13.01.2026 | Kiinnitetty, Korpilahti, Tilaajille
– Ei tämä ole minulle mitään rajojen kokeilua, ulkona nukkumisesta vain tulee niin hyvä olo. Tämä on vähän kuin avantouinti; monet ajattelevat, että mikä järki tässä on, mutta kun sitä kokeilee, tulee tunne, että olipas mahtavaa, Johanna Niilivuo toteaa. Hän on nukkunut ulkona säännöllisesti, kelistä riippumatta, tänä talvena kovilla pakkasillakin.
– Olen ollut ulkoilmaihminen aina, vaeltamista ja retkeilyä olen harrastanut enemmän viitisentoista vuotta. Ulkona olen nukkunut aiemminkin silloin tällöin, muutama vuosi sitten siirryin toukokuussa noin puoleksi vuodeksi nukkumaan säännöllisesti ulkona. Parina edellisenä vuonna siirryin nukkumaan sisälle lokakuussa, mutta tänä syksynä en nähnyt syytä siirtyä nukkumaan sisälle, Niilivuo kertoo.
– Olen valinnut nukkumapaikkani lasten ehdoilla. Jos lapset ovat halunneet, että nukun sisällä, olen jäänyt sisälle, mutta nyt lapset ovat jo sen verran isoja, etteivät he tarvitse minua sisällä yöllä. Ja kun nukun pihalla, olen kuitenkin lähellä, minut voi tarvittaessa herättää rappusilta huutamalla.
Enimmäkseen Niilivuo on nukkunut pihalla riippumatossa, nyt kovilla pakkasilla hän siirtyi telttaan.
– Teltassa on helpompi kömpiä usean makuupussin sisälle, mutta riippumatossa nukkumisesta pidän enemmän. Tykkään siitä, kun tunnen tuulen kasvoillani tai voin katsella kuutamoa. Teen vuosittain lyhyitä vaelluksia, ja silloin minulla ei ole mukana telttaa, vaan nukun riippumatossa. Sateella käytän laavukankaan tyyppistä tarppia riippumaton päällä, Niilivuo kertoo.
– Riippumatto on lähiretkillä hyvä senkin takia, että se antaa paljon enemmän mahdollisuuksia yöpymispaikan valintaan. Keskisuomalaisessa maastossa voi olla välillä hankalaa löytää tasaista telttapaikkaa, riippumattoa varten tarvitaan vain kaksi puuta lähekkäin.
Varusteita ulkona nukkumiseen Johanna Niilivuo kertoo hankkineensa pikku hiljaa.
– Olen ostanut paljon käytettynä, eikä kaiken tarvitse olla mitään pro-vehkeitä. Makuualusta on talvella tärkeä, minulla on ilmatäytteisen makuualustan alla rautakaupasta ostettua routamattoa, joka ei maksa montaa euroa. Nyt kovilla pakkasilla minulla on vielä päällimmäisenä lampaantalja, Niilivuo kertoo.
– Makuupusseja pidän useamman päällekkäin. Ei ole mitään järkeä hankkia yhtä superlämmintä makuupussia, kun sitä ei voi käyttää kovin usein. Nyt pakkasilla olen käyttänyt kolmea kerrosta; ensin on merinovillainen makuupussin sisäpussi, sitten ohuempi makuupussi ja päällä talvimakuupussi. Sen oppii ajan kanssa, millaisia kamppeita tarvitsee mihinkin keliin, sekään ei ole hyvä, jos tulee hiki. Kerrokset ovat tärkeitä.
Niilivuo kehottaa muitakin kokeilemaan ulkona nukkumista.
– Välineitä voi myös lainata, Niilivuo vinkkaa ja sanoo, että omassa pihassa varusteita voi testata turvallisesti.
– Me asumme niin metsän keskellä, että täällä omassa pihassa on todella luonnon helmassa. Ilma on raikasta, eikä autoja ole lähitienoillakaan. Tietysti taajamassa tilanne on erilainen.
Niilivuo kertoo nukkuneensa ulkona myös Hannes-myrskyn yönä.
– Nukuin keskellä pihaa turvallisesti, se oli hieno kokemus. Luonnossa pitää olla luonnon ehdoilla, esimerkiksi kovalla tuulella pitää valita yöpymispaikka keliolosuhteen mukaan, Niilivuo toteaa.
Niilivuo opiskeli reilut viisi vuotta sitten hyvinvointivalmentajaksi JAMK:lla ja samassa yhteydessä hän kävi sekä terveysmetsäopas-kurssin että Suomen Ladun Metsämieli-vertaisvetäjäkurssin.
– Ne syvensivät entisestään minun omaa luontoyhteyttäni, etenkin terveysmetsäkurssi. Minulle luontoyhteys yhdistettynä liikuntaan on ollut tosi kannattelevaa, kun on ollut vaikeita aikoja, Niilivuo toteaa.
– Haluaisin rohkaista muitakin parantamaan luontoyhteyttään. Uskon, että ihmiset voisivat paremmin, jos heillä olisi vahvempi yhteys luontoon. Esimerkiksi Japanissa terveysmetsä on tunnustettu tapa hoitaa terveyttä ja siellä on sertifioituja terveysmetsiä. Minusta Suomessakin pitäisi käyttää enemmän ”luontoreseptejä” esimerkiksi kevyenä tukena mielenterveyden avuksi, nykyään käytetään ihan hirvittäviä määriä adhd-lääkkeitä ja mielialalääkkeitä.
Niilivuo sanoo nukkuvansa ulkona yleensä paremmin kuin sisällä.
– Toki on huonoja öitä ulkonakin, jos on esimerkiksi kiirettä töissä. Työreissuilla hotelleissa nukun todella huonosti, Niilivuo toteaa.
– Minulle ulkona nukkuminen on myös rauhoittumista. Arki on usein aika hektistä, luonto rauhoittaa. Tunnen oloni niin hyväksi siellä; kun pääsen makuupussiin ja nukun ulkona, olen onnellinen. Koen luonnossa olevani oikeassa paikassa.
Tiina Lamminaho
13.01.2026 | Alueelta, Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi, Uurainen
Hirvasen koulun kuudesluokkalaiset ovat saaneet vieraan. Pihlan isä Marko Nieminen on tullut kertomaan semmoisesta asiasta kuin yrittäjyys.
Jokainen kyllä tietää, mitä yrittäminen tarkoittaa, ja koulussakin sanotaan, että riittää kun yrität parhaasi. Mutta mitä se yrittäjä sitten tekee – vai yrittääkö vain koko ajan tehdä jotakin?
Marko Nieminen on yrittäjä. Hänellä on Sisustusmiehet-niminen yritys, ja vaikka nimessä onkin monikko, hän työskentelee enimmäkseen yksin. Asuntojen remontointi ja rakentaminen on kuitenkin sellainen ala, että siinä on todella tärkeää tuntea muita alan ammattilaisia, eli verkostoitua ja hankkia yhteistyökumppaneita. Kun rakentajat, putki- ja sähköasentajat, maalarit ja muurarit tuntevat toisensa, homma hoituu sutjakkaasti ja yhteisymmärryksessä.
– Minun isänikin oli yrittäjä, ja olinkin hänellä ensin 11 vuotta töissä, ennen kuin perustin oman yrityksen vuonna 2012, Marko Nieminen kertoo.
Kun tuntia on hetken kulunut ja Marko on selittänyt monta tärkeää asiaa yrittäjyydestä, termi vaikuttaa jo paljon selkeämmältä. Kun vähän yhdessä mietitään, huomataan, että ilman yrittäjiä ei oikein mikään toimisi. Yrittäjän erottaa palkansaajasta se, että yrittäjä on itsensä pomo ja lopulta vastuussa koko yrityksen toiminnasta. Hänen pitää osata markkinoida yritystään niin, että töitä riittää ja hän saa rahaa, millä maksaa laskut, ostaa leipää, maitoa ja perjantaina karkkipussin. Hänen pitää tehdä työnsä hyvin ja antaa itsestään kaikin puolin asiakkaalle myönteinen vaikutelma. Kaiken perusta on se, että opiskelut pitää hoitaa hyvin, Marko muistuttaa.
– Yrittäminen on ongelmien ratkaisemista, ideoiden keksimistä ja kokeilemista, sekä asiakkaiden auttamista. Kuka tahansa voi yrittää, ja yrittämisen voi aloittaa hyvin kevyestikin. Ja vaikka ei olisi yrittäjä, niin aina voi olla ainakin yritteliäs, Marko Nieminen kertoo.
Joskus voi kuitenkin käydä niin, että vaikka kuinka yritteliäästi yrittäisi ja ahkeroisi, homma ei toimi, yritys kaatuu ja voi tulla vaikka konkurssi. Sitä ei kuitenkaan Markon mielestä kannata pelätä, sillä jos kaikki pelkäisivät epäonnistumista, jäisi moni hieno asia keksimättä. Ja konkurssi on usein uuden alku.
– Yritteliäs asenne on supervoima, Marko painottaa.
Isosta kokonaisuudesta siirrytään takaisin koulun kokoisiin asioihin ja siihen, mitä yritteliäisyyden avulla voitaisiin tehdä yhdessä. Kohde löytyykin ihan luokan ikkunasta vilkaisemalla. Siitä nimittäin näkyy hiekkamonttu, jonne on suunniteltu monitoimikenttää, vaikka kunta ei ole kentälle ja urheiluvälineille rahoitusta budjetoinut.
Luvassa on siis käytännön yrittäjyyskasvatusta. Koska kentälle tulee laidat, on tarjolla yrityksille positiivista näkyvyyttä korvausta vastaan, eli mainostilaa myytäväksi. Jos saadaan yksi oikein iso sponsori, koko areena voidaan nimetä vaikka sen mukaan. Ja tässä kohtaa tarvitaankin yritteliäisyyttä lapsilta ja varmasti vähän myös vanhemmilta. Pitää laatia suunnitelma, markkinointimateriaali ja lähestyä yrittäjiä.
– Tämä on poikkeuksellisen iso projekti ja vaatii paljon työtä, mutta uskon, että hyvä tästä tulee, sanoo 6B:n opettaja Anne Pihl ja lisää, että yrittäjyyskasvatus on juuri kuudennella luokalla suuressa roolissa muutenkin.
– Aivan mahtavaa, että pääsemme tällaista toteuttamaan. Tämä tukee hienosti myös keväällä koittavaa Yrityskylä-vierailua, 6A:n opettaja Mikko Romppanen lisää. Keski-Suomen Yrityskylä on Jyväskylässä sijaitseva oppimisympäristö kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille.
Marko Nieminen uskoo vahvasti, että jo kesällä uudella kentällä pelataan ystävyysottelu oppilaat vastaan sponsorit. Monitoimikenttä ja pelivälineet on tarkoitus antaa ensisijaisesti kyläläisten käyttöön ja koulu voi omassa opetuksessaan sitä hyödyntää.
– Kyseessä on myös pilottihanke. Jos me täällä Hirvasella onnistumme, niin konsepti on toteutettavissa myös muilla Uuraisten kouluilla. Kunnan ja valtion tehtävä on varmistaa perusopetus perustasolla. Jos siihen halutaan ekstraa, tarvitaan lisää hartioita. Minusta yhteiskunta olemme me, ja voimme olla koulujen tukena monessa asiassa, kunnanvaltuutettunakin toimiva Marko Nieminen päättää.
Hanna Lahtinen
09.12.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen, Uutinen
Uuraisten kunnan YT-neuvottelut ovat päättyneet. Vaikka varsinaisilta irtisanomisilta vältyttiin, toimenpiteet koskevat monia työntekijöitä ja viranhaltijoita.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Samuli Mattilalle kokemus YT-neuvottelujen vetäjänä yhdessä kunnanjohtajan kanssa oli ensimmäinen.
– Eihän tällainen tehtävä koskaan ole helppo toteuttaa, ja siihen pitää paneutua tarkasti, sillä ratkaisut vaikuttavat suoraan kunnan työntekijöiden elämään. Lähtökohta oli, että ketään ei irtisanota, ja siinä lopulta onnistuttiin eläköitymisten ja työnkuvamuutosten avulla. Mutta paljon se vaati keskusteluja ja yhteistyötä. Jo pelkästään se, kuinka ensi vuonna eläköityvän peruspalvelujohtaja Jouko Nykäsen valtavan laaja työpöytä jaetaan, oli varsin haastavaa, Mattila sanoo ja lisää, että koska kuntakenttä on murroksessa, kuntatalouden pitää olla hyvässä kunnossa, jotta tulevaisuuden haasteisiin pystytään vastaamaan.
Mattila toivoo, että nyt tehdyt ratkaisut ovat pitkäkestoisia, eikä lähivuosina vastaavan kaltaiseen kierrokseen tule tarvetta.
Talouden tasapainottamisohjelman mukaiset säästöt toteutetaan pääosin tehtävien uudelleenjärjestelyillä, eläköitymisillä ja määräaikaisen työsuhteen päättymisellä.
Varsinaisia irtisanomisia vältetään, mutta joitakin virkoja ja toimia lakkautetaan. Kokonaisvaikutus on enintään kolmen henkilötyövuoden vähennys vuosien 2026–2028 aikana.
Keskeisiä ratkaisuja ovat hallinto- ja HR-asiantuntijan, elinkeinoneuvojan, siivoustyönohjaajan, kirjastonjohtaja–kulttuurituottajan, varhaiskasvatusjohtajan sekä Hirvasen päiväkodin johtajan tehtävien lakkauttaminen ja korvaaminen muilla tehtävillä.
Osalle henkilöstöä tarjotaan vaihtoehtoista virkaa tai työsopimussuhteista tehtävää. Useiden työntekijöiden tehtävänkuvia järjestellään uudelleen, ja vastuita siirretään organisaation sisällä.
Ensimmäiset muutokset astuvat voimaan ensi vuoden alussa.
Toimisto- ja viestintäassistentin työtehtävät jakautuvat jatkossa puoliksi Uuraspostin tehtäviin sekä keskusvirastolla viestinnän, markkinoinnin ja toimistotöiden hoitoon.
Vastavalitun toimistosihteerin työtehtäviin taas kuuluvat 1.1.2026 alkaen Uuraspostin lisäksi kirjaamon sekä tiedon- ja asiahallinnan tehtävät, neuvonnan hoito ja ylläpito sekä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimistotyöt.
Toimistoassistenttina toimii tällä hetkellä Taru Kukkonen ja toimistosihteerinä Nina Puustelli.
Siivoustyönohjaajan toimi lakkaa, ja irtisanomisen vaihtoehtona siivoustyönohjaaja Saija Vihtamäki on ottanut vastaan siivoojan työsopimuksen, johon ei kuulu esihenkilötehtäviä. Esihenkilötehtävät siirtyvät ruoka- ja siivouspalvelupäällikölle, ja työohjeet toteutetaan yhteistyössä henkilöstön kanssa.
Hallinto- ja HR-asiantuntijan virka lakkautetaan viimeistään vuonna 2027, ja virkatehtävät siirretään muille palvelussuhteessa oleville. Nykyinen hallinto- ja HR-asiantuntija Pasi Lievonen jatkaa taloussihteerinä ja hoitaa jatkossa pääasiassa eläköityvän laskentasihteerin tehtäviä.
Myös elinkeinoneuvojan työsuhteinen toimi lakkautetaan viimeistään vuonna 2027, ja osa tehtävistä siirtyy muille palvelussuhteessa oleville. Nykyinen elinkeinoneuvoja Ari Pekka Pasanen jatkaa hallintovastaavana; hän vastaa myös kunnan tietosuojasta ja toimii työsuojelupäällikkönä.
Kirjastonjohtaja–kulttuurituottajan virka lakkautetaan viimeistään keväällä 2026. Kirjastonjohtajan tehtävät siirretään perustettavaan sivistystoimenjohtajan virkaan, jonka tehtäviin kuuluu sivistystoimen johtajuus, kirjaston johtajuus ja henkilöstöresurssiasiat. Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain perusteella työnantaja tarjosi sivistystoimenjohtajan virkaa virkavapaalla olevalle kirjastonjohtaja–kulttuurituottaja Minna Vileniukselle, joka on ilmoittanut ottavansa viran vastaan. Kulttuurituottajan tehtävät siirretään nuorisotyöntekijälle.
Varhaiskasvatuksessa tapahtuu melko paljon muutoksia. Varhaiskasvatusjohtajan virka lakkautetaan ja varhaiskasvatusjohtaja irtisanotaan; hänelle tarjottiin työsopimusta päiväkotiyksikön varhaiskasvatuksen apulaisjohtajan tehtävään.
Päiväkodin johtajan työsuhteinen toimi muutetaan päiväkodin johtajan viraksi, jota hoitaa jatkossa päiväkotiyksikkö Helmen nykyinen päiväkodin johtaja. Päiväkodin johtajan virkaan kuuluvat varhaiskasvatuksen hallinnon johtotehtävät: asiakas- ja henkilöstöpäätökset hallintosäännön perusteella, talousasiat ja kehitystyö.
Päiväkoti Pikkulan päiväkodin johtajan toimeen ei tule muutoksia, mutta Hirvasen päiväkodin johtajan toimi lakkaa.
Hanna Lahtinen
02.12.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Uuraisten Autopelti- ja Maalaus on mukavan kotimainen nimi, mutta mistään peräkylän nyrkkipajasta ei ole kyse, vaan yrittäjä Mika Savolaisen käden jälki näkyy ympäri maailmaa ja taidot tunnustetaan myös kansainvälisesti. Tämä johtuu pääyhteistyökumppanista, joka on Toyota Gazoo Racing Oy.
Yritys ilmaisi tervehdyksessään tyytyväisyytensä valintaan perustelujen kera.
– Mika on yrittäjä, jonka työnjälki, ammattitaito ja palveluasenne ansaitsevat vilpittömän arvostuksemme. Hän edustaa niitä harvinaisia tekijöitä, joihin voi luottaa kaikissa tilanteissa – niin laadun, aikataulujen kuin viestinnänkin osalta. Hänen käsissään vaativimmatkin työt saavat ansaitsemansa huomion, ja lopputulos on joka kerta huippuluokkaa.
Yhteistyömme Uuraisten Autopelti ja Maalaus Oy:n kanssa on jatkunut jo useiden vuosien ajan, ja tänä aikana Mika on osoittanut olevansa paitsi luotettava kumppani, myös todellinen osaaja, joka ymmärtää huippuluokan tekemisen vaatimukset. Meille Toyota Gazoo Racingilla on ensiarvoisen tärkeää, että yhteistyökumppanimme jakavat samat arvot: tarkkuus, laatu, rehellisyys ja ylpeys omasta työstä. Mikassa nämä kaikki yhdistyvät luontevasti.
Mikan työ on ratkaisevassa roolissa siinä, että voimme tehdä omaa työtämme korkeimmalla mahdollisella tasolla. Hän on osa sitä näkymätöntä, mutta elintärkeää verkostoa, joka mahdollistaa onnistumiset kilparadoilla ja niiden ulkopuolella.
Uuraisten Autopelti ja Maalaus Oy:n valinta Vuoden Yrittäjäksi ei ole meille yllätys – se on ansaittu tunnustus pitkän linjan laadukkaasta työstä, vastuullisesta yrittäjyydestä ja sitoutumisesta asiakkaisiin. On hienoa nähdä, että myös paikallisesti tämä työ huomioidaan ja arvostetaan.
Lämpimät onnittelut Mikalle – ja samalla kiitos hyvästä yhteistyöstä. Olemme ylpeitä saadessamme kulkea tätä matkaa yhdessä, luki Toyota Gazoo Racing Oy:n viestissä, jonka Uuraisten yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Paananen luki.
Mika Savolainen ja Tommi Mäkinen aloittivat yhteistyön jo vuonna 2008. Savolainen maalasi myös aikaisemmin laukaalaisen Printsport-tallin ralliautoja.
Varsinkin sorarallit kuluttavat autoa ja maalaukselle on tarvetta usein. Maalausprosessi on tarkkaa ja vaatii huolellista esivalmistelua, pohjatöitä ja kerrosten paksuuden säätelyä auton keveyden säilyttämiseksi. Työ tehdään ilmastoidussa maalauskammiossa, jossa kuivatus tapahtuu nopeasti.
Mika Savolainen kertoi eläneensä viime aikoina raskaita aikoja ja kokeneensa monia menetyksiä yksityiselämässä. Siksikin hyvin tehdystä työstä saatu kiitos lämmitti erityisesti.
Valinnan julkistuksen jälkeen ilta jatkui Marjoniemen pappilassa jouluruuan ääressä noin 30 yrittäjän ja yhdyshenkilön voimin. Lyhyen esittelypuheenvuoron käytti myös kunnan tuoreehko talous- ja kehitysjohtaja Miika Lahdeniemi. Myös hänen elämäänsä kuuluvat hevosvoimat.
Hanna Lahtinen
25.11.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Keski-Suomen hyvinvointialueella aloitti 16. lokakuuta sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekeskus. Tilannekeskuksessa työskentelevät noin 12 ihmistä seuraavat vuorotyössä vuoden jokaisena päivänä hyvinvointialueen ympärivuorokautisia palveluita tuottavia yksiköitä. Näitä ovat ensihoidon kenttäjohto, sosiaali- ja kriisipäivystys, turvapuhelinkeskus, kotisairaalassa toimiva hoidon tarpeen arvioinnin yksikkö (KoHTA) sekä uutena ammattiryhmänä tilannekeskuspäivystäjät.
Nämä yksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään ja organisoivat oikeanlaisen avun tai palvelun oikeata, tuolla hetkellä vapaana olevaa resurssia hyödyntäen. Näin saada apu sitä tarvitsevalle mahdollisimman pian ja tehokkaasti, kun samalla myös säästetään.
Keskus toimii Jyväskylässä sairaalanmäellä ja se on nykytekniikan avulla tietoinen eri yksiköiden sijainnista koko maakunnan alueella.
Palvelu on suunnattu alan ammattilaisille, asiakkaat eivät siis ole suoraan yhteydessä tilannekeskukseen, mutta saavat palvelua sen kautta. Toimittajille tilaa ei avata johtuen muun muassa potilasturvallisuudesta, tietosuojasta ja tietoturvasta.
Projekti pantiin alulle toukokuussa 2024. Ensin siirrettiin pelastustoimen ensihoitopalvelu kiinteäksi osaksi terveydenhuoltopalvelua. Siitä jatkettiin sitten tilannekeskuksen fyysiseen rakentamiseen.
-Tilanteita, joissa apu voidaan saada perille nopeammin tilannekeskuksen avulla ovat esimerkiksi kotihoidossa olevan ikäihmisen voinnin heikkeneminen, saattohoitopotilaan kunnon romahtaminen tai turvapuhelinhälytykset. Kun tilannekeskus, jossa on alan ammattilaisia, saa tiedon asiakkaan kunnosta ja tarpeista, he osaavat ohjata avun oikeaan ja ehkä myös lähimpään toimintayksikköön, projektipäällikkö Joni Lehtonen kertoo.
Tilannekeskus pyrkii siis organisoimaan ja nopeuttamaan palveluiden saamista. Esimerkki: mikäli pohjoisessa Keski-Suomessa asuva asiakas hälyttää apua esimerkiksi turvarannekkeella, voidaan tilannekeskuksessa arvioida, tavoittaako hänet nopeimmin turva-auttaja vai ensihoitopalvelu.
Tilannekeskus käsittelee myös hätäkeskuksen kiireettömäksi arvioituja, D-riskinarvioluokan tehtäviä. Tilannekeskuksen terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi puhelimessa, millaisesta avusta tai neuvonnasta asiakas parhaiten hyötyisi.
-Hätäkeskuksen tehtävissä soitamme ilmoittajalle vähintään kolme kertaa, ja jos hän ei vastaa, niin lähin yksikkö käy tarkistamassa asiakkaan tilanteen, Lehtonen sanoo.
Tilannekeskus siis reagoi vain ammattilaisilta tuleviin konsultaatioihin ja yhteydenottoihin, jotka liittyvät ikäihmisten sosiaalisiin tai terveydenhuollollisiin haasteisiin. Vaikka tilannekeskuksessa käsitellään monia erilaisia tehtäviä, kiireelliset sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät hoidetaan nyt kuten ennenkin.
-Pelastustoimen ja ensihoitopalvelun yksiköt hoitavat kiireelliset hälytystehtävät samalla tavoin kuin aiemminkin, Lehtonen sanoo.
Tilannekeskuksessa aloitti uutena ammattiryhmänä tilannekeskuspäivystäjät, jotka ovat terveydenhuollon ammattilaisia. Heidän tehtävänään on koordinoida tilannekeskuksen toimintaa ja varmistaa asiakkaiden ja potilaiden avunsaanti mahdollisimman nopeasti kiireettömissä tilanteissa. Tilannekeskuspäivystäjä vastaanottaa myös hätäkeskuksesta tulevat, kiireettömäksi arvioidut tehtävät ja ottaa yhteyttä ilmoituksen tehneeseen henkilöön, antaa puhelimitse tarvittavat ohjeet tai järjestää apua sen yksikön kautta, joka pystyy palvelun asiakkaalle tai potilaalle nopeimmin järjestämään.
Tilannekeskuksen toimijat tukevat eri puolelta Keski-Suomen hyvinvointialuetta toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä ympärivuorokautisesti vuoden jokaisena päivänä. Tämä tuo turvaa erityisesti ilta- ja yöaikaan työskentelevälle hyvinvointialueen henkilökunnalle, jotka näin saa apua ja tukea tilannekeskuksen henkilökunnalta.
-Meillä on ollut kuukaudessa 500 tehtävää käsittelyssä, Lehtonen sanoo.
Tilannekeskus voi myös reagoida Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ilmeneviin häiriötilanteisiin. Näitä voivat olla esimerkiksi sähkö-, käyttövesi- ja lämmönjakeluhäiriöt sekä mobiiliverkko-, tietoverkko- ja järjestelmähäiriöt. Lehtosen mukaan esimerkkinä olkoon vanhusten hoivakoti, joka kärsii talvella lämmitysongelmista häiriön vuoksi.
-Tilannekeskus toimii koko Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteyspisteenä. Kun saamme tiedon häiriötilanteesta, aloitamme jo ennalta eri tilanteisiin suunnitellut toimenpiteet.
Seppo Pänkäläinen
11.11.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Toivakka
Toivakkalaiset ottivat kiitollisina vastaan Toivakan kunnan työntekijöiden ja yleislääketieteen erikoislääkäri Timo Wihersaaren järjestämän terveysillan kirjastosalissa. Paikalle saapui noin 80 kuulijaa, ja kirjastosali oli vähällä jäädä pieneksi.
Toivakassa toteutetaan vuoden kestävää omalääkärimallia. Pilottihankkeen tavoitteena on hoidon hyvä jatkuvuus ja sen seurauksena väestön parempi terveydentila. Terveysillan koordinoijana ja suunnittelijana toimi kunnan hyvinvointisuunnittelija Satu Korhonen.
Illan aikana tarkasteltiin alueen väestön terveyttä erityisesti tyypin 2 diabeteksen näkökulmasta. Wihersaari kävi läpi tilastoja Toivakan diabeetikoiden hoidosta ja kehotti pohtimaan, miten tuloksia voitaisiin yhdessä parantaa. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta myös verenpaineesta, kolesterolitasoista ja verensokerista sekä kannustaa kuntalaisia mittaamaan, seuraamaan ja ymmärtämään omia arvojaan.
– Keskustelemme konkreettisista keinoista, joilla jokainen voi itse ehkäistä ja hoitaa diabetesta, korkeaa verenpainetta ja kohonnutta kolesterolia. Toivakka on hyvässä tilanteessa Keski-Suomen kuntia vertailtaessa esimerkiksi HbA1c-mittauskattavuudessa, Wihersaari totesi.
HbA1c-mittaus arvioi kolmen viime kuukauden keskimääräistä verensokeritasoa, eikä vaadi paastoa. Sitä käytetään tyypin 2 diabeteksen diagnosointiin ja hoidon seurantaan.
Wihersaari kertoi keinoista, joilla diabeteksen puhkeamista voi ehkäistä.
– Riittävä uni, monipuolinen ja terveellinen ruokavalio, päivittäinen arkiliikunta sekä oman terveydentilan sallima rasittavampi liikunta. Vähimmäissuositus 18–64-vuotiaille on lihaskuntoharjoittelua kaksi kertaa viikossa ja rasittavaa liikuntaa reilun tunnin verran tai pari tuntia reipasta liikkumista viikossa. Lisäksi kevyttä liikkumista kannattaa harrastaa mahdollisimman usein ja tauottaa paikallaanoloa.
Kuulijat saivat myös muistilistan diabeetikon seurattavista asioista, kuten verensokeri, pitkäaikaissokeri (HbA1c), verenpaine ja LDL-kolesteroli. Yleisiä tavoitearvoja ovat HbA1c alle 53, verenpaine alle 135/85 ja LDL alle 2,6, useimmiten alle 1,8.
Wihersaari nosti esiin huolestuttavan tiedon, että noin miljoona suomalaista käyttää verenpainelääkkeitä, mutta vain 40 prosentilla verenpaine on hoitotavoitteessa. Syitä ovat muun muassa ikä, perimä, suolan saanti, ylipaino, tupakointi, alkoholi ja vähäinen liikunta. Kohonnut verenpaine lisää sydän- ja aivoinfarktiriskiä ja lyhentää elinikää.
Myös korkea LDL-kolesteroli lisää valtimosairauksien riskiä. Yleisesti kolesteroli tulisi olla alle 5 ja LDL alle 3. Valtimotautiriskin ollessa kohtalainen LDL-tavoite on alle 2,6, korkeassa riskissä alle 1,8 ja jo sairastuneilla alle 1,4.
– Korkean kolesterolin hoidossa keskeisintä on elintapahoito. Jos se ei riitä, turvaudutaan lääkehoitoon. Yhteenvetona sanoisin, että tiedä tavoitearvosi, minimoi suolan käyttö, huomioi elintapasi, nuku riittävästi, aikuisilla unen tarve on 7-9 tuntia ja lapsilla 8-10 tuntia, tee pieniä arkisia valintoja ja harrasta hyötyliikuntaa, Wihersaari tiivisti.
Veikko Ripatti
