02.12.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Uuraisten Autopelti- ja Maalaus on mukavan kotimainen nimi, mutta mistään peräkylän nyrkkipajasta ei ole kyse, vaan yrittäjä Mika Savolaisen käden jälki näkyy ympäri maailmaa ja taidot tunnustetaan myös kansainvälisesti. Tämä johtuu pääyhteistyökumppanista, joka on Toyota Gazoo Racing Oy.
Yritys ilmaisi tervehdyksessään tyytyväisyytensä valintaan perustelujen kera.
– Mika on yrittäjä, jonka työnjälki, ammattitaito ja palveluasenne ansaitsevat vilpittömän arvostuksemme. Hän edustaa niitä harvinaisia tekijöitä, joihin voi luottaa kaikissa tilanteissa – niin laadun, aikataulujen kuin viestinnänkin osalta. Hänen käsissään vaativimmatkin työt saavat ansaitsemansa huomion, ja lopputulos on joka kerta huippuluokkaa.
Yhteistyömme Uuraisten Autopelti ja Maalaus Oy:n kanssa on jatkunut jo useiden vuosien ajan, ja tänä aikana Mika on osoittanut olevansa paitsi luotettava kumppani, myös todellinen osaaja, joka ymmärtää huippuluokan tekemisen vaatimukset. Meille Toyota Gazoo Racingilla on ensiarvoisen tärkeää, että yhteistyökumppanimme jakavat samat arvot: tarkkuus, laatu, rehellisyys ja ylpeys omasta työstä. Mikassa nämä kaikki yhdistyvät luontevasti.
Mikan työ on ratkaisevassa roolissa siinä, että voimme tehdä omaa työtämme korkeimmalla mahdollisella tasolla. Hän on osa sitä näkymätöntä, mutta elintärkeää verkostoa, joka mahdollistaa onnistumiset kilparadoilla ja niiden ulkopuolella.
Uuraisten Autopelti ja Maalaus Oy:n valinta Vuoden Yrittäjäksi ei ole meille yllätys – se on ansaittu tunnustus pitkän linjan laadukkaasta työstä, vastuullisesta yrittäjyydestä ja sitoutumisesta asiakkaisiin. On hienoa nähdä, että myös paikallisesti tämä työ huomioidaan ja arvostetaan.
Lämpimät onnittelut Mikalle – ja samalla kiitos hyvästä yhteistyöstä. Olemme ylpeitä saadessamme kulkea tätä matkaa yhdessä, luki Toyota Gazoo Racing Oy:n viestissä, jonka Uuraisten yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Paananen luki.
Mika Savolainen ja Tommi Mäkinen aloittivat yhteistyön jo vuonna 2008. Savolainen maalasi myös aikaisemmin laukaalaisen Printsport-tallin ralliautoja.
Varsinkin sorarallit kuluttavat autoa ja maalaukselle on tarvetta usein. Maalausprosessi on tarkkaa ja vaatii huolellista esivalmistelua, pohjatöitä ja kerrosten paksuuden säätelyä auton keveyden säilyttämiseksi. Työ tehdään ilmastoidussa maalauskammiossa, jossa kuivatus tapahtuu nopeasti.
Mika Savolainen kertoi eläneensä viime aikoina raskaita aikoja ja kokeneensa monia menetyksiä yksityiselämässä. Siksikin hyvin tehdystä työstä saatu kiitos lämmitti erityisesti.
Valinnan julkistuksen jälkeen ilta jatkui Marjoniemen pappilassa jouluruuan ääressä noin 30 yrittäjän ja yhdyshenkilön voimin. Lyhyen esittelypuheenvuoron käytti myös kunnan tuoreehko talous- ja kehitysjohtaja Miika Lahdeniemi. Myös hänen elämäänsä kuuluvat hevosvoimat.
Hanna Lahtinen
25.11.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Keski-Suomen hyvinvointialueella aloitti 16. lokakuuta sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekeskus. Tilannekeskuksessa työskentelevät noin 12 ihmistä seuraavat vuorotyössä vuoden jokaisena päivänä hyvinvointialueen ympärivuorokautisia palveluita tuottavia yksiköitä. Näitä ovat ensihoidon kenttäjohto, sosiaali- ja kriisipäivystys, turvapuhelinkeskus, kotisairaalassa toimiva hoidon tarpeen arvioinnin yksikkö (KoHTA) sekä uutena ammattiryhmänä tilannekeskuspäivystäjät.
Nämä yksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään ja organisoivat oikeanlaisen avun tai palvelun oikeata, tuolla hetkellä vapaana olevaa resurssia hyödyntäen. Näin saada apu sitä tarvitsevalle mahdollisimman pian ja tehokkaasti, kun samalla myös säästetään.
Keskus toimii Jyväskylässä sairaalanmäellä ja se on nykytekniikan avulla tietoinen eri yksiköiden sijainnista koko maakunnan alueella.
Palvelu on suunnattu alan ammattilaisille, asiakkaat eivät siis ole suoraan yhteydessä tilannekeskukseen, mutta saavat palvelua sen kautta. Toimittajille tilaa ei avata johtuen muun muassa potilasturvallisuudesta, tietosuojasta ja tietoturvasta.
Projekti pantiin alulle toukokuussa 2024. Ensin siirrettiin pelastustoimen ensihoitopalvelu kiinteäksi osaksi terveydenhuoltopalvelua. Siitä jatkettiin sitten tilannekeskuksen fyysiseen rakentamiseen.
-Tilanteita, joissa apu voidaan saada perille nopeammin tilannekeskuksen avulla ovat esimerkiksi kotihoidossa olevan ikäihmisen voinnin heikkeneminen, saattohoitopotilaan kunnon romahtaminen tai turvapuhelinhälytykset. Kun tilannekeskus, jossa on alan ammattilaisia, saa tiedon asiakkaan kunnosta ja tarpeista, he osaavat ohjata avun oikeaan ja ehkä myös lähimpään toimintayksikköön, projektipäällikkö Joni Lehtonen kertoo.
Tilannekeskus pyrkii siis organisoimaan ja nopeuttamaan palveluiden saamista. Esimerkki: mikäli pohjoisessa Keski-Suomessa asuva asiakas hälyttää apua esimerkiksi turvarannekkeella, voidaan tilannekeskuksessa arvioida, tavoittaako hänet nopeimmin turva-auttaja vai ensihoitopalvelu.
Tilannekeskus käsittelee myös hätäkeskuksen kiireettömäksi arvioituja, D-riskinarvioluokan tehtäviä. Tilannekeskuksen terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi puhelimessa, millaisesta avusta tai neuvonnasta asiakas parhaiten hyötyisi.
-Hätäkeskuksen tehtävissä soitamme ilmoittajalle vähintään kolme kertaa, ja jos hän ei vastaa, niin lähin yksikkö käy tarkistamassa asiakkaan tilanteen, Lehtonen sanoo.
Tilannekeskus siis reagoi vain ammattilaisilta tuleviin konsultaatioihin ja yhteydenottoihin, jotka liittyvät ikäihmisten sosiaalisiin tai terveydenhuollollisiin haasteisiin. Vaikka tilannekeskuksessa käsitellään monia erilaisia tehtäviä, kiireelliset sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät hoidetaan nyt kuten ennenkin.
-Pelastustoimen ja ensihoitopalvelun yksiköt hoitavat kiireelliset hälytystehtävät samalla tavoin kuin aiemminkin, Lehtonen sanoo.
Tilannekeskuksessa aloitti uutena ammattiryhmänä tilannekeskuspäivystäjät, jotka ovat terveydenhuollon ammattilaisia. Heidän tehtävänään on koordinoida tilannekeskuksen toimintaa ja varmistaa asiakkaiden ja potilaiden avunsaanti mahdollisimman nopeasti kiireettömissä tilanteissa. Tilannekeskuspäivystäjä vastaanottaa myös hätäkeskuksesta tulevat, kiireettömäksi arvioidut tehtävät ja ottaa yhteyttä ilmoituksen tehneeseen henkilöön, antaa puhelimitse tarvittavat ohjeet tai järjestää apua sen yksikön kautta, joka pystyy palvelun asiakkaalle tai potilaalle nopeimmin järjestämään.
Tilannekeskuksen toimijat tukevat eri puolelta Keski-Suomen hyvinvointialuetta toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä ympärivuorokautisesti vuoden jokaisena päivänä. Tämä tuo turvaa erityisesti ilta- ja yöaikaan työskentelevälle hyvinvointialueen henkilökunnalle, jotka näin saa apua ja tukea tilannekeskuksen henkilökunnalta.
-Meillä on ollut kuukaudessa 500 tehtävää käsittelyssä, Lehtonen sanoo.
Tilannekeskus voi myös reagoida Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ilmeneviin häiriötilanteisiin. Näitä voivat olla esimerkiksi sähkö-, käyttövesi- ja lämmönjakeluhäiriöt sekä mobiiliverkko-, tietoverkko- ja järjestelmähäiriöt. Lehtosen mukaan esimerkkinä olkoon vanhusten hoivakoti, joka kärsii talvella lämmitysongelmista häiriön vuoksi.
-Tilannekeskus toimii koko Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteyspisteenä. Kun saamme tiedon häiriötilanteesta, aloitamme jo ennalta eri tilanteisiin suunnitellut toimenpiteet.
Seppo Pänkäläinen
11.11.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
Toivakkalaiset ottivat kiitollisina vastaan Toivakan kunnan työntekijöiden ja yleislääketieteen erikoislääkäri Timo Wihersaaren järjestämän terveysillan kirjastosalissa. Paikalle saapui noin 80 kuulijaa, ja kirjastosali oli vähällä jäädä pieneksi.
Toivakassa toteutetaan vuoden kestävää omalääkärimallia. Pilottihankkeen tavoitteena on hoidon hyvä jatkuvuus ja sen seurauksena väestön parempi terveydentila. Terveysillan koordinoijana ja suunnittelijana toimi kunnan hyvinvointisuunnittelija Satu Korhonen.
Illan aikana tarkasteltiin alueen väestön terveyttä erityisesti tyypin 2 diabeteksen näkökulmasta. Wihersaari kävi läpi tilastoja Toivakan diabeetikoiden hoidosta ja kehotti pohtimaan, miten tuloksia voitaisiin yhdessä parantaa. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta myös verenpaineesta, kolesterolitasoista ja verensokerista sekä kannustaa kuntalaisia mittaamaan, seuraamaan ja ymmärtämään omia arvojaan.
– Keskustelemme konkreettisista keinoista, joilla jokainen voi itse ehkäistä ja hoitaa diabetesta, korkeaa verenpainetta ja kohonnutta kolesterolia. Toivakka on hyvässä tilanteessa Keski-Suomen kuntia vertailtaessa esimerkiksi HbA1c-mittauskattavuudessa, Wihersaari totesi.
HbA1c-mittaus arvioi kolmen viime kuukauden keskimääräistä verensokeritasoa, eikä vaadi paastoa. Sitä käytetään tyypin 2 diabeteksen diagnosointiin ja hoidon seurantaan.
Wihersaari kertoi keinoista, joilla diabeteksen puhkeamista voi ehkäistä.
– Riittävä uni, monipuolinen ja terveellinen ruokavalio, päivittäinen arkiliikunta sekä oman terveydentilan sallima rasittavampi liikunta. Vähimmäissuositus 18–64-vuotiaille on lihaskuntoharjoittelua kaksi kertaa viikossa ja rasittavaa liikuntaa reilun tunnin verran tai pari tuntia reipasta liikkumista viikossa. Lisäksi kevyttä liikkumista kannattaa harrastaa mahdollisimman usein ja tauottaa paikallaanoloa.
Kuulijat saivat myös muistilistan diabeetikon seurattavista asioista, kuten verensokeri, pitkäaikaissokeri (HbA1c), verenpaine ja LDL-kolesteroli. Yleisiä tavoitearvoja ovat HbA1c alle 53, verenpaine alle 135/85 ja LDL alle 2,6, useimmiten alle 1,8.
Wihersaari nosti esiin huolestuttavan tiedon, että noin miljoona suomalaista käyttää verenpainelääkkeitä, mutta vain 40 prosentilla verenpaine on hoitotavoitteessa. Syitä ovat muun muassa ikä, perimä, suolan saanti, ylipaino, tupakointi, alkoholi ja vähäinen liikunta. Kohonnut verenpaine lisää sydän- ja aivoinfarktiriskiä ja lyhentää elinikää.
Myös korkea LDL-kolesteroli lisää valtimosairauksien riskiä. Yleisesti kolesteroli tulisi olla alle 5 ja LDL alle 3. Valtimotautiriskin ollessa kohtalainen LDL-tavoite on alle 2,6, korkeassa riskissä alle 1,8 ja jo sairastuneilla alle 1,4.
– Korkean kolesterolin hoidossa keskeisintä on elintapahoito. Jos se ei riitä, turvaudutaan lääkehoitoon. Yhteenvetona sanoisin, että tiedä tavoitearvosi, minimoi suolan käyttö, huomioi elintapasi, nuku riittävästi, aikuisilla unen tarve on 7-9 tuntia ja lapsilla 8-10 tuntia, tee pieniä arkisia valintoja ja harrasta hyötyliikuntaa, Wihersaari tiivisti.
Veikko Ripatti
29.10.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Uutinen
Keski-Suomen hyvinvointialueen johtaja Jan Tollet on jättänyt eronpyynnön aluehallitukselle. Tolletin mukaan syynä on se, ettei hänellä ole enää aluehallituksen luottamusta.
– Jätän Keski-Suomen hyvinvointialueen haikein mielin. Olemme tehneet suuren työn uudistusten eteen ja linjanneet talouden tasapainoa kohti ensi vuotta. Viime aikoina olemme myös tuoneet valtakunnan päättäjille viestiä rahoitusjärjestelmän korjaamistarpeista, Tollet kertoo.
Tolletin mukaan hyvinvointialueella on edelleen merkittäviä haasteita, mutta hän luottaa alueen kykyyn selviytyä.
Aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula kiittää Tolletia hänen panoksestaan ja kertoo, että hallitus kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen maanantaina 3.11. Tolletin työntekovelvoite on päättynyt, ja toistaiseksi johtajan tehtävää hoitaa Kati Kallimo, sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialajohtaja. Uusi hyvinvointialuejohtaja haetaan lähiaikoina.
Kuva: Jan Tollet tapasi uuraislaisia kesällä 2023.
21.10.2025 | Alueelta, Kiinnitetty
Keski-Suomen hyvinvointialueella aloitti viime torstaina toimintansa uusi yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekeskus. Tilannekeskuksessa työskentelevät hyvinvointialueen ympärivuorokautisia palveluita tuottavat yksiköt eli ensihoidon kenttäjohto, sosiaali- ja kriisipäivystys, turvapuhelinkeskus ja kotisairaalassa toimiva hoidon tarpeen arvioinnin yksikkö (KoHTA -yksikkö) sekä uutena ammattiryhmänä tilannekeskuspäivystäjät. Nämä ympärivuorokautisia palveluita tarjoavat yksiköt tulevat tekemään tiivistä yhteistyötä keskenään ja organisoimaan oikeanlaisen avun tai palvelun oikeata vapaana olevaa resurssia hyödyntäen.
-Tällaisia tilanteita, joissa apu voidaan saada perille nopeammin tilannekeskuksen avulla ovat esimerkiksi kotihoidossa olevan ikäihmisen voinnin heikkeneminen, saattohoitopotilaan kunnon romahtaminen tai turvapuhelinhälytykset, kertoo projektipäällikkö Joni Lehtonen.
Tilannekeskustoiminnan tavoitteena on, että myös kiireettömissä tilanteissa jokainen saa tarvitsemansa avun mahdollisimman nopeasti.
Tilannekeskus reagoi vain ammattilaisilta tuleviin konsultaatioihin ja yhteydenottoihin, jotka liittyvät ikäihmisten sosiaalisiin tai terveydenhuollollisiin haasteisiin. Asiakkaat ja potilaat eivät voi olla suoraan yhteydessä tilannekeskukseen.
Vaikka tilannekeskuksessa käsitellään monia erilaisia tehtäviä, kiireelliset sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät hoidetaan jatkossa kuten ennenkin.
Tilannekeskuksessa aloittaa uutena ammattiryhmänä tilannekeskuspäivystäjät, jotka ovat terveydenhuollon ammattilaisia. Heidän tehtävänään on koordinoida tilannekeskuksen toimintaa ja varmistaa asiakkaiden ja potilaiden avunsaanti mahdollisimman nopeasti kiireettömissä tilanteissa.Tilannekeskuspäivystäjä vastaanottaa myös hätäkeskuksesta tulevat kiireettömäksi arvioidut tehtävät ja ottaa yhteyttä ilmoituksen tehneeseen henkilöön ja antaa puhelimitse tarvittavat ohjeet tai järjestää apua sen yksikön kautta, joka pystyy palvelun asiakkaalle tai potilaalle nopeimmin järjestämään.
Tilannekeskuksesta konsultaatioapua ammattilaisille
Tilannekeskus tarjoaa myös konsultaatioapua hyvinvointialueen muille työntekijöille tilanteissa, joissa yksikön omat toimintaohjeet eivät riitä.
-Tilannekeskuksen toimijat tukevat eri puolella Keski-Suomen hyvinvointialuetta toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä ympärivuorokautisesti vuoden jokaisena päivänä. Tämä tuo turvaa eritysesti ilta- ja yöaikaan työskentelevälle henkilökunnallemme, jotka tulevat jatkossa saamaan apua ja tukea tilannekeskuksen henkilökunnalta ympärivuorokautisesti, vuoden jokaisena päivänä, toteaa projektipäällikkö Joni Lehtonen.
Tilannekeskus voi reagoida ympärivuorokautisesti Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ilmeneviin häiriötilanteisiin. Näitä voivat olla esimerkiksi sähkö-, käyttövesi- ja lämmönjakeluhäiriöt sekä mobiiliverkko-, tietoverkko- ja järjestelmähäiriöt.
Tilannekeskus voi tarvittaessa lähettää häiriötilanteista ensitiedotteen sisäisesti, eri sidosryhmille ja medialle heti häiriötilanteen alkuvaiheessa.
13.10.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Päijänteen metsänhoitoyhdistys käyttää entistä enemmän drooneja metsälannoituksiin, boorilannoitusta on tehty tänä vuonna Päijänteen mhy:n alueella jo satoja hehtaareja droonilla.
– Drooneja on käytetty metsälannoitukseen Suomessa viitisen vuotta, mutta näin isossa mittakaavassa niiden kanssa on toimittu vuoden tai parin verran, myyntipäällikkö Henri Mommo Päijänteen mhy:stä kertoo.
–Tekniikka on kehittynyt ja nykydroonit pystyvät kantamaan entistä isompaa kuormaa, joten drooneista on tullut kustannustehokkaampia vaihtoehtoja nimenomaan boorilannoitukseen, siinä levitettävä lannoitemäärä on sen verran pieni. Metsien kasvatuslannoitukset tehdään edelleen helikoptereilla.
Mommon mukaan metsien kasvatuslannoituksessa levitetään typpilannoitetta 300 – 600 kiloa hehtaarille, boorilannoituksessa taas levitetään lannoitetta 25 kiloa hehtaarille.
– Nykyiset isot maatalousdroonit pystyvät kantamaan noin 40 kilon kuorman. Ihan niin paljon boorilannoitetta ei mahdu droonin säiliöön, käytännössä yhdellä säiliöllisellä pystytään lannoittamaan yksi hehtaari, Mommo selvittää.
– Droonilannoitus on kustannustehokasta, koska siinä tarvitaan kalustoa ja miehistöä vähemmän kuin helikopterilannoituksessa. Droonilannoitus on sellainen mies ja pakettiauto -ratkaisu, Päijänteen mhy:n toiminnanjohtaja Petri Takalo toteaa.
Lannoitukseen käytettävät droonit ovat isoja, huomattavasti kuvauskoptereita isompia.
– Droonit ovat jopa kolme metriä leveitä ja niissä on kuusi propellia. Iso koko ja ammattimainen lennättäminen vaatii sen, että luvat ovat kunnossa. Lentokieltoalueille droonien kanssa ei tietenkään mennä, ja lennätyssääntöjen mukaan lennättäjällä täytyy olla näköyhteys drooniin, Mommo sanoo.
– Droonilevityksissä pyritään siihen, että levitettävän alueen reunaan on tieltä korkeintaan 500 metriä. Keski-Suomessa on niin paljon metsäautoteitä, ettei matka tuota ongelmaa. Sekä drooni- että helikopterilannoituksissa tehdään etukäteen lentosuunnitelma ja työmaalla huomioidaan tuulen suunta ja nopeus, jotta lannoite saadaan sinne, minne halutaan. Myös suojakaistat vesistöjen ja rakennusten läheisyydessä otetaan huomioon.
Päijänteen mhy teettää lannoitukset ostopalveluna, lannoituskohteet pyritään keräämään yhteiseen kimppaan.
– Mitä enemmän työmaita on, sitä kustannustehokkaampaa levitys on, ja lannoitus tulee maanomistajalle halvemmaksi. Metsän terveyslannoitukseen saa myös Metsäkeskuksen myöntämää metka-tukea, se kattaa ison osan kustannuksista, Mommo ja Takalo kertovat.
Yhteensä metsiä lannoitetaan Päijänteen mhy:n alueella jopa 2000 hehtaaria vuodessa.
– Boorilannoituksia meillä on tehty satoja hehtaareja vuosittain jo kauan, nykyään kasvatuslannoitustenkin määrä liikkuu sadoissa hehtaareissa vuosittain, Takalo kertoo.
– Boorin puute on Päijänteen ympäristön metsissä yleistä, ja se heikentää metsän kasvua. Vakava boorin puute tuo myös laatuvikoja.
Keskimääräiset lannoitustyömaat ovat useiden hehtaarien kokoisia, isoimmat useiden kymmenien hehtaarien kokoisia. Metka-tukea voi saada vähintään kahden hehtaarin terveyslannoitukselle.
– Mutta lannoitettavan alueen ei tarvitse olla samaa kuviota, jotta voisi saada metka-tukea. Ja jos metsä tarvitsee lannoitusta, kannattaa sitä lannoittaa, vaikka siihen ei saisikaan tukea, Takalo toteaa.
Lannoitustöissä pörräävät droonit ovat Henri Mommon mukaan herättäneet jonkin verran kiinnostusta.
– Pelkästään positiivista kiinnostusta, sellaiseen en ole törmännyt, että droonien olisi epäilty olevan asiattomilla lennoilla, Mommo tarkentaa.
– Mehän käytämme myös pienempiä kuvausdrooneja. Niillä kuvataan metsätiloja kiinteistönvälitystoimintaamme liittyen. Ja eihän sitä tiedä, vaikka droonit kehittyisivät niin, että jonain päivänä niitä käytettäisiin myös metsien kasvatuslannoitukseen.
Tiina Lamminaho
