08.03.2024 | Tilaajille, Toivakka
Toivakan terveysaseman vastaanotto palvelee tiistaista 2.4. alkaen kolmena päivänä viikossa maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin kello 8–16. Terveysaseman asiointipiste, jolla tehdään muun muassa hoidon tarpeen arviointia, on huhtikuusta alkaen avoinna maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin kello 8–10 ja laboratorionäytteenotto toimii ajanvarauksella tiistaisin kello 8–13.
Keski-Suomen hyvinvointialue tiedottaa muutoksen johtuvan lääkäritilanteesta Toivakassa. Lääkäri on ollut paikalla satunnaisesti ja vastaanottoja on tarjottu pääosin etälääkäripalveluna. Toivakan vastaanotto on pieni toimintayksikkö, jossa esimerkiksi sairaanhoitajien poissaolojen paikkaaminen on ollut haasteellista. Hyvinvointialueelta sanotaan, että jatkossa vastaanoton sujuva toiminta ja hoitotakuun toteutuminen pyritään turvaamaan supistamalla palveluaika viidestä arkipäivästä kolmeen arkipäivään.
Toivakan asukkaat voivat hyödyntää terveysaseman palvelujen ohella myös Keski-Suomen hyvinvointialueen sähköisiä palveluja. Maksuttomassa sairaanhoitaja-chatissa voi asioida arkisin kello 8–20 sekä viikonloppuisin ja arkipyhinä kello 10–16. Omaolo.fi-palvelun oirearvioit ohjaavat asiakkaan tarvittavaan hoitoon. Reseptien uusinta onnistuu sujuvasti Omakanta-palvelussa.
05.03.2024 | Tilaajille, Uurainen
Tarja Mustonen, silloinen Hokka tuli Uuraisten kunnan palvelukseen vuonna 1979 vastavalmistuneena merkonomina ja tänä keväänä hän jää eläkkeelle ainoasta työpaikastaan. Työpaikastaan irti hän on ollut ainoastaan kolmen äitiysvapaan verran. Ura on ainutlaatuinen ja on erittäin epätodennäköistä, että missään työpaikassa, missä nykypäivän 19-vuotias aloittaa olisi tarjolla eläkeikään kestävä ura.
45 vuoteen mahtuu melkoinen muutos. Kaikkein suurin muutos on tietotekniikan tuleminen osaksi arkea.
– Muistan kun ensimmäisenä työpäivänä menin vanhaan kuntalaan. Ruut Aaltonen oli jäänyt kesälomalle ja jättänyt työpöydälle kortiston ja ohjeita, siitä se sitten lähti. Hyvärisen Maija oli tullut vähän aiemmin ja Nojosen Jussi oli kunnaninsinöörinä, Tarja Mustonen kertoo. Hän aloitti nimekkeellä toimistoapulainen ja nyt hän jää eläkkeelle toimistosihteerinä. Vuotta myöhemmin rakennettiin uusi monumentaalinen kunnanvirasto. Aivan alkuaikoja lukuun ottamatta hän on työskennellyt teknisessä toimessa, jota aikaisemmin kutsuttiin rakennustoimistoksi.
– Joskus mietin opiskelemista tai työpaikan vaihtoa, mutta tänne jäin. Suurimmat muutoksen vuodet alkoivat 90-luvulla ja siitä vauhti on vain kiihtynyt. Uuden oppiminen on ollut haastavaa, mutta toisaalta se on myös pitänyt työn mielekkäänä ja tuonut vaihtelua. Aivan viime vuosina on tullut olo, että jospa hetken saisi olla opettelematta uutta, Tarja Mustonen kertoo.
Kun Mustosen eläkeikä alkoi lähestymään, kunnassa huomattiin, että nyt on kyse aika erityislaatuisen tehtävän täyttämisestä. Viime syksynä tekninen lautakunta kirjasi pöytäkirjaansa näin: Valtaosa toimistosihteerin työstä on yksin tehtävää asiantuntijatyötä. Osa työtehtävistä on sellaisia, joiden tekemiseksi tarvittava tietotaito on tällä hetkellä ainoastaan toimistosihteerillä. Näiden työtehtävien väliaikaiseen hoitamiseen ei löydy resurssia tekniseltä toimelta, vaan tehtävät tulee opettaa suoraan työhön rekrytoitavalle henkilölle.
Näin myös toimittiin ja työhön tuli rekrytoiduksi saarijärveläinen Maarit Auvinen. Kun Tarja aikoinaan aloitti, Maarit oli 2-vuotias taapero. Nyt nämä kaksi naista ovat työskennelleet yhdessä joulukuusta alkaen.
Myös Maarit Auvinen on pitkien työsuhteiden nainen, aikaisempia työpaikkoja hänellä on kaksi, RTA-Metalli ja Saarijärven kaupunki.
– Tosi hyvä, että saamme työskennellä rinnakkain muutaman kuukauden ajan, Tarjalla on niin valtavasti tietoa ja osaamista, että asioita ei hetkessä sisäistetä. Toimistotyö kyllä sopii minulle, olen luonteeltani aika tarkka, pilkunviilaajaksin on lähipiiri kutsunut. Uurainen on ainakin alkuunsa näyttäytynyt minulle hyvin lämminhenkisenä työpaikkana, Auvinen sanoo.
– Myös asiakkaina uuraislaiset ovat mukavia ja kanssakäyminen on sellaista epävirallisen oloista, Tarja Mustonen vahvistaa.
Työtehtäväkokonaisuus, joka siirtyy Tarjalta Maaritille sisältää esimerkiksi vesilaskutusta, myynti- ja ostoreskontraa, tilapalvelun vuokra-asioita, talousarvio- ja tilinpäätösasioita, vähän palkkoja ja erilaisia päivityksiä. Siis sellaista työtä, joka ei kauheasti näy kunnasta ulospäin silloin kun se tehdään hyvin, mutta jos työ tehtäisiin hutiloiden, niin vaikutukset olisivat isot ja monia koskettavat.
– Kyllä me saataisiin kunnan talous aika sekaisin, jos väärin kirjattaisiin.
Se, mitä Tarja uskoo eniten jäävänsä työajoista kaipaamaan, on mukava työyhteisö, jonka kanssa on koettu monenlaista. Meillä on teknisellä osastolla tosi hyvä yhdessä tekemisen meininki. Lisääntyvä vapaa-aika puolestaan tarjoaa mahdollisuuden olla enemmän esimerkiksi kahden lapsenlapsen kanssa.
Hanna Lahtinen
05.03.2024 | Tilaajille, Uurainen
Helmikuun alussa aloittanut Tulevaisuuden kuntakeskusta -hanke on Saarijärven kaupungin ja Uuraisten kunnan yhteinen kahdeksan kuukautta kestävä hanke, jota rahoittaa Keski-Suomen liitto. Hankkeessa innostetaan ja osallistetaan sidosryhmät mukaan kehittämiseen sekä haetaan ratkaisuja kauaskantoisesti ja innovatiivisesti. Hankevetäjäksi on saatu todellinen hanketoiminnan konkari, sosiologi Outi Raatikainen.
– Äänestin aikoinaan EU:hun liittymistä vastaan, mutta heti kohta olin hankevetäjänä maaseudun kehittämishankkeessa ja niitä on riittänyt. Hanketyö on valtavan monipuolista ja kun hankkeet vaihtuvat, ei pääse kyllästymäänkään, Raatikainen summaa.
– Hankkeesta 60 prosenttia on suunnattu Saarijärvelle ja 40 Uuraisille. Saarijärven ongelmana ovat erityisesti tyhjät liiketilat, Uuraisilla taas aika ankea yleisilme. Uurainen on kasvava ja kehittyvä kunta, jossa on paljon lapsia, mutta se ei oikein välity ainakaan torin ympäristöstä, Outi Raatikainen sanoo.
Uuraisten kuntakeskustan painopiste on siirtynyt pohjoisen suuntaan viime vuosina ja muutoksen sinetöi uusi S-Market ja uusi tie Keskisenraitti. Jo aikaisemmin uusi seurakuntakoti, Leinikinpuisto ja uusi urheilukenttä ovat muovanneet maisemaa hyvällä tavalla. Se, että Uuraisten kirkko ei sijaitse aivan kylän keskellä vaan kirkkolaaksossa on myös melko poikkeuksellista.
Hankkeen kohderyhmänä ovat keskustan käyttäjät, pääsääntöisesti alueen asukkaat, kuntakeskustoissa toimivat yrittäjät ja keskustojen kiinteistöjen omistajat.
– Kunta yksin ei voi keskustaa viihtyisäksi ja elinvoimaiseksi muuttaa, vaan tarvitaan yhteistyötä. Muutos voi alkaa niinkin pienestä kuin roskien viemisestä roskikseen. Yksi roska on vain yksi roska, mutta jos niitä on enemmän, se synnyttää välinpitämättömyyttä ja pian vain harva jaksaa viedä roskan roskikseen. Jo tänä lyhyenä aikana olen huomannut, että uuraislaiset ovat hyvin kiinnostuneita ympäristöstään ja heillä on myös paljon ideoita.
Viime viikolla Outi Raatikainen vieraili Uuraisten Marttojen vieraana kässäillassa ja puikkojen kilistessä myös ideat ja toiveet sinkoilivat. Esille nousi monia ehdotuksia, joilla keskustan viihtyisyyttä ja toimivuutta saataisiin lisättyä melko pienelläkin määrällä euroja, kuten siistit ilmoitustaulut ja infokyltit sekä merkattu kävelyreitti, josta myös esteetön versio ja kuntoportaat.
– Esiin on nostettu myös ympärivuotisen kahvilan ja kokoontumistilojen tarve, Outi Raatikainen lisää.
Kahvilayrittäjälle Uuraisten keskustan markkinat saattavat olla liian pienet, mutta yhdistyspohjaisesti kahvilatoimintaa on mahdollista pitää. Esimerkiksi Sesonkipuoti Selman kesäkahvila on hyvin suosittu. Selma Ry ja nuoret 4H-yrittäjät pitävät uuraislaiset kahvissa ja pullassa kesä-, heinä ja joulukuun. Löytyisikö yhdeksälle muulle kuukaudellekin järjestötoimijoita? Selma-tilan remontti valmistuu tänä keväänä ja Uuraspostin vieressä säilyy kahvilalle tilat ja kalusteet.Tulevaisuuden kuntakeskusta -hankkeen päätavoite on selvittää, millainen Uuraisten ja Saarijärven keskustojen tulisi olla, jotta ne olisivat elinvoimaisia. Tavoitteena on selvittää, mitä asukkaat tarvitsevat tulevaisuudessa keskustalta, mitä yrittäjät kaipaavat sinne ja mikä kiinnostaa matkailijoita. Hankkeessa kartoitetaan, millä toimenpiteillä tuetaan keskustojen elinvoimaa sekä veto- ja pitovoimaa ja miten kunnat voivat edesauttaa kehityksessä.
Kevään edetessä Raatikainen järjestää aiheesta kirjallisen kyselyn ja mahdollisesti myös kyläkävelyn, jolloin voidaan ideoida ihan livenä.
– Elokuussa pitäisi olla syntynyt kokonaisnäkemys ja konkreettisia ehdotuksia, joita voidaan lähteä toteuttamaan, Outi Raatikainen päättää.
Hanna Lahtinen
04.03.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Rita Hakulinen ja Jari Kortesalo sanoivat ’tahdon’ Korpilahden kirkossa karkauspäivänä.
– Tämä oli sellainen spontaani juttu, ei ehtinyt stressata tai jännittää, pariskunta totesi ja kertoi tunteneensa toisensa jo vuodesta 2011.
– Kyllä meillä on ollut tarkoitus mennä naimisiin, mutta olemme vain miettineet, koska menisimme. Tässä karkauspäivän häätapahtumassa tämä onnistui kivasti ja kätevästi. Tämä ei vaatinut isoja järjestelyjä, eikä isoja investointeja.
Rita Hakulinen tunnusti miettineensä karkauspäivän häätapahtumaa pari viikkoa.
– Silloin, kun Jari kosi minua vuonna 2017, ajattelin, että haluaisin isot häät, ja nyt kun Jari ehdotti tätä karkauspäivän häätapahtumaa, piti minun vähän pohdiskella. Sitten totesin, että tämä on kyllä meidän näköinen juttu, Rita Hakulinen, vihkimisen jälkeen Kortesalo, totesi.
– Kun esikoisemme syntyi, ajattelimme, että menemme naimisiin kastejuhlan yhteydessä, mutta silloin emme ehtineet hankkia todistusta avioliiton esteiden tutkinnasta. Kun toinen lapsemme syntyi, ajatus naimisiinmenosta ei edes käynyt mielessä, silloin oli niin hektistä.
Kihloihin Hakulinen ja Kortesalo menivät 17.7.2017.
– Jos olisi halunnut jonkun samantapaisen päivämäärän hääpäiväksi kesäkuulle, olisi pitänyt odottaa vuoteen 2026. Tämä karkauspäiväkin on helppo muistaa, Jari Kortesalo toteaa ja naurahtaa, että nyt tarvitsee muistaa tuoda kukkakimppu vain neljän vuoden välein.
Naimisiinmenostaan Kortesalot eivät juuri puhuneet etukäteen läheisilleenkään.
– Ainoastaan pari kaveria tiesi tästä. Parin pariskunnan piti tulla kirkkoon todistajiksi, mutta he eivät päässeetkään, onneksi täällä oli seurakunnan puolesta todistajat, Kortesalot kertovat.
– Juhlat me pidämme joskus tulevaisuudessa. Tällainen vihkiminen tuntui hyvältä, kun saimme olla ihan omassa rauhassa.
Rita Kortesalo mietti, että olisi ollut mukavaa, jos lapset olisivat olleet paikalla.
– Toisaalta kun emme saaneet ketään vahtimaan lapsia kirkossa, oli ehkä hyvä, etteivät keväällä kaksi vuotta ja kesällä viisi vuotta täyttävät lapset olleet mukana, nyt pystyi keskittymään tilaisuuteen ja siihen, mitä pappi puhui, Rita Kortesalo totesi.
– Pappi oli tehnyt hyvän puheen, hän oli saanut hyvin kiinni meidän ajatuksistamme, Jari Kortesalo kehui.
Karkauspäivänä Korpilahden kirkossa vihittiin kolme avioparia, yhteensä Jyväskylän seurakunnassa vihittiin karkauspäivän aikana 14 avioparia. Korpilahden kirkon lisäksi vihkipaikkoina olivat kaupunginkirkko, Kuokkalan kirkko ja Palokan kirkko, lisäksi Jyväskylän seurakunnan pappi oli vihkimässä Pyhän Laurin kappelissa Ylläksellä.
– Tällaisilla matalan kynnyksen vihkimistilaisuuksilla haluamme muistuttaa ihmisille, että kirkossakin voi mennä naimisiin pienimuotoisesti, eivätkä kirkkohäät välttämättä vaadi suuria valmisteluja, Korpilahden lähikirkkoalueen vastuupappi Antti Koivisto sanoo.
– Ennen vanhaanhan oli yleistä, että mentiin vihille pappilaan, mutta nykyään kirkolliseen vihkimiseen yleensä liitetään isot hääjuhlat. Tässä tapahtumassa kirkollinen vihkiminen on tehty pareille helpoksi, Koivisto toteaa ja kertoo, että Korpilahdella on vihitty muutamia pareja pienimuotoisesti muulloinkin kuin erillisissä häätapahtumissa.
– Vaikka häätapahtumassa parit vihittiin pienimuotoisesti, pappi kuitenkin valmistautui puhumaan juuri kyseiselle vihkiparille. Minä keskustelin jokaisen parin kanssa etukäteen, Koivisto kertoo.
Rakennusalalla työskenteleville Kortesaloille Koivisto puhui koskettavasti avioliitosta rakennustyömaana, jonka perustusten on oltava kunnossa ja jossa puolisot työskentelevät yhdessä, yksin ei avioliittoa voi rakentaa.
Tiina Lamminaho
29.02.2024 | Alueelta, Tilaajille
Toivakan Vanhassa pappilassa kokoonnuttiin keskiviikkona 21.2. ilmastonmuutoksen merkeissä. Tilaisuuden järjesti MTK Keski-Suomen, ProAgria Keski-Suomen ja K-S Maa- ja kotitalousnaisten yhteinen ilmastonmuutokseen varautuva viljelijä-hanke. Hanke järjestää viljelijöille ilmastokahvila- nimisiä tilaisuuksia tänä talvena seitsemän ympäri Keski-Suomea.
– Kaikissa tilaisuuksissa on 3-5 noin 15 minuutin pituista puheenvuoroa erilaisista ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvistä aiheista, koskien maataloutta. Aikaa on varattu myös keskustelulle, kertoo hankeasiantuntija Anniina Lahtinen. Toivakan Ilmastokahvilassa käytiin lävitse jo meneillään olevaa ilmastonmuutosta. Järjestävän hankkeen edustajana Marjaana Hassani Keski-Suomen Maa- ja Kotitalousnaisista kertoi miten viljelijä voi varautua ilmastonmuutokseen?
– Kaksi tärkeää tekijää viljelijälle ovat muutokseen sopeutuminen ja osallistuminen muutoksen hillitsemiseen. Sopeutuminen edellyttää tiedon seuraamista ja maan osalta sen kasvukunnon kehittämistä. Lisäksi on löydettävä toimivat kasvilajit ja lajikkeet. Lisäksi on huomioitava säänolosuhteisiin varautuminen rakentamisessa. Muutoksen hillitsemiskeinoina Hassani esitti maan kasvukunnon kehittämistä hiilen sitomisena peltomaahan.
Tärkeitä tekijöitä hänen näkemyksensä mukaan ovat myös päästöjen vähentäminen maasta, polttoaineista ja kotieläintuotannosta.
– Eikä pidä unohtaa luonnon monimuotoisuuden vaalimistakaan, sillä monimuotoisuuden hupeneminenkin kytkeytyy ilmastonmuutokseen.
Tuomo Laitinen K-S vesi ja ympäristö ry:stä loi katsauksen kosteikkojen perustamiseen esimerkkinä Keurus-hanke. Hanke on KVVY-Ry:n ja KSVY Ry:n yhteishanke Keurus-seudulla. Nämä yhdistykset ovat alueellisia vesiensuojeluyhdistyksiä.
– Hankkeessa tavoitteena on lisätä valuma-aluetasolla tapahtuvaa vesienhoitotyötä suunnitellun sidosryhmäyhteistyön ja konkreettisten toimenpiteiden avulla. Alueelta nousi esiin kaksi kosteikkokohdetta, joita lähdettiin edistämään maanviljelijä-hanke yhteistyössä. (Vaissin kosteikko ja Riihosen kosteikko) Hanke tarjosi aluksi apua ideoinnissa, alustavissa suunnitelmissa ja rahoitusmahdollisuuksien kartoituksessa, kertoi Laitinen.
Keurus-hankkeessa toteutettavissa olevien suunnitelmien valmistuttua kesällä 2022, maanomistajat jättivät K-S ELYlle ETI- tukihakemukset kosteikon perustamista varten. Molemmat hakemukset saivat myönteisen päätöksen ja Vaissin kosteikkoa päästiin kesällä 2023 toteuttamaan. Keskimäärin laskettuna kosteikon hinnaksi tulee patoamalla tehtävistä noin 5000–15000 euroa hehtaarille ja kaivamalla tehtävästä 25000–50000 euroa hehtaaria kohden. Lisäksi kaksitasouomista 10–25 euroa metriltä. Viljelijän saama korvaus yli 0,5 hehtaarin kosteikosta on 12 000 euroa hehtaarilta ja 0,3-0,5 hehtaarinkosteikkotuki on 4100 euroa. Tukea voi hakea myös uomien luonnontilan parantamiseen ja kaksitasouomien ja tulvatasanteiden rakentamiseen. Kosteikon hoitosopimuksesta maksetaan tukea 500 euroa hehtaarilta vuosittain.
Tässä vaiheessa paikallinen viljelijä totesi, että näihin kun tutustuu, ei voida puhua, että maanviljelijä vain tuhoaa luontoa, eivätkä maksa mitään luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä. Viljelijä pulittaa ison euromäärän varojaan yhteisen luontomme ja ilmaston hyväksi. Mukana oli myös Jouni Kivinen ELY-keskuksesta ja hän kertoi vesien suojelusta ja niiden tilasta Keski-Suomen alueella.
– Keski-Suomen vesien tilanne ei ole toivoton, mutta toimia tarvitaan, ettei niistä toivottomia tulisikaan. Vesien tummuminen on nyt yleinen ilmiö. Vesistöjen pistekuormitus on pääsääntöisesti hallittavissa. Hajakuormituksesta on tulossa potentiaalinen uhka sillä se tuo vesitöihin ainesta ja ravinteita ja se näkyy mm. jokien suistojen mataloitumisena ja rehevöitymisenä.
Kivinen totesi lopuksi, että kaikki hyödymme puhtaasta vedestä, sillä tarvitsemme sitä aina ja joka päivä.
– On muistettava, että vesistöön on helpompi liuottaa ainesta kuin suodattaa sitä pois ja vesistöjen kunnostus ja ennallistaminen on kallista työtä. Ilmastonmuutos haastaa meitä vesistöjenkin osalta, sillä erilaisia ääri-ilmiöitä on tulossa yhä enemmän ja nyt tarvitaan eri toimijoiden välistä yhteistyötä entistä enemmän.
ELY-keskuksen asiantuntija Merja Lehtinen kertoi ELY-keskuksen monista palveluista. Lehtisen puoleen voi kääntyä silloin kun asia koskee EU-tukiin liittyviä sopimuksia sellaisten viljelijöiden ja maanomistajien kanssa, jotka haluavat hoitaa ja ylläpitää perinnebiotooppeja, luonnonlaitumia ja monivaikutteisia kosteikkoja.
Mielenkiintoinen oli myös JyväsHampun Mikko Ilmoniemen kertomus hampun käyttömahdollisuuksista.
– Hamppukasvista voidaan tuottaa öljypohjaisia tuotteita. Siitä voidaan valmistaa tekstiilejä, rakennusmateriaaleja ja vaikkapa hampputiiliä. Myös autoteollisuus käyttää hamppua muovituotteitten korvaajana. Lisäksi on huomioitava, että hamppu on antibakteerinen tuote, kertoi Ilmoniemi.
Toivakkalainen viljelijä Lauri Jaatinen puhui Maanvaalija Oy:n konseptista. Atrian tuottajaosuuskunnat Itikka osuuskunta ja Lihakunta ovat perustaneet uuden yhtiön maatilojen ja metsätilojen hiilensidonnan kaupallistamiseksi. Perustettu yhtiö on nimeltään Maanvaalija Oy ja sen kotipaikka on Kuopio.
Maanvaalija Oy on aloittanut hiilensidontaan liittyvien toimenpiteiden pilotoinnin yhdessä valikoitujen maatilojen kanssa kasvukaudella 2023. Hiilensidontatuotteiden kaupallinen tarjonta käynnistyy myöhemmin ja tällöin tavoitteena on tarjota hiilensidontasopimuksia myös laajemmin suomalaisille maatalous- ja metsätalousyrittäjille.
– Toimimme tässä osuuskuntaperiaatteella, niin että maanviljelijä siitä myös hyötyy. Pilottikausi 1 on aloitettu vuonna 2023 ja tarkoitus on tuoda hanke kaikkien viljelijöiden haltuun. Pilottihankkeessa mukana olevat sopimuspinta-alat ovat eri puolilla maatamme seuraavanlaiset. Nurmipinta-ala 18 hehtaaria, kerääjäkasvit 22 hehtaaria, metsänlannoitus 40 hehtaaria, metsän kasvuajan pidentäminen 13 hehtaaria ja metsittäminen 19 hehtaaria, kertoi Jaatinen.
Pilottikausi jatkuu tänä vuonna. Uusia sopimuksia ei tarjota maanomistajille pilotoinnin aikana. Maanvaalija Oy:n tarkoitus on laajentaa toimintaa pilotoinnin jälkeen. Tavoitteena on se, että sopimuksia voidaan jatkossa tarjota sellaisille kohteille, joilla voidaan tuottaa hiilensidontaa kustannustehokkaasti.
Vastaavia tilaisuuksia on jatkossa 6.3. Kivijärvellä, 8.3. Saarijärvellä ja 20.3. Petäjävedellä.
Veikko Ripatti
27.02.2024 | Tilaajille, Toivakka
Sote oli susi syntyessään. – Miksi se tehtiin, kun kaikki toimi aiemmin paremmin? Ennen Toivakassa on ollut lääkäriasiatkin hyvin, Vappu Viinikainen ihmetteli Toivakan kirjastolla viime torstaina, kun Keski-Suomen hyvinvointialueen ensimmäinen yleisötilaisuus palveluverkkoselvityksestä oli alkamassa.
Toivakan terveysasema on ollut jo jonkin aikaa ilman omaa lääkäriä. Paikkakunnalla käy lääkäri Joutsasta kerran viikossa. Viinikaisella ja Raili Mäkelällä on jo kokemusta siitä, millaista lääkärissä käyminen on, kun palvelua ei löydy omalta kylältä. Lääkärissä on käyty Joutsassa ja Laukaassa ja palvelusetelin turvin muun muassa magneettikuvassa.
Lääkäriin on kuljettu ystävien kyydeillä.
– Meillä kummallakaan ei ole edes ajokorttia. Linja-autot eivät täältä kulje. Kela-takseista ei tiedä, tulevatko ne ajallaan. Kyllä nämä suunnitelmat hurjilta kuulostavat, naiset toteavat.
Laaja-alaisen sosiaali- ja terveyskeskuksen vastuujohtajan sijainen Jari Raudasoja esitteli yleisötilaisuudessa suunnitelmia terveysasemien tulevaisuudesta. Hyvinvointialueella niitä sanotaan sote-keskuksiksi.
Raudasoja totesi, ettei palveluverkkoselvitys tuo juuri muutosta toivakkalaiseen kurjuuteen. Raudasoja totesi, että erityisesti pienille terveysasemille on vaikea rekrytoida sekä lääkäreitä että hoitajia. Ripoteltu ja hajanainen palveluverkko on rekrytoinnin kannalta hankala.
– Uudet lääkärit eivät taivu työskentelemään yksin pienellä terveysasemalla. Lääkäreiden puute aiheuttaa rajoituksia aukioloihin. Terveysasemien toiminta on näin ollen epävarmaa. Ostopalvelulääkärit tulevat kalliiksi.
Raudasoja totesi, että suuremmassa sote-keskuksessa asiakkaan asiat saadaan hoidettua kerralla enemmän kuntoon, vaikka matka sinne olisikin pidempi.
Palveluverkkoselvityksessä niin kutsuttujen kivijalkapalveluiden tilalle tarjotaan muun muassa digitaalisia ja liikkuvia palveluita. – Toivakkalaiset ovat osanneet jo nyt käyttää hyvin etälääkärin vastaanottoa.
Liikkuvan terveysbussin on kaavailtu kulkevan paikkakunnilla, joissa kivijalkavastaanottoa ei ole, kerrasta kahteen viikossa tai esimerkiksi kerran kuukaudessa.
Raudasojan mukaan laboratorionäytteitä voisi mahdollisesti jatkossa ottaa edelleen Toivakassa. Toivakkalaisten päiväkiirevastaanotto ja muut sote-keskuspalvelut saisi jatkossa Joutsasta tai Vaajakoskelta. Ilta- ja yökiirevastaanotto on Novassa.
Toivakan vanhus- ja vammaisneuvoston puheenjohtaja Markus Tattari sai puheenvuorostaan illan ensimmäiset aplodit ja hän kiteytti monen paikallaolijan tunnot.
– Käykö tässä niin, että toivakkalaisten palvelut siirretään naapurikuntiin, nettiin ja sitten bussiin? Vai miten se meni?
Tattari ihmetteli sitä, miksi terveysasemia suljetaan, koska asiakkaiden ja potilaiden määrä ei ole kuitenkaan muuttunut. Hän totesi, ettei Toivakan terveysasemaa pidä lakkauttaa, koska vastaavia palveluita ei pysty varmistamaan. Hän sanoi myös, että Joutsan vuodeosaston lakkautus olisi aikamoinen pommi.
Tattari myös epäili säästöjen suuruutta. – Päinvastoin uskomme, että säästöt lisäävät pahoinvointia ja kustannuksia.
Toivakan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sinikka Jäntti (kesk.) sanoi, että miettikää nyt tarkkaan mitä vähennätte meiltä ja mitä tuotte tänne. Terkkari on meille välttämätön, samoin kuin hammashoito. Toivakka on laaja kunta, mistä ei puolessa tunnissa ehdi minnekään.
Toivakan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Tilda Hämäläinen sanoi, että palveluiden karkaaminen kauas tuo turvattomuutta myös nuorten elämään.
– Perustason palveluiden säilyttäminen lähellä on tärkeää, hän totesi.
Hyvinvointialueen johtavilla virkamiehillä oli esittää myös asioita, jotka ehkä laimeasti lämmittivät huolen keskellä.
Esperi Hoivakoti Soivakan toiminta jatkuu ennallaan, senioreiden päivätoimintaa kehitetään. Toivakkaan on luvassa myös enemmän matalan kynnyksen palveluita lapsiperheille perhekeskustoiminnan myötä. Myös seniorikeskusten perustamista jokaiseen kuntaan suunnitellaan.
Maarit Nurminen
