30.10.2024 | Tilaajille, Toivakka
MTK-Toivakka järjesti varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen lapsille mielenkiintoisen tapahtuman. Toivakan kirjaston hiekkaparkkipaikalle oli tuotu suuria koneita, joihin lapset pääsivät tutustumaan. Mukana kentällä olivat Mäntyniemen tilan Fendt 933 Vario -traktori, Heikinahon tilan John Deere 7730, Humalajärven tilan Case IH 165 Puma -traktori ja Kuokkalan tilan Case IH 165 CVX -traktori. Erikoisuutena oli Mäntyniemen tilan apevaunu. Siinä vaunun etujyrsin hoitaa säilöntärehut ja muut ruokintatarpeet, murskaa ja sekoittaa ne. Siitä valmis tuote ohjautuu apevaunun säiliöön.
– Tämän jälkeen ajokilla ajetaan navetan käytävää pitkin ja ape puretaan kahta puolta autoa suoraan eläinten syötäväksi, kertoi Mäntyniemen tilan isäntä Lauri Jaatinen.
Mainittujen maatilan työkoneiden lisäksi paikalla oli totta kai myös Toivakan palokunnan säiliöauto, jota esittelivät palomiehet Sami Puikkonen ja Eemi Ollikainen.
Paikalla olleet traktorit olivat nykyaikaisia ja suurirenkaisia. Humalajärven tilan Pekka Torppa kertoi Case IH 165 Pumasta.
– Nykytraktorit ovat isoja ja painavia, mutta ne eivät silti uppoa ja jää kiinni pehmeäänkään peltoon, kuten ennenaikaisilla pienirenkaisilla traktoreilla oli tapana. Näissä nykytraktoreissa on lisäksi uutta tekniikkaa niin paljon, että niiden kanssa pärjää missä yleensäkin traktoria tarvitaan.
Humalajärven tilan traktori oli nyt varustettu paalipihdeillä. Toinen Case-merkkinen traktori oli Kuokkalan tilalta. Sitä esitteli Juha Laitinen. Hän kertoi traktorissa olleen lumiauran tarinan.
– Tämä traktorissa oleva kärkiaura on 60-luvulla ollut tielaitoksen kuorma-autossa. Siitä se on itse tuunattu tarpeellisilla sovituksilla tähän traktoriimme sopivaksi. Lisäksi se on itse maalattu näkyvillä väreillä.
Heikinahon tilan isäntä Juho Heiska valotti uteliaalle toimittajalle sitä, mitä maatalouskoneet maksavat. Tarkempia lukuja kertomatta, nykyaikainen traktori voi olla kalliimpi kuin uusi omakotitalo.
– Riippuu siitä, ostaako uuden tai käytetyn. Hintahaarukka on kymmenistä tuhansista satoihin tuhansiin euroihin, kertoi Juho.
Veikko Ripatti
30.10.2024 | Tilaajille, Uurainen
Vaikka syksy on ollut todella lämmin, talvi ja talvikelit saapuvat kuitenkin tänäkin vuonna. Uuraisilla lähes 50 autoilijaa kävi vaihdattamassa renkaat hyvän sään aikaan ja pikkurahalla Uuraisten Urheiluautoilijoiden renkaanvaihtopäivässä Tannermäen hallilla.
Homma hoitui niin vauhdikkaasti, että autoilija tuskin ehti nauttia tarjotut kahvit ja makkarat, kun jo talvirenkaat olivat alla ja kesäkumit pestyinä ja pakattuina takakontissa. Ekstrapalveluna tsekattiin vielä renkaiden urasyvyydet ja jarrupalojen kunto.
UuUAlla on paljon aktiivisia talkoolaisia.
– Aamulla meitä oli 11 hommissa, mutta nyt taitaa olla jo paljon enemmän, arveli Tiina Virtanen iltapäivästä urakan loppupuolella.
Suomessa talvirenkaiden käyttö on pakollista 1.11.-31.3., jos sää sitä edellyttää.
Tänä vuonna tuli voimaan uusi sääntö, joka koskee kitkarenkaita. Liikenneturvan mukaan vain 3PMSF-merkinnällä varustettu rengas on tyyppihyväksytty vaativiin talviolosuhteisiin tarkoitetuksi talvirenkaaksi ja täyttää standardin mukaisen lumipitovaatimuksen.
Talvirenkaiden merkintää koskeva siirtymäaika päättyy 30.11.2024. Sen jälkeen kitkarenkaissa on oltava 3PMSF-merkintä, jos niitä käytetään talvisissa olosuhteissa marras-, joulu-, tammi-, helmi- tai maaliskuun aikana. Ns. vuoristomerkintä 3PMSF muodostuu englannin kielen sanoista 3 Peak Mountain Snow Flake. Jos renkaasta löytyy vain M+S-merkintä (mud and snow), on se joulukuussa jo laiton.
Keski-Suomen maaseudulla aniharva kuitenkaan luottaa kitkarenkaaseen, vaan alta löytyy nastat. Nastarenkaiden kohdalla on tärkeää tarkistaa riittävän usein, että nastoista on vähintään 75 prosenttia jäljellä. Käytännössä jos nastoja on lähtenyt huomattavasti, on tarkkaa laskemista turvallisempaa uusia renkaat. Talvirenkaiden urasyvyyden on oltava vähintään kolme milliä, mutta syksyllä vaihtaessa urasyvyyden olisi hyvä olla vähintään viisi milliä, jotta renkaiden pito säilyy koko talvikauden ajan.
Hyväkuntoiset ja kelinmukaiset renkaat tarvitaan siksi, että ne auttavat pitämään auton tiessä. Onnettomustietoinstituutin mukaan renkaiden puutteet ovat merkittävällä tavalla osallisena Suomessa joka seitsemännessä liikenneonnettomuudesta
Myös renkaiden säilytyksessä on niksinsä, renkaat tulisi säilyttää viileässä, kuivassa ja pimeässä tilassa, jotta ne säilyvät hyvässä kunnossa seuraavaa kautta varten. Parasta on säilyttää renkaita autotallissa, kellarikomerossa tai rengashotellissa.
Lämmittämätön ulkovarasto ei ole talvella aivan ihanteellinen, mutta tärkeintä renkaiden säilytyksessä on, että renkaat eivät altistu UV-säteilylle ja muille ympäristön haittatekijöille.
Maanteillä alennettuihin nopeusrajoituksiin on jo siirrytty viimeistään 29.10.2024, vaikka lokakuun sää onkin ollut tavallista lämpimämpää.
– On kuitenkin hyvä muistaa, että öisin lämpötila voi laskea pakkasen puolelle ja vaikeasti havaittavaa mustaa jäätä saattaa esiintyä etenkin silloilla ja rampeilla. Lisäksi syksyn pimeys yhdistettynä hirvieläinten aktiiviseen liikehdintään tuplaavat onnettomuusriskin, mikäli ajettaisiin kesänopeuksilla, muistuttaa liikenneturvallisuusasiantuntija Johanna Savolainen Keski-Suomen ELY-keskuksesta.
Kesäajan nopeusrajoituksia alhaisemmat ajonopeudet antavatkin kuljettajalle enemmän aikaa havainnoida ja reagoida yllättävissä tilanteissa; joka vuosi säästyy arviolta kahdeksan ihmisen henki ja 36 jää loukkaantumatta.
Nopeusrajoitusten laskulla on turvallisuushyötyjen lisäksi myös muita positiivisia vaikutuksia: liikenne sujuvoituu, kun nopeuserot tasaantuvat, päällyste kuluu hitaammin, rengasmelu pienenee sekä polttoaineen kulutus laskee, mikä taas osaltaan vaikuttaa vähentävästi päästöihin.
Kesäisiin nopeusrajoituksiin palataan takaisin tavallisesti huhtikuun puolella, kun valon määrä lisääntyy ja kelit paranevat.
Keski-Suomessa lähes kaikki maanteiden yksiajorataiset 100 km/h -rajoitukset alennetaan 80 km/h -rajoituksiin. Moottoriteillä sekä keskikaiteellisilla ohituskaistajaksoilla nopeusrajoitus on läpi talven 100 km/h.
Tänä vuonna Keski-Suomen maanteillä lasketaan nopeusrajoituksia vajaa 18 kilometriä enemmän aikaisempiin vuosiin verrattuna.
– Kaikille tieosuuksille, joilla kesäajan rajoitus on 100 km/h, tehtiin tarkastelu, täyttyvätkö talven nopeusrajoituskriteetit yhä. Tarkastelun pohjalta selkeästi esiin nousi muutama tieosuus, joilla korkeampaa nopeusrajoitusta talvisin ei voida enää sallia liikenneturvallisuussyistä, toteaa Savolainen.
Esimerkiksi Valtatiellä 4, Joutsassa Leivonmäen ja Havumäentien välisellä osuudella nopeusrajoitus lasketaan 80 km/h.
Muutokset talvinopeusrajoituksissa Keski-Suomen maakunnassa ovat kokonaisuudessaan hyvin maltillisia ja aikamenetykset marginaalisia.
Hanna Lahtinen
28.10.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Jyväskylän seurakunnassa toimii vapaaehtoisia hyvin monenlaisissa tehtävissä. Nyt seurakunta hakee myös vapaaehtoissuntioita.
– Olen tehnyt seurakunnassa monenlaista vapaaehtoistyötä, olen ollut muun muassa ehtoollisavustajana ja keittiöhommissa sekä kirkkoväärtinä. Nyt olen jäänyt väärtinhommista pois, joten ajattelin, että tämä voisi tulla siihen tilalle. Tämä olisi vähän erilaista vapaaehtoistyötä, ja haluan päästä tutustumaan suntion työhön, Marjo Kangasjärvelä totesi Korpilahden seurakuntatalossa järjestetyssä infotilaisuudessa.
Kimmo Jokinen oli tullut paikalle Luhangasta.
– Olen eläkkeellä ja minulla on joutoaikaa. Olen alkanut keräämään elämääni pieniä juttuja, mitkä koen mielekkääksi ja mistä on hyötyä myös muille. Vapaaehtoistyö on oleellinen osa suomalaisen yhteiskunnan toimintaa, ja kirkossakin mennään entistä enemmän siihen suuntaan, Kimmo Jokinen totesi.
– Idea vapaaehtoissuntioista tuli esille suntioiden tiimivastaavien palaverissa, ja innostuimme siitä heti. Apukäsiä tarvitaan koko ajan, Jyväskylän seurakunnan pääsuntio Jarmo Tanninen kertoo.
– Haluamme tarjota ihmisille mahdollisuuden osallistua seurakunnan toimintaan tälläkin tavalla. Tarkoituksena on, että vapaaehtoissuntiot toimivat yhdessä suntioiden kanssa, vastuu on aina seurakunnan työntekijällä. Joitakin hyvin pienimuotoisia juttuja vapaaehtoissuntiot voivat mahdollisesti hoitaa yksin niin, ettei seurakunnan palkkalistoilla oleva suntio ole paikalla, mutta siitä lähdetään, ettei ketään vapaaehtoista jätetä yksin, Tanninen selvittää.
Vapaaehtoissuntiot voisivat Tannisen mukaan osallistua esimerkiksi kirkkokahvituksiin tai isojen konserttien järjestelyihin.
– Vapaaehtoissuntiona pääsee näkemään myös suntion työtä. Tarkoituksena on, että vapaaehtoissuntiot oppivat tehtävänsä suntion matkassa, mestari – kisälli -periaatteella, Tanninen toteaa.
Jyväskylän seurakunnan vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin Johanna Summasen mukaan Jyväskylän seurakunnassa on todella paljon vapaaehtoistoimintaa.
– Vapaaehtoistoimintaa on laidasta laitaan, jumalanpalveluksissa avustamisesta kohtauspaikoikoissa toimimiseen, käsitöiden tekemisestä tapahtumien suunnitteluun, on musiikkia, keskusteluapua ja vertaistukea. Jokaisella lähikirkkoalueella on oman lähikirkkoalueen näköistä vapaaehtoistoimintaa, Johanna Summanen toteaa.
– Tavoitteena ei ole korvata vapaaehtoisilla seurakunnan työntekijöiden työpanosta vaan kutsua seurakuntalaisia osallisuuteen ja tarjota mahdollisuus antaa aikaansa ja osaamistaan yhteiseen hyvään. Vapaaehtoisia on monenlaisia, ja olisi hyvä, että jokaiselle halukkaalle löytyisi sopiva vapaaehtoistehtävä, jossa voi käyttää omia lahjojaan. Meille saa kertoa ideoita ja toiveita uusistakin vapaaehtoistyömuodoista, Summanen sanoo.
– Apu olisi tarpeen etenkin isommissa tilaisuuksissa, Korpilahden lähikirkkoalueen suntio Tuula Liukko toteaa.
– Meillä myös lipun nosto ja lasku ovat sellaisia töitä, joita voisi ajatella vapaaehtoissuntioiden hoidettavaksi. Kirkkokahvituksissa meillä onkin ollut jonkin verran kirkkoväärtejä apuna, siinäkin vapaaehtoissuntiot voisivat auttaa, samoin kolehdin keräämisessä esimerkiksi kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa. Kalusteiden siirtelyä, jossa tarvitsee kaveria, meillä on aika vähän, mutta vapaaehtoissuntiot voivatkin toimia koko seurakunnan alueella, Tuula Liukko sanoo ja toteaa, että esimerkiksi Taulumäen kirkossa pidetään paljon konsertteja.
– Vapaaehtoissuntiot eivät ole sidottuja omaan lähikirkkoalueeseensa vaan toimivat koko seurakunnan alueella, vahvistaa Jarmo Tanninen.
– Jos on kiinnostunut toimimaan vapaaehtoissuntiona, voi ottaa yhteyttä minuun, seuraan kyllä sopii, Tanninen toteaa.
Tiina Lamminaho
24.10.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Jyväskylän kaupungin kouluihin on tulossa tiukempia rajoituksia mobiililaitteiden käyttöön koulupäivän aikana. Sivistyslautakunta hyväksyi muutoksen järjestyssääntöihin kokouksessaan keskiviikkona. Opetushallitus on antanut asiasta suosituksen asiasta elokuussa. Jyväskylässä järjestyssääntöä päätettiin muuttaa, vaikka se entisellään olisi täyttänyt suosituksen vaatimukset. Jyväskylässä on tehty elokuussa myös valtuustoaloite kännyköiden käytön rajoittamisesta. Uudet järjestyssäännöt astuvat voimaan marraskuun alusta.
Järjestyssääntöihin kirjattiin, ettei oppilas saa käyttää tai pitää esillä luvatta mobiililaitteita oppituntien, muun opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ja ruokailun aikana. Oppilas pitää huolen, etteivät mobiililaitteet häiritse koulupäivän aikana.
Asiaa valmistellut työryhmä ehdottaa lisäksi, että järjestyssääntöjen soveltamista kuvataan tarkemmin koulukohtaisissa toimintaohjeissa.
Työryhmä toteutti kyselyn järjestyssääntöuudistuksesta Jyväskylän kaupungin koulujen oppilaskuntien hallituksille, vanhempainyhdistyksille tai -toimikunnille sekä opettajakunnille.
Kaikki kyselyyn vastanneet tahot pitivät hyvänä ohjeistuksen tiukentamista.
Oppilaskuntien antamissa vastauksissa oli havaittavissa yläkoulun oppilaiden mielipiteiden jakautuminen. Osa oppilaista on halunnut säilyttää mahdollisuuden katsoa puhelinta vapaissa hetkissä, kun taas toiset kannattavat tiukempia rajoituksia. Myös ruokailun ja välituntien aikaiselle puhelimen käytölle oppilaat toivoivat selkeitä ohjeita.
Maarit Nurminen
22.10.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Nea Bitar opiskelee hierojaksi, koska hän on aina halunnut tehdä työtä, jossa voi olla avuksi toisille.
– Olen työskennellyt aiemmin lasten kanssa, mutta koulu- ja päiväkotimaailmassa oma työpanos ei ollut oman näköistä, koska muun muassa aikataulut asettavat siellä rajoituksia siihen, miten pystyy työtään tekemään, Nea Bitar toteaa.
– Oma kehoni on ollut jumissa, ja olen itse saanut huomata, että kehon hyvinvointi vaikuttaa paljon myös mielen hyvinvointiin, sitä kautta löytyi sellainen työ, jossa pystyn auttamaan muita.
Nea Bitar opiskelee hierojaksi oppisopimuksella, opettajana hänellä on säynätsalolainen Kati Koski-Keinänen, Nea Bitarin miehen Amir Bitarin äiti. Oppilashierontoja hän on tehnyt myös Korpilahdella, PIhlaissuolla Korpiahossa.
– Tämä on meidän kesäpaikka. Olisi kyllä ihan mahtavaa asua täällä metsän keskellä, mutta talvella sähköttömässä ja vesijohdottomassa talossa asumisessa olisi oma hommansa, Nea Bitar sanoo.
Pihlaissuo on vanha tila 1800-luvulta, talo on tehty vuonna 1917. Amir Bitar osti paikan seitsemän vuotta sitten.
– Löysin tämän ihan netti-ilmoituksesta. Talossa on asunut vanha nainen 1990-luvulle asti, sen jälkeen talo on ollut mökkikäytössä. Aikaisemmin tästä meni tie Moksiin, matkaa on noin 2,5 kilometriä. Nainen kävi kerran viikossa kaupassa Moksissa, kesällä kottikärryjen ja talvella varmaankin pulkan kanssa. Vanha tie näkyy maastossa edelleen, Amir Bitar kertoo.
– Kun olin ostanut talon, rupesin remontoimaan sitä; laitoin oikeastaan kaiken uusiksi paitsi hirsikehikon ja katon. Lattian otin kokonaan pois ja laitoin takaisin, samat turpeetkin lattian alle, ne olivat säilyneet hyvin. Talossa ei ollut yhtään kosteusvaurioita, tämä on rakennettu kallion päälle. Se olikin iso tekijä, että uskalsin talon ostaa.
Vanhaa talossa on myös tuvan iso leivinuuni.
– Se on graniittia, louhittu kuulemma tästä läheltä, Amir Bitar kertoo.
– Pihapiirissä oleva hirsinen navetta on 1800-luvun puolelta. Se oli vähän huonokuntoisempi kuin talo, ja sen remontti on vielä kesken. Ensi kesänä sinne olisi tulossa ainakin kanoja, ja mehiläisiä tänne tulee myös. Pihapiirin vanhin rakennus on luultavasti savusauna. Navetassa on ollut aikoinaan neljä lehmää ja kaksi hevosta, vanhoja rekiä ja maataloustyökoneitakin on tallessa.
– Talosta löytyi myös vanhoja kirjeitä. Tilalla on ollut maanviljelystä vielä ainakin 1960-luvulla, nyt kaikki tässä ympärillä olevat maat ovat valtion maita, Bitarit kertovat.
Nea Bitar valmistuu hierojaksi viimeistään tammikuussa, toiminimiyritys hänellä on jo.
– Yrittäjäksi ryhtyminen on jännä juttu, saa nähdä, miten käy. Mutta yrittäjänä on oma vapaus tehdä itse aikataulunsa, joten pystyn tekemään myös musiikkihommia. Teen musiikkia, sävellän, ja meillä on bändi, jonka kanssa olemme laittaneet purkkiin kappaleita. Vanhaa tuotantoa meillä on, uusi levy on tulossa vuoden päästä, Nea Bitar kertoo.
– Kun opiskelin pop-jazzlaulun perusopinnot Gradialla, tein harjoittelun Jyväskylän kaupunginteatterin West side story -musikaalissa. Silloin tuli tunne, että olisihan teatterin tekeminen ihanaa, mutta jos sitä tekisi työkseen, se olisi aikataulullisesti aika rankkaa. Muu elämä siinä ohella pitäisi olla aika pientä, Korpilahden Teatterin lavalla aikoinaan esiintynyt Nea Bitar, silloin Nea Vilhuniemi, toteaa.
Pihlaissuolle Bitarit suunnittelevat hoitohuonetta.
– Teen itse kalevalaista jäsenkorjausta, hoitohuone olisi hyvä, jotta voisimme molemmat työskennellä täällä, Amir Bitar sanoo ja toteaa, että hoitohuone voisi olla vaikkapa saunakamari.
– Joka tapauksessa sen pitää olla hirsirakennus, Amir Bitar toteaa.
Pihlaissuolle ajetaan pieniä metsäteitä useamman kilometrin verran, ja tienhaarojakin on useita.
– Asiakkaat ovat kyllä löytäneet tänne, paitsi yksi kääntyi takaisin, kun tienviitat olivat hänen navigaattorinsa kanssa eri mieltä, Nea Bitar naurahtaa.
– Ihmiset ovat tykänneet paikan tunnelmasta. Talvella täällä ei oikein voi tehdä töitä; täällä pitäisi olla koko ajan lämmittämässä, ja vaikka lämmintä riittäisikin, tie voi olla joillekin este talvikelillä.
Tiina Lamminaho
21.10.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Uusi rakentamislaki on tulossa voimaan ensi vuoden alusta. Laki nostaa lupakynnystä, eli uuden lain tultua voimaan ei tarvita rakentamislupaa kaikkiin sellaisiin rakennuksiin, jotka ovat vaatineet aiemmin luvitusta. Asuinrakennuksille ja vapaa-ajanasunnoille on kuitenkin aina haettava rakentamislupa.
– Tavallisille kaupunkilaisille suurin muutos uudessa laissa on nimenomaan lupakynnyksen nostaminen, ammattirakentajille taas suurimmat muutokset liittyvät vähähiilisyyden tavoitteluun ja ilmastoselvityksiin, Jyväskylän kaupungin johtava rakennustarkastaja Mikko Holmberg sanoo.
Nykyään rakennukset ovat vaatineet joko ilmoitusmenettelyn, toimenpideluvan tai rakennusluvan, rakennuksen koosta riippuen, asemakaava-alueella ja haja-asutusalueella vaatimukset eroavat toisistaan. Uuden lain tultua voimaan ilmoitusmenettely ja toimenpidelupa poistuvat kokonaan, tilalle tulee yksi rakentamislupa. Rakentamislupaa ei tarvita alle 30 neliön tai 120 kuutiometrin kokoisiin rakennuksiin, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai vapaa-ajanasuntoja. Katosten osalta lupakynnys on 50 neliötä.
– Aiemmin rakennuslupa tai toimenpidelupa on vaadittu noin kymmenen neliön kokoisille rakennuksille, ilmoitusmenettelyä ovat vaatineet joissakin tapauksissa pienemmätkin rakennukset, riippuen siitä, ovatko ne ranta-alueella, asemakaava-alueella vai asemakaavan ulkopuolisella alueella, Holmberg kertoo.
Vaikka uusi laki vapauttaa pienemmät rakennukset rakentamisluvasta, pitää niiden kuitenkin täyttää muut lakisääteiset vaatimukset sekä kaavamääräykset ja rakennusjärjestyksen määräykset.
– Jos kaavamääräyksistä tai rakennusjärjestyksen määräyksistä halutaan poiketa, pitää hakea poikkeamislupaa kaupungilta, Holmberg toteaa.
– Kaavamääräykset koskevat myös haja-asutusaluetta, siellä on voimassa yleiskaava, joka on otettava huomioon, Holmberg sanoo ja kertoo, että sekä kaupungin yleiskaavaa että rakennusjärjestystä ollaan päivittämässä.
– Kaavoituksessa ja rakennusjärjestyksessä on muun muassa rakennuksen sijaintiin liittyviä määräyksiä eli kuinka lähellä rakennus saa olla naapureita tai muita rakennuksia. Rakennuksen tekniseen rakentamiseen taas löytyy määräyksiä lainsäädännöstä tai valmiiden tuoteosien valmistajan ohjeista eli esimerkiksi kiukaan tai hormin valmistaja on yleensä määritellyt turvaetäisyydet. Lainsäädännöstä löytyy muun muassa rakennuksen käyttöturvallisuuteen liittyviä määräyksiä esimerkiksi kaiteista, kattotikkaista ja lumiesteistä, Holmberg kertoo.
– Uuden yleiskaavan olisi tarkoitus olla valmiina vuonna 2026, uusi rakennusjärjestys taas on oltava valmiina vuoden 2027 alkuun mennessä, sekä yleiskaavan että rakennusjärjestyksen hyväksyy lopullisesti kaupunginvaltuusto. Vanhaa rakennusjärjestystä käytetään soveltuvasti siihen asti, kun uusi valmistuu, mutta lait menevät aina rakennusjärjestyksen määräysten edelle.
Vaikka rakennus ei uuden lain mukaan tarvitsisikaan rakentamislupaa, kannattaa Holmbergin mukaan rakentamisesta keskustella naapureiden kanssa.
– Jos rakennetaan lähelle tontin rajaa, olisi hyvä sopia asiasta naapureiden kanssa ennen rakentamista ihan kirjallisesti, jotta asian pystyy todistamaan tarvittaessa myöhemmin. Jos naapurikiinteistö vaihtaa omistaa, sitoo sopimus myös uutta omistajaa, Holmberg sanoo.
– Uusi laki lisää yksilönvapautta, mutta myös yksilön vastuu kasvaa eli rakennuttajalle itselleen jää velvollisuus ottaa selvää määräyksistä. Vastuu on aina ollut rakennuttajalla, mutta tähän asti ohjeistusta ja valvontaa on tullut rakennusluvan kautta, Holmberg toteaa ja lisää, ettei mikään estä rakennuttajaa palkkaamasta suunnittelijaa ja vastaavaa työnjohtajaa itselleen avuksi, vaikka lainsäädäntö ei sitä edellytäkään.
– Ja toki rakennusvalvontakin tarjoaa neuvontaa, Holmberg toteaa.
Tiina Lamminaho
