Tiina Lamminaho
Petäjäveden kirjasto perustettiin 150 vuotta sitten. Kirjaston perustaminen pantiin alulle kuntakokouksessa vuonna 1875, perustamisesta päätettiin tammikuussa 1876 ja lainaustoiminnan keskeisistä periaatteista kesäkuussa 1876. Hankkeen puuhamiehenä toimi kirkkoherra J. Perenius.
Ari T. Mannisen kirjoittaman Petäjäveden historia -teoksen mukaan alkupääomaa kirjastoon saatiin muun muassa viinaverorahoista. Rahaa kerättiin myös jokaiselta henkirahaa maksavalta asukkaalta sekä järjestettiin keräyksiä kinkereillä. Alkupääomalla saatiin hankittua 175 nidettä, ensimmäiset kirjat olivat pääasiassa uskonollista ja historiallista kirjallisuuta.
Aluksi kirjastoa hoiti kirkkoherra Perenius perheineen pappilassa. Kirjaston sijoituspaikka vaihteli kirjastonhoitajan mukaan, 1930-luvulla kirjasto oli kanttorin virka-asunnolla. Kyläkouluilla oli lainausasemia, joten sivukylilläkin päästiin osalliseksi kirjaston palveluista. 1960-luvulla lainausasemien tilalle tulivat Ylä-Kintauden, Kintauden ja Kuivasmäen sivukirjastot, kerrotaan Mannisen historiateoksessa.
Sivukirjastot lopetettiin, kun kuntaan hankittiin kirjastoauto vuonna 1975. Ari T. Manninen kirjoittaa, että 1950-luvulla Petäjäveden kirjastossa oli vuosittain alle 2000 lainausta, Petäjävesi-lehdessä vuonna 1977 julkaistun artikkelin mukaan vuonna 1966 lainauksia oli 9500 ja vuonna 1976 jo 44 000. Vuonna 1977 kirjasto muutti nykyisiin tiloihinsa.
Omatoimikirjastoa kiitellään
– Yksi iso muutos kirjastotoiminnassa Petäjävedellä tapahtui vuonna 1998, kun kirjastoauto lopetettiin. Sen jälkeen lainausmäärät laskivat, mutta ovat pikku hiljaa nousseet kirjastoauton lakkauttamista edeltävälle tasolle ja nyt jo sen ylikin, kirjastonjohtaja Heli Laitinen sanoo.
– Korona näkyy lainaustilastoissa, kun kirjasto oli osittain kiinnikin eivätkä ihmiset uskaltaneet liikkua. Sen jälkeen lainausmäärät ovat nousseet ja tavoitteena meillä on, että nousu jatkuu. Nyt iso asia oli omatoimikirjaston avautuminen. Se lisää kirjaston saavutettavuutta paljon ja sitä kautta myös lainauksia. Omatoimikirjastoa odotettiin kauan, ja siitä saamme päivittäin myönteistä palautetta, Laitinen kertoo.
Laitisen mukaan kirjasto on hyvin demokraattinen laitos.
– Tänne voivat tulla kaikki, eikä se maksa mitään. Lama-aikoina onkin huomattu, että kirjaston käyttö lisääntyy. Tämä on myös ensimmäisiä paikkoja, joissa lapset voivat hoitaa omia asioitaan ilmaiseksi, Laitinen sanoo.
Kirjaston alkutaipaleella 1800-luvulla kirjojen lainaamisesta perittiin pieni maksu. Nykyään kirjaston maksuttomuus on kirjattu lakiin; kirjastolain mukaan kirjaston aineiston käyttö, lainaus ja varaaminen sekä ohjaus ja neuvonta ovat maksuttomia.
Tapahtumia ja uusia logoja
150-vuotisjuhlavuosi kirjastolla aloitettiin jo, kun Karri Miettinen eli räppäri Paleface käväisi vierailulla. Tällä viikolla vierailulla kävi Luonto lainassa -viikkoon liittyen Petäjäveden Luonto ry. Lisää tapahtumia on luvassa kuukausittain.
– Meillä on tulossa esimerkiksi runokaraoke. Se on ollut meillä pari kertaa aiemminkin, ja se on ollut kovasti suosittu, Heli Laitinen kertoo ja lisää, että kevään ohjelmassa on myös Minna Tuomasen vetämä satutuokio.
– Syksyllä meillä on tulossa isompi tapahtuma lapsille ja 150-vuotisjuhlavuoden päätapahtuman sijoitamme Petäjävesi Elää! -viikolle, Laitinen kertoo.
150-vuotisjuhlavuoteen liittyen kirjasto järjesti myös logokilpailun.
– Siihen saimme todella paljon ehdotuksia, vajaat sata, Laitinen iloitsee.
– Valitsimme ehdotusten joukosta muutaman, joiden tekijät palkitsimme ja joita käytämme markkinoinnissamme pitkin vuotta. Teetimme niistä myös kirjanmerkkejä, kortteja ja julisteita.
