– Kyllä viime keväänä tehtyjen kouluterveyskyselyjen tuloksista nousi huoli petäjävetisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Osa tuloksista on sellaisia, jotka ovat haasteita valtakunnallisestikin, joissakin asioissa taas on menty parempaan suuntaan niin valtakunnallisesti kuin maakunnallisestikin, mutta Petäjävedellä suunta onkin ollut huonompaan, hyvinvointikoordinaattori Sami Jylhä toteaa.
– Etenkin yläkoululaisten tyttöjen hyvinvoinnin lasku on valtakunnallinen ilmiö, ahdistuneisuus, koulu-uupumus, elämään tyytymättömyys ja yksinäisyys kasvavat. Petäjävedellä lähes 32 prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista tytöistä kokee itsensä yksinäiseksi, ja se on paljon suurempi luku kuin koko maan vastaava prosenttiosuus. Onkohan niin, että harrastaminen ja nuorisotilat ovat poikien juttuja, pitäisikö meillä olla enemmän tytöille suunnattua toimintaa, Jylhä pohtii ja toteaa harrastuksista luopumisen vievän nuorten maailmasta pois myös aikuiskontakteja.
– Kun harrastukset lopetetaan jo alakoulussa, jäädään ilman ylimääräisiä kasvattajia, eikä ympärillä ole useampia aikuisia, jotka olisivat kiinnostuneita kuulemaan nuorten kuulumisia, Sami Jylhä sanoo.
Petäjävetisten yläkoululaisten vastauksissa Sami Jylhän yllätti muun muassa päihdemyönteisyys etenkin alkoholin käytön suhteen.
– Niiden 8.- ja 9.-luokkalaisten osuus, jotka eivät käytä alkoholia, on noussut sekä valtakunnallisesti että Keski-Suomessa, Petäjävedellä sen sijaan on menty toiseen suuntaan. Vielä neljä vuotta sitten 64 prosenttia Petäjäveden 8.- ja 9.-luokkalaisista ei käyttänyt alkoholia ollenkaan, nyt prosentti oli 56. Etenkin tyttöjen kohdalla alkoholia käyttävien määrä on noussut. Kertooko se sitten jotain asenneilmapiiristä ja vertaissuhteista, pitääkö käyttää alkoholia, että pääsee porukoihin, Sami Jylhä toteaa.
Ilmapiirin parantamiseksi tehty työtä
Sami Jylhän mukaan kouluterveyskyselyn vastaukset antavat myös melko synkän kuvan yläkoulun ilmapiiristä.
– Vastauksista nousi esille kiusaamisen ja syrjinnän sekä fyysisen uhan kokemista. Esimerkiksi seksuaalista häirintää kertoi kokeneensa 37 prosenttia petäjävetisistä viime kevään 8.- ja 9.-luokkalaisita tytöistä, se on kymmenisen prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maan vastaava luku, Jylhä sanoo.
Yläkoulun rehtorin Ville Metsäpellon mukaan koulussa on kiinnitetty paljon huomiota kiusaamiseen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, myös seksuaalinen häirintä on ollut esillä.
– On todella valitettavaa, että sitä esiintyy. Tässä tarvitaan myös kodin ja koulun yhteistyötä; koulu tukee kodin kasvatustyötä, mutta kyllä nuori ammentaa paljon käyttäytymiseensä kotoakin, Metsäpelto toteaa.
– Olemme tehneet koululla paljon töitä koulukuraattorin ja koulunuorisotyötekijän kanssa ilmapiirin parantamiseksi, ja tuloksia on jo tullut viime kevääseenkin verrattuna. Kiusaamiskyselyjä teemme koulussa säännöllisesti ja seuraamme tilannetta. Pitää muistaa myös, että pienellä paikkakunnalla ikäluokat ovat pieniä, joten kouluterveyskyselyssä esiintyy isojakin vaihteluja eri ikäluokkien kesken, Metsäpelto sanoo ja kertoo, että viime kevään kouluterveyskyselyyn vastasi noin sata petäjävetistä yläkoululaista.
Tyttöjen kokemaan yksinäisyyteen myös Metsäpelto kiinnitti huomiota.
– En osaa sanoa, miksi se on koholla. Olemme koulussa panostaneet yksinäisyyden torjuntaan muun muassa ryhmäytymisillä, Metsäpelto toteaa.
– Erityisesti tytöt kokevat myös paljon koulu-uupumista, pojat eivät niinkään. Se saattaa johtua siitä, että pojat suhtautuvat ehkä eri tavalla koulutyöhön kuin tytöt.
Kouluruoka maistuu edelleen
Petäjäveden yläkoulun yhtenä vahvuutena Ville Metsäpelto nostaa esille kouluruokailun.
– Meillä syödään edelleen kouluruokaa, vaikka koko maan tasolla koululounaan suosio on laskenut roimasti. Me saimme todella hyviä tuloksia sekä koululounaan laadusta ja mausta että siihen varatusta ajasta. Niitä, jotka eivät syö aamupalaa joka aamu, on Petäjävedelläkin entistä enemmän, mutta koulussa tarjolla oleva aamupuuro on ollut kuitenkin tasaisen suosittua, Metsäpelto kertoo ja sanoo, että muitakin hyviä asioita tuloksista löytyy.
– Tämänkertainen kouluterveyskysely tehtiin ennen uuden kännykät oppitunnilla kieltävän lain voimaantuloa, mutta meillä nuoret olivat jo silloin kyselyn mukaan sitä mieltä, ettei oma puhelin ole häirinnyt oppitunneilla opiskelua, myös koukuttava netinkäyttö on kyselyn mukaan vähentynyt.
Positiivinen muutos Metsäpellon mukaan on myös se, että sähkösavukkeiden käyttö on vähentynyt paljon.
– Minua itseäni lämmittää etenkin se, että vähintään tunnin päivässä liikkuvien nuorten osuus on noussut. Nyt 32 prosenttia 8.- ja 9.-luokkalaisista ilmoitti liikkuvansa vähintään tunnin päivässä, kaksi vuotta sitten tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 19 prosenttia, Metsäpelto toteaa.
Huolenaiheet valuneet alakouluun
Sami Jylhän mukaan monet kouluterveyskyselyissä esiin nousseet huolenaiheet ovat liukuneet jo alakoulun puolelle.
– Aiemmin oltiin huolissaan, kun yläkoululaiset eivät nuku tarpeeksi, eivät liiku tarpeeksi eivätkä syö aamupalaa, nyt samoista asioista pitää olla huolissaan jo alakoululaistenkin kohdalla, Sami Jylhä toteaa.
Kirkonkylän alakoululaisten vastauksista suunta näkyy selvästi; sekä aamupalan syöminen että nukkuminen on vähentynyt.
– Aamupalan söi joka arkiaamu enää 56 prosenttia meidän viime kevään 4.- ja 5.-luokkalaisistamme ja 74 prosenttia koki nukkuvansa tarpeeksi. Eli lähes puolet jättää aamupalan syömättä ja neljäsosa ei nuku tarpeeksi. Tämä heijastuu myös koulutyöhön; vain 16 prosenttia kyselyyn vastanneista oppilaista koki, että luokassa on usein rauhallista, Kirkonkylän alakoulun johtaja Hanna-Maria Jylhä kertoo.
– Terveyttä edistäviä elintapoja meidän 4.- ja 5.-luokkalaisitamme oli vain 17 prosentilla, kun koko maan vastaava luku on 31. Summaindikaattoriin on laskettu aamupalan syömisen ja nukkumisen lisäksi liikunta. Koulunkäynnistä ilmoitti pitävänsä vain 59 prosenttia kyselyyn vastanneista, kun siinä koko maan luku oli 70 prosenttia. Uskon, että nämä asiat liittyvät toisiinsa; kun ei nukuta riittävästi, eikä syödä aamupalaa, ollaan koulussa väsyneitä, eikä pidetä koulunkäynnistä. Perusasioilla eli riittävällä syömisellä ja levolla on iso merkitys koulussa jaksamiseen ja myös koulussa viihtymiseen. Asia on nostettu esille koulussa, mutta tässä täytyy heittää palloa kotienkin suuntaan, Hanna-Maria Jylhä sanoo ja toteaa, että koulussa on mietitty, pitäisikö koulun alkamisajankohtaa siirtää nykyisestä vartin yli kahdeksasta hieman myöhäisemmäksi.
Kintaudella perusasiat kunnossa
Kintauden alakoulussa viime kevään 4.- ja 5.-luokkalaisista 78 prosenttia ilmoitti syövänsä aamupalaa joka arkiaamu ja 90 prosenttia nukkuvansa tarpeeksi.
– Eli täällä perusasiat ovat kunnossa. Täällä myös niiden oppilaiden osuus, jotka keskustelevat usein vanhempiensa kanssa koulupäivästä, on isompi kuin koko maassa tai Keski-Suomessa, Kintauden alakoulun johtaja Riikka Pellinen kertoo.
– Myös se on hyvin myönteinen tulos, että 90 prosenttia vastaajista ilmoitti, että tuntee voivansa olla koulussa oma itsensä. Sen sijaan kiusaamista täällä on koettu melko paljon, toinen selkeä kehittämiskohde on oppilaiden osallistuminen koulun toiminnan suunnitteluun, Pellinen sanoo ja toteaa, että Kintauden alakoulun tuloksissa on hyvä muistaa, että vastaajia oli vain 31.
– Osallisuuden lisäämisen me otimme kehittämiskohteeksi jo kaksi vuotta sitten edellisten kouluterveyskyselyiden tulosten tultua, ja osallisuuden kokemus on pikkuisen parantunutkin. Jatkamme osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämistä ja yritämme saada lasten ääntä entistä enemmän mukaan suunnitteluun, Riikka Pellinen sanoo.
– Kaveritaitotyöskentelyäkin meillä on ollut, mutta nyt reagoimme näihin tuloksiin ja vahvistamme kaveritaitoja entisestään koulukuraattorin ja koulunuorisotyöntekijän kanssa yhdessä.
Kirkonkylällä kiusaaminen vähentynyt
Kirkonkylän alakoulussa kiusaaminen ja fyysisen uhan kokeminen ovat laskeneet edelliseen kouluterveyskyselyyn verrattuna ja lasten osallisuuden kokemus on noussut.
– Lapset kokevat, että he ovat saaneet osallistua koulun tapahtumien suunnitteluun, kouluruokailun suunnitteluun ja välituntitoiminnan suunnitteluun. Oppilaat myös uskaltavat sanoa mielipiteensä entistä useammin, Hanna-Maria Jylhä kertoo.
– Osallisuus ja yhteisöllisyys on ollut meillä vahva teema, on kiva, että se näkyy tuloksissakin. Myös kiusaamisen vastaista työtä olemme tehneet paljon, ja sekin näkyy, Jylhä iloitsee.
– Ja onhan se aivan ihana tulos, että sata prosenttia petäjävetisistä 4.- 5.-luokkalaisista pojista ilmoittaa olevansa tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä.
Tiina Lamminaho
