12.05.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Ysitien tiesuunnitelmat ovat edenneet ympäristövaikutusten arviointiin. Tiesuunnitelmissa ykkösvaihtoehdossa valtatie parannetaan Painaan ja Korpilahden välillä moottoriliikennetieksi, joka on jatkuva ohituskaistatie. Korpilahden ja Muuramen välille rakentuisi nelikaistainen moottori- tai moottoriliikennetie. Ysitie jatkui moottoritienä Muuramesta Keljonkankaalle. Valinta Korpilahti‒Muurame -osuudella moottori- ja moottoriliikennetien välillä tehdään ympäristövaikutusten arvioinnin selostusvaiheessa.
Koko suunnittelualueella olisi voimassa 100 kilometriä tunnissa nopeustaso. Suunnitteluvälille on tulossa viisi eritasoliittymää. Uudet eritasoliittymät, joissa kaikki kääntymissuunnat ovat mahdollisia, ovat Painaan eritasoliittymä, Korpilahden pohjoinen eritasoliittymä ja Vespuolen eritasoliittymä. Korpilahden eteläpuolelle toteutetaan suuntaisliittymä, jossa on rampit vain etelän suuntaan ja nykyinen ajomahdollisuus pohjoiseen poistettaisiin.
Muuramen Teollisuustien nykyinen tasoliittymä muutetaan suuntaisliittymäksi, josta on ajo mahdollista vain Teollisuustieltä pohjoisen eli Jyväskylän suuntaan. Viime viikolla Muuramessa pidetyssä yleisötilaisuudessa tätä ratkaisua kritisoitiin paljon.
Nykyiset Niittyahon eritasoliittymä ja Muuramen eritasoliittymä parannetaan nykyisille paikoilleen. Koko suunnitteluvälille toteutetaan yhtenäinen maantietasoinen rinnakkaistie sekä jalankulku- ja pyörätie. Tämä tarkoittaisi siis pyörätietä Korpilahdelta Muurameen saakka.
Suunnittelualue, joka on noin 27 kilometriä pitkä, ulottuu etelässä Korpilahdelta Painaanjärven kohdalta pohjoiseen Jyväskylään, Keljonkankaan eritasoliittymän eteläpuolelle. Vuonna 2023 tiellä laskettiin liikennemääriä. Painaanjärven ja Korpilahden taajaman välillä kulki noin 8 700 ajoneuvoa vuorokaudessa, Korpilahden kirkonkylän ja Muuramen välillä 10 700 – 12 100 ajoneuvoa sekä Muuramen ja Keljonkankaan välillä noin 16 200 ajoneuvoa. Raskaan liikenteen osuus oli alle 10 prosenttia. Raskaan liikenteen osuus on 6,5–8,5 %.
Patalahden ja Juokslahden kohdalla on tapahtunut 11 onnettomuutta vuosina 2017-2021, joista yksi on kuolemaan johtanut ja kaksi henkilövahinkoon johtanutta. Vastaavana aikana Painaan ja Lahdenvuoren kohdalla on tapahtunut 15 onnettomuutta, joista yksi on kuolemaan johtanut ja neljä henkilövahinkoon johtanutta. Kaikista onnettomuuksista yhteensä 11 on ollut hirvieläinonnettomuuksia.
YVA-ohjelma on nähtävillä 16.4.-23.5.2025 ja siihen voi tutustua Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö-vastuualueen verkkosivuilla. YVA-ohjelma on nähtävillä Keski-Suomen ELY-keskuksessa, Korpilahden lähikirjastossa ja Muuramen kirjastossa.
Maarit Nurminen
12.05.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Seurakunnan naistoimikunnan tarjoilemia naisten aamukahveja juotiin taas perinteiseen tapaan äitienpäivää edeltävänä lauantaina. Perinne on jatkunut jo 35 vuotta, Korpilahdelle sen toi Irja Lahtinen.
– Olin Jämsässä töissä ja toin sieltä tänne ideoita. Silloinen Korpilahden seurakunnan diakonissa Marjatta Salo oli myötämielinen ajatuksille, Irja Lahtinen kertoo.
– Poikani Jarkko Lahtinen oli töissä Honkasen puutarhassa ja kehui, kuinka isoja ja kauniita orvokkeja siellä on. Kerroin orvokeista Marjatta Salolle ja niin me tilasimme orvokit jaettavaksi kaikille naisten aamukahveille osallistuville. Eli siis sekin perinne on ollut voimissaan jo 35 vuoden ajan, Lahtinen toteaa.
Ensin naisten aamukahvitilaisuudet pidettiin vanhassa pappilassa.
– Siihen aikaan naistoimikunta leipoi itse tarjottavat. Tilaisuudessa on ollut aina joku puhumassa, muun muassa Jämsän sairaalapastori Hellevi Malinen oli suosittu puhuja, samoin Hellin Torkki. Tyttäreni Marjo Kouhia lauloi monena vuonna tilaisuudessa ”Äidin sydän” -laulun ja naistoimikunnan puheenjohtaja Anita Lounialalle oli tärkeää, että naistoimikunnan tilaisuudet lopetettiin aina laulamalla ”Sinua siunata tahdon”, Irja Lahtinen kertoo. Lahtinen on myös itse toiminut naistoimikunnan puheenjohtajana, pitkäaikainen puheenjohtaja Lahtisen jälkeen oli Kaija Uusitalo.
– Olen kyllä mielissäni, että naisten aamukahvitapahtuma jatkuu, tämä on tärkeä kaikille naisille, Irja Lahtinen toteaa.
Tärkeänä tapahtumaa pitävät myös monena vuonna mukana olleet Marjaliisa Kolula, Eeva Nyberg ja Liisa Kiho.
– Täällä on aina hyvää ohjelmaa ja täällä näkee tuttuja, sellaisiakin, joita muuten näkee harvemmin, Marjaliisa Kolula sanoi.
Eeva Nyberg ja Liisa Kiho sanoivat naisten aamukahvien yhdistävän naisia.
– Tämä on kaikkien naisten tapahtuma, ei vain äitien, vaikka tätä vietetäänkin äitienpäivää edeltävänä päivänä.
Tällä kertaa aamukahvitilaisuuden ohjelmasta vastasivat Säpäkät Soinnut ja fysioterapeutti Kristiina Kytönen, rukoushetken piti seurakuntapastori Katariina Korhonen.
Kristiina Kytösen johdolla mietittiin yhdessä, mitä hyvinvointi on. Ja siihen löydettiinkin monia tekijöitä: joku mainitsi hyvän unen, joku henkisen tasapainon, joku hyvät naapurit ja joku päivärytmin ja rutiinit.
– Kaikki nämä kuuluvat hyvinvointiin. Uni ja ruoka ovat perustarpeita, mutta hyvinvointiin kuuluvat myös psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi, Kristiina Kytönen totesi.
Liikunnasta ja liikkumisesta Kytönen puhui myös.
– Jokaisen olisi hyvä päästä ulos joka päivä, mutta liikkumisen pitää tuntua mielekkäältä. Mitä useammin liikumme, sitä paremmassa kunnossa pysymme, mutta pitää muistaa myös levätä. Kaikki, mitä teemme, auttaa meitä pysymään kunnossa, fyysistä harjoitusta on vaikkapa laulaminen tai ruoanlaitto. Ja liikuntaan on helppo yhdistää sosiaalisuus, voi vaikka pyytää naapurin kävelylenkille, Kristiina Kytönen totesi.
Tilaisuus oli perinteiseen tapaan seurakunnan naistoimikunnan järjestämä. Naistoimikuntaa vetää diakonissa Marjo Mattila ja siihen kuuluvat Eeva-Liisa Valtonen, Marjatta Lappalainen, Merja Vanhala, Ritva Ahvenus, Aila Ahvenus, Piritta Kohvakka, Tuija Tikanniemi ja kunniajäsenenä Irja Lahtinen. Ja tälläkin kertaa tilaisuudessa järjestettiin arpajaiset lähetystyön hyväksi, myös vapaaehtoinen kahviraha meni lähetystyölle.
Tiina Lamminaho
09.05.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Lukuvuosi Alkio-opistolla päättyy käytännössä ensi viikolla. Elämä opistolla ei kuitenkaan hiljene, vaikka opiskelijat lähtevätkin.
Opistolla on edessään historiallisen vilkas kesä; asiakassihteeri Missu Flyktmanin mukaan tyhjää kalenterissa näkyy enää heinäkuussa ja juhannusviikolla.
-Erilaiset varaukset alkavat heti kesäkuun ensimmäiseltä viikolta ja kesähulinat loppuvat ralliviikonloppuun elokuun alussa.
Alkio-opistolla on perinteisesti järjestetty erilaisia leirejä. Koronavuodet hiljensivät leirikysyntää, mutta nyt niitä taas järjestetään entiseen tapaan.
-Alkio-opistolla on nuorten leirejä ja perheleirejä sekä kansainvälinen leiri. Meillä käy kaksi vakituista ryhmää, mutta tänä vuonna on tullut myös uusia leirinjärjestäjiä. Kansainvälinen leiri on puolestaan sellainen, joka järjestetään eri vuosina eri maissa. Lisäksi opistolla pidetään myös esimerkiksi sukujuhlia ja syntymäpäiviä.
Flyktman sanoo, että esimerkiksi seurakuntien leirikeskusten lakkauttamiset ovat saattaneet vaikuttaa Alkio-opiston tilojen kysyntää.
-Paikat, jotka soveltuvat leirien pitämiseen, vähenevät. Seuraavallekin kesälle on jo myyty sen verran, että sielläkin alkaa olla jo kesäkuu täynnä.
Opistolla pidetään erilaisia kesäkursseja heinäkuussa; niistä maalausleiri on jo täynnä.
-Varasijoille voi vielä ilmoittautua, maalauskurssin opettaja, korpilahtelainen kuvataiteilija Johanna Mäkitalo kertoo.
Kesäkurssilla pääsee tutustumaan Camino de Santiagon pyhiinvaellukseen ja sen historiaan. Kurssilla käydään läpi eri reittivaihtoehtoja ja kurssilta saa vinkkejä oman vaelluksen suunnitteluun. Runoa ja proosaa aisteilla, päällä ja sydämellä -kurssilla harjoitellaan runoutta ja proosaa erilaisilla menetelmillä.
Joogakurssilla tehdään jooga- ja läsnäoloharjoituksia luonnon helmassa, salissa ja saunassa. Kurssi sopii sekä joogapolullaan ensiaskeleita ottaville että sitä pitempään harjoittaneille. Viidennellä kesäkurssilla valmistetaan japanilaisia rasioita tai koteloita, joissa voi säilyttää vaikka valokuvia, koruja tai kirjaa.
Ralliviikonlopun majoitus on myyty jo loppuun.
-Tänään juuri puhuin puhelimessa miehen kanssa, joka on ollut täällä rallivieraana 1970-luvulta alkaen. Yksi vakituinen rallivieras tulee Italiasta. Kun majoitus tulee myyntiin, sieltä tulee varaus heti. Yhtenä vuonna laskimme, että ralliviikonloppuna majoittujia oli 18:sta eri maasta.
Flyktman sanoo, että MM-rallin Suomen osakilpailun suhteen opiston sijainti on hyvä.
-Lisäksi tarjoamme aamupalaa ralliviikonloppuna aamuneljästä alkaen. Rallivieraat lähtevät aikaisin erikoiskokeille ja tämä järjestely on kerännyt kovasti kiitosta. Tästä voi ostaa myös kahvia termariin mukaan. Jos tulee aamulla seitsemään töihin, täällä ei ole enää ketään.
Toinen suosittu majoitusajankohta on Jämsän Iskelmä-festivaalien aikaan.
-Jyväskylästä lähtevä kuljetus koukkaa Alkio-opiston pihan kautta.
Alkio-opistolla on odotettavissa siis helteinen kesä.
Maarit Nurminen
07.05.2025 | Tilaajille, Uurainen
Jarno Liimataisella on ollut pari vuotta esimerkiksi turvallisuuskatselmuksia tarjoava yritys Asiantuntija- ja Työturvallisuuspalvelut Liimatainen Oy ja on edelleenkin, mutta nyt hän on myös laajentanut aivan uudelle alalle ja Sinun Hierojasi – Hierontapalvelut Liimatainen on aloittanut Uuraisten keskustassa ravintola Keskipisteen vieressä. Liiketila on kokenut kevyen remontin ja on nyt värimaailmaltaan rauhoittavan vihertävä.
– Korona vaikutti työturvallisuusalaan siten, että esimerkiksi työturvakorttikoulutukset siirtyivät kokonaan nettiin. Vakuutusyhtiöiden ostamat lämpölaitoksien turvallisuuskatselmukset sen sijaan vetävät ihan kohtuullisesti ja nykyään teen myös onnettomuustutkintaa. Työhyvinvointi on olennainen osa työturvallisuutta ja kehonhuolto taas edesauttaa työhyvinvointia. Eli eivät alat niin kaukana toisistaan olekaan, Jarno Liimatainen kertoo.
Puhutaan kovasta ja pehmeästä työturvallisuudesta. Kova työturvallisuus keskittyy teknisiin ja fyysisiin toimenpiteisiin, kuten turvallisuuslaitteisiin, -varusteisiin, protokolliin ja teknisiin ratkaisuihin. Pehmeä työturvallisuus puolestaan ihmisten käyttäytymiseen ja organisaatiokulttuuriin, kuten koulutukseen, johtamiseen ja työntekijöiden osallistamiseen.
– Asioiden lokeroiminen on oikeastaan turhaa, eikä mieltä ja kehoa voi tässäkään asiassa erottaa, kokonaisuus ratkaisee, Liimatainen kertoo.
Jarno Liimataisen kiinnostus omaan hyvinvointiin lisääntyi 40-vuotissynttäreiden jälkeen ja sen myötä myös tiedonjano. Nyt hän on kouluttautunut klassiseksi hierojaksi ja erikoistunut urheilu- purentalihas- ja fasciahierontaan. Ala on toki sellainen, että omaa osaamista voi ja pitääkin täydentää jatkuvasti.
– Koin, että sain apua esimerkiksi osteopaatilta tai kalevalaiselta jäsenkorjaajalta. Omaan ammatilliseen suuntautumiseen vaikutti myös se, että hieroja lasketaan terveyspalveluksi ja siksi alvittomia palveluja. Jos olisin nuorempi, opiskelisin osteopaatiksi, mutta koulutus on aika pitkä ja kallis.
Teknologia kehittyy myös hyvinvointipalveluissa, mutta taitavinkaan hierontarobotti ei pysty tarjoamaan sitä inhimillistä kanssakäymistä, mitä oikea hieroja.
– Pidän asiakaspalvelutyöstä ja sitä hierontakin mitä suurimmissa määrin on. On hienoa, jos pystyn antamaan vinkkejä arkeen tai vaikka vain kuuntelemaan, sekin on tärkeää, Jarno Liimatainen jatkaa.
Omaa konseptiaan miettiessään hän on päätynyt siihen, että tarjoaa myös ilta-aikoja, jotta päivätyössä käyvät kansalaiset ehtivät hierontaan.
– Työsuojelutausta antaa tiettyjä vahvuuksia juuri työikäisten palveluihin, mutta toki ihan kaikenikäiset ovat tervetulleita, hän sanoo.
Jarno Liimataisella on myös visio laajentumisesta – kunnianhimoinen, mutta aivan mahdollinen.
– Visioni on, että viiden vuoden kuluttua minulla on Sinun hierojasi -brändin mukainen hierontakonsepti ja 5-10 toimipistettä Suomessa. Muoto olisi eräänlainen francihising ja alihankintaketjun yhdistelmä. Haaveilen hyvästä tiimistä, jonka kanssa toimia ja rakentaa kokonaisuutta.
Hanna Lahtinen
06.05.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Alkoholia kutsutaan nautintoaineeksi, mikä on melkoisen paradoksaalista, sillä mikään muu kurkusta alas kulahtava aine ei maailmassa aiheuta enemmän kärsimystä ja pahaa oloa kuin tämä ”nautintoaine”.
Suomalaisten suhde alkoholiin on erityisen kompleksinen. 30-luvun kieltolaki ennemminkin lisäsi kuin hillitsi suomalaisten taipumusta humalahakuiseen juomiseen. Sodassa ohiammutut, mutta sielustaan särkyneet miehet lääkitsivät pahaa oloaan miestä väkevämmällä, jonka seurauksena syntyi ylisukupolvinen trauma. Maailman onnellisin maa on myös tuhansien murheellisten laulujen maa.
Tänä päivänä on nähtävissä myös positiivinen pilkahdus, nuoret juovat vähemmän kuin ennen. Toisaalta rinnalle on tullut paljon muita päätä sekoittavia aineita.
Alkoholismista kärsii myös sairastuneen lähipiiri ja kuntoutuminen on usein pitkä ja vaikea tie. Keinoja on monia ja se mikä auttaa toista ei toimi toisella. Yksi vanhimmista raittiutta tukevista toiminnoista on vertaistukeen perustuva AA-toiminta. Ainut AA:n jäseneksi pääsyn vaatimus on halu lopettaa juominen.
Tässä jutussa äänessä ovat Uuraisten AA-kerholaiset, tietenkin nimettöminä.
– Kävin Äänekosken AA:ssa ja mietin ääneen, että miten Uuraisilla ei ole muita alkoholisteja kuin minä. Tätä kautta yhytin erään toisen uuraislaisen, joka kävi Tikkakosken ryhmässä ja päätimme perustaa Uuraisille oman ryhmän noin nelisen vuotta sitten. Aluksi kokoonnuimme seurakuntakodilla ja nykyään tapaamme perhekeskuksella maanantai-iltaisin. Pikkuhiljaa kävijämäärä on lisääntynyt, harvoin meitä nykyään on seitsemää vähempää, toinen ryhmän perustajista kertoo.
Ryhmään ovat tervetulleita myös he, joilla ongelmana ovat muut päihdyttävät aineet alkoholin sijaan tai lisäksi.
Koska alkoholistit ovat anonyymeja, ei myöskään kotipaikkaa kysellä ja Uuraisten ryhmässäkin käy muilta paikkakunnilta. Kesän lähestyessä ryhmään ovat luonnollisesti tervetulleita myös alueen kesäasukkaat.
AA-toiminta täyttää aivan pian 90 vuotta, ensimmäinen AA-kokous pidettiin 10. kesäkuuta 1935 Ohiossa. Anonyymien Alkoholistien eli AA:n ohjelman perustivat alkoholistit Bill Wilson ja Bob Smith. Nyt AA on maailmanlaajuinen yhteisö, joka tarjoaa vertaistukea alkoholiongelmista kärsiville ihmisille. AA:n toiminta perustuu 12 askeleen ohjelmaan, joka auttaa jäseniä saavuttamaan ja ylläpitämään raittiutta.
Kokouksissa jäsenet jakavat kokemuksiaan, tukevat toisiaan ja työskentelevät yhdessä kohti yhteistä tavoitetta: elämää ilman alkoholia.
– Meillä on todella hyvä ryhmä, vaihtuvuutta on sopivasti. Joka kerta kun lähden ryhmästä, minulla on tunne, että olen jättänyt sinne raskaan taakan ja askel on taas kevyt.
– Sillä mitä olet ryhmän ulkopuolella ei ole mitään merkitystä, ryhmässä olemme kaikki samanarvoisia ihmisiä, joilla on yksi tavoite: raitis elämä.
– Jokainen saa puhua niin pitkään kuin haluaa ja saa jakaa asioita, mitä haluaa. On ihmeellinen tunne, kun tietää, että vieruskaveri tietää täsmälleen mitä tarkoitat.
– Alkoholistit ovat itsekeskeisiä ja omiin ongelmiinsa keskittyviä, siksi puhumisen lisäksi myös kuunteleminen on tärkeää.
– On kummallista, että kun käsittelee raskaita asioita, tulee niin keventynyt olo.
Alkoholismi eli alkoholiriippuvuus on krooninen, eli pitkäaikainen tai toistuva ja usein hitaasti kehittyvä sairaustila, jossa mieli ja elimistö tulevat riippuvaiseksi alkoholista. Sen kehittymiseen tarvitaan geneettinen alttius ja laukaisevia tekijöitä voivat olla esimerkiksi koulukiusaaminen tai turvattomuus. Alkoholistit ovat usein hyvin herkkiä ja he tuntevat voimakkaasti.
Erityisesti naisilla alkoholismin kehittymiseen vaikuttavat usein suorituspaineet ja stressi. Alkoholistit ovat usein myös ihmistyyppiä, jotka eivät osaa pitää rajojaan ja hakevat hyväksyntää muilta.
Äitiys ja alkoholismi taas ovat yhdistelmä, johon liittyy valtavan paljon myyttejä, paineita ja odotuksia.
Alkoholismi on sairaus, joka koskettaa erittäin suuresti myös alkoholistin perhettä. Perheenjäsenillä on suuri vaara sairastua läheisriippuvuuteen, joka voi lapsella esimerkiksi ilmetä vanhemman suojeluna ja elämän suorittamisena.
– Minä suoritin elämääni, enkä koskaan omasta mielestäni riittävän hyvin. Ensin otin yhden töiden jälkeen, jotta jaksoin. Hyvin pian määrät lisääntyivät ja alkoholista tuli elämän keskipiste.
Alkoholista eroon pääseminen on usein pitkä tie. Usein matkalle mahtuu monia katkoja ja kuntoutuksia, jotka joillakin auttavat, joilla ei, joillakin jopa pahentavat tilannetta ja tuovat mukaan huumeet tai lääkkeiden väärinkäytön. Ensimmäinen ja erittäin tärkeä askel on ongelman myöntäminen.
– Retkahdukset ovat tyypillisiä. Meillä AA:ssakin on monia, jotka olemme sinnikkäästi hakeneet apua, retkahtaneet juomaan, mutta olemme saaneet toisistamme vertaistukea ja uskoa siihen, että lopulta juominen loppuu. Jokainen raitis päivä on voitto ja kiitollisuus siitä on valtava.
– On hienoa tuntea olevansa tervetullut, vaikka olisi epäonnistunut. Aina on toivoa.
Niin raskas kuin tie alkoholismista raittiuteen onkin, on asiassa myös positiivisia piirteitä.
En ikinä osaisi elää niin täysillä, tuntea syvästi ja nauttia jokaisesta selvästä päivästä, myös itsetuntemus on tällä rankalla polulla valtavasti kasvanut.
Juovan alkoholistin elämä on usein täyttä kaaosta, johon liittyy vahvasti häpeän tunteita. Kun juominen loppuu, kaaos selkenee ja häpeä hälvenee.
– Joka päivä pitää palata sen tosiasian äärelle, että olen alkoholisti, joka ei juo. Mutta, että paluu kaaokseen ja häpeään on vain yhden ryypyn päässä.
Sote-sektorin säästöistä puhutaan paljon. Juuri käydyissä vaaleissa ei tainnut löytyä kovin montaa ehdokasta, joka olisi ilmoittanut haluavansa ajaa alkoholistien asiaa. Kuitenkin juova alkoholisti tulee yhteiskunnalle hyvin kalliiksi, niin terveys- kuin sosiaalipuolellakin, lisäkuluja tulee esimerkiksi lastensuojelun asiakkuuksista. Mutta kun alkoholisti lopettaa juomisen, hänestä tulee yleensä kuluerän sijaan veroja maksava yhteiskunnan tuottava osanen.
Tukea päihdeongelmiin on saatavilla, mutta usein se edellyttää henkilöltä itseltään tarmokkuutta ja sinnikkyyttä, sekä valitettavan usein myös luukulta toiselle kulkemista. On tyypillistä, että koska päihdeongelmiin liittyy usein myös mielenterveysongelmia, ihminen saattaa joutua outoon kierteeseen. Hän on liian päihdeongelmainen saadakseen mielenterveyspalveluja, mutta toisaalta ei tarpeeksi juoppo päästäkseen päihdekuntoutukseen.
– AA:ssa on se hyvä puoli, että koska toiminta perustuu täydelliseen vapaaehtoisuuteen, ovi on aina auki tulla. AA:ssa kukaan ei ole liikaa tai liian vähän alkoholiongelmainen. Toipuvalle alkoholistille on äärimmäisen tärkeää, että hän saa tukea säännöllisesti. Moni käy varsinkin raittiuden alkuvaiheessa monissa ryhmissä ja se on täysin ok.
– Jos joku tässä maailmassa on ihme, niin se, että alkoholisti raitistuu. Meillä on jokaisella korkeampi voima, mikä se sitten itse kullakin on – ja se on se mikä ihmeen mahdollistaa.
Lisätietoja www.aa.fi
Keski-Suomen alueen auttava puhelin 24/7
050 575 9300
Hanna Lahtinen
05.05.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Reivilän alueen asemakaavamuutoksen laatiminen on aloitettu ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungin nettisivuilla.
– Asemakaavan muutos liittyy valtatie 9:n parannussuunnitelmiin. Alueelle on tulossa rinnakkaistie ja kaavassa on tarkoitus osoittaa rinnakkaistielinjaus tiesuunnitelmassa esitetyn mukaisesti, kaavoitusinsinööri Outi Toikkanen Jyväskylän kaupungilta toteaa.
Rinnakkaistie on tulossa Reiviläntien ja ysitien väliselle alueelle. Outi Toikkasen mukaan tiesuunnitelma aiheuttaa muutoksia Reiviläntien alkuosaan, tien loppuosan ympäristö säilyy kaavassa nykyisellään.
– Tiesuunnitelma on tulossa nähtäville todennäköisesti kesän aikana. Kaavaluonnos tehdään sen jälkeen, koska kaavamuutos perustuu tiesuunnitelmaan, Toikkanen sanoo.
Valtatie 9:n suunnitelmista riippuvat myös kaupungin kaavoitusohjelmassa olevat Pihlajamäen ja Huovilan alueiden kaavoitukset. Molemmilla alueilla kyse on työpaikkarakentamisesta sekä liikennejärjestelyistä. Pihlajamäen alue on valtatie 9:n ja Petäjävedentien risteyksen tuntumassa, Seon huoltoaseman paikkeilla, Huovilan alue taas samalla puolella ysitietä, mutta hieman kaupunkiin päin.
– Pihlajamäen alueelle on olemassa tiesuunnitelmaan liittyvä aluevaraus, siihenhän suunnitellaan eritasoliittymää. Pihlajamäen kaavaa on mahdollista edistää nopeammin kuin Huovilan kaavaa, alueella tehdään luontoselvityksiä kesällä ja kaavan laadinta käynnistetään niiden jälkeen. Kaava tarkistetaan vastaamaan nykytilannetta sekä valtatie 9:n suunnitelmia, Outi Toikkanen kertoo.
Huovilan alueen kaava on laitettu vireille jo vuonna 2009.
– Kaavoituksen käynnistäminen on viivästynyt valtatie 9:n suunnitelmien takia. Alue on sijainniltaan erittäin hyvä työpaikkarakentamiseen, ja se pidetään kaavoituskohteiden joukossa, mutta kaavaa ei voida tehdä, ennen kuin valtatie 9:n suunnitelmat on ratkaistu riittävän pitkälle ja esimerkiksi alueen liittymäjärjestelyt ovat tiedossa, Outi Toikkanen sanoo ja toteaa, että valtatie 9:n parantamiseen liittyen välin Korpilahti – Keljonkangas ympäristövaikutusten arviointiohjelma on nähtävillä, tietoa hankkeista löytyy Ely-keskuksen ja Väyläviraston nettisivuilta.
Kärkisten pohjoisrannan osayleiskaavan muutos on tarkoitus käynnistää loppuvuoden aikana. Lopullinen aluerajaus ratkaistaan Jyväskylän yleiskaava 2050 -luonnoksen yhteydessä. Luonnos oli nähtävillä, ja nyt käydään läpi saatua palautetta.
– Kärkisten pohjoisrannan kaavamuutoksella on tarkoitus lisätä vakituisen asumisen mahdollisuuksia ranta-alueilla. Kärkisten alue on lähellä taajamaa, sinne on edellytyksiä osoittaa vakituisen asumisen paikkoja, Outi Toikkanen kertoo.
– Suunnitelma-aluetta laajennetaan mahdollisesti Iloniemen suuntaan, kokonaisuus ei ole vielä ihan ratkennut. Päätöksiä aluerajauksesta tehdään loppuvuoteen mennessä.
Toinen Korpilahtea koskeva, asumiseen liittyvä kaava kaupungin kaavoitusohjelmassa on Teletien ja Martinpolun asemakaavamuutos, jolla on tarkoitus mahdollistaa alueelle pientalorakentamista. Tällä hetkellä alue on merkitty kaavassa yleiseen rakentamiseen tarkoitetuksi alueeksi.
– Teletien ja Martinpolun asemakaavamuutos ei ole vielä aktiivisessa vaiheessa, Toikkanen toteaa. Tavoiteaikatauluksi kaavalle on asetettu ensi vuosi.
Tiina Lamminaho
