24.02.2026 | Alueelta, Kiinnitetty
Tiina Lamminaho
Ylä-Muuratjärven kylätalolle Korpilahdella on kokoonnuttu kevättalvesta 2022 lähtien aina silloin tällöin kuuntelemaan porukalla Jyväskylän kesäyliopiston Ikääntyvien yliopiston luentoja netin välityksellä.
– Täällä toivottiin Virtapiirin rinnalle tällaista ohjelmaa, Sylvi Tikkala oli yksi idean esille tuojia, Paula Määttä kertoo.
– Minä sitten rupesin selvittelemään asiaa ja otin yhteyttä kesäyliopistoon. Kesäyliopiston luentojahan kuunnellaan porukalla muun muassa monissa kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa. Rakensimme tähän sellaisen mallin, että minä olen yhteyshenkilönä ja saan linkin luentoon omaan sähköpostiini. Sen kautta sitten voimme katsoa luennon täällä yhdessä, Määttä selvittää.
Nyt kylätalolle on saatu entistä paremmat välineet luentojen seuraamiseen, kun Ylä-Muuratjärviseura hankki osana valmiuskeskushankettaan Leader-rahoituksella kylätalolle uuden tietokoneen ja ison näytön. Videotykki ja valkokangas kylätalolle hankittiin jo yli kymmenen vuotta sitten.
Seurattavat luennot pohjoisten kylien kuuntelijat valitsevat yhdessä Jyväskylän kesäyliopiston ”Terveys, hyvinvointi ja ympäristö” -luentosarjasta sekä yleisluentosarjasta. Luennoissa on eri aiheita ja eri luennoitsijoita, ne pidetään Jyväskylän yliopistossa ja niitä voi seurata pientä maksua vastaan joko paikan päällä tai netin kautta. Myös yksityiset ihmiset voivat tilata luentolinkin itselleen Jyväskylän kesäyliopiston verkkokaupan kautta.
– Kesäylipisto julkaisee listan tulevista luennoista ja me valitsemme Virtapiirissä siitä luennot, jotka kiinnostavat meitä. Monesti olemme kuunnelleet jotain vanhenemiseen liittyviä luentoja tai muistamiseen liittyviä luentoja. Rauli Virtasen haastattelu kiinnosti monia, silloin meitä oli kuuntelemassa viitisentoista henkeä. Samoin luento Reidar Särestöniemen elämästä kiinnosti. Itselleni on jäänyt mieleen muun muassa Heikki Lyytisen saunateemainen luento, sen jälkeen jopa muutin tapaani saunoa. Kauden päätteeksi luentosarjassa on yleensä aina jokin vapaamuotoisempi juttu, esimerkiksi runoilija Heli Laaksosen esitys oli tosi hyvä, Paula Määttä kertoo.
Määtän mukaan luennot ovat yleensä todella hyviä ja mielenkiintoisia, mutta ihan aina kaikki eivät osaa muokata tieteellistä kieltä kaikille ymmärrettävään muotoon.
– Kaksi kolmasosaa luennoista on kyllä ollut ihan ymmärrettävää, joskus tulee vastaan sanoja, joita sitten täällä porukalla mietimme. Tämä on samalla hyvää aivojumppaa, Helena Mieskolainen toteaa.
– Sekin hyvä puoli tässä on, että täällä voimme myös keskustella luennosta, Paula Määttä sanoo.
Viime viikolla Ylä-Muuratjärvellä kuunneltiin porukalla Jyväskylän yliopiston gerontologian ja kansanterveyden professorin Taina Rantasen luentoa aktiivisena vanhenemisesta.
– Elinajan pidentyminen ei pidennä vanhuutta, vaan elämä pitenee keskeltä. Meille on tullut uusi ikävaihe, myöhäiskeski-ikä, Rantanen totesi luennossaan ja kertoi, että 40 vuotta sitten 65-vuotiaan naisen jäljellä oleva elinikä oli keskimäärin 17,5 vuotta ja 65-vuotiaan miehen vastaavasti 13,4 vuotta, tämän hetken 65-vuotias nainen voi odottaa elävänsä vielä yli 22 vuotta ja 65-vuotias mieskin lähes 19 vuotta.
– Vanhuus alkaa noin kymmenen vuotta ennen kuolemaa, eli 65-vuotiaalla naisella on edessään keskimäärin reilut 12 vuotta myöhäiskeski-ikää, 65-vuotiaalla miehelläkin lähes yhdeksän vuotta, Rantanen sanoi ja totesi, että nykyään 65 – 85 -vuotiaat ovat oleellisesti erilaisia kuin heidän vanhempansa samanikäisinä.
– Usea ikäihmisten hyvinvointia kuvaava piirre on nykyään selkeästi paremmalla tasolla kuin muutama vuosikymmen aiemmin, samoin ikäihmisten fyysinen toimintakyky on parantunut merkittävästi, Rantanen kertoi.
– Suurin osa nykykoululaisista tulee elämään 95 – 100 -vuotiaiksi, ja nimenomaan pitkäikäisyys tulee muuttamaan yhteiskuntaamme. Uskoisin, että nykyinen malli, jonka mukaan kouluttaudumme, olemme 40 vuotta työelämässä ja sitten jäämme eläkkeelle, tulee muuttumaan. Elämään tulee ehkä useampia kouluttautumisjaksoja ja useampia työjaksoja, monet varmasti jatkavat työelämässä pidempään, ainakin osa-aikaisesti. Jo nyt myöhäiskeski-ikäiset kantavat vastuuta monella taholla, muun muassa eri järjestöissä ja hoitamalla lastenlapsiaan.
Luennon loppupuolella Rantanen esitteli tuloksia aktiivisena vanhenemiseen liittyvästä tutkimuksestaan. Tuloksista kävi ilmi muun muassa, että jos elinpiiri on rajoittunut, eli ikäihminen ei syystä tai toisesta pääse liikkumaan kotoaan, myös hänen elämänlaatunsa huononee. Toisaalta pienelläkin liikkumisella ulkona on myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin.
– Mielenkiintoinen luento ja kiinnostavia näkökulmia, vaikka luennon loppupuolella mentiinkin vähän liikaa tutkimuksen yksityiskohtiin, Ylä-Muuratjärvellä luentoa kuunnelleet totesivat.
17.02.2026 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Teivaalan Tupa on perinteikäs juhlatalo Kyynämöisillä.
Historia ulottuu 1800-luvun alkupuolelle. Räiliön verotalo nro 10:n ensimmäinen isäntä oli Taavetti Esaianpoika, ja hänen tyttärensä Magdalenan ja Sumiaisista haetun vävypojan Lauri Heikinpoika Pietiläisen aikaan koettiin nälkävuodet.
Sittemmin Teivaalassa ei ole nälkää nähty. Talo vaurastui ahkerien isäntien ja emäntien työn tuloksena, ja väkeä asui enimmillään pihapiirissä pitkälti toistakymmentä. Omistajasuvut vaihtuivat, ja nykyinen Piesalan sukukin ehti melkein vaihtaa talon Höytiän taloon 40 luvulla, mutta vaihto peruuntui.
Nykyinen vanhaisäntä Risto Piesala haki aikoinaan pikkukaupungista korkokenkätyttö Marjan emännäksi – ja kätevän emännän saikin. Kun suomalainen maatalous joutui murrokseen, Teivaalasta lähtivät lehmät, vaikka peltoviljelyä on jatkettu. Vuosituhannen vaihteessa syntyi Teivaalan Tupa, pitojen paikka, jossa on nautittu tuhansia lautasia hirvikeittoa ja muita suomalaisia perinneherkkuja.
– Hyvältä tuntuu, että olemme voineet säilyttää vanhaa ja näyttää, että nuoresta väestäkin on tulossa jatkajia työlle. Olemme yksi lenkki sukupolvien ketjussa, totesivat Marja ja Risto Piesala vuonna 2011.
Nyt nuori väki on oikeasti ottanut ohjat käsiinsä ja päättänyt, että he ovat se seuraava lenkki. Tilalla tehtiin äskettäin sukupolvenvaihdos, ja 1800 luvulta peräisin olevaan päärakennukseen muuttivat Ristomatti ja Suvi Piesala sekä heidän kaksi alle kouluikäistä lastaan.
Ristomatti on Piesalan sisarussarjan nuorin, koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri, jonka tähänastinen elämä on jakautunut puoliksi lapsuuskodin ja ”maailman” kesken. Pariskunnan häitä tanssittiin Teivaalassa vuonna 2019.
– Yli 10 vuotta on asiaa kypsytelty ja vähän ikään kuin sivulauseessa puhuttu Marjankin kanssa, että joskus. Nyt aika tuntui sopivalta, Ristomatti kertoo.
– Sekin vaikutti muuttopäätökseen, että maaseutu on kuitenkin lapsille paras paikka kasvaa, lisää Suvi, joka hänkin on viettänyt lapsuutensa Uuraisilla.
Molemmilla on yhä myös päivätyö: Ristomatti toimii hankintapäällikkönä Valtralla, ja sairaanhoitaja ja kuntoutuksen ohjaaja Suvi työskentelee sosiaaliasemalla. Yrittäjyys on ainakin toistaiseksi sivutoimista.
Toiminnan ydin on monta kertaa laajennetussa Pitoriihessä, jossa on tilat 100 ruokailijalle ja asianmukainen valmistuskeittiö. Sisustus ei ole minimalistinen, vaan herkullisen runsas ja kekseliäästi vanhaa ja uutta yhdistelevä. Yleisilme on ajaton ja kodikas, ja pakkaspäivänä tunnelmaa sekä lämpöä lisäävät kauniissa kaakeliuunissa ja rouheassa kivitakassa rätisevä tuli.
– Vapaa-ajan ongelmia ei tällä hetkellä ole. Onneksi Marja on vielä paljon apuna, sillä haluamme säilyttää Teivaalan Tuvan hyvän maineen ja vakiintuneen asiakaskunnan. Tavoite on palvella vanhoja asiakkaita entiseen tapaan ja toivottaa uudetkin tervetulleiksi. Vasta myöhemmin on aika miettiä, mihin suuntaan haluamme lähteä kehittämään yritystä, Suvi Piesala kertoo. Vanhassa maatalossa on yhä myös paljon maatalon töitä pelloilla ja metsissä sekä monenlaista kiinteistöjen ylläpitohommaa.
– Ristolla on paljon hiljaista tietoa, jota hän onneksi jakaa ja opastaa meitä talonpidossa.
Eniten Teivaalan Tuvalla järjestetään erilaisia perhejuhlia, syntymäpäiviä ja muistotilaisuuksia sekä hirvipeijaisia. Joulun aikaan on erilaisten yhteisöjen jouluruokailuja ja kesällä monenlaisia kokoontumisia.
– Meiltä toivotaan hyvin perinteisiä ruokia ja aitoja suomalaisia makuja. Moni myös toivoo esimerkiksi muistotilaisuuteen ihan selkeitä ehdotuksia. Asiakkaamme arvostavat laadukasta ja riittävää tarjoilua, ystävällistä, maalaishenkistä palvelua ja juhlajärjestämisen helppoutta, sitä että kaikki sujuu ja itse voi keskittyä aivan muuhun kuin juhlajärjestelyihin, Ristomatti ja Suvi kertovat.
Pitopalvelua tehdään jonkin verran myös muualle, esimerkiksi Uuraisten seurakuntakodille. Keskinäistä työnjakoa ei Ristomatilla ja Suvilla oikeastaan ole, vaan molemmilta sujuvat kaikki hommat. Ristomatti aikoo hyödyntää talouspuolen osaamistaan myös omassa yrityksessä.
Myös Ristomatti ja Suvi puhuvat sukupolvien ketjusta ja toivovat joskus siirtävänsä soppakauhan ja traktorin avaimet eteenpäin. Vaikka maailma muuttuu, oletettavaa on, että yhdessä syöminen ei aivan äkkiä tästä maailmasta lopu.
Hanna Lahtinen
10.02.2026 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
Kuka on Toivakan kansainvälisin asukas? Kuka tahansa toivakkalainen voi tämän haastaa mutta minä sanon, että se on Ahvo Taipale. Nykyisin Yhdysvaltain Minnesotassa asuva entinen yrittäjä ja hiihtovalmentaja, jota Minnesotan viimeaikaiset levottomuudet eivät ole häirinneet.
– Herään 5.30 ja lähden hiihtolenkille kello 7. Hiihdän 1,5 tuntia kerrallaan. Olen täysipäiväinen eläkeläinen nykyisin, Taipale vastaa PaikallisUutisten uteluihin puhelimitse.
Toivakassa syntynyt ja nuoruutensa siellä viettänyt Taipale loi pitkän ja menestyksekkään uran yrittäjänä Yhdysvaltain Minnesotassa. Hiljattain Finn-Sisu-nimisen urheiluvälinekaupan (perustettiin 1978) myynyt Taipale keskittyi yrittäjänä erityisesti kilpasuksiin mutta laajensi toiminnan myöhemmin myös tavan kansalaisten murtsikkasuksiin.
Hiihtomaailmassa Taipale tunnetaan ennen kaikkea USA:n kaikkien aikojen maastohiihtäjän, olympiavoittajan ja kaksinkertaisen maailmanmestarin Jessica Digginsin nuoruusaikojen valmentajana. Viimeksi kaksikko tapasi Rukan maailmancupin yhteydessä
– Jessie hyppäsi kaulaan ja vaihdettiin kuulumisia. Ystävyys on säilynyt läheisenä, Taipale, (helmikuun lopussa 80 vuotta), kertoo.
Noin 50 vuotta sitten Minnesotan St. Pauliin asettunut Taipale toimi talvisessa, Suomen olosuhteita muistuttavassa osavaltiossa (kunnon pakkaset ja lunta) hiihtovalmentajana ja lajikoulujen pyörittäjänä.
– Diggins oli kuin moni muukin nuori hiihtäjä. Nopea ja henkisesti vahva mutta kestävyys puuttui. Oppikouluikäisenä hän oli ikäistensä parhaita, toi aina viestin avausosuuden ykkösenä vaihtoon. Ensin tulee vauhti ja ketteryys, myöhemmin kestävyys, Taipale sanoo.
Yhdysvaltoihin Taipaleen vei suomalainen byrokratia.
– Suomessa minulla ei ollut muuta päättötodistusta kuin rippikoulusta. Kun olin aktiivinen 4H-harrastaja, helsinkiläinen tarkastaja tarjosi minulle mahdollisuutta hakea Yhdysvaltoihin vaihtoon Minnesotan yliopiston maatalouskouluun. Olin silloin Toivakan kyläkerhon johtaja ja tehnyt ilmeisen vaikutuksen tarkkailijaan. Suomesta ei töitä löytynyt, joten lähdin Yhdysvaltoihin.
Toivakassa kasvanut maatilan poika kävi USA:ssa 4H-toiminnan merkeissä 1960-luvulla ja asettui maahan pysyvästi 1970-luvulla.
– Olin Suomen 4H-edustaja USA:ssa 1967 puoli vuotta (South Dakotassa ja Arkansasissa). Sitten 1971 palasin Minnesotan yliopistoon, minkä jälkeen minulle tarjottiin työpaikkaa, joka hoiti minulle oleskeluluvan.
– Suomessa se pohja kuitenkin luotiin. Kun asui ja eli maatilalla, tehtiin lapsena maatilan töitä. Luotiin lantaa ja tehtiin heinää. Köyhyys ja ahkeruus olivat keskeisiä elämää määrittäneitä asioita, Saarisen rannalla Jankolan tilalla kasvanut, kuusilapsisen perheen jäsen Ahvo Taipale kertoo.
– Kouluun hiihdettiin ja väliajalla kisattiin. Kirkon ja hautausmaan vieressä oli sellainen 15 minuutin kisalatu. Mutta tuli sitä harrastettua muutakin kuin hiihtoa. Toivakan Rivakan väreissä yleisurheilua sekä lento- ja koripalloa. Särkän pellolla harrastettiin kaikenlaista urheilua 1960-luvulla.
Taipale ei ole unohtanut toivakkalaisia juuriaan. Äskettäin hän lahjotti 50 000 euroa Maria Taipaleen muistorahaston perustamiseksi. Maria Taipale oli Ahvo Taipaleen äiti, joka toimi opettajana Toivakassa 40 vuotta. Muistorahaston tarkoituksena on jakaa stipendejä Toivakan yhtenäiskoulun oppilaille, jotka ovat menestyneet erityisesti luonnontieteissä ja tietotekniikassa.
– Jos minä pystyn jotenkin tukemaan ja kannustamaan toivakkalaisia nuoria, teen sen mielelläni.
Taipaleella on amerikkalaisen vaimonsa kanssa kaksi tytärtä ja poika. Toinen tytär ja poika asuvat Amerikassa. Kolmas lapsi Ritva Mikkonen on liikuntatieteiden tohtori, joka opettaa Jyväskylän yliopistossa.
Taipale omistaa talon Toivakassa, ja kotipaikka on hyvin rakas. Hän käy Suomessa kesäisin 2-5 kertaa. Tänä vuonna Ahvo-hiihdot kuitenkin jäävät väliin.
Mutta ei siinä vielä kaikki. Ahvo Taipaleesta on juuri julkistettu kirja, joka kantaa nimeä Finn Sisu – Ahvo´s journey. Teoksen on kirjoittanut Doug Edmonson.
Seppo Pänkäläinen
Kuva: Ahvo Taipale on yhä tuttu näky Toivakassa, tässä Ahvo-hiihdoissa vuonna 2024. Liikunta yhdistää häntä ja kunnanjohtaja Touko Aaltoa. Kuva Veikko Ripatti.
04.02.2026 | Alueelta, Kiinnitetty
Tiistaina pidetyissä OP Haapamäen Seudun, OP Korpilahden, OP Multian ja OP Petäjäveden osuuskuntien kokouksissa ja OP Keski-Suomen edustajiston kokouksessa on tehty myönteiset päätökset pankkien yhdistämisestä. Yhdistyminen korostaa paikallisten pankkien yhteistyötä ja sitoutumista Keski-Suomen asukkaisiin sekä panostusta paikalliseen asiakaspalveluun ja parempaan tavoitettavuuteen. Koko maakunnan kattava OP Keski-Suomi aloittaa toimintansa lokakuun alussa.
Asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään muutoksia asioinnissaan pankkien yhdistymisen vuoksi. Esimerkiksi tilinumerot, kortit tunnuslukuinen, verkkopalvelutunnukset ja muut pankkipalvelut säilyvät ennallaan. Myös kaikki nykyiset konttorit jatkavat toimintaansa ja tutut toimihenkilöt palvelevat asiakkaita jatkossakin.
– Olemme tyytyväisiä, että kaikkien pankkien päättävissä kokouksissa hyväksyttiin yhdistyminen maakunnalliseksi osuuspankiksi. Yhdessä voimme toimia aktiivisesti koko Keski-Suomen elinvoiman edistäjänä, OP Multian hallituksen puheenjohtaja Yrjö Uitamo sanoi.
– Yhdistämällä voimamme vahvistamme oman alueemme elinvoimaa. Tekemällä pakolliset hallinnolliset tehtävät viiden sijasta vain yhdessä pankissa, saamme enemmän aikaa asiakaspalveluun. Meillä on Keski-Suomessa yhteinen toimialue, yhteiset asiakkaat, yhteinen työssäkäyntialue ja meillä on OP Keski-Suomen kanssa jo ennestään hyvää yhteistyötä, jota pääsemme nyt syventämään asiakkaidemme eduksi, OP Korpilahden hallituksen puheenjohtaja Tarja Simola kertoi.
– Yhdistymishankkeessa on mukana neljä nykymaailmaan liian pientä pankkia ja yksi riittävän iso pankki. Nyt alamme yhdessä rakentamaan uutta pankkia, jonka koko riittää pitkälle tulevaisuuteen, ja voimme olla mukana rahoittamassa aiempaa suurempia paikallisia hankkeita. Esimerkiksi maatilojen koko ja lainatarpeet ovat kasvussa, joten suurempi pankki voi helpommin rahoittaa myös maatalousyrittäjien suurempia investointeja, OP Petäjäveden hallituksen puheenjohtaja Salla Syvänen sanoi.
–Isossa pankissa myös henkilöstöllä on paremmat mahdollisuudet kehittyä ja edetä urallaan. Pankkien nykyinen henkilöstö siirtyy uuden pankin palvelukseen entisin ehdoin ja joustavin työskentelymahdollisuuksin, OP Haapamäen Seudun hallituksen puheenjohtaja Kalle Norto kertoi.
– Osuuspankkien lukumäärä ympäri Suomea on vähentynyt viime vuosina voimakkaasti, mutta konttoreiden määrä ei ole juurikaan vähentynyt. Samanlainen suunnitelma on myös meillä. Säilytämme nykyiset konttorit ja ammattitaitoisen henkilökunnan, OP Keski-Suomen hallituksen puheenjohtaja Pauliina Takala sanoi.
Yhdistymisen jälkeen OP Keski-Suomella on noin 138 742 asiakasta ja noin 92 179 omistaja-asiakasta ja 12 konttorin verkosto (9/2025). Yhdistyvistä osuuspankeista siirtyy OP Keski-Suomeen noin 20 työntekijää. OP Keski-Suomen henkilöstömäärä on tämän jälkeen keskimäärin 220 henkeä.
03.02.2026 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
Toivakan kunnanjohtaja Touko Aalto palkittiin viikonloppuna kahdesta liikuntateosta Keski-Suomen Urheilugaalassa. Palkinnon otti kuitenkin vastaan Toivakassa asuva kuntalainen Touko Aalto, kun virkamiehiä ei vastaavista teoista voi palkita. Aalto oli aktiivikuntalaisena mukana ideoimassa ja järjestämässä Toivakkahölkkää ja Vakka Fun -tapahtumaa.
Palkintoperusteluissa todetaan, että Touko Aalto on ollut aktiivinen ja innostava toimija Toivakkahölkkä- ja Vakka Fun -tapahtumissa sekä edistänyt liikunnallista elämäntapaa omalla esimerkillään. Aalto harrastaa joukkuelajien lisäksi triathlonia ja ajaa työmatkat fillarilla. Aallon työhuone muistuttaakin miehen liikunnallisuudesta monin tavoin. Kuntajohtajan omien sanojen mukaan vain suksipussi sieltä puuttuu.
Aalto uskoo esimerkin voimaan.
– Kuntalaisille pitää järjestää tai antaa mahdollisuus järjestää sellaisia tapahtumia, jotka he kokevat omikseen ja mielekkäiksi. Kotisohvalta ei lähdetä liikkeelle, jos tapahtuma ei kiinnosta. Kun jututin kuntalaisia, aika monen puheissa tuli esiin perinteinen Vakkahölkkä. Niinpä ryhdyttiin sitä elvyttämään ja päivittämään. Ja menestyshän siitä tuli. Viivalla oli lähes 100 hölkkääjää. Osa heistä tuli jopa Ruotsista asti. 85 prosenttia kisaajista oli muualta kuin Toivakasta.
Aalto on siinäkin mielessä moderni kuntajohtaja, että hän käytti suhteitaan ja somea tapahtuman markkinoinnissa. Lisäksi hän lähestyi useita yrityksiä tuotepalkintoja hankkiakseen.
Hölkkää edelsi kahdeksan viikon esihölkkä, joka juostiin aina keskiviikkoisin. Tällä pyrittiin saamaan mukaan paikallisia. Samalla juoksijat ideoivat uutta.
– Merkittävässä roolissa olivat entinen toivakkalainen Petteri Huikko, joka järjestää Tiirismaa Trailia sekä paikallinen Daniel Hernandez, joka oli mukana joka keskiviikko. Kun hänellä on joogatausta, niin yhteislenkkien yhteydessä hän otti osan alkulämmittelystä hoitaakseen. Liikuntapaikkojen hoitaja Ville Ripatti oli isona apuna myös. Itse toimin kisapäivänä juontajana, sitten oli mukana hölkkäämässä, minkä jälkeen jatkoin juontajana, Aalto kertoo hymyssä suin kiittäen samalla Toivakan Rivakan Kalle Ruokosta juontoavusta.
Kun tehdään juoksurata maastoon, yksi ongelma on reitin pituuden määrittäminen. 10 kilometrin rata kuulemma onnistuttiin luomaan metrilleen, kiitos uusimman teknologian ja pienten onnenkantamoisten. Kun reitti lisäksi kulki kuuden maanomistajan mailla Paikkalanvuorella, heiltäkin piti saada luvat.
Sitten reitti piti vielä merkitä, ettei kukaan harhaudu radalta. Lisäksi tarvittiin transponderit ajanottoon, vapaaehtoisia juomapisteille ja ilmoittautumiseen sekä ensiaputaitoisia. Tässä isona apuna olivat Henna Breilin ja Satu Korhonen.
Kaikessa tässä onnistuttiin niin hyvin, että tapahtuma todennäköisesti uusitaan ensi kesänä. Kun Toivakassa samaan aikaan viime kesänä oli aamupäivällä markkinat ja illalla Vakkafestarit, päivä oli juuri sitä, mitä Aalto saattoi odottaa. Etenkin kun sääkin suosi.
– Opittiin lennosta paljon tapahtumanjärjestämisestä. Tässä oli taustalla iso filosofia. Älä kysy, mitä kunta voi tehdä puolestasi vaan mitä sinä voit tehdä kunnalle ja sen asukkaille. Kunta voi toki tukea kuntalaisten aktiivisuutta niin kuin me nyt teemme. Kunta on varannut yhdistysavustuksiin 15 000 euroa tälle vuodelle erilaisten toimintojen järjestämiseen. Haetaan aitoa yhteisöllisyyttä ja parasta, mitä kunta voi tehdä, on saada kuntalaiset aktiivisesti mukaan. Ilman seuroja, yhdistyksiä ja talkooväkea ei ole kuntaa.
Mutta ei siinä vielä kaikki. Osana juoksutapahtumaa sovittiin vielä Mannerheimin Lastensuojeliiiton paikallisosaston kanssa Toivakan urheilukentällä järjstettävästä Pienten ponnistuksesta eli taaperoikäisten juoksusarjasta. Näin koko päivän osanottajamäärä kannustusjoukkoineen nousi noin kolmeensataan.
14. helmikuuta Toivakassa ajetaan rallia, jonka järjestää Yellow Racing Team.
7. maaliskuuta on Talvirieha, jonka yhteydessä järjestetään toivakkalaisen Ahvo Taipaleen mukaan nimetty Ahvo-hiihto. Taipale tunnetaan maailmalla amerikkalaisen Jessie Digginsin nuoruusajan valmentajana.
Ja kohta Toivakassa pelataan myös jääkiekkoa ohjattuna.
– Asiasta on sovittu Toivakan Rivakan kanssa. Itse olen lupautunut yhdeksi valmentajista. Ajatus on, että jos kerta viikkoon on vaikea itse kunkin järjestää aikaa valmentamiseen niin tehdään sitä sitten kerran kuukaudessa, Touko Aalto sanoo.
Seppo Pänkäläinen
24.01.2026 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Uuraislainen Samuli Mattila on alle 30-vuotias yrittäjä ja vuoden 2025 Keski-Suomen nuori yrittäjä. Yritys on Mattilan Hoivapalvelut Oy. Myöskään yrityksen muut osakkaat, enemmän kiinteistöalalla vaikuttava Oskari Moisio ja Annika Määttä eivät ole iällä pilattuja.
– Ihan älyttömän kiitollinen olen ja todella yllättynyt, Samuli Mattila sanoo.
Perusteluiksi palkinnoille kerrotaan, että Mattilan halu kehittyä on kova, hänen visionsa tulevaisuudesta on selkeä ja hän etenee sitä kohden määrätietoisesti. Löytämällä oikeat ihmiset rinnalleen hän on saanut kasvatettua luotettavaa palvelua tuottavan yrityksen. Hänen asenteensa on positiivinen ja eteenpäin katsova.
Vuonna 2023 perustetun yrityksen kehityskaari onkin ollut huima. Alussa mukana ollut vuokratyövoiman välitys on kokonaan jäänyt, ja nyt yritys keskittyy pelkästään omaan palvelutuotantoon, mikä kattaa kotiin vietävät palvelut laajasti. Valikoimaan kuuluvat kotihoito ja tukipalvelut, joita voivat olla vaikkapa kotityö- tai asiointiapu, erilaiset palveluseteleillä saatavat palvelut sekä siivouspalvelut yksityisille ja yrityksille.
– Alusta alkaen tavoite on ollut kasvaa maakunnallisesti merkittäväksi toimijaksi, ja sitä kohti on menty pienin askelin. Ensimmäinen tavoite oli työllistää itseni lisäksi joku toinen, ja tällä hetkellä työllistämme jo 55 työntekijää. Oskari Moisio toimii yrityksessä kehitysjohtajana ja Satu Sneck hoitotyön johtajana, henkilöstöstä ja taloudesta vastaa Annika Määttä.
Sekin palkinnon perusteluissa mainitaan, että Samuli on kannustava esihenkilö ja tulee kaikkien kanssa toimeen. Tähän varmasti vaikuttaa se, että vielä muutama vuosi sitten hän työskenteli itse vakituisesti hoivatyössä, esimerkiksi kolmivuorotyössä lastensuojelun erityisyksikössä. Myös kotona vipeltävät neljä pientä lasta pitävät toimitusjohtaja Mattilan jalat tiukasti maan pinnalla.
– Yrittäjyydessä on yllättänyt tulevaisuuden ennakoinnin vaikeus ja se, kuinka herkillä pitää olla aistimaan muutoksia. Yrittäjyys on matka ja jatkuvaa kasvua niin ihmisenä kuin työnantajanakin. Hyvinvointialueen kanssa tehtävän yhteistyön näen lähtökohtaisesti positiivisena, Mattila sanoo.
Yrittäjän ja perheenisän roolien lisäksi politiikka ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen on iso osa Samuli Mattilan elämää. Aluevaltuustossa hän toimii yksilöasiain jaostossa. Kunnanhallituksen puheenjohtajuus taas on luottamustoimista se eniten aikaa vievä ja sitovin, mutta ainakin tällä hetkellä yhtälö toimii.
– Pystyn toimimaan yrittäjyyden lisäksi Uuraisten kunnanhallituksen puheenjohtajana täysipainoisesti. Verkostoista on korvaamaton apu ja hyöty monessa asiassa, lisäksi etätyö antaa valtavasti joustoa arkeen, hän sanoo.
Politiikassa Samuli Mattilan haave ja tavoite on ollut jo yli 10 vuotta kansanedustajuus. Yrityspuolella hän mainitsi vuonna 2023 sellaiseksi yhteisöllisen palveluasumisen yksikön, joka saattaakin olla toteutumassa jo lähitulevaisuudessa.
– Kokonaisvaltainen hoivapolku on se, mihin pyrimme.
teksti: Hanna Lahtinen
kuva: Timo Sillanpää
