Elokuussa Toivakassa aloittivat työnsä nuorisotyöntekijä Jenna Peltonen sekä nuoriso- ja vapaa-aikasuunnittelija Maiju Rantanen. Lisäksi aivan vastikään on aloittanut etsivä nuorisotyöntekijä Janne Pajunen.
Hyvinvointikoordinaattori Satu Korhosen vastuulle kuuluu Toivakan nuorisovaltuusto sekä nuorten kuntalaisten hyvinvointi yleisemminkin. Nuorisovaltuuston tarkoituksena on tukea nuorten osallisuutta ja vaikuttaa nuoria koskeviin asioihin kunnassa.
– Vahvistumassa on näkemys, että kuntien tulee nähdä nuorisotyö osana hyvinvoinnin ja terveyden kokonaisuutta. Tämä on tavoitteena myös Toivakassa, hän sanoo.
Toivakan nuorisovaltuustossa toimii yläkoululaisten lisäksi aktiivisia toisen asteen opiskelijoita.
Vuodesta 2012 Joutsassa etsivänä nuorisotyöntekijänä toiminut Janne Pajunen toimii nyt myös Toivakan ja Luhangan etsivänä nuorisotyöntekijänä. Kuntien välinen yhteistyö on nykypäivää. Hän työskentelee peruskoulun päättäneiden, työtä tai opiskelupaikkaa vailla olevien nuorten kanssa. Etsivää nuorisotyötä tukee rahallisesti Aluehallintovirasto.
– Hyvin olen saanut asiakkuuksia Toivakasta. Suurin osa tulee työkkärin tai oppilaitosten kautta. Usein nuorella ei ole vain yhtä haastetta elämässään. Työni on muuttunut näiden 13 vuoden aikana: asiakasmäärät ovat vähentyneet, mutta yksittäiset tapaukset ovat muuttuneet haastavammiksi, hän kertoo.
Pajusen työssä näkyy myös yhteiskunnallinen ilmiö, jossa ääripäät etääntyvät. Osalla nuorista menee entistä paremmin, kun taas osa on suuressa vaarassa syrjäytyä ennen aikuiselämän alkua. Nuorten ongelmia ovat usein peli-, päihde- ja mielenterveysongelmat, jotka yhä useammin nivoutuvat yhteen.
Joskus tilanne vaikuttaa umpisolmulta ja sen ratkominen vie aikaa, mutta toisinaan kyse on yksinkertaisista asioista, kuten vuorokausirytmin korjaamisesta.
– Kun nuoren asiat nytkähtävät eteenpäin, se antaa valtavasti voimia. Vuosiin on mahtunut muutamia lähes uskomattomia onnistumistarinoita, joista ammennan voimaa vaikeisiin päiviin, Pajunen sanoo.
Nuoriso- ja vapaa-aikasuunnittelija Maiju Rantasen vastuulla ovat nuorisotyön, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden suunnittelu ja koordinointi. Myös yhteistyö yhdistysten kanssa kuuluu hänen tehtäviinsä. Hän on aiemmin työskennellyt Jyväskylässä kulttuuri- ja nuorisopalveluissa sekä eri yhdistyksissä nuorisotyön kehittämishankkeissa.
– Työnkuvani on vasta hahmottumassa, mutta jo nyt tiedän, että työ on monipuolista ja mielenkiintoista. Keskeisin tehtäväni nuorisotyössä on palvelukokonaisuuden kehittäminen, Rantanen kertoo. Hänen työhuoneensa sijaitsee kirjastolla, mutta välillä hän ehtii myös ”kentälle”, eli Vakkarille nuorten pariin.
Varmimmin Vakkarilta maanantaisin ja tiistaisin tavoittaa paljasjalkaisen toivakkalaisen Jenna Peltosen. Vakkaritoiminnan lisäksi hänen vastuullaan on koulunuorisotyö.
Siellä hänen kanssaan voi valmistaa tortilloja, pelata bingoa tai biljardia – tai vain hengailla.
– Pyrin olemaan turvallinen aikuinen, mutta haluan myös olla se ”siisti tyyppi”, jolle voi avautua, hän kertoo.
– Myös nuorten keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen on tärkeää, ja siinä keskeistä on paikan tarjoaminen, Maiju Rantanen lisää.
– Se, että olen itse elänyt nuoruuden Toivakassa, on mielestäni etu. Pystyn hyvin samaistumaan nykyisten nuorten tuntemuksiin. Nuorisotyö ei ole taikatemppuja, vaan läsnäoloa ja yhteistä hauskanpitoa, Jenna Peltonen sanoo.
Myös Satu Korhonen on varttunut aikuiseksi Toivakassa ja muistaa nuoruusajoiltaan turvallisen nuorisotilan ja Liisa Pakkasen.
– Silloin kyllä aikuisen auktoriteetin kunnioittaminen oli hiukan eri tasolla, hän naurahtaa.
Syksy on alkanut melko poikavaltaisen porukan kanssa, mutta pikkuhiljaa myös tytöt ovat löytämässä Vakkarin.
– Tämä syksy toi Toivakassakin koulumaailmaan ison muutoksen, kun yläkoululaisilta kerätään kännykät pois koko päivän ajaksi ja alakoululaisillakin ne pysyvät koulupäivän ajan repussa.
– Rajoitukseen on suhtauduttu vaihtelevasti, ja se herättää tunteita, Satu Korhonen kertoo.
Kaikki neljä tekevät työtään positiivisella mielellä, mutta myöntävät, että esimerkiksi ahdistuneisuus ja näköalattomuus ovat nuorten keskuudessa lisääntyneet – myös tutkimusten mukaan. Maailmassa on paljon ahdistavia ja pelottavia asioita, ja ne hyppäävät silmille kaikista medioista eri tavoin värittyneinä.
– Ahdistusta ovat lisänneet myös hyvin käytännölliset asiat, esimerkiksi rahan puute, minkä monet nuoriin kohdistuneet kiristykset ovat aiheuttaneet, Janne Pajunen lisää.
Nuorisotyö tunnustetaan tärkeäksi, mutta talouden tiukentuessa siitä leikataan usein ensimmäisenä. Ennaltavahvistavan työn tuloksia on vaikea mitata.
– Ennaltaehkäisevän työn onnistumiset voivat kuitenkin olla rahallisesti merkittäviä, sillä esimerkiksi huostaanotot tulevat kunnille ja yhteiskunnalle kalliiksi, Janne Pajunen toteaa.
– Siksi nuorisotyötä on tärkeää tehdä näkyväksi, ja tärkeää on myös se, että nuoret kokevat tulleensa kuulluiksi, Maiju Rantanen lisää.
– Yksi väylä saada nuorten ääni kuuluviin päättäjille on Nuorisovaltuusto. Meillä on alkamassa myös nuva-kummitoiminta, jossa kummina toimii nuori valtuutettu Inka Keteli, Satu Korhonen kertoo.
Hanna Lahtinen
