämään, jatkoi Päivi Pitko. Apua kunnan talouteen on viimeksi haettu Suur-Savon Sähkön osakkeiden myynnillä ja tuloveroprosentin nostolla. Vaikka Toivakkaa ei varsinaiseksi muuttotappiokunnaksi voi enää kutsuakaan, olisivat lapsiperheet erittäin tervetulleita Kankaisten kylälle, vaikkapa rakentamaan omakotitalon jollekin Punaisentorintien yhdeksästä kunnalla myynnissä olevalle tontille. – Tämän kylän sijainti on erinomainen, tästä hurauttaa nopeasti vaikkapa Peurunkaan, Häkärinteille, Kangasniemelle tai Jyväskylään. Toivoisin, että kunta toisi sitä enemmänkin esille, Merja Hakamäki totesi. Takarivistä löytyi sijaintiakin suurempi Kankaisten vetovoimatekijä – ihanat miehet, jotka valitettavasti ovat jo suurelta osin varattuja. Mutta löytyisikö apu talojen tinderista? Jos helppoja konsteja ja valmiita vastauksia olisi, ne olisi jo hyödynnetty. – Kunnan mainostamiseen tarvitaan kaikkia. Parasta kunnan markkinointia on hyvän arjen näkyväksi tekeminen, unohtamatta hienoja tapahtumia, Touko Aalto mietti ja jatkoi huolestuneena kerraten kuntatalouden realiteetteja, jotka saattavat johtaa siihen, että alkamassa on kriisikuntien vuosikymmen, jolloin valtion vaatimukset saattavat käydä monille kunnille ylivoimaisiksi. – Toivakka on pieni kunta ja Kankainen ja Ruuhimäki pieniä kyliä, mutta täällä on ainakin vielä elävä koulu ja päiväkoti, eli jotain on tehty oikein. Tällaiset tilaisuudet, jossa aidosti kuullaan kyläläisiä, ovat todella tarpeellisia. Vaikka ajat ovat kovat, niin muistetaan, että kuolleet kalat menee virran mukana, elävät kalat vastavirtaan. Olkaamme eläviä kaloja, tiivisti lopuksi Pentti Kovanen, itsekin kuntapäättäjä.
Metsästysseura Huikon Eräpeikot järjesti hirvipeijaiset, jotka olivat samalla seuran 60-vuotisjuhlat. Perustajajäsenistä paikalle olivat päässeet Juhani ja Tapani Häkkinen, kaksi muuta, Raimo Häkkinen ja Leo Lahtinen, eivät tällä kertaa juhlaan päässeet.
Huikon Eräpeikkojen perustajajäsenistä paikalla olivat Tapani Häkkinen (vas.) ja Juhani Häkkinen.
Juhlan tervetuliaissanat lausui ja juhlan juonsi Huikon Eräpeikkojen puheenjohtaja Hannu Maukonen. Ismo Paukku esitti kokoamansa kuvallisen historiikin Huikon Eräpeikoista vuosikymmenten varrelta. Tämän vuoden hirvijahdin jahtivoutina oli Aleksi Okker. Hän kertoi miten juuri päättynyt hirvenmetsästys sujui. Saaliskiintiönä oli neljä aikuista ja neljä vasaa.
Hirvikeitto matkasi pihan keittimestä kylätalon keittiöön, missä Annukka Mörsky (oik.) ja Jaana Mantila annostelivat sen pöytiin vietäviin astioihin.
– Hirvikanta on nyt alueellamme kohtuullisen hyvä ja sen tulevaisuuskin tasapainossa. Hirvikantaa tarkkaillaan vuosittain. Mainittavaa on, että hirvenmetsästykseen kykeneviä koiria seuran riistamiehillä on riittävästi. Seitsemästä jahtiin osallistuneesta hirvikoirasta viidelle saatiin myös kaato. Tapani Häkkinen on kasvattanut lukuisia hyviä hirvikoiria. Hänen kasvattiensa rotuna on ollut karjalankarhukoira. Passimiehiä oli mukana parikymmentä. Iloksemme voimme todeta, että nuoria ja myös naisia on saatu mukaan metsästäjien joukkoon, totesi Okker.
Huikon Eräpeikkojen puheenjohtaja Hannu Maukonen (oik.) juonteli illan. Kuvassa ovat myös tämän vuoden jahtivouti Aleksi Okker ja vasemmalla varavouti Marko Mantila.
Huikon juhlassa esiintyi Jonna Ilona And The boys. Laulajana Jonna Ortju . Kitaralla säesti Jani Luoma ja bassossa Ilona Rimpilä. Lyömäsoittimissa oli Petri Honkonen. (kuva: Ismo Paukku)
Maukonen kiitti maanomistajia joiden mailla metsästystä harjoitettiin. Väen kuunnellessa puheita salissa, ulkona höyrysi soppatykki täynnä makoisaa hirvikeittoa. Keittoa kypsentelivät Markus Elo ja Pekka Liukkonen, jonka Helena Kapaselta saamalla reseptillä keitto valmistettiin. Osallistujia juhlaan ja peijaisiin kertyi seuran toimijäsenet mukaan lukien alun toistasataa. Metsästäjäliiton Keski-Suomen piirin tervehdyksessä kuultiin suurpetoasiaa, josta koko Suomi parhaillaan puhuu. – Metsästäjät saavat petoeläinten kannan säännöstelystä alati rapaa niskaansa. Siinä asiassa suurpetojen puolustajat ovat saaneet asiansa hyvin esille. Näissä asioissa oikeuslaitos sanoo aina viimeisen sanan. Ruotsissa mm. susia pystytään vähentämään, mutta Suomessa on tilanne toinen. Ilvesten pyynnistäkin on valitettu ja nyt tulisi metsästysseurojen olla toiminnassaan yhtenäisenä rintamana. Seuran kannattaa liittyä Metsästäjäliiton Keski-Suomen piirin jäseniksi jo senkin tähden, että tällöin seura saa maksuttoman talkoovakuutuksen, joka korvaa seuran toiminnassa sattuneet henkilövahingot. Lisäetuna tulevat neuvontapalvelut ja mainio jäsenlehti. Jäsenkortilla saa myös ST1-asemilta jäsenalennuksen polttoaineista, kertoi toiminnanjohtaja Heikki Taskinen Metsästäjäliiton Keski-Suomen piiristä. Tiettävästi Toivakan seudulla ei susista nyt ole ollut haittaa, mutta ilveskantaa sen kasvun myötä on pyritty säännöstelemään. Petojen säännöstelyä tarvitaan, sillä riistakanta vääristyy ilman metsästystä. Metsästäjät kokevat eläinkannan alueella voivan hyvin.
Toivakan koulukeskuksen opetuskeittiössä hyöri neljätoista suolaisista kahvileivistä kiinnostunutta leipojaa. Toivakan Marttojen järjestämällä kurssilla opettajina olivat kondiittoriopettajat Marja-Leena Pitkäjärvi ja Jyväschocosta tunnettu Jarko Äijänen. Monien leipojien tuloksena valmistui jokaiseen makuun sopivia suolaisia kahvileipiä. – Yksi vähän ehkä tuntemattomampi herkku on nimeltään jyvänen. Se valmistetaan ruisjauhopohjaisena ja täytteeksi tulee lämminsavustettua kirjolohta. Lisäksi siihen tulee hienonnettua pekonia ja mausteita. kertoi Äijänen. Jyvänen on keskisuomalainen herkku ja samalla se on vastine itäisessäkin Keski-Suomessa tunnetulle kalakukolle. Ruisjauhopohjainen taikina kaulitaan ohueksi ja siitä painellaan muotilla pyöreitä levyjä. Levyt täytetään täytteellä ja muotoillaan jyvänmuotoisiksi. Siitä nimi jyvänen. – Jyväsessä kirjolohi kypsyy savusilavan kanssa ruispohjaisen taikinakuoren sisällä. Lisukkeina Jyväsessä käytetään mm. hovijuustoa ja tuoreita yrttejä. Jyvänen on esitelty Jussi Jäppisen Maakunnan maut -kirjassa.
Kasvistäytteinen croisantti oli yksi illan leivonnaisista. Se syntyy näppärästi puolivalmisteesta. Nyt se valmistettiin Vaasan Kotiuunin minicroissanteista halkaisemalla se puoliksi ja täyttämällä oman maun mukaisilla täytteillä. Puolivalmisteesta voi valmistaa leivonnaisia omien mieltymystensä mukaan, kertoi Pitkäjärvi. Varsin herkullinen kattaus syntyi, kun illan päätteeksi kukin ryhmä toi esille leivonnaisensa. Lopuksi leipurit kertoivat leivonnaisissaan, käytetyistä aineista ja siitä, miten leipominen onnistui.
Tämä sivusto käyttää evästeitä asiakaskokemuksen parantamiseen. Alta voit valita suostumuksesi. Katso tarkemmat tiedot alta Tietosuojalauseke-sivulta.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Nämä ovat sivuston toiminnalle välttämättömiä evästeitä, joiden käyttöä ei voi kieltää. Hyväksyt näiden evästeiden käytön selaamalla sivustoamme.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Statistics
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Nämä ovat kolmannen osapuolen evästeitä, kuten esimerkiksi Facebookia varten. Emme kuitenkaan käytä tällä sivustolla Google Analyticsiä tai samanlaista ohjelmistoa, joka keräisi kävijätietoja.
