05.04.2026 | Kiinnitetty, Pääkirjoitus
Kun petäjävetinen ori Ypäjä Salama hiljattain voitti – hieman yllättäenkin – Kouvolassa ravilähdön, Suomen tunnetuin raviääni Lauri Hyvönen intoutui selostuksessaan kertomaan, miten ori iskee voittoon ”kuin salama kirkkaalta taivaalta”. Oriilla oli hyvä voittajakerroin, joten hevosta pelanneet saivat mukavasti rahaa. Sekä omistajille tietysti palkintorahat, 4 000 euroa.
Ypäjä Salama, pian kuusivuotiaaksi kääntyvä suomenhevosori, on kolmen miehen omistama kimppahevonen. Hevosen omistavat kuusankoskelainen Mikko Huuhtanen sekä petäjävetiset Santeri Mäkinen ja Antti Tupamäki, jonka tallilla ori on valmennuksessa. Ori on hyväsukuinen ja jos veikata pitää, niin joku päivä se nähdään vielä Kuninkuusraveissa – jos terveenä pysyy.
– Ilman laukkaa hevonen todennäköisesti voittaa lähtönsä. Se on elämää täynnä, reipas treenilenkeilläkin. Joskus lenkillä se saattaa itsekseen pyrähtää pätkän. Se on ollut aika terve, mitä nyt vähän kasvukipuja on ollut. Sillä on hyvä kilpailupää ja helppo ravi. Ja se menee yhtä hyvin talvi- ja kesäolosuhteissa, Tupamäki kehuu oritta.
Vaan mistä on syntynyt kolmen miehen kimppa?
– Tunsin Antin isän jo ennen kuin tutustuin Anttiin. Riston (Tupamäki) kanssa meillä oli kimppahevonenkin. Yhdessä saunaillassa Antti alkoi sitten puhua kimppaomistamisesta. Sanoin silloin, että ei ole hinkua moiseen. Meni vähän aikaa ja Antti soitti, että nyt olisi mahdollisuus lähteä lahjakkaan hevosen kimppaan. Hän siis puhui minut ympäri. Nyt voin sanoa, että ei ole tarvinnut päätöstä katua, Mikko Huuhtanen kertoo.
– Antti ketoi, että olisi tämmönen hevonen myytävänä. Lähdin heti kokeilemaan sitä ja illasta jo oltinkin ostettu hevonen porukkaan, Santeri Mäkinen kertoo.
Tupamäelle hevonen tuli eteen siten, että sen edellinen omistaja halusi ikänsä ja vaimon heikentyneen tilan vuoksi päästä oriista eroon.
Yksi osa ravihevosen kimppaomistamista on, että sillä voi tienata. Etenkin, jos kimppa on pieni ja hevonen hyvä. Polttoaineen ja rehujen kallistuminen tekee harrastuksesta tietenkin nykyisin kalliimpaa, mutta raha ei olekaan kaikki kaikessa: miehet käyvät niin usein kuin mahdollista katsomassa paikan päällä Ypäjä Salaman edesottamuksia. Ja sitten on vielä se totopelaaminen.
– Itse olen mielellään mukana pienemmissä kimpoissa tutulla porukalla. Homma toimii silloin hyvin. Isoja kimppoja on paljon ja se on myös hyvä omistusmuoto, siinä pääsee seuraamaan oman hevosen menestystä pienemmillä panoksilla, Tupamäki sanoo.
– Kertaakaan ei olla oltu asioista erimielisiä. Isoisälläni oli ravihevosia ja olen käynyt raveissa 7-vuotiaasta. Pelaan totoa ja jos äskettäin (Tupamäellä valmennuksessa oleva) Landen Iita olisi voittanut lähtönsä, olisi saanut toto4:n kiinni, Huuhtanen sanoo.
Miesten odotukset Ypäjä Salaman osalta ovat korkealla ja kasvavat sitä mukaa kun hevonen kehittyy ja menestyy.
– Ajetaan kilpaa tasaisesti. Toukokuussa on Finlandia-ajoviikonloppuna 75-finaalit. Sitä voidaan pitää seuraavana isompana tavoitteena, sinne hevonen on jo lunastanut paikan, Tupamäki sanoo.
Tupamäki tunnetaan myös ohjastajana ja kohta rattailla voidaan nähdä myös Santeri Mäkinen, joka aikoo suorittaa C-ajokortin. Sitten kisoissa voikin olla vauhtia, sillä miehellä on rallitausta.
Seppo Pänkäläinen
03.04.2026 | Kiinnitetty, Toivakka
Arja Koriseva saattaa olla tunnetuin toivakkalaisääni mutta paljoa hänestä ei jää Milla Mattila (o.s. Kähkönen), jolla on takanaan mahtava radioura. Ja ovathan Koriseva ja Mattila aikoinaan tehneet myös yhteistyötä, kun Mattila oli Korisevan assistentti yli 10 vuotta.
Tapa, jolla Mattilasta tuli toimittaja ja juontaja, on mielenkiintoinen. Hän näki laukaalaisen Anna-Kaisa Hermusen tv-lähetyksessä ja ajatteli, että tuohan olisi cool ammatti. Niinpä Mattila kirjoitti Hermuselle, että miten noihin hommiin pääsee. Pian soikin lankapuhelin Toivakan Viisarimäellä, kun Hermunen otti asiakseen auttaa nuorta naista uravalinnassa. Asiaa saattoi auttaa se, että Mattilan äiti tunsi Hermusen siskon.
Siitä se sitten lähti pääosin radio- ja tv-hommia tehden. Ura kuitenkin alkoi lehdessä, joka oli PaikallisUutisten edeltäjä, Jyväskylän Ympäristö- ja maakuntalehti päätoimittajana Jali Tuhkunen.
– Kysyin Tuhkuselta, sopiiko tehdä hänelle juttuja Toivakasta. 1,5 vuotta sitä sitten tein pian päätoimisena toimittajana koko lehden kattavalta alueelta.
Sen jälkeen Mattila lähti opiskelemaan tiedotusoppia Alkio-opistoon Korpilahdelle ja sen myötä avautui työpaikka Radio Jyväskylässä. Mattila sanookin, että viisi vuotta Radio Jyväskylässä oli hänen yliopistonsa toimittajan ja juontajan töihin. Päätoimittaja Arvo Vuorela antoi vastuuta ja mahdollisuuksia tehdä monipuolisesti töitä, toimittaen, juontaen ja tuottaen.
Tämän jälkeen oli Helsingin vuoro, jonne Mattila muutti 2004 silloisen rakkauden perässä. Siellä Mattila on tehnyt uraa Sävelradiossa, Radio Aallolla, Radio Novassa, Groove FM:ssä, Radio Suomipopissa ja nyt Aito Iskelmällä. Koska Mattila rakastaa musiikkia, hänen ohjelmissaan sitä on aina soitettu paljon puheen kustannuksella.
– Koen, että nykyinen työpaikkani Aito Iskelmä tekee tärkeää työtä kotimainen iskelmän eteen. Se on musiikkia, juka on suomalaisten dna:ssa. Genrestä löytyy paljon artisteja, joiden ura on yli 50 vuotta pitkä. Lisäksi meillä on ilo olla edistämässä uusien iskelmäartistien uraa, Mattila sanoo.
Ja se on nimenomaan radio, joka sinua kiehtoo?
– Kyllä. Radiossa on jotain mystistä. Olen onnellinen, että olen saanut tehdä näitä hommia yli 30 vuotta. Ihmisten tarinat saavat minut innostumaan työstäni yhä uudestaan, viimeisen 15 vuoden aikana myös television puolella, Mattila, 52, sanoo.
Mattila käsikirjoittaa tv-ohjelmia, kuten viime vuosina esimerkiksi Maajussille morsian -, Diili-, Yökylässä Maria Veitola -ja The Voice of Finland -ohjelmia.
Mattila ei ole syntynyt Toivakassa vaan Rovaniemellä. Toivakkaan perhe muutti, kun Mattila oli vuoden ikäinen. Isä Yrjö Kähkönen oli pohjoisesta, äiti Aili puolestaan toivakkalainen. Ja toivakkalaiseksi Mattila itsensä tuntee. Ala-asteen hän kävi Viisarimäellä, yläasteen keskustassa.
– Toivakka on loistavalla paikalla ja on todella vireä kunta. Kunnanjohtaja Touko Aalto on tehnyt hyvää työtä. Kunnassa on kaikki palvelut, joten ei ihme, jos asukasmäärä on kasvussa.
Mattila toivookin entiselle kotikunnalleen elinvoimaisuutta ja sinnikkyyttä kehittyä edelleen.
– Systemaattinen markkinointi lisää kunnan vetovoimaa varsinkin lapsiperheiden keskuudessa. Luonto, turvallisuus, peruspalvelut sekä vain reilun 20 minuutin matka Jyväskylään korjattua nelostietä myöten ovat tekijöitä, joilla Toivakka kasvattaa asukaslukuaan tulevaisuudessa.
Mitä lapsena harrastit?
– Kävelin paljon metsässä. Harrastan kävelyä edelleen. Kun syrjäkylällä asuttiin, niin paljon tuli myös pyöräiltyä. 4H-kerhossa toimin ja partiossakin olin. Urheilu ei minulle oikein maistunut, mieluummin kirjoitin, piirsin ja kerroin mielikuvitustarinoita ystäville.
– Kavereita oli paljon, vaikka siihen aikaan niin sanottujen syrjäkylien lapset jäivätkin kirkonkyläläisten ulkopuolelle. Se, että et asunut kirkonkylällä oli myös kiusaamisen aihe, mutta se vaan kasvatti luonnetta.
Huikosta kotoisin oleva Maija Torppa ja Kankaisilta kotoisin oleva Taru Viinikainen ovat säilyneet hyvinä ystävinä. Maija asuu nykyisin Helsingissä, Taru Ruotsissa, mutta meitä yhdistää aina sama kotikylä ja sen kokemukset.
Toivakan Viisarimäessä edelleen asuva Sami Puikkonen on tänäkin päivänä hyvä ystäväni. Ollaan Samin kanssa tunnettu liki 50 vuotta. Yhdessä on leikitty, katsottu Rosvo Rudolfia telkkarista ja käyty aikoinaan kerran kesässä Särkänniemessä.
Ja pitääkö tieto paikkansa, että äitisi on ollut mallina Pellervo Lukumiehelle, kun tämä maalasi Toivakan kirkon kuuluisat maalaukset?
– Ihan varmaksihan sitä ei voi tietää, mutta taiteilija Lukumies kertoi aina kirkossa vierailleille turistiryhmille, että hänen naapurissa asunut nainen (Aili Kähkönen) antoi hänelle inspiraatiota 1970-luvun tyylidaamiin, joka siis kirkon katosta tänäkin päivän löytyy Kati Josefiina -nimisenä enkelinä, Milla Mattila sanoo ja antaa yhden vinkin kirkkoväelle.
– Vierailijat tunnistaa siitä, että he tuijottavat kirkon kattoa, kun taas paikalliset ovat jo maalauksiin tottuneet.
Seppo Pänkäläinen
02.04.2026 | Kiinnitetty, Uurainen
Takanen on Uuraisilla tuttu sukunimi. Tilanpitoa on jatkunut jo viisi sukupolvea. Uusimman sukupolven Perttu Takanen, 31, jakaa vielä joitain asioita vanhempiensa kanssa kahdella tilalla mutta tarkoitus on, että Perttu ottaa jatkossa tilat hoitoonsa.
Mutta tällä hetkellä Uuraisilla ei puhuta sukupolvenvaihdoksesta vaan siitä, että Perttu Takanen etsii itselleen emäntää tiluksille Maajussille morsian -tv-ohjelman kautta. Ohjelmasta ensimmäinen jakso on jo tullut ulos, nyt maajussit odottavat esittelykierroksen jälkeen kirjeitä morsianehdokkailta. Kun ohjelman maajussit ovat valinneet viisi morsianehdokasta, alkaa emäntien kohdalla pudotuspeli, niin, että lopulta kullakin maajussilla pitäisi olla kainalossa se kaikkein rakkain. Minkä jälkeen jäljelle jää vain yksi kysymys: kelpaako morsian ihan vaimoksi asti maatilalle.
Kun kyseessä on osin käsikirjoitettu tosi-tv-ohjelma, mitä vain voi sattua ja tapahtua. Paikallisuutisten haastattelussa Perttu Takanen kuitenkin vakuuttaa, että etsii ihan aidosti itselleen vaimoa, jonka voisi taluttaa alttarille ja jonka kanssa perustaa perhe.
– Kunhan kemiat vain kohtaisivat. Naisen luonne sen ratkaisee. Naisella pitää olla itseluottamusta, saa olla voimakastahtoinen, päättäväinen ja saa käyttää ääntä. Mutta hyvät käytöstavat pitää olla. Maatilan töihin pitää osallistua, sillä minä en täältä pois muuta, Takanen määrittelee.
Iältään morsiamen pitäisi kuulemma olla 25-35. Ulkomuodolla ei ole väliä.
Ja millaisen isännän morsian saa?
– Olen hyväkäytöksinen, vanhasieluinen, iätön ja huumorintajuinen. Osaan nauraa itselleni ja olen yllytyshullu.
Mikään peräkammarin poika Perttu Takanen ei ole. Hänellä on takanaan seurustelusuhteita, ja morsianta on etsitty Tinderistäkin. Nyt tuon aika on ohi.
Entä, jospa tv-ohjelman päättymistä odotellessa käykin flaksi ohjelman ulkopuolella? Takanen menee miettiväksi ja vastaa sitten: – Kyllä minä olen sitoutunut tähän tuotantoon.
Sen Perttu Takanen on päättänyt, että morsiamen on löydyttävä jostakin muualta kuin Uuraisilta tai lähiseuduilta.
Takasen tila on sekä maitotila että lihaa ja maitohiehoja tuottava. Kysymys maatalousyrittämisen tuottavuudesta saa Takasen mietteliääksi. Toimittaja taas miettii sitä, että miten aamu-uninen mies pystyy tilaa hoitamaan ongelmitta, kun aamulypsylle pitää herätä kukonlaulun aikaan…
Takanen harrastaa kalastusta, metsästystä ja vaellusretkiä. Jos tuleva morsian näitä harrastaa, niin hyvä, mutta emännällä saa kuulemma olla omatkin harrastukset.
Takanen on opiskellut maatalousyrittäjäksi Saarijärven Tarvaalassa. Tuohon aikaa liittyy muuan Krista, joka ilmoitti Takasen Maajussille morsian -ohjelmaan. Kun kosto on suloinen, niin mihin tosi-tv-ohjelmaa voisit puolestasi ilmoittaa Kristan?
– Selviytyjiin, siellä hän saisi paljon aikaiseksi.
Seppo Pänkäläinen
01.04.2026 | Kiinnitetty, Toivakka
Toivakan Martat täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Tarkka päivämäärä on 11.5. Oikeastaan yhdistyksen virallinen nimi on Toivakan kirkonkylän Martat ry, mutta kirkonkylää on tietoisesti haluttu arkikäytössä nimestä häivyttää, sillä nykyään kyse on koko kunnan kattavasta yhdistyksestä. Kauan sitten myös Nisulassa ja Peiponsalmella oli omat yhdistyksensä.
– Meidän jäsenmäärä on tällä hetkellä 27. Se on ollut suurin piirtein sama niin kauan kuin minä olen mukana ollut, kertoo puheenjohtaja Sirpa Vihavainen. Hän on martta jo toisessa polvessa; myös äiti Vieno oli mukana toiminnassa.
Sirpa tuli mukaan toimintaan aikaisempien toimijoiden houkuttelemana. Irmeli Edelmannin mukaan toivat käsityöt.
– Uutena toivakkalaisena tulin aikoinaan vähän arkana mukaan käsityöryhmään, ja yhtäkkiä huomasin olevani hallituksessa ja sihteeri.
Käsitöitä on tehty paitsi omaksi iloksi myös moneen eri hyväntekeväisyystarkoitukseen. On neulottu sukkia vauvoille, lohtuhuiveja läheisensä menettäneille ja lämmittäviä villasukkia Ukrainaan. Sukkia on kertynyt jopa 70 paria vuosittain.
Irma Hiekkasen tie marttoihin on myös melko tyypillinen. – Kun lapset kasvoivat isoiksi eikä MLL tuntunut enää niin omalta järjestöltä, siirryin maksamaan marttojen jäsenmaksua. Vasta eläkeläisenä oli aikaa alkaa toimimaan aktiivisemmin.
Raili Nuottanen tuli mukaan marttoihin pihan puolelta. – Olin jo töissä ollessani mukana, ja sitten eläkkeelle jäätyä puutarhainnostus otti vallan, ja martoissa oli samanhenkistä väkeä.
Yksi marttojen viime vuosien suosituimpia tapahtumia ovat olleet puutarhakävelyt, taimivaihdot, omenapuiden leikkauskurssit ja kranssiaskartelut.
Maritta Korhonen on aktiivinen puutarhaharrastaja, mutta myös ruokamartta.
– Minulla oli hyvä ystävä, joka toimi Jyväskylän Marttalassa ruuan parissa, ja itsekin tein ammatikseni ruokaa. Oli luontevaa alkaa sitten eläkkeellä tekemään ja myös opastamaan ruoka-asioissa martoissa.
Muut martat kiittelevät Marittan ammattitaitoa. Sirpan ja Marittan johdolla on järjestetty monenlaista kurssia ja myös Toivakan seurakunnan senioripäivän ruokailut monen vuoden ajan.
– Se oli mukavaa, mutta aika sitovaa laittaa joka toinen viikko ruokaa lähes 50 ihmiselle. Sirpa ja Maritta laativat ruokalistat, ja me muut autoimme kykyjemme mukaan. Pikkuhiljaa jokaiselle löytyi sopivin rooli, Irmeli sanoo.
– Yhdessä syömisen merkitys on kyllä valtavan tärkeää, kun samalla saa vaihtaa kuulumisia. Oli myös mielenkiintoista oppia, miten isommalle porukalle laitetaan ruokaa, kun itse on aina kokannut vain omalle perheelle, Irma lisää.
Vuosien varrella on myös tehty isoja kahvituksia esimerkiksi kunnan ja seurakunnan tilaisuuksiin tai isoille syntymäpäiville. Vuonna 2017 oli Keski-Suomen kulttuurirahaston palkintojenjakotilaisuus, jossa oli 140 osallistujaa. Myös kesän Kamarimusiikkifestivaaleilla on nautittu marttakahveista.
Omaakin ammattitaitoa on lisätty erilaisilla kakku- ja voileipäkakkukursseilla, ja koululla on pidetty Pikkukokki-kurssia. Sienikurssia pidettiin ukrainalaisille, ja varautumistakin on harjoiteltu. Siivousilta nautti erityisen suurta suosiota. Myös kesätyöntekijöitä on joskus palkattu, mutta se todettiin melko työllistäväksi myös työnantajalle.
Toivakan Martat osallistuivat myös kymmenisen vuotta sitten Kohtaamisia ikäihmisten virkistykseksi ja iloksi -hankkeeseen, jonka puitteissa vierailtiin myös pikkulapsiperheissä. Martat, kuten Irja Lamberg ja Sirkka Pynnönen, vierailivat kodeissa antamassa käytännön apua ja keskustelemassa. Tarve tämän kaltaiseen toimintaan ei ainakaan ole vähentynyt. Myös päiväkeskuksen kanssa tehdään yhteistoimintaa. Lisäksi yhdistys on antanut vuosittain kaksi stipendiä Toivakan ahkerille koululaisille.
Marttailua ovat myös erilaiset retket teatteriin, museoihin tai muihin jännittäviin paikkoihin. Vapun tienoilla marttateltta pystytetään jälleen Perälän pihaan ja myyntitiskille katetaan munkit ja simat.
Juhlanäyttely
kirjastolla
Sadan vuoden ajalta on paljon arkistomateriaalia olemassa. Arkistojen aarteita penkoessaan hallituslaiset ovat joutuneet toteamaan, että 100 vuotta on pitkä aika.
– Vaikka Toivakka on pieni kylä ja monet suvut asuneet täällä pitkään, on vanhoissa kuvissa silti paljon tunnistamattomia ihmisiä. Toivottavasti pääsiäisen jälkeen avautuva näyttely tuo lisää nimiä kasvoille ja muitakin muistoja esiin, Sirpa Vihavainen kertoo. Näyttely avautuu 9.4. ja on esillä koko huhtikuun, 14.4. kirjastolla tarjotaan 100-vuotissynttärikahvit.
– Suuret ja arvokkaat juhlat eivät tunnu meille oikein luontevilta, mutta kahvikupposen ääressä kyläläisten kanssa jutustelu on aina mukavaa, yhdistyksen jäsenille tarjotaan myös juhlalounas toukokuun aikana, martat kertovat.
Ensimmäinen puheenjohtaja vuonna 1926 oli Anna Jussila ja ensimmäisen toimintavuoden jälkeen jäseniä oli 31. Perustajajäsenissä oli mukana hieman yllättäen myös miehiä. 50-vuotisjuhlassa vuonna 1976 oli mukana enää yksi perustajajäsen ja hän oli Herman Taipale. Juhlapuhujana tuolloin oli vastikään edesmennyt kunniamartta Pirkko Ikonen.
Martat on aina ollut edistyksellinen ja yhä hyvin ajassa elävä liike. Alun perin järjestö perustettiin yleissivistäväksi, ja nimi Martat oli oikeastaan vähän hämäävä. Vuonna 1899 perustetun yhdistyksen nimi oli alun perin Sivistystä kodeille, mutta senaatti ei hyväksynyt sitä. Taustalla oli Venäjän hallinnon edustajien epäluottamus aatteelliseen kansansivistystyöhön. Aili Nissisen keksimä raamatullisen puuhakas Martta meni läpi ja toiminta käynnistyi.
Nyt marttojen nettisivujen etusivulla lukee: Löydä oma tapasi olla martta, ja se kuvaakin hyvin monipuolista järjestöä, josta jokainen voi löytää oman tapansa toimia.
Toivakan 100-vuotiaan marttayhdistyksen hallituksessa suurin osa on aktiivisia eläkeläisiä, mutta mukana on myös nuorempaa sukupolvea edustava Jenni Hakala, ja toiveissa on saada nuorisolaisia mukaan enemmänkin. Parhaimmillaan marttailu on sukupolvia yhdistävä kokemus.
– Tämä on kiva porukka, on tosi mukava tuntea kuuluvansa johonkin. Vaikka joskus joku tekeminen väsyttääkin, niin kyllä tästä saa paljon iloa ja virtaa elämään, martat päättävät.
Hanna Lahtinen
17.03.2026 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen, Uutinen
Keski-Suomen hyvinvointialue kilpailutti neljän alueen ikääntyneiden päiväaikaisen kotihoidon palvelutuotannon. Määräaikaan eli 24.2. mennessä tarjouksen teki kahdeksan palveluntuottajaa. Palveluntuottajaksi on valittu Viitasaarelle Kotipalvelu Mehiläinen Oy, Pihtiputaalle KoskiHoiva Oy, Laukaaseen Kotipalvelu Mehiläinen Oy ja Uurainen–Tikkakoski-alueelle Mattilan Hoivapalvelut Oy.
– Tosi huippua, että paikallinen toimija pärjäsi noinkin isossa kilpailutuksessa. Pientä toiveikkuutta oli ilmassa, mutta kyllä päätös oli silti iloinen yllätys, toimitusjohtaja Samuli Mattila sanoo.
Keski-Suomen hyvinvointialue on jo tuottanut monituottajamallilla kolmen alueen kotihoidon keväästä 2025 alkaen. Kumppanuusmallin laajentaminen sisältyy hyvinvointialueen tämän vuoden talousarvioon, josta aluevaltuusto päätti joulukuussa.
Kyse on säästöjen hakemisesta, mutta tässä tapauksessa palvelujen taso ei ole heikkenemässä, vaan mahdollisesti päinvastoin, sillä varsinkin pienelle paikalliselle toimijalle on yrityskuvankin vuoksi tärkeää tuottaa hyvää ja ihmisläheistä palvelua.
– Tunnen vahvaa vastuuntuntoa. Nyt ei voi mennä suuren organisaation taakse piiloon, vaan tässä tapauksessa tuotteella on kasvot, Samuli Mattila naurahtaa.
– Yrityksen tavoitteena on rakentaa paikallisesti merkittävä kokonaisvaltaisen hoivan yksikkö, jossa palveluketjut toimivat myös yrityksen sisällä. Tämä sopimus tuo yrittämiseen ainakin kahdeksi vuodeksi vakautta ja lisää voimavaroja kehittää laatua, hän jatkaa.
Valittujen palveluntuottajien on tarkoitus aloittaa 1.6.2026 alkaen päiväaikainen, eli kello 6–22 välille ajoittuva kotihoito. Kotihoito näillä neljällä alueella tuotetaan jatkossa monituottajamallilla hyvinvointialueen ja palveluntuottajien yhteistyönä. Hyvinvointialue tekee sopimukset palveluntuottajien kanssa, kun hankintapäätös on saanut lainvoiman. Sopimukset ovat kahden vuoden määräaikaisia ja jatkuvat määräaikaisen sopimuskauden jälkeen toistaiseksi voimassa olevina molemminpuolisella irtisanomismahdollisuudella.
Asiakkaiden kotihoidon palvelut jatkuvat kuten ennenkin, ja pääsääntöisesti tutut hoitajat jatkavat alueilla.
– Alkuvaiheen tavoitteena on toteuttaa vaihdos niin, että asiakkaat eivät asiaa edes huomaa, ja jatkossa kehittää hyvästä yhä parempaa. Tulevina vuosina palveluntarve vain kasvaa myös Tikkakoski–Uurainen-alueella, ja siksi palvelua yritetään kehittää siihen suuntaan, että työntekijä olisi mahdollisimman paljon asiakkaan luona ja muuhun, esimerkiksi hallinnolliseen työhön käytettävää aikaa olisi mahdollisimman vähän, Samuli Mattila sanoo.
Kilpailutuksen kohteena olleiden kotihoidon neljän alueen henkilöstö siirtyy valituille palveluntuottajille liikkeenluovutuksella.
Monituottajamallissa yksityinen palveluntuottaja tuottaa päiväaikaisen kotihoidon, ja hyvinvointialue vastaa edelleen muista kotihoidon palveluista, kuten etähoivasta, turva-auttajapalvelusta sekä yöhoidosta. Lisäksi hyvinvointialue vastaa edelleen asiakasohjauksesta, palvelutarpeen arvioinnista, palvelupäätöksistä ja asiakaslaskutuksesta.
– Yhteistyö on hyvin aktiivista, mikä tarkoittaa yhteistyötä lääkäripalveluissa, fysioterapiassa ja yöaikaisen kotihoidon palvelutarpeissa. Me tehdään rai-arviointi puolivuosittain tai voinnin muuttuessa ja Hyvaks tekee palveluista päätökset rai-arvioinnin pohjalta, Samuli Mattila sanoo.
– Asiakkaat ovat yhteisiä ja heidän palvelunsa toteutetaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti hyvässä yhteistyössä. Kumppanuus on yhdessä tekemistä, kehittämistä, ratkaisujen etsimistä ja oppimista, palvelupäällikkö Kaisa Oikari hyvinvointialueelta lisää.
– Monituottajamalli on toimintansa aikana osoittautunut toimivaksi ja kustannustehokkaaksi tavaksi tuottaa kotihoitoa, ja olemme saaneet siitä paljon kiitoksia myös palveluntuottajilta, erityisesti yhteisen tekemisen osalta. Myös asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta, palvelujohtaja Maarit Raappana selvittää.
Mattilan Hoivapalvelut laajenee tämän vuoden aikana merkittävästi, sillä Uurainen–Tikkakoski-alueen kotihoivan lisäksi sen vastuulle siirtyy ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikkö Sumiaiskoti. Tämä tarkoittaa noin 20 henkilötyövuoden lisäystä ja liikevaihtoon reilun miljoonan euron kasvua. Kesäkuussa Mattilan Hoivapalvelujen palkkalistoilla on noin 85 työntekijää.
Hanna Lahtinen
10.03.2026 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
Toivakkalaisten olohuoneessa, Sun Toive -ravintolassa on edessä viestikapulan vaihto. Ravintolaa vuodesta 2017 pääosin yksin vetänyt Eija Koriseva-Ruohomäki, 62, luopuu asteittain paikasta ja poika Tuomo Koriseva jatkaa.
– Siirryn tässä asteittain eläkkeelle ja siirrän perheyrityksessä vastuun pojalle. Tarkkaa aikaa vaihdokselle ei ole mutta Tuomo on muuttamassa Toivakkaan perheensä kanssa.
Sun Toive, joka on auki keskiviikosta sunnuntaihin, aikoo jatkossakin nimensä mukaisesti toteuttaa toivakkalaisten – ja myös muualta tulevien – toiveita. Kuukausi sitten ravintola aloitti lounaan tarjoamisen keskiviikosta perjantaihin. Lounasta saa kello 14 asti. Paikan erikoisuutena voidaan pitää paikallista pizzaa, joka tunnetaan erityisen rapeasta kuoresta sekä laadukkaista raaka-aineista.
– Siitä on sanottu, että se on ihan parasta omalla, vuosia hiotulla pohjalla ja kastikkeella. Teemme kaikki ruoat alusta alkaen itse ja järjestämme tilauksesta myös cateringpalvelut juhlatilaisuuksiin, Koriseva-Ruohomäki sanoo.
Kun kokkina on thaimaalainenkin, saattaa olla, että menulle ilmestyy myös aasialaisia herkkuja.
– Asiakkaita tulee pizzan perässä ympäri Suomea, jopa Ruotsista asti. Tuomo tulee järjestämään yhä enemmän tapahtumia baarin puolella, livemusiikkia sekä kisastudioita. Mehän olemme paikkakuntalaisille se ainoa ravintola, jossa on vuoden ympäri anniskeluoikeudet sekä mahdollisuus päästä laulamaan karaokea hyvillä vehkeillä.
Velattomaksi Koriseva-Ruohomäki sai ravintolansa koronan aikaan. Remontti tehtiin kolme vuotta sitten, ja nyt paikassa on talvella 120 asiakaspaikkaa, kesällä 150.
– Tämä on toivakkalaisten olohuone. Tänne on helppo tulla. 10 vuoden aikana toivakkalaiset ovatkin tulleet tutuiksi. Minulla ei paikan suhteen ole luopumisen tuskaa, kun tätä ei tarvitse myydä vieraalle. Tuomo saa tästä hyvän paketin. Auttelen varmasti poikaa jatkossakin silloin tällöin.
Ja mitä on eläkeläisellä mielessä?
– Toivakasta en lähde, tämä on sellainen lintukoto, turvallinen paikka, jossa luonto on läsnä. Aion ryhtyä puutarhuriksi. Minulla on 1 200 neliötä vanhaa pellonpohjaa. Olen ikäni hoitanut puutarhaa ja uppoudun siihen harrastelijana, en kaupallisena toimijana, Eija Koriseva-Ruohomäki sanoo.
Vaan mikä sitten muuttuu, kun puikkoihin tarttuu Nokialta Toivakkaan muuttava Tuomo Koriseva? Muuttuuko mikään?
– Tarkoitus on laajentaa toimintaa. Tulee esimerkiksi ruokakuljetuksia toivakkalaisille. Kun nyt on ollut karaokea ja livemusiikkia, niin tarkoitus on laajentaa tapahtumien suuntaan. Esimerkiksi bingo ja joku muu päivätapahtuma sopisi toimintaan hyvin. Suurempia tapahtumia voisi järjestää siten, että saisi niihin mukaan yhteistyökumppaneita.
– Ravintolan nimen mukaan kuullaan toivakkalaisten toiveita ja katsotaan, voidaanko niitä toteuttaa. Esimerkiksi voisi hankkia laajaruututelevisioita baarin puolelle, siellä voisi sitten seurata esimerkiksi urheilulähetyksiä, Tuomo Koriseva sanoo.
Korisevalla on urheilijataustaa muun muassa jyväskyläläisen jalkapalloseura JJK:n riveistä ja e-urheilusta.
Esimerkkejä tapahtumista, joita Sun Toive on voinut hyödyntää jo nyt ovat Vakkafestivaali, jonka nimi muuttuu täksi vuodeksi Toivakkafestiksi sekä Toivakka-ralli. Jälkimmäisen aikaan tupa oli kuulemma tänä vuonna täysi.
Korisevan perheen Nokian-koti on myynnissä ja toiveissa on löytää 5-henkiselle perheelle koti Toivakasta jo ennen kesää. Vaikka Korisevalla ei ole ravintolataustaa, hän uskoo onnistuvansa.
– Olen ollut yrittäjänä ja nyt tuntuu, että edessä on pesti, joka ei tunnu niinkään työltä vaan enemmän kutsumusammatilta. Kun on Korisevan sukua, on tottunut myös ravintola- ja viihde-elämään, Tuomo Koriseva sanoo ja viittaa muun muassa tätiinsä Arja Korisevaan, jota nähdään usein touhuamassa ja auttamassa järjestelyissä Sun Toiveessa.
Ja millaisen ravintoloitsijan toivakkalaiset pojassasi saavat?
– Hyvin sosiaalisen, innokkaan ja helposti lähestyttävän, Eija Koriseva-Ruohomäki sanoo.
Seppo Pänkälainen
