K-Market Perälän kauppias Kerttu Vesterinen on Toivakan vuoden yrittäjä. Palkintonsa hän sai Yrittäjägaalassa lauantaina. – Olo on hämmentyneen iloinen, myöntää Vesterinen maanantaiaamuna. Kerttu Vesterisen tie yrittäjäksi Toivakkaan kaartoi maailman kautta. Keuruulla lapsuutensa viettänyt
Kerttu Vesterisen tie yrittäjäksi Toivakkaan kaartoi maailman kautta. Keuruulla lapsuutensa viettänyt Kerttu ehti tehdä kansainvälistä uraa Tukholmassa ja Oslossa yhteensä kuusi vuotta, esimerkiksi Microsoftilla ja Philip Morrisilla. Takaisin Jyväskylään hän muutti vuonna 2018. Hän pääsi hyödyntämään maailmalta keräämäänsä kokemusta uuraislaislähtöisessä, viime vuosina voimakkaasti laajentuneessa, erikoiskuljetuksiin erikoistuneessa Kuljetusliike Ville Silvasti Oy:ssä. Yrittäjyys kuitenkin houkutti ja hän hakeutui K-kauppiasvalmennukseen vuonna 2019 ja keväällä 2021 avautui paikka Toivakassa. – Laajan työkokemukseni ansiosta pääsin aloittamaan K-market Perälän vetäjänä, yleensä ensimmäiset kaupat ovat huomattavasti pienempiä, hän kertoo. Iso kauppa tarjosi isot haasteet, mutta kokenut ja sitoutunut henkilökunta toi turvaa ja vahva oma näkemys rohkeutta myös uudistaa kauppaa. Paineita ei ainakaan vähentänyt kaupan historia, Suomen vanhin maaseutukauppa on perustettu jo vuonna 1875 ja Perälässä on aina oltu ylpeitä omista juurista, siitä kertoo jo kahvilapisteen nimikin – Kertun kulma, joka on saanut nimensä jo kauan ennen kuin Kerttu Vesterisestä tuli kauppias. Kerttu Perälä vaikutti kaupassa 1900-luvun alkupuoliskolla. Ensi vuonna Perälässä juhlitaan jo 150-vuotissynttäreitä ja edelliset kauppiassukupolvet voivat olla ylpeitä nykymenosta.
Onnistuminen palkittiin vuonna 2022, jolloin K-Market Perälä valittiin Keski-Suomen parhaaksi K-Marketiksi. – Koko ajan on ollut sellainen olo, että yksin tätä ei tarvitse tehdä. Yhteisen tekemisen meininki vallitsee täällä laajemminkin. Tuntuu, että kaikilla on hyvä tahto ja halu työskennellä Toivakan hyväksi, kertoo jo kolme vuotta Toivakassa asunut yrittäjä. Pian kauppias löysi tiensä myös Toivakan Yrittäjien paikallisyhdistykseen, jonka sihteerinä ja talousvastaavana hän toimii. Puheenjohtaja Arja Koriseva-Karmalan kanssa he ovat ideoineet ja toteuttaneet jo monta tempausta. – Kerttu on kuntalaisille enemmän kuin kauppias. Hän luo kohtaamisen mahdollisuuksia ja viihtyisyyttä, Arja kehuu. Kerttu Vesterinen myöntää olevansa ideoija. Hän kulkee silmät auki ja kun lamppu sitten syttyy, hän ei aikaile pistää tuumasta toimeen. Myös toiminta Toivakan nuorten parissa on ollut esimerkillistä. Nuorison käytöksestä valittaminen ilman ratkaisuvaihtoehtoa ei ole Kertun tapa toimia, vaan haasteiden lähestyminen positiivisuuden kautta. Äskettäin huipentunut Siistiii! -kampanja on tästä vain yksi esimerkki. Eri-ikäiset harjoittelijat ovat myös tuttu näky Perälässä. – Minulla on hyvä olla Toivakassa ja haluan jakaa eteenpäin sitä hyvää oloa. Vaikka tulevaisuudessa voisin toimia myös monikauppiaana, K-Market Perälä on minulle hyvin tärkeä, Kerttu Vesterinen päättää.
Edit 31.1.2024 Lisätty Arja Koriseva-Karmalan kommentti
Toivakan Isonkylän rannan venesatama on saatu talviseen virkistyskäyttöön. Talvikalastusmahdollisuuden lisäksi jäälle on aurattu mutkikas ajorata liukkaankelin harjoittelua varten. Jäärata-ajatuksen toteuttajana on Toivakan Autourheilukerho. – Tarkoituksena on saada luistattelijat pois liikenteestä sille hommalle sopivaan paikkaan. Ja tarjota treenipaikka heille, jotka suorittavat ajokorttia tulevana kesänä. Että on jotain pohjaa ensimmäisille liukkaille ensi syksynä, Mika Mäkelä kertoo. Autourheilukerholle rata on myös merkittävä rahalinen panostus. – Käyttöajat ovat päivisin kello 12–18 välisenä aikana. Muuna aikana ajaminen ei ole lupaehtojen mukaista. Tämän radan luvittaminen viranomaistyönä kustansi 500 € / talvi eli tonnin setti. Aurauksista tulee polttoainekuluja vajaat 50 euroa aurauskerralta, Mäkelä jatkaa. Pilkkimiesten ja -naistenon muistettava se, että jäärata ei ole parkkipaikka. Radalle ei saa pysäköidä autoaan eikä edes sen lumipenkkojen välittömään läheisyyteen. Jääradalla saattaa joku ajaa vauhdikkaastikin, ja auto voi karata käsistä ja osua lähelle pysäköityyn ajoneuvoon. Kävimme ajamassa radan ja totesimme, että liukastahan se jää on. Nyt oli vähän alkava lumipyry jo rataa peitellyt, mutta radan toteuttajan toimesta se taas aurataan.
Venelaiturin vieressä on jälleen myös napakelkka lapsille käytössä. Sillä saa vinhaa kyytiä ja jos on oikein tehokas aisantyöntäjä. Sekä rata, että napakelkka ovat kyläläisten vapaassa käytössä, kunhan käyttöohjeita noudatetaan. Viime talven kelkka kesti hienosti, eikä se kohdannut ilkivaltaa. Kelkka on rannassa niin kauan kuin kelit sallivat. Leppäveden Isonkylän rannan satamassa on käynnistymässä myös ympärivuotinen perusparannushanke ja kehittäminen. Kunnan talousarviossa hankkeelle on varattu tälle ja ensi vuodelle yhteensä 70 000 euroa. Satamalla on potentiaalia merkittäväksi turistien tuojaksi Toivakkaan, sillä Isonkylän rantaan on mahdollisuus veneillä niin Keiteleeltä kuin Päijänteeltä.
Myrsky Energia selvittää mahdollisuuksia alle 10 tuulivoimalan rakentamiselle Nisulan kylässä. Alustavien suunnitelmien mukaan lähimmät tuulivoimalat tulisivat sijaitsemaan kilometrin päässä vakituisesta asutuksesta. Nisulassa on noin sata vakituista asukasta ja kesäasukkaiden myötä määrä tuplaantuu. Alustavissa suunnitelmissa Nisulaan rakennettaisiin viisi tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden mahdollista rakentamista on ryhdytty selvittämään alueen yhden maanomistajan aloitteesta. Myrsky Energia on lähestynyt asiassa vielä ainoastaan maanomistajia. Kunnanjohtaja Touko Aalto totesi viime keskiviikkona järjestetyssä yleisötilaisuudessa, ettei kunnassa ole juurikaan tietoa hankkeesta tässä vaiheessa. – Lähikuukausina selviää, onko tästä kehittymässä tuulivoimahanketta vai ei. Nisulan kyläseuran kannanottoa esitellyt Henna Järvenpää sanoi, että paikka on väärä tuulivoimarakentamiselle paitsi asutuksen myös luontoarvojen kannalta. Maakuntakaavassa alue on merkitty vapaa-ajan asumisen, matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueeksi. Alueella ovat voimassa Toivakan läntisen alueen rantaosayleiskaava ja Nisulan kylän osayleiskaava. – Lähellä sijaitseva Rutalahti-Viisarimäki on maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Hankealueella sijaitsee yksi luonnonsuojelualue, 500 metrin päässä on kolme luonnonsuojelualuetta, joista yksi on Suomen luonnonperintösäätiön ja Päijänteen Luonnonperintösäätiön omistama Pentti Linkolan muistometsä, Järvenpää kertoi. Noin kahden kilometrin päässä luonnonsuojelualueita on kolme lisää sekä kaksi Natura-aluetta. Melko lähellä sijaitsee myös Leivonmäen kansallispuisto. Järvenpää listasi alueelta löytyviä EU:n luontodirektiivien alaisia lajeja. Alueella on niistä tavattu viitasammakkoa, liito-oravaa, kirjojokikorentoa ja lummelampikorentoa. – Alueella on myös lukuisia luonnonsuojelulain suojelemia ja metsälain alaisia erittäin tärkeitä elinympäristöjä joko hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Tällaisia metsätyyppejä ovat esimerkiksi lehdot, purolehdot, tervaleppäkorvet ja lohkareikot. Alueella sijaitsee Vaaterin niityt, joka on maakunnallisesti arvokas perinnebiotooppi. – Kaikki perinnebiotooppien luontotyypit ovat uhanalaisia. Järvenpää toi esiin kyläseuran huolen myös Vihijärvestä ja tuulivoimarakentamisen vaikutuksista siihen. Vihijärvi on ekologiselta tilaltaan tällä hetkellä erinomaisessa kunnossa. – Pohjavesialue sijaitsee aivan hankealueen rajalla. Ympäristönsuojelulaki ja vesilaki kieltävät pohjaveden muuttamisen ja pilaamisen.
Muuramelainen kansanedustaja Ville Väyrynen (kok) on kuntakierroksella vaalipiirissään Keski-Suomessa. Viime torstaina hän vieraili Toivakassa. Yksi kohde oli Toivakan terveysasema, jossa hänen kanssaan vierailivat vs kunnanjohtaja Touko Aalto, kunnanvaltuston puheenjohtaja Sinikka Jäntti ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen. – Meillä on täällä tällä hetkellä etälääkäri ja erittäin pätevät sairaanhoitajat paikan päällä, se on yllättävän toimiva yhdistelmä, Sinikka Jäntti kuvaili terveysaseman tilannetta. Hyvinvointialue hakee vielä olomuotoaan, Ville Väyrynen on toiminut Keski-Suomen aluevaltuustossa, mutta juuri luopunut siitä, koska kansanedustajuuden seurauksena aikataulujen yhteensovittaminen tehtävien välillä on käynyt mahdottomaksi. – Oli mielenkiintoista olla mukana rakennusvaiheessa ja uskon että tämä kevät on jännittävä, kun palveluverkon ja palvelustrategian rakentaminen kunnolla käynnistyy taloudellisesti hyvin haastavassa tilanteessa, hän toteaa. Hyvinvointialueella on valmisteilla tilaverkkoselvitys, joka kertoo kiinteistöjen toiminnallisen ja teknisen kunnon ja niiden vaikutukset tilojen käytettävyyteen ja mahdollisiin investointitarpeisiin. Fyysisten toimipisteiden taloudelliset vaikutukset ja muutokset arvioidaan vuosille 2025–2030. Hyvinvointialueen palveluverkkotyössä määritellään sosiaali- ja terveyspalveluiden monikanavainen palveluverkko tuleville vuosille. – Toivakan viesti hyvinvointialueen suuntaan on, että me ei kaivata kuuta taivaalta, vain hyvät, toimivat ja saavutettavat peruspalvelut. Olen luottavaisin mielin, että ne meillä säilyvät, Touko Aalto sanoo. Toivakalla on myös jo pian kuuden vuoden kokemus yksityisestä sektorista palveluntuottajana. Esperi hoitokoti Soivakka on täyttänyt odotukset ja ylikin, vaikka ennakkoon pelättiin uutta vaihtoehtoa. – Työssäni seurakunnassa saan usein kuulla, miten hyvin Soivakassa hoidetaan ihminen hänen elämänsä loppuun saakka ja kuinka kauniisti myös omaiset huomioidaan, Sinikka Jäntti kertoo. – Hoivapuolella ei Suomessa ole mitään mahdollisuutta toimia ilman yksityissektoria, siksi hyvien ja toimivien kumppanuuksien löytäminen on tärkeää, Ville Väyrynen lisää.
Toivakan tulevaisuus näyttää kokonaisuudessaan nyt valoisalta. – Meidän väestörakenne on tosi nuorekas, paljon lapsiperheitä ja uskon, että kun teemme tätä uuden kasvun ohjelmaa, niin entistä useampi lapsiperhe valitsee Toivakan kotikunnakseen. Meillä on tarjota toimivat peruspalvelut, kruununjalokivenä koulupalvelut, paljon harrastusmahdollisuuksia, sekä pienen kunnan yhteisöllisyys, Touko Aalto luettelee. – Kasvu Keski-Suomessa pitääkin tapahtua nykytilanteessa muuttoliikkeen kautta. Syntyvyys on maakunnassa vuodesta 2009 laskenut noin 40 prosenttia, Ville Väyrynen lisää. Kasvu tuo mukanaan toki myös positiivisia haasteita. – Päiväkodit on jo nyt ihan täynnä, Heidi Hakkarainen kertoo. Nykyistä kansanedustaja Väyrystä ja entistä kansanedustaja Touko Aaltoa yhdistää tapa tehdä työtä jalkautumalla. – Itse tykkäsin kiertää kaikki kesätapahtumat ja kunnat ja Ville tekee nyt sitä ihan samaa, Aalto on huomannut. – Kiertäminen ja ihmisten tapaaminen on paitsi mukavaa, myös äärimmäisen hyödyllistä. En oikein ymmärrä, miten tätä työtä muuten voisi tehdäkään. Voi lukea sivutolkulla muistioita ja silti ei saa aitoa kuvaa alueen todellisuudesta, Väyrynen toteaa ja lisää, että hänelle on tärkeää myös toimia yhä kirurgina sairaala Novassa. – Saan valtavan määrän tietoa suoraan työelämästä, jonka voin suoraan välittää esimerkiksi eduskunnan sotevaliokuntaan. Se on minusta paljon hyödyllisempää, kuin että menisin puku päällä keskussairaalaan juomaan posliinikupista kahvia ja kuuntelemaan miten sairaalassa menee, hän toteaa. Touko Aalto näkee, että kansanedustajuustausta antaa hänelle itselleen tiettyjä edellytyksiä käydä oikeanlaista dialogia valtiovallan suuntaan. – Iso hyöty on siitäkin, että Touko on toiminut luottamushenkilönä, hän osaa sanoittaa asiat meille hyvin, Heidi Hakkarainen lisää.
Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen Linkki-paikallisliikenteen matkat jatkoivat vuonna 2023 reipasta nousuaan. Joukkoliikenteellä tehtyjä matkoja tilastoitiin yhteensä 8,74 miljoonaa. Linkin ovi kävi siis 1,47 miljoonaa kertaa ja noin 20 prosenttia edellisvuotta useammin. Tämä vuosi laajentaa toimintaaluetta huomattavasti. Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka ja Äänekoski päättivät MAL-neuvottelujen pohjalta liittyä Linkki-liikenteen toimialueeseen vuoden 2024 alusta alkaen.
Koko reitistö löytyy täältä. Toivakkaan liikennoi linja numero 38. Linkin palveluiden piirissä on nyt seitsemän kuntaa ja yli 200 000 asukasta. Aluelaajennuksen myötä Linkki-joukkoliikenteen maksuvyöhykkeet, lipputuotteet ja hinnat tulevat kevään aikana tarkasteluun. Uusien alueiden asukkaiden näkökulmasta ensimmäiset konkreettiset muutokset liikenteeseen tulevat kesällä 2024, kun matkustaminen mahdollistuu koko alueella Linkin Waltti-lipuilla, -maksuvyöhykkeillä ja -hinnoilla. Myös Linkki-liikenteen digitaaliset palvelut saadaan käyttöön koko laajentuvalla alueella tulevana kesänä. Linkin linjastouudistus käynnistyy kesäliikenteessä 2024 ja tuo muutoksia linjanumeroihin, reitteihin sekä vuorotarjontaan. Linkki-liikenteen runkolinjareiteille otetaan käyttöön parhaan palvelutason Super-Linkit. Linkki-liikenne on jatkossa myös entistä puhtaampaa, kun 3.6. alkaen kaikissa Linkeissä käytetään kestävää käyttövoimaa. Uusia, sähkökäyttöisiä Linkkejä tulee liikenteeseen 64 kappaletta. Paikallisliikenteen pääpysäkit Jyväskylän Vapaudenkadulla ovat parin vuoden ajan toimineet väliaikaisesti Asemakadulta käsin. Pysäkkitilaa on Asemakadulla ollut niukasti, eivätkä olosuhteet ole palvelun toimivuuden kannalta olleet kehuttavat. Tästä huolimatta on jo kaksi talvea selvitty tilapäisjärjestelyjen keskellä. Linkki kiittää kaikkia asiakkaita, kuljettajia ja alueen toimijoita kärsivällisyydestä ja joustavuudesta. Toiveissa on päästä palaamaan Vapaudenkadun vakituisille, paremmin toimiville pysäkkipaikoille vuoden 2024 aikana. Viime vuonna suosituin matkustuskuukausi oli marraskuu ja eniten väkeä oli liikenteessä keskiviikkona 1.11., jolloin matkoja tehtiin yhteensä 42 390 kappaletta. Kokonaisuudessaan matkoja tehtiin marraskuussa 985 411. Suosituimmalla Linkki-linjalla 25 tehtiin yhteensä 1 259 459 matkaa. Toiseksi suosituin linja oli 27, jolla matkustettiin 849 242 kertaa. Kolmannelle sijalle tuli linja 18, jolla viime vuonna tehtiin matkoja kaikkiaan 819 824. Eniten käytetty lipputuote oli aikuisen 30 vrk kausilippu, jolla tehtiin 1 356 506 matkaa. Sovelluksesta älypuhelimeen ostettavan mobiililipun suosio jatkui ja sillä tehtiin 731 645 matkaa. Lähimaksamisen ongelmat autoissa saatiin selätettyä alkuvuodesta 2023. Sen jälkeen maksutapa lähti nopeasti yleistymään, ja lähimaksulla maksettuja matkoja tilastoitiin yhteensä 378 810. – HL
Toivakassa vuodenvaihteen erätulet sytytettiin Nisulan kylällä Toivolan tilan pihapiirissä. Erätulille saapui noin 70 eräkäynninharrastajaa tai muuten vain erätulista nauttivaa vierasta.
Erätulilla paistettiin grillimakkaraa ja nautittiin nokipannukahvia sekä glögiä. Komeitten revontulien loistaessa kilpaa rakovalkean kanssa julkistettiin vuoden erähenkilö. Erähenkilötittelin ja tunnustuksena annettavan kuksan sai vastaanottaa Matti Ilmonen. Matti on harrastanut metsästystä jo vuodesta 1981 alkaen.
– Aloitin metsästyksen heti kun sain metsästäjätutkinnon suoritettua. Siitä asti olen riistan perässä metsiä samoillut, kertoo Matti. Hirviporukassa hän on ollut mukana aluksi ajomiehen roolissa pikkupojasta alkaen. – Ajoporukassa kapuloita yhteen paukuteltiin hirvien liikkeelle saamiseksi. Hirvet tai hirvi, yritettiin ajaa passiketjun ulottuville. Vuodesta 1986 alkaen olen ollut hirviporukassa mukana aseen kanssa. Reilut kuusikymmentä hirveä on Matti tähän mennessä ampunut. Hyvänä metsästyskaverina hänellä on ollut karjalankarhukoira. – Vuonna 1992 hankin Häkkisen Tapanilta ensimmäisen karjalankarhukoirani, Serin. Siitä lähtien on kaverina metsällä ollut karjalankarhukoira. Nykyinen koira, Remu on neljäs samaa rotua oleva koira. Karjalankarhukoira soveltuu hyvin hirven, karhun ja myös pienpetojen pyyntiin.
Riistanpyynnin lisäksi karjalankarhukoira soveltuu hyvin seurakoiraksi. Ne viihtyvät hyvin myös sisällä ja ovat koko perheen ystäviä. Riistanpyynnin lisäksi Nisulan metsästysseurassa tehdään aktiivista riistanhoitotyötä. – Riistapellot, ruokintakatokset ja nuolukivet ovat tärkeitä riistanhoitomuotoja. Pienpetojen pyynnillä on myös merkittävä osuus riistanhoitotyössämme. Mm. supikoirien lisäksi pyydämme kettuja, näätiä ja minkkejä. Pyydetyistä eläimistä laitamme tiedot Omariista-palveluun. Sinne voi tallentaa myös kuvia pyydetystä saaliista. Matti on ollut Nisulan Metsästysseuran sihteerinä vuodesta 1993 alkaen. Riistanhoitoyhdistyksen hallituksessa hän on ollut vuodesta 1992 ja lisäksi alueellisessa riistaneuvostossa maanomistajien edustajana vuodesta 2011. Monipuolisen riistaharrastuksen myötä Matti on ansainnut vuoden 2023 erähenkilötittelin.
Tämä sivusto käyttää evästeitä asiakaskokemuksen parantamiseen. Alta voit valita suostumuksesi. Katso tarkemmat tiedot alta Tietosuojalauseke-sivulta.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Nämä ovat sivuston toiminnalle välttämättömiä evästeitä, joiden käyttöä ei voi kieltää. Hyväksyt näiden evästeiden käytön selaamalla sivustoamme.
Preferences
The technical storage or access is necessary for the legitimate purpose of storing preferences that are not requested by the subscriber or user.
Statistics
The technical storage or access that is used exclusively for statistical purposes.The technical storage or access that is used exclusively for anonymous statistical purposes. Without a subpoena, voluntary compliance on the part of your Internet Service Provider, or additional records from a third party, information stored or retrieved for this purpose alone cannot usually be used to identify you.
Markkinointi
Nämä ovat kolmannen osapuolen evästeitä, kuten esimerkiksi Facebookia varten. Emme kuitenkaan käytä tällä sivustolla Google Analyticsiä tai samanlaista ohjelmistoa, joka keräisi kävijätietoja.