Useimmissa Suomessa kunnissa – ehkä jopa kaikissa – on niin sanottu toriparlamentti, joka yleensä koostuu vanhemmista miehistä. Joukko kokoontuu arkiaamuisin puimaan ajankohtaisia asioita. Keuruulla ”parlamentti” kokoontuu ABC:llä, Petäjävedellä Kyläsepässä.
Petäjävesi-lehti lähti selvittämään, mitä Kyläsepän toriparlamentissa ajatellaan kunnan viimeaikaisesta viranhoidosta, kun sekä kunnanjohtaja Arto Kummalla että hallintojohtaja Sari Kaakkomäki jatkavat matkaa suhteellisen lyhyen pestin (noin 1,5 vuotta) jälkeen. Kummala kärsi luottamuspulasta ja Kaakkomäki haki – ja pääsi – Oriveden kaupungin henkilöstö- ja hallintopäälliköksi. Kaakkomäki toimii kunnanjohtajana vt ja lähtee Hämeeseen vielä tämän vuoden puolella.
Yllätys ei ollut, että kukaan haastatelluista ei suostunut kuvaan tai kertomaan sukunimeään. Haastatellut ovat kuitenkin todellisia ja lehti haastatteli heitä kasvotusten.
Jussi ja Timo hieman naureskelivat kunnan touhuille. On kuulemma tullut jopa kompostien tarkastajia, joilla on laajat valtuudet tutkia ihmisten komposteja.
– Aivan järjetöntä. Sen jälkeen kun Tiihonen jäi eläkkeelle, ei olisi uutta kunnanjohtajaa edes tarvittu, Jussi sanoo ja viittaa Tarmo Tiihoseen, joka oli Petäjäveden kunnanjohtaja 28 vuotta (1972-2000).
– Nyt on tuuliviiripolitiikkaa.
Kahdesta asiasta haastateltavat olivat samaa mieltä. Isot erorahat eivät kuntalaisia miellytä ja kuntaliitoksia ei kaivata.
– Eihän niitä erorahoja pitäisi maksaa, ei ainakaan isoja summia, totesivat mökkiläiset Ulla ja Reijo, jotka olivat tulleet Kyläseppään aamukahville ja lehtiä lukemaan.
Samaa mieltä oli Rane.
– Pitäisi olla virassa joku määräaika ennen erorahaa, ehkä sellaiset 4-5 vuotta. Huonoltahan tämä meno juuri nyt näyttää.
– Eihän se eroraha oikein ole. Yritysmaailmassa sen ymmärtää, jos johtaja tekee tulosta, Timo sanoi.
Kummala asui Jämsässä Petäjäveden kunnanjohtajana. Aamukahville Kyläseppään tulleella Annella oli asiaan näkemys.
– Kyllähän kunnanjohtajan olisi hyvä asua kunnassa, ainakin osittain. Pääsee paremmin tutustumaan kuntalaisiin. Kultainen kädenpuristus sen sijaan on vähän kaksipiippuinen juttu, mutta eihän se hullu ole, joka pyytää vaan se, joka maksaa. Rahastuksen makua, jos pian päättääkin lähteä muihin hommiin, Jyväskylässä asuva Petäjäveden mökkiläinen kertoi.
Ja se mahdollinen kuntaliitos Keuruun tai Jyväskylän kanssa?
– Ei kiitos. Ennen oli kaksi johtavaa virkamiestä ja kunnanlääkäri ja kaikki toimi hyvin. Pitäisikö miettiä paluuta vanhaan, Timo sanoi, joka ei hirveästi odotuksia uuteen kunnanjohtajaan lataa.
– Nykyisin asian ajaisi pahviukko kunnantalolla ja kunnanjohtajan palkka jakoon. Eikö kunnanhallitus ja -valtuusto riittäisi?
Myöskään Rane ei innostu kuntaliitoksesta.
– Itsellisenä jatketaan. Jos jokin asia vähän huonommin onkin, niin siihen on jo tottunut. Petäjävesi on hyvä paikka asua.
Kaikki haastateltavat olivatkin tyytyväisiä joko asumiseen Petäjävedellä tai elämään vierailijana.
– Täällä on kaikki aina siistiä. Teiden pientareetkin hyvin hoidettu, Ula suitsutti.
Petäjäveden keskeistä sijaintia kehuivat Timo, Jussi ja Rane.
– Se vain pitäisi hyödyntää paremmin.
Vaan yksi asia on jäänyt toriparlamentaarikkoja kaihertamaan, nimittäin kunnantalon myynti 2024. Kun uusi kunnantalo otettiin käyttöön 2011, Petäjävesi möi pitkään vanhaa kuntalaa. Lopulta kauppahinnaksi muodostui sata euroa.
– Laita siihen loppuun, että kunnan sloganiksi sopisi hyvin Petäjävesi – satasen kunta.
Seppo Pänkäläinen
