09.07.2024 | Korpilahti, Tilaajille
– Rallitouhut eivät kuulu enää ihan yhtä tiiviisti elämääni kuin aiempina vuosina, mutta kyllä minä edelleen rallitalkoissa mukana olen. Nykyään otan rallihommat vähän löysemmin, mutta on minulla tänäänkin palaveri Jyväskylän MM-rallin Harjun EK:sta, jonka teemme yhdessä Jyväskylän Urheiluautoilijoiden kanssa, 70 vuotta 13. heinäkuuta täyttävä Kari ”Kile” Nättinen kertoi viime viikolla. Nättinen on myös edelleen Korpilahden UA:n puheenjohtaja.
– Siihen hommaan lupauduin alun perin kolmeksi vuodeksi, nyt on neljästoista vuosi meneillään, Nättinen naurahtaa.
Kile tunnetaan Korpilahdella ja vähän laajemminkin Jyväskylän ympäristössä nimenomaan Jyväskylän MM-rallin puuhamiehenä.
– Aloitimme MM-rallin erikoiskokeitten järjestämisen Korpilahden Martin nimissä 1982. Ensin järjestimme vain yhtä esikoiskoetta, ja kun homma onnistui, lisäsimme määrää. Vuonna 1993 järjestimme neljä erikoiskoetta, siinä sai kyllä lentää. Korpilahden Martti oli vastuullinen järjestäjä, talkoolaisia oli mukana muun muassa kyläseuroista. Yhteensä talkoosuorituksia oli toista tuhatta, Nättinen kertoo.
– 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa alkoi käydä niin, ettei enää löytynyt vastuullisia seuroja vetämään erikoiskokeita. AKK Sports otti vastuuta itselleen ja etsi koordinaattoreita, jotka tekivät samaa hommaa kuin erikoiskokeista vastanneet seurat aiemmin, minäkin olin etsimässä talkoolaisia koordinaattorina.
Jyväskylän MM-ralli teetti yleensä töitä helmi-maaliskuun vaihteesta vuoden loppuun.
– Kyllä minä aikamoisen AKK:n ”korkeakoulun” kävin, rallin MM-tasolla tuli tehtyä pitkä työrupeama. Se oli hienoa aikaa, vaikka välillä otti koville. Siitä pitää olla kiitollinen, että hirveän hyvä talkooporukka ja seuraväki on ollut takana. Ja on MM-rallit tuonut Korpilahdelle paljon hyvää, moni metsästysmaja ja vastaava on rakennettu rallirahoilla, Nättinen sanoo.
Nykyään Nättinen ei enää vastaa MM-rallin erikoiskokeitten järjestämisestä.
– Korpilahden UA:n toiminnassa olen ollut järjestämässä ralleja, meillähän oli viime vuonna jopa SM-osakilpailu ja siitä tuli kuskeilta paljon positiivista palautetta. Minä pyörittelin siinä talousasioita, Nättinen kertoo.
– Nykyisin teemme yhteistyötä Jyväskylän UA:n kanssa, kuten olemme tehneet seuran historian alusta lähtien, välillä vain molemmat tekivät omia hommiaan. SM-rallissa meillä oli seitsemän yhteistyökerhoa, autourheiluseuroja Keski-Suomen alueelta.
Varsinaisten rallikilpailujen lisäksi Nättinen kertoo nykyään olleensa silloin tällöin mukana Toyotan rallitesteissä sulkumiehenä.
– Se on eläkeläisukon hommaa, ei sinne muut päiväksi ehdi seisomaan.
Työuransa Nättinen teki kenttämestarina, ja myöhemmin liikuntapaikkahoitajana, ensin työnantajana oli Korpilahden kunta, sitten Jyväskylän kaupunki.
– Pelasin jalkapalloa nuoresta lähtien. Vuonna 1976 kunta haki kenttämestaria ja sain paikan; en olisi varmaan hakenut, jos en olisi itse ollut urheilumiehiä, Nättinen kertoo.
– Kenttämestarina kesät olivat jalkapalloa, uimarantojen kunnostusta ja sivukylien kenttien hoitoa, muun muassa kuularingin nojareunuksien maalausta. Uimapaikkojakin oli siihen aikaan vähän joka puolella. Talvella sitten olivat latuhommat ja jäänhoito. Latuja tehtiin ensin hiihtämällä, muutama innokas hiihtäjä oli talkoilla mukana. 1980-luvulla kunnalle ostettiin moottorikelkka, ja sillä saikin sitten ajaa, kun latuja piti saada joka puolelle kuntaa, maakuntauran aukaisukin oli päivän homma. Kaukalon hoitoon saatiin konevoimaa 1990-luvulla, kun kunnalle ostettiin traktori ja jäänhoitokone, sekä ajanottolaitteet jääkiekkoon, kun Pyrinnöllä oli siihen aikaan jääkiekkojoukkue piirisarjassa. Jäänhoitokoneella ajettaessa luistelijat pyörivät ihan lähellä, onneksi ei koskaan sattunut mitään, Nättinen muistelee.
– Varsinkin Korpilahden kunnan loppuaikoina kenttämestari sai toimia yleismiehenä, viedä vaikka halkokuormaa Tikkalaan. Ja jaoin minä kerran kunnanvaltuutetuille kirjeetkin, jotka eivät olisi muuten ehtineet määräajassa perille. Valtuutettuja asui joka puolella kuntaa, Päiväkunnasta Ylä-Muuratjärvelle ja Saakoskelle.
Eläkkeelle Nättinen jäi maaliskuussa 2018.
– Kuusi vuotta on mennyt todella lennokkaasti. Rallitapahtumia on ollut sen verran, että ne ovat vähän työllistäneet. Ja ensimmäiset eläkevuodet olin omaishoitajana vanhemmilleni, Nättinen sanoo.
Kile on ollut mahdollistamassa myös lukuisten korpilahtelaisnuorten liikuntaharrastuksia. Valmentajaksi hän on kouluttautunut jalkapallossa ja lentopallossa.
– Jalkapalloa pelasin itse aktiivisesti noin vuoteen 1982 asti, ihan nuorena Pyrinnössä, sitten KU67:ssä. Vuonna 1977 perustettiin Musta Hevonen, ja siinä aktiivista pelaamista kesti viitisen vuotta. Sitten siirryin lentopalloon, ensin pelaajana ja sitten valmennushommiin, Nättinen kertoo.
– Vuonna 1997 täällä oli opettajana Pasi Kaukoranta ja hän alkoi puhua, että täällä ei ole oikein mitään liikuntaharrastusmahdollisuuksia alle 7-vuotiaille. Niin me sitten rupesimme järjestämään Martin nimissä liikuntakerhoa alle kouluikäisille, saimme vanhempia mukaan ohjaajiksi. Ja kun ilmoittautumispäivä tuli, paikalle tuli 70 lasta.
Liikuntakerhoa alle kouluikäisille ei pyöritetty monia vuosia, mutta Hippo-hiihdot ja Hippo-yleisurheilukisat, joita molempia Nättinen oli järjestämässä yhdessä Osuuspankin kanssa, sen sijaan kokosivat kisailijoita monena vuonna.
– 1980-luvun alussa Hippo-hiihdoissa oli noin 150 hiihtäjä. Jo ennen Hippo-hiihtoja KOP järjesti hiihtokisoja lapsille, ja niissäkin oli paljon osanottajia, Nättinen muistelee ja kertoo, että 1970- ja 1980-lukujen taitteessa Korpilahdella pyöritettiin jalkapallon kortteliliigaa nuorille, mukana oli viitisen joukkuetta.
Kilen 70-vuotispäiviä juhlitaan Palvipäivä-lauantaina, 13. heinäkuuta vanhassa pappilassa.
Tiina Lamminaho
18.06.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Tunnelmat olivat odottavaiset viime perjantaiaamuna, kun ihmiset jonottivat uuden S-marketin avautumista. Jotkut vitsailivat ämpäreistä, mutta niitä ei tällä kertaa ollut tarjolla. Sen sijaan pari tuhatta jäätelöä oli avajaishulinoihin tilattu.
Avausnauhan leikkasi Keskimaan hallintoneuvoston puheenjohtaja Sami Kettunen marketpäällikkö Johanna Kuparin ja ryhmäpäällikkö Jarno Minkkisen pidellessä nauhaa.
Uudessa myymälässä on myyntipinta-alaa noin 1000 neliötä. Rakennustyöt käynnistyivät vuosi sitten heinäkuussa.
S-market Korpilahden henkilökunta jatkaa entisellä kokoonpanolla uudessa myymälässä. Vakituista henkilökuntaa on 10 henkilöä.
– Työntekijöiden näkökulmasta uudet tilat tehostavat työskentelyä, kun taustatilat on suunniteltu toimiviksi. Aika näyttää pärjäämmekö nykyisellä henkilökunnalla, vai onko meillä tarvetta uusiin rekrytointeihin, Johanna Kupari pohtii.
Uuden S-market Korpilahden kokonaisinvestointi oli noin 5,65 miljoonaa euroa. Osuuskauppa Keskimaa on investoinut viime aikoina uusiin marketeihin. Alkuvuodesta avattiin uusi S-market Uuraisille, Multian uusi Sale avattiin myös viime viikolla ja elokuussa avataan vielä uusi S-market Mäki-Matti Jyväskylään. Tämän lisäksi uuden S-market Muuramen rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä ja se valmistuu ensi kesänä.
Maarit Nurminen
13.06.2024 | Korpilahti
Korpilahden Ratsastajat Ry ja Jyvässeudun Ratsukot Ry järjestävät tulevana viikonloppuna 14.-16.6.2016 alue- ja kansallisen tason kouluratsastuskilpailut Korpilahdella Suojakallion ratsastuskentällä. Jo perinteeksi muodostunut Päijänne Dressage Days on Keski-Suomen suurin kouluratsastustapahtuma. Kolmelle kisapäivälle on ilmoittautunut mukaan yli 160 ratsukkoa ja lähtöjä on yli 250.
Kilpailuissa ratsastetaan luokkia alue- ja kansallisella tasolla, vaativuudeltaan aina helpoimmista Helppo B -luokista jo hyvin korkean tason vaativiin luokkiin. Lauantain vaativin luokka ratsastetaan tasolla Prix St Georges (PSG) ja sunnuntain Intermediaire I ( Inter I). Kumpaankin luokkaan olemme saaneet ilahduttavasti useita ratsukoita ympäri Suomen, ja mukana vaativimmissa luokissa on myös keskisuomalaista edustusta. Lauantaina päivän avaa pararatsastusluokka. Sunnuntaina kilpaillaan myös kahdessa valtakunnallisessa Ratsastajainliiton järjestämässä cup-sarjassa, junioricupissa sekä ponicupissa.
Keski-Suomen kaksi suurinta ratsastusseuraa, vuonna 1974 perustettu KoRa ja vuonna 1994 perustettu JsR juhlivat molemmat tänä vuonna pyöreitä vuosia. Seurojen yhteisponnistuksena järjestettävä Päijänne Dressage Days on tärkeä tapahtuma alueen kouluratsastuskulttuurille ja hieno osoitus seurojen välisestä yhteistyöstä ja talkootyön voimasta. Kilpailuviikonlopun aikana järjestetään myös matalamman tason helpompia luokkia, joihin onkin ollut kova kiinnostus alueemme ratsukoiden keskuudessa ja osa luokista täyttyi jo reilusti ennen ilmoittautumisajan päättymistä.
Perjantaina kilpailut alkavat klo 14 ja kestävät klo 19.30 asti. Lauantaina kilpaillaan noin klo 9-18.15 ja sunnuntaina noin klo 10-17.
Suojakallion hevosurheilukeskukseen on vapaa pääsy.
11.06.2024 | Korpilahti, Tilaajille
– Ihan heti ei kaikkia tunnistanut, ja vaikka moni näytti tutulta, nimi ei muistunut mieleen, Eeva Hirvijoki totesi 50 vuotta sitten Korpilahden yhteiskoulusta ylioppilaaksi kirjoittaneiden tapaamisessa seurakuntatalolla kesäkuun alussa. Paikalla oli 14 riemuylioppilasta, 50 vuotta sitten valkolakin painoi päähänsä 26 Korpilahden yhteiskoulusta valmistunutta.
– Keväällä rupesimme puuhaamaan luokkakokousta. Salapoliisityötä vaadittiin paljon, että kaikille saatiin kutsut, Seija Pennanen kertoo.
Osa paikalla olleista oli tavannut toisiaan jonkun kerran ylioppilaspäivän jälkeenkin, osa ei. Puheensorina oli melko moinen, kun yhdessä muisteltiin kouluaikoja.
– Pääsimme heti juttuun kiinni, mitään alkukankeutta ei ollut. Tuntui kuin tässä ei olisi ollutkaan vuosia edellisestä tapaamisesta, Seija Kailaanmäki ja Terttu-Elina Wainio kertoivat.
– Emmekä ole vielä edes päässeet siihen, mitä kenestäkin on tullut. Kuinkahan myöhään meillä vielä juttua riittää, naiset naurahtivat, kun yhdessä oli oltu parisen tuntia. Seija Kailaanmäen mielestä ihmiset olivat muuttuneet yllättävän vähän, kun vain osasi katsoa tuttuja piirteitä.
– Nyt voi Palvipäivilläkin tavata tuttuja, kun tunnistaa ihmiset, Sirkka Laukkala sanoi. Terttu-Elina Wainio tunnusti ajatelleensa, että luokkakokouksessa olisi paikalla vain vanhoja akkoja.
– Mutta olin väärässä, eihän täällä vanhoja olla, Wainio naurahti.
– On tosi ihana nähdä entisiä koulukavereita. Tapaamiset ovat jääneet vähiin, mutta nyt en osaa sanoin kuvata, kuinka ihanaa oli nähdä täällä, Seija Kailaanmäki totesi.
Viidessäkymmenessä vuodessa koulunmäki ja koko Korpilahti on muuttunut todella paljon. Vanhasta koulusta ei ole jäljellä kuin muistot.
– En ole käynyt Korpilahdella vuosikausiin. Uusi koulurakennus on todella hieno, samoin sataman alue. En ollut tunnistaa kylää, Pirjo Hallipelto kehui.
– Vanhassa koulussa meillä oli oma pesä vintillä, sinne oli oma sisäänkäyntikin. Siinä oli jotain hienoa, se kiinteytti porukkaa, Arto Rajala kertoi ja kehui Korpilahden yhteiskoulussa saamaansa hyvää opetusta.
– Meillä oli pieni luokka, saimme yksilöllistä opetusta. Jos meillä olisi ollut isompi luokka, minusta ei olisi varmaan tullutkaan ylioppilasta. Matematiikanopettajamme Keijo Rönkkö esimerkiksi antoi minulle tukiopetusta kotonaan. Koulussa pidettiin huolta kaikista oppilaista, Rajala sanoi.
Ilpo Turkkila muisteli, että oppilaille annettiin myös valtaa tehdä itseään koskevia päätöksiä.
– Tuntui, että opettajat kuuntelivat, ja me koimme, että pystymme vaikuttamaan. Se oli merkittävää itsetunnolle, Turkkila totesi.
Moni asia viidenkymmenen vuoden takaisessa koulumaailmassa olisi vieras nykykoululaiselle.
– Joka aamu me marssimme aamuhartauteen juhlasaliin, Maritta Röman muisteli.
– Siihen aikaan opettajia teititeltiin. Jotkut tietyt opettajat sanoivat, että heitä saa sinutella, mutta joitakin ei olisi edes osannut sinutella, Helena Aro kertoi ja Arto Rajala totesi, että siihen aikaan opettajia oikeasti arvostettiin ja kunnioitettiin.
Vuonna 1974 ylioppilaaksi kirjoittaneet olivat Korpilahden yhteiskoulun yhdennettoista ylioppilaat, ensimmäiset valmistuivat keväällä 1964. Samalla keväällä 1974 valmistunut ikäluokka oli viimeinen yhteiskoulun käynyt ikäluokka, peruskouluun siirryttiin Korpilahdella syksyllä 1974.
Tiina Lamminaho
11.06.2024 | Korpilahti, Tilaajille
Korpilahden uusi S-market avautuu asiakkaille tulevana perjantaina. Viime viikolla uuden myymälän hyllyjä täytettiin tohinalla.
-Uudessa marketissa on noin 1400 tuotenimikettä enemmän kuin mitä entisessä oli, ryhmäpäällikkö Jarno Minkkinen Keskimaalta kertoi.
Myymälä pinta-ala on uudessa myymälässä noin puolitoistakertainen entiseen verrattuna.
Uudessa myymälässä on toteutettu asiakkaiden esittämiä toiveita. Kaupasta löytyvät itsepalvelukassat sekä asiakas-WC.
Uudessa myymälässä on myös paistopiste, jossa paistetaan sekä makeita että suolaisia leivonnaisia.
Myymälän suunnittelussa on kiinnitetty huomiota muun muassa energiatehokkuuteen niin talotekniikan kuin myymäläkalusteidenkin osalta.
Kaupan henkilökunta pyöritti vanhaa että uutta myymälää yhtä aikaa. Avuksi saatiin työntekijöitä muista yksiköistä. Minkkinen laskeskeli, että uuden myymälän rakentamiseen menee noin tuhat työtuntia.
S-market Korpilahden myymäläpäällikkö Johanna Kupari sanoi, että työntekijöillekin on nyt asianmukaiset sosiaaliset tilat.
-Kyllähän entisissä tiloissa aika jo näkyy.
Keskimaa osti uuden myymälän paikalla sijainneen kiinteistön reilut kaksi vuotta sitten ja tontilla ollut kiinteistö purettiin.
Uuden S-marketin investointi kustantaa kokonaisuudessaan noin 5,65 miljoonaa euroa.
Uusi S-market avataan perjantaina 14.6. kello 9.
04.06.2024 | Alueelta, Korpilahti, Tilaajille, Toivakka, Uurainen
Elinvoima on sana, jota kuntien johtohenkilöt mielellään toistavat. Elinvoimainen kunta on tavoitetila, joka ei synny itsestään, vaan jonka eteen on tehtävä hartiavoimin töitä, mutta ehdottomasti hymyssä suin.
Uutta todellisuutta sote-uudistuksen jälkeen on eletty nyt puolitoista vuotta. Hyvinvointialueiden valtavista alijäämistä ja toiminnan käynnistämisen vaikeuksista on puhuttu paljon, mutta helppoa uuteen tilanteeseen sopeutuminen ei ole ollut kunnillakaan.
Sote-uudistuksen yhteydessä kaikkien Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentteja alennettiin vuoden 2023 alussa 12,64 prosenttiyksiköllä. Vuodelle 2024 kaikkien Manner-Suomen kuntien veroprosentit pyöristettiin kymmenyksen tarkkuuteen, eli kaikissa kunnissa veroprosentti muuttuu ainakin hieman. 202 kuntaa päätyi nostamaan ja 97 laskemaan veroprosenttejaan.
Korotusten taustalla vaikuttivat muun muassa sote-uudistuksen epäedulliset vaikutukset kunnan talouteen, kustannustason yleinen nousu, huonontuneet talousnäkymät sekä kuntien erilaistuminen muun muassa väestökehityksen vuoksi. Useissa kunnissa verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet yhteensä eivät riitä kattamaan käyttötalouden nettokustannuksia ja poistoja. Kuntien taloudellinen eriytyminen myös jatkuu ja kiihtyy entisestään.
Uusi uudistus on aivan nurkan takana. Suomen työllisyysuudistus 2025 on merkittävä muutos, joka vaikuttaa työllisyyspalveluihin. Uudistuksen tavoitteena on parantaa työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisätä työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta.
Uudistuksen myötä työllisyyspalvelut siirretään kunnille. Tämä tuo palvelut lähemmäksi asiakkaita ja mahdollistaa kohdennettujen ja paikallisten tarpeiden mukaisten palvelujen tarjoamisen. Kunnille luodaan myös rahoitusmalli, joka kannustaa niitä kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi.
Uudistuksessa huomioidaan palvelujen yhdenvertainen saatavuus. Kielelliset oikeudet ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien palvelut turvataan.
Keski-Suomeen toteutuu kolme työllisyysaluetta. Jyväskylän ja Muuramen työllisyysalue sekä Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue ja Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue. Keski-Suomen eteläisen työllisyysalueen vastuukuntana toimii Jämsä ja Keski-Suomen pohjoisen työllisyysalueen vastuukuntana toimii Äänekoski. Jyväskylän toimii vastuukuntana yhteisellä työllisyysalueella Muuramen kanssa. Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalueen muodostavat 13 kuntaa: Hankasalmi, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Laukaa, Pihtipudas, Saarijärvi, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski. Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen muodostavat Joutsa, Keuruu, Luhanka, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi, Toivakka ja Jämsä.
Työllisyys- ja elinkeinopalveluita järjestetään jatkossa yhteistyössä kuntien kanssa työllisyysalueilla ja osa palveluista voidaan toteuttaa myös maakunnallisina yhteispalveluina. Työnhakija- ja yritysasiakkaille suunnatut palvelut tulevat esille oman kunnan verkkosivuille ja Työmarkkinatorille. Työmarkkinatori on korvannut TE-toimistojen verkkosivut. Työllisyysalueilla uudistusta valmistellaan tällä hetkellä esimerkiksi tulevaisuuden palveluhankintojen, tietojärjestelmäasioiden ja henkilöstön muutosjohtamisen osalta. Työllisyysalueet aloittavat toimintansa 1.1.2025.
Keski-Suomen kuntien yritysneuvojat ja elinvoima-asioista vastaavat kokoontuivat kesäisenä päivänä Toivakan Teema Hostelliin verkostoitumaan ja pohtimaan uudistuksen mukanaan tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Varsinainen aihe tällä kertaa oli Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta eli TKI.
– Elämme isojen muutosten aikaa ja itse olen varsin odottavaisella mielellä. Toivon ja uskon, että uudistus tuo lisää mahdollisuuksia elinvoiman kehittämiseen, totesi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elinkeino, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja Pirkko Melville. Hän mainitsi myös erityissuhteensa Toivakkaan, jossa hän on viettänyt mökkikesiä lapsuudestaan saakka.
Myös valtionhallinnossa vain muutos on pysyvä olotila ja palettia ollaan taas pistämässä uusiksi vuoden 2026 alusta. Osin syynä on työllisyysasioiden siirtyminen kunnille. Nykyiset kirjainlyhenteet AVI, ELY ja TE-toimistot jäävät historiaan.
Valtion aluehallinnon uudistuksessa kootaan valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä uuteen valtakunnalliseen virastoon, jonka nimeksi tullee Lupa- ja valvontavirasto, eli LVV. Uudistuksessa sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten eli ELY-keskusten ympäristöasioiden vastuualueen tarkoituksenmukaiset tehtävät yhdistetään.
Uudessa valtakunnallisessa virastossa ympäristöön liittyvät lupa- ja valvontatehtävät muodostavat siis yhden yhtenäisen kokonaisuuden. ELY-keskusten jäljelle jäävät tehtävät kootaan nykyistä vahvemmille alueille elinvoimakeskuksiin. ELY-toimistot lakkaavat ja muodostetaan uudet alueelliset elinvoimakeskukset. Uudistamisessa tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa lupa- ja valvontakäytäntöä alueesta riippumatta sekä sujuvoittaa prosesseja ja palvelua.
Uudistuksessa luvataan turvata kattavat palvelut eri puolilla Suomea, ja erityistä huomiota kiinnitetään varautumistehtävien aukottomaan toteutumiseen. Uuden mallin mukaan järjestetty valtion aluehallinto käynnistää toimintansa viimeistään vuonna 2026.
Valmistelua tehdään poikkihallinnollisessa yhteistyössä, ja uudistuksessa on mukana työ- ja elinkeino-, oikeus-, sisä, opetus- ja kulttuuri-, maa- ja metsätalous-, liikenne- ja viestintä-, sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöministeriö, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, aluehallintovirasto, ELY-keskus sekä ELY-keskusten, TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus KEHA-keskus sekä Ahvenanmaan valtionvirasto.
Toivakan Touko, eli kunnanjohtaja Touko Aalto ei jättänyt tilaisuutta käyttämättä ja piti voimakkaan ja innostavan puheenvuoron Toivakan veto- ja pitovoimatekijoistä. Hän kannusti jyväskyläläisiä etelänmatkalle puolen tunnin päähän Toivakkaa, jossa moni asia on helpompaa, halvempaa ja ketterämpää.
– Toivakassa on paljon myös kausi- ja vuoroasumista. Meillä on vapaa-ajan asukkaita yli 1500 ja moni heistä tekee myös etätöitä, minkä valokuitu monelle mahdollistaa.
Tulevana kesänä Toivakassa myös tapahtuu. Kesän aloittaa Toivakan Kamarimusiikkifestivaali juhannuksen alla. Heinäkuun alussa on luvassa lisää.
– Laittakaa kalenteriin 6.7., silloin on Toivakan Kesämarkkinat ja illalla VakkaFest, jossa Arja Korisevan lisäksi Sun Toiveessa esiintyy myös Movetron, Aalto muistutti.
Touko Aalto, työllisyys- ja elinkeinosuunnittelija, työkykykoordinaattori Arja Marjonen ja viestintä- ja markkinointisuunnittelija Nina-Maria Heinonen ovat viime aikoina jalkautuneet Toivakan yrityksiin ja saaneet suoraan tietoa, millaisia yrityksiä Toivakassa toimii ja millaista yhteistoimintaa he toivovat kunnan kanssa.
– On tavattoman tärkeää, että yrittäjä kokee tulleensa kuulluksi ja kohdatuksi. Tässä pieni kunta pystyy toimimaan ketterästi, Aalto painotti.
Toivakan kunnan talous on pitkästä aikaa siinä kunnossa, että on mahdollisuus myös laittaa ”tasetta töihin”, eli hakea kasvua erilaisten porkkanoiden muodossa. Tänä vuonna on lanseerattu sekä Raksa- että Muksuraha, jotka yhdessä tai erikseen lisäävät Toivakan houkuttavuutta huomattavasti.
Biokaasulaitos ja minitaloja – toivakkalaista pellepelottomuutta
Yritysneuvojatapaamisessa esittäytyi kaksi toivakkalaista yrittäjää. Vaikka toinen oli perinteisen maatalouselinkeinon edustaja ja toinen taas alalta toiselle ketterästi hyppelevä monialayrittäjä, niin yhdistäviä ominaisuuksiakin löytyi. Esimerkiksi rohkeus ja ennakkoluulottomuus.
Lauri Jaatinen investoi Mäntyniemen tilallaan biokaasulaitokseen ja on päätökseen tyytyväinen. Mitä epävarmemmiksi ajat muuttuvat, sitä turvallisempi vaihtoehto on omavarainen energiantuotanto.
– Koko viime talvi mentiin käytännössä hukkalämmön avulla, hän kertoo tyytyväisenä. Myös hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa biokaasun hyödyntäminen on merkittävässä roolissa. Suomessa maatilan biokaasulaitoksia oli viime vuoden lopussa toiminnassa noin 30 ja rakenteilla kymmenkunta lisää. Mäntyniemeen lisäksi Keski-Suomesta löytyy laitos Kalmarin tilalta Laukaasta.
– Kiinnostusta on selvästi, on käynyt porukkaa tutustumassa ja myös puheenvuoropyyntöjä minulle on tullut aika paljon. Investointi on kuitenkin niin suuri, että kovin nopeasti ne eivät lisäänny, Jaatinen kertoo.
Matti Tiaisen yritysura on edennyt osin myös kantapään kautta. Rohkeana nuorena yrittäjänä hän kehitti lastenkalusteet, joissa on erikoisen kätevä puukierrejalka, ja hankki valmistukseen tarvittavan laitteiston. Pian hän sai kuitenkin huomata lastenkalustemarkkinoiden rajallisuuden ja maksoi innovatiivisuuden laskua 10 vuotta.
Onneksi Tiainen ei lannistunut, vaan perusti sittemmin varsin menestyksekkääksi osoittautuneen keittiöfirman. Sen myynnistä saaduilla rahoilla hän osti kohtuullisen halvalla Toivakan vanhan palvelutalokokonaisuuden ja ryhtyi kunnostamaan sitä monikäyttötilaksi.
Toivakassa puisteltiin päitä, mutta eipä ollutkaan Teema Hostel ja sen ympärille muodostunut kahdeksan yrityksen yrityskylä ja vuokra-asunnot hullun homma, vaan kerrassaan menestystarina. Tosin paljon työtä ja sinnikkyyttä vaatinut sellainen, mutta nyt viiden vuoden jälkeen kompleksi on oikea Toivakan ylpeys.
– Tässä kiinteistössä on yleensä ainakin 45 henkilöä. Hostellista työmiehet lähtivät aamulla töihin, 18 asunnossa asutaan ja muutenkin koko ajan on hyvä pöhinä päällä, Matti Tiainen kertoo.
Seuraavaksi Matti suuntaa noin 300 metrin päähän rivitalotontille, jonne hänellä on aikomus toteuttaa minitalohanke. Trendikkäät, neliöiltään kompaktit minitalot edustavat tulevaisuuden asumista.
Hanna Lahtinen
