Uuraisilla vietettiin perinteistä hautojenhoitopäivää viime torstaina. Lempeässä kesäsäässä muisteltiin edesmenneitä ja vaihdettiin ajankohtaisia kuulumisia kahvikupposen äärellä. Puurusen Puutarhan kukka-autosta löytyi kattava valikoima haudoille kaunistusta, ja myös parkkipaikan viereen tuotu multakuorma sai kävijöiltä kiitosta.
Kirkkoherranviraston työntekijät, seurakuntasihteeri Riikka Kotilainen ja talousvastaava Jaana Hirsjärvi, olivat siirtäneet toimistonsa telttaan keskelle hautausmaata ja auttoivat kävijöitä selvittämään omaisten hautojen tilanteita.
Tasan vuosi sitten Uuraisten hautausmaalla aloitettiin hautojen merkitseminen, jos niiden hallinta-aika oli päättynyt. Edellinen vastaava toimenpide oli tehty vuonna 1978, joten monelle haudalle ilmestyi yhteydenottopyyntölappu. Tänä kesänä merkittiin myös ne haudat, joiden hallinta-aika päättyy kuluvan vuoden aikana.
– Hautojen hallinta-aika on nykyään 25 vuotta. Aiemmin on myönnetty myös 50 vuoden hallinta-aikoja, ja jonkin verran on olemassa ainaishautoja, kertoo Riikka Kotilainen. – Samassa haudassa voi olla sekä ainais- että määräaikaisia paikkoja, mikä on aiheuttanut jonkin verran hämmennystä.
Viime kesä oli Kotilaisen mukaan ruuhkainen, mutta nyt tilanne on rauhoittunut. Jatkossa laputus tehdään vuosittain.
– Pääsääntöisesti omaiset ovat suhtautuneet asiaan myönteisesti ja suurin osa on uusinut hautaoikeuden seuraavaksi 25 vuodeksi tai vähemmäksi, minimissään viideksi vuodeksi. Joskus on ihmetelty, miksi lappu on ilmestynyt, vaikka hautaa on hoidettu, mutta selityksen jälkeen on ymmärretty, että kyse on hallinta-ajan päättymisestä. Joissakin tapauksissa lappu on siirretty viereiselle haudalle, mikä on aiheuttanut hämmennystä ja yhteydenottoja seurakuntaan.
Juhannuksen jälkeen yhteydenottopyyntöjä saattaa tulla myös hoitamattomille ainaishaudoille. Hautausmaalla on myös keltaisia kylttejä, jotka varoittavat esimerkiksi kaatumisvaarassa olevista hautakivistä.
– Seurakunta ei oikaise hautakiviä omatoimisesti, mutta omaisten pyynnöstä se voidaan tehdä korvausta vastaan, Kotilainen kertoo. Uuraisten hautausmaa sijaitsee rinteessä, mikä tekee kivien kaatumisesta hieman todennäköisempää kuin tasaisilla hautausmailla.
Jos omaisen haudalle ilmestyy merkkilappu, ei sitä kannata säikähtää – asia selviää ottamalla yhteyttä seurakuntaan.
– Ne hautapaikat, joilla lappu on ollut vuoden ilman yhteydenottoa, kuulutetaan vielä lehdessä. Jos omaisia ei edelleenkään tavoiteta, hautapaikka otetaan jossain vaiheessa uudelleen käyttöön ja hautakivi poistetaan. Poistettujen kivien kohtalosta ei ole vielä päätetty, mutta toivoisin, että ainakin osa voitaisiin säilyttää ja siirtää muistomerkeiksi hautausmaan johonkin osaan, Kotilainen pohtii.
Hautausmaalla on varattuna myös niin sanottu pandemia-alue, joka voidaan ottaa käyttöön vakavassa kriisitilanteessa.
Veteraanien haudoilla on omat erityispiirteensä.
– Veteraanien hautapaikkoihin on mahdollista saada 25 vuoden maksuton jatkoaika, mutta omaisten on itse otettava yhteyttä seurakuntaan ja laadittava hallinta-asiakirja. Maksuttomuus päättyy, jos samaan hautaan haudataan myöhemmin muita henkilöitä, kertoo Jaana Hirsjärvi.
– Veteraanimerkinnät hautakivissä kiinnitettiin muutama vuosi sitten yhteistyössä omaisten ja Uuraisten Leijonien kanssa. Jos veteraanitieto ei ole tullut seurakunnan tietoon hautaustilanteessa, sitä ei voida myöhemmin saada muualta. Seurakunta vastaa myös 127 sankarihaudan hoidosta. Tänä vuonna kaikki sankarihautojen kivet puhdistetaan ja tekstien hopeoinnit uusitaan, Hirsjärvi lisää.
Myös rahasta pitää puhua
Hautausasioissa ollaan suurten ja koskettavien asioiden äärellä, varsinkin kun menetys on vielä tuore, eikä raha-asioista puhuminen ole mukavaa.
Tosiasia kuitenkin on, että hautausmaan ylläpito on yksi suurimmista seurakunnan kulueristä. Kustannuksia syntyy muun muassa jätehuollosta, kasteluvedestä, valaistuksesta, talviaurauksista ja hiekoituksesta, nurmikoiden ja kasvien hoidosta, koneiden ja kaluston ylläpidosta, vainajien säilytystiloista, hautakirjojen ja väestörekisterin ylläpidosta sekä hautauhaku.fi-palvelun ja viranomaisjärjestelmien käyttömaksuista.
Uuraisten seurakunta on pieni, ja valtion leikkaukset vaikuttavat suoraan toimintaan. Vuodesta 2025 alkaen valtio vähentää evankelisluterilaisilta seurakunnilta rahoitusta lakisääteisten tehtävien hoitoon yhteensä lähes 40 miljoonalla eurolla vuoteen 2027 mennessä. Tämä tarkoittaa, että hautausmaan ylläpitoa joudutaan rahoittamaan yhä enemmän seurakunnan omista varoista.
Seurakunnille on lailla säädetty vastuu hautauksesta, hautausmaista ja väestökirjanpidosta. Kirkollisverotulojen on tarkoitus tukea seurakunnan hengellistä ja yhteisöllistä toimintaa, ei hautausmaan ylläpitoa. Tilanne kuitenkin on, että kirkon jäsenet joutuvat kustantamaan myös kirkkoon kuulumattomien hautaukset ja hautojen ylläpidon.
Uuraisten seurakunta on jo luopunut ylimääräisistä kiinteistöistä ja keskittänyt toimintansa kirkkoon ja seurakuntakotiin. Myös henkilöstökuluja on karsittu, osa työntekijöistä toimii osa-aikaisesti taloudellisista syistä.
Hanna Lahtinen