Positiivisuutta, näkyvyyttä ja tunnettavuutta, kiinnostavia tontteja, halvempia ja parempikuntoisia vuokra-asuntoja, minitalonäyttely, lisää tapahtumia, datakeskus… Kunnan ja Petäjäveden Yrittäjät ry:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa nostettiin esille monenlaisia ideoita, joilla Petäjäveden elinvoimaa saataisiin parannettua.
Elinvoimaryhmän puheenjohtajan Teppo Sirniön johdolla pohdittiin, millainen on Petäjäveden elinvoimaisuuden nykytila ja mitä pitäisi tehdä elinvoimaisuuden parantamiseksi. Keskustelutilaisuudessa esiin tulleet asiat on tarkoitus viedä eteenpäin, joko osaksi kunnan strategiaa tai jo nopeammin toteutettavaksi.
Yhteistyötä ja kehumista
– Petäjäveden vanhalla kirkolla on ollut hyvä kesä, ryhmiä on ollut paljon. Yhteistyö Visit Jyväskylän kanssa sekä toimet, joita olemme tehneet, ovat olleet oikeansuuntaisia, Hanna Hautamäki totesi nykytilanteesta. Keskustelussa tuotiin esille myös vanhan kirkon vielä nykyistä suuremmat mahdollisuudet. Tyytymättömyyttä nykytilanteessa herättävät muun muassa huonot linja-autoyhteydet iltaisin ja viikonloppuisin.
– Nykytila on erittäin haastava, väkimäärä putoaa ja se haastaa paikallistasolla tehtävää liiketoimintaa. Täällä on myös tietynlaista kuppikuntaisuutta, tuntuu, että me yrittäjät välillä potkimme toisiamme, vaikka meidän pitäisi toimia kaikkien yhdessä, Jere Malila totesi.
Elinvoimaryhmään kuuluvan Petäjäveden Yrittäjät ry:n puheenjohtajan Mirkka Lampisen mukaan kuppikuntaisuuden esilletuominen on hyvä asia.
– Minäkin olen kuullut, että täällä olisi kateutta ilmassa. Kuulostaisi hyvältä, jos saataisiin yrittäjät yhteisen pöydän ääreen tutustumaan toisiinsa ja virittelemään yhteistyötäkin. Siinä yrittäjäyhdistys voisi olla mukana, Lampinen sanoi ja totesi, että hänen mielestään kaikki Petäjävedellä ovat kuitenkin hyviä tyyppejä.
Kunnan viestintäasiantuntija Minna-Marika Kumpulainen antoi vinkin kaikille petäjävetisille.
– Kehukaa Petäjävettä, petäjävetisiä yrittäjiä ja täällä tarjottavia palveluita joka paikassa. Jos jossain palvelussa on jotain marmatettavaa, sanokaa siitä suoraan asianomaiselle palvelun tuottajalle sen sijaan, että kirjoittaisitte siitä someen. Se ei maksa euroakaan, että puhuu hyvää, Kumpulainen totesi.
Vuokra-asuntojakin tarvitaan
Kunnan näkymättömyyttä tuotiin esille useammassakin puheenvuorossa, esimerkiksi Kintaudelle muuttanut Eija-Kaisa Klinga totesi, että kun hän kertoi tuttavilleen muuttavansa Petäjävedelle, harva tiesi Petäjävedestä mitään.
– Moni Jyväskylästä pois haluava valitsee jonkin muun kunnan, joka näkyy enemmän. Petäjäveden kunnan sivuille pitäisi saada esimerkiksi tarjolla olevat tontit näkyviin, Kimmo Ijäs totesi.
Näkyvyyttä voisi keskustelussa mukana olleiden mukaan lisätä erimerkiksi kaikenlaisilla tapahtumilla tai minitalonäyttelyllä aikoinaan pidetyn omakotitalonäyttelyn tapaan. Myös kalliit rantatontit mainittiin näkyvyyden ja asukkaiden tuojina.
Matti Lahtinen otti puheeksi vuokra-asunnot.
– Jos saa täältä työpaikan, ei välttämättä rupea rakentamaan uutta taloa. Täällä on kalliita ja huonokuntoisia vuokra-asuntoja, sille pitäisi tehdä jotain. Jossain vaiheessa puhuttiin paljon kunnallisveroprosentista, mutta ei se kiinnosta ihmistä, joka on saanut kunnasta työpaikan. Päätöksessä muuttaako Petäjävedelle vai naapurikuntaan vaikuttaa paljon enemmän se, millaisia ja minkä hintaisia asuntoja on tarjolla, Lahtinen sanoi.
Isoja kaloja kannattaa pyytää
Kalevi Laajisto nosti esiin myös lainansaannin vaikeuden uusien talojen rakentamisen esteenä; maaseudulla talojen vakuusarvot laskevat. Jaakko Ylitalo peräänkuulutti ratkaisukeskeisyyttä niin kohtaamisissa kunnan virkamiesten kanssa kuin pankkiasioinnissakin.
– Pitää miettiä, miten asia saadaan tapauskohtaisesti ratkaistua. Petäjävedellä talojen vakuusarvojen suhteen on vielä hyvä tilanne, Ylitalo totesi.
– Meillä on 400 kilometriä rantaviivaa ja aika paljon asukkaita, jotka asuvat käytännössä Petäjävedellä mutta maksavat veronsa muualle. Petäjävedellä vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi ei ole torpattu; kannattaisi lähestyä näitä vapaa-ajan asunnossaan asuvia suoraan, sieltä voisi saada uusia asukkaita ja sitä kautta verotuloja, Mikko Tiirola ehdotti.
Tapio Kokkonen totesi, että kuntaan pitäisi saada työpaikkoja.
– Teollisuustyöpaikkoja voi olla vaikea saada, mutta esimerkiksi etätyöpisteitä kannattaisi miettiä, Kokkonen totesi.
– Myös isompia kaloja kannattaa pyytää. Me olemme sähkönsiirron solmukohdassa, tämä olisi yksi parhaista paikoista datakeskukselle, samoin Petäjävesi on yksi Keski-Suomen parhaita paikkoja vetytalouden investoijien kannalta. Niissä peleissä meidän pitää olla mukana, kun saamme uuden kunnanjohtajan, Mikko Tiirola sanoi.
Tilaisuudessa esitettiin myös toiveita päättäjille.
– Toivottavaa olisi, ettei hyviä hankkeita torpattasi, vaikka uudet hankkeet tulisivat lähelle omaa alaa. Kateuden ei pitäisi vaikuttaa päätöksenteossa, Simo Sarava totesi.
Keskustelussa toivottiin myös sitä, ettei päätöksiä siirrettäisi seuraavalle vaalikaudelle, eikä annettasi puoluepolitiikan vaikuttaa päätöksentekoon.
– Senhän me olemme jo päättäneet, että meillä on vain yksi puolue eli Petäjävesi-puolue, Teppo Sirniö totesi.
Tiina Lamminaho
