16.07.2025 | Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi, Uurainen
Löytyykö sinultakin purkki, jossa on isovanhemmilta jääneitä vanhoja kolikoita, tai onko piironginlaatikossasi kirjekuoressa vanhoja seteleitä? Oletko joskus miettinyt, että entä jos niiden joukossa piileekin oikea aarre – harvinainen painovirhe tai muu keräilyharvinaisuus? Tai ehkä sinua kiinnostaa vain tietää lisää rahoista, jollaisilla joskus aikoinaan ostettiin kahvia ja korppuja.
Nyt voit napata oman rahapurkkisi tai kirjekuoresi mukaan ensi lauantain Höytiänpäivään ja arvioituttaa ne alan asiantuntijalla ja vaikkapa realisoida ne.
Arviointipisteelle voit tuoda myös ylimääräisiksi jääneet kulta- ja hopeaesineet, joista saat parhaan mahdollisen hinnan.
Timo Mäkinen kiinnostui vanhoista rahoista 1990-luvun alussa löydettyään isoisänsä lompakon, josta löytyi mielenkiintoisia Suomen ja Venäjän rahoja. Joitakin vuosia myöhemmin vanhoista rahoista kehkeytyi hänelle ammatti.
– Minua kiehtovat erityisesti vanhojen rahojen tarinat: mistä ne ovat peräisin, mitä niillä on aikanaan saanut ja onko niillä arvoa. Harrastuksen alkuvaiheilla etsin kirjastosta aiheeseen liittyviä teoksia, selvitin rahojen mahdollista arvoa ja etsin rahoja kotimaan messuilta ja markkinoilta. Olen pienestä pitäen ollut jonkinlainen kauppamies, joten nykyinen työni sopii minulle oikein hyvin, Mäkinen kertoo.
Rahakauppaa Timo on tehnyt 1990-luvun lopulta lähtien, ja viimeiset parikymmentä vuotta se on ollut hänen päätyönsä. Työ vie hänet myös ulkomaille useita kertoja vuodessa alan messuille – viimeksi Berliiniin ja Müncheniin, seuraavaksi syyskuussa Prahaan ja Maastrichtiin.
– Tapahtumat ovat suuria ja kansainvälisiä, messuille saapuu alan kauppiaita ympäri maailman ja esimerkiksi Berliiniin voi hyvinkin odottaa 15 000 messukävijää. Niillä on vähän sellaista suuren urheilujuhlan tuntua, Timo kuvailee.
Rahakauppiaaksi ei voi opiskella koulussa, eikä heitä ole määrällisesti paljoa. Mäkinen on saanut uransa varrella arvokkaita oppeja niin kollegoilta, kuin vanhoilta keräilijöiltäkin, osa heistä on jo edesmenneitä.
– Vanhojen mestareiden hiljainen tieto on parasta. Netistä löytyy toki tietoa, mutta ei tästä alasta läheskään kaikkea. Tähtihetkiä ovat ne, kun pääsee tutkimaan pitkän linjan keräilijän kokoelmaa.
Ihmiset ovat kiinnostuneita vanhoista rahoista, ja Mäkinen saa yhteydenottoja lähes päivittäin. Erityisen arvokkaita löytöjä tehdään kuitenkin harvoin – ehkä kerran vuodessa.
– Hauskoja yllätyksiäkin tulee joskus vastaan, erään kerran arvioitavaksi tuli seteli, joka oli lehden välissä säilössä. Nuori mies mietiskeli huolettomana, että kumpikohan tässä mahtaa olla arvokkaampi, seteli vaiko Jerry Cotton-lehti. Yllätys oli suuri sekä itselleni että nuorelle kaverille, kun rahan arvoksi todettiinkin useampi tuhat euroa. Myöhemmin seteli toi iloa myös keräilijälle, jonka kokoelmaan raha löysi tiensä vuosien etsimisen jälkeen.
Timo Mäkistä kiinnostavat erityisesti suomalaiset rahat.
– Omiin suosikkeihin lukeutuu mm. Eliel Saarisen suunnittelema setelisarja vuodelta 1922. Setelit ovat esteettisesti kauniita ja ne huokuvat ajan henkeä ja arvokkuutta.
Tavalliselta ja arkiseltakin näyttävä raha voi kuitenkin joskus sisältää maallikolta huomaamatta jääviä yksityiskohtia, jotka saattavat tehdä rahasta arvokkaamman. Seteleissä harvinaisuuksia ovat esimerkiksi väärinpäin olevat vesileimat tai puuttuvat allekirjoitukset. Eurokolikoista suomalaisille tunnetuin lienee vuoden 2006 kaksieuronen, jossa on karttavirhe.
Arvokkain kahden euron kolikko taas on Monacon vuoden 2007 Grace Kelly -juhlaraha, jonka arvo voi olla n. 2000-3000 euroa. Yleensä rahojen arvoon vaikuttavat muun muassa kunto ja lyöntimäärä. Euron käyttöönotto lisäsi keräilijöiden määrää merkittävästi.
– Isot muutokset lisäävät aina kiinnostusta, Timo Mäkinen sanoo.
Ja kuten tässä vaiheessa voi arvata, niin kirjoittajan kaapista löytyneestä rahapurkista ei löytynyt mitään sellaista aarretta, että päivätyöt olisi voinut lopettaa. Paljon mielenkiintoista tietoa Timo Mäkinen kuitenkin nikkelimarkoista tiputteli ja löytyipä yksi saksalainen kolikko, josta saattoi erottaa hakaristin.
Taidetta Höytiällä
Tänä vuonna Höytiänpäivänä nähdään peräti kaksi taidenäyttelyä, sekä Tapio Vääräsmäen moottorisahataiteen työnäytös.
Punaisen koulun luokkiin näyttelyn pystyttää Marjatta Pennanen, os. Ahonen, joka on syntynyt Höytiän Suopellossa, mutta elänyt elämänsä Itä-Suomessa.
– Jäin vuonna 2007 eläkkeelle ja innostuin maalaamaan, vuonna 2012 menin Pielavedellä kansalaisopistoon ja harrastus on jatkunut, kun muutin leskeksi jäämisen jälkeen Kuopioon pari vuotta sitten, Marjatta Pennanen kertoo. Aiheet hän löytää läheltä, perheenjäsenistä ja rakkaista maisemista.
Hän maalaa sekä akryyli-, että öljyväreillä, ja myös akvarelleja.
Keltaisen koulun teema on riista ja eläimet. Ruokalassa voi tutustua riistalaukaussimulaattoriin ja viereisesä luokassa on Juha-Matti Vääräsen eläinaiheisia toitä. Taide on maratoonien juoksemisen lisäksi ollut Juha-Matin tärkeä harrastus läpi elämän, vaikka päivätyö onkin Maanmittauslaitoksella.
03.07.2025 | Alueelta, Kiinnitetty
Ilmatieteen laitoksen mukaan torstaina 3.7. Keski-Suomeen on odotettavissa kovaa sadetta ja perjantaina 4.7. voimakasta tuulta ja sadetta.
Keski-Suomen hyvinvointialueelta muistutetaan, että myrskyn tuloon voi varautua ja sen tekemiä mahdollisia tuhoja minimoida.
-Valmistautumisen keinot ovat hyödyllisiä ja samantyyppisiä poikkeavissa säätilanteissa: olipa kyseessä esimerkiksi kova tuuli, voimakas rankkasade tai ukkonen.
Varmista, ettei pihalla ole irtaimistoa, joka voisi aiheuttaa tuulen tarttuessa vaaraa. Kevyet rakennelmat ja esimerkiksi trampoliini on syytä sitoa hyvin kiinni. Tarkista, että kaikkien rakennusten ovet ja ikkunat sekä mahdolliset parvekelasitukset ovat kunnolla kiinni. Hissin käyttöä tulee välttää myrskyn aikana, koska sähkökatkon sattuessa hissiin voi jäädä jumiin. Älä lähde myrskysäässä vesille ja jos sinulla on vene, varmista sen kiinnitys. Kova tuuli voi kaataa puita, joten siirrä ajoneuvot autotalliin tai etäälle puista.
Matkustamista on syytä välttää kovien myrskypuuskien aikana, sillä puita voi kaatua tielle. Jos autoilu on välttämätöntä, varaudu viivästyksiin ja pukeudu sään mukaisesti: myrsky voi aiheuttaa liikennehäiriöitä, jolloin voi joutua odottamaan autossa tai ulkona. Varaa aikaa matkustukseen, sillä ajo-olosuhteet voivat olla kovassa sateessa hankalat ja näkyvyys huono.
Jos sähköt katkeavat tai kulkuyhteydet menevät myrskyn takia poikki, täytyy kotona tai mökillä olla varautunut pärjäämään. Lataa puhelin etukäteen ja testaa, että taskulamppu toimii ja varaparistoja löytyy. Varavirtalähdekin on hyvä olla. Kotiin ja mökille on hyvä hankkia myös paristoilla toimiva radio.
Riskienhallintapäällikkö Pauli Nurminen Keski-Suomen pelastuslaitokselta ohjeistaa pitämään kotivaraa yllä myös silloin, kun akuutti tilanne ei ole käynnissä.
– Tarkista, että kaapistasi löytyy aina riittävästi vettä ja helposti säilytettävää ruokaa muutamaksi päiväksi. Vettä voi hankkia talteen kaupasta tai etukäteen laskea hanasta astioihin.
Kotivaran ylläpidon lisäksi hyvä turvallisuusteko on ladata puhelimeen 112 Suomi -sovellus. Sovelluksesta löytää muun muassa lisää ohjeita siitä, miten toimia erilaisissa häiriö- ja hätätilanteissa.
Turhat soitot ruuhkauttavat Hätäkeskuslaitosta
Hätänumeroon voi tulla ruuhkaa, jos ihmiset soittavat siihen samaan aikaan. Myrskyn tapauksessa hätänumeroon kuuluu soittaa ainoastaan, jos myrsky aiheuttaa hengenvaaraa tai muuta välitöntä merkittävää vaaraa. Myrskytuhojen seurauksista monet soittavat hätänumeroon, mutta oikea taho on usein jokin muu. Esimerkiksi kaatuneen puun tapauksessa:
* jos kaatunut puu ei aiheuta välitöntä vaaraa, siitä vastaa kaupunki, kunta, yksityinen urakoitsija tai maanomistaja
* jos puu on kaatunut maantielle, ilmoita siitä Tienkäyttäjän linjaan (0200 2100)
* jos puu on sähkölinjan päällä, ilmoita siitä sähkölaitokselle
* jos kaatunut puu aiheuttaa tai voi aiheuttaa välitöntä vaaraa, soita hätänumeroon.
Älä soita sähkökatkoksen takia hätänumeroon vaan seuraa sähkölaitoksen tiedotteita.
01.07.2025 | Kiinnitetty, Tilaajille, Uurainen
Uuraisille on kuin huomaamatta rakentunut aivan keskustaan uusi lähiliikunta-alue – Rantapuisto. Moni on pistänyt merkille kaivinkoneet ja lautakasat, mutta vasta kun astuu yläparkkipaikan reunalle, näkee koko kokonaisuuden. Jo tässä vaiheessa järvimaisema kuntoportaineen avautuu kauniisti, ja kun niitty vihertyy, pöytäryhmiä asennetaan ja hedelmäpuitakin istutetaan, maisema on entistäkin kauniimpi ja liikkumaan kutsuva.
– Jokaiselle, jonka kanssa olen tässä käynyt, on tullut jonkinlainen vau-efekti, kun näkee avautuvan maiseman, jota ei tieltä näe, kertoo tekninen johtaja Tiina Löytömäki.
– Toki jo nyt voi käydä tutustumassa myös kuntoportaiden rakennettuun osaan, mutta aluetta ei ole vielä lopputarkastettu, muistuttaa vapaa-aikasuunnittelija Mari Sivill. Virallisia avajaisia vietetään syyskuun alussa.
Kuntoportaat on rakennettu kolmeen osaan, ja kun rannasta lähtee portaita kipuamaan, ylhäällä on takuulla ainakin pieni hiki kovakuntoisimmallakin. Toisaalta askelmat ovat melko leveät ja kaide tukeva, joten myös rauhallinen askellus onnistuu turvallisesti.
– Eikö olekin teknisen miehet tehneet hienoa työnjälkeä, kehaisee Mari Sivill. Koko puiston pääsee kiertämään myös esteettömästi, vaikkapa rollaattoria työnnellen.
Kuntoportaat soveltuvat sulan maan kunnonkohotukseen – niillä ei ole talvikunnossapitoa, eikä näin ollen synny ympärivuotisia ylläpitokustannuksia. Mahdollisesti jossain vaiheessa puistoon on tulossa myös ulkokuntosalilaitteita.
Puisto jatkuu Pikku-Kuukan rantaan saakka, josta löytyy matonpesupaikka ja nyt myös koirien uintipaikka. Kunnan virallinen uimaranta sijaitsee järven päädyssä.
Suunnitteluvaiheessa Rantapuisto kohtasi myös vastustusta, mutta nyt kun puisto on valmistumassa, Löytömäki on saanut vain positiivista palautetta. Puiston rakentamiseen saatiin Avin liikuntapaikka-avustusta 40 000 euroa, ja loput kustansi kunta.
17.06.2025 | Kiinnitetty, Uurainen
Uuraisten liikenneympyrässä on palanut tänä aamuna tukkirekan ohjaamo. Palo syttyi moottoritilassa ajon aikana Uuraisten Häkintiellä ja rekan ohjaamo tuhoutui täysin. Henkilövahingoilta säästyttiin. Keski-Suomen pelastuslaitos sai hälytyksen palosta tiistaina puoli yhdeksän aikaan aamulla.
Paikalle saapui viisi pelastuslaitoksen yksikköä. Sammutustyöt kestivät noin puolen tunnin ajan. Sammutustöiden ajaksi liikenne jouduttiin pelastuslaitoksen tiedotteen mukaan keskeyttämään Häkintiellä ja sen läheisyydessä olevassa liikenneympyrässä. Pelastuslaitos ohjaa liikennettä toista kaistaa pitkin onnettomuuspaikan ohi.
11.06.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Lue ilmaiseksi
Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa 10. kesäkuuta 2025 ja teki merkittäviä päätöksiä alueen hallinnon järjestämisestä. Kokouksessa valittiin toimielimet ja niiden puheenjohtajistot.
Aluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Tony Melville (sd.), ja varapuheenjohtajiksi nimitettiin Jani Ylälehto (kesk.) sekä Eila Tiainen (vas.). Karoliina Sarasteen (kok.) esityksestä aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että aluehallituksen toimikausi on kaksivuotinen.
Aluehallituksen puheenjohtajaksi valittiin Maria Kaisa Aula (kesk.), ja varapuheenjohtajiksi Lotta Ahola (kok.) sekä Riikka Rantanen (sd.). Aluehallituksen jäseniksi valittiin Lotta Ahola (kok.), Jouni Flyktman (kok.), Jukka Haaparanta (ps.), Irma Hirsjärvi (vas.), Elma Hyöky (vihr.), Tapani Kiminkinen (kesk.), Ilkka Mikkonen (sd.), Jouko Nykänen (kesk.), Tuula Peltonen (sd.), Mauno Vanhala (kesk.) ja Marika Visakorpi-Kemppainen (kd.).
Emilia Koikkalainen (kok.) toimii tarkastuslautakunnan puheenjohtajana, Pauliina Takala (kesk.) johtaa aluevaalilautakuntaa, Merja Lahtinen (kesk.) valittiin hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnan puheenjohtajaksi ja Katri Asp-Dalfidan (sd.) toimii turvallisuuslautakunnan puheenjohtajana.
Uuraisten Samuli Mattila vaikuttaa hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnassa ja Toivakan Sinikka Jäntti sekä korpilahtelainen Moona Seppä ovat jäseninä turvallisuuslautakunnassa. Kaikki ovat keskustalaisia.
Aluevaltuusto valitsi lisäksi varajäsenet aluehallituksen ja lautakuntien jäsenille. Valtuusto merkitsi tiedoksi ilmoitukset valtuustoryhmien muodostamisesta ja hyväksyi ryhmien nimet. Syksyn kokouspäiviksi päätettiin tiistai 9. syyskuuta, tiistai 4. marraskuuta ja tiistai 9. joulukuuta.
Kokouksessa jätettiin myös valtuustoaloite otsikolla “Perusoikeudet ja työrauha kuuluvaksi kaikille”, jonka ensimmäisenä allekirjoittajana oli Sirpa Martins (vas.).
09.06.2025 | Kiinnitetty, Toivakka, Uurainen
Avoimet Kylät -päivä lähestyy. Tänä vuonna Suomen suurin kylätapahtuma järjestetään ensi lauantaina. Valtakunnallinen teemapäivä juhlistaa paikallista kulttuuria, yhteisöllisyyttä ja ainutlaatuisia elämyksiä jo yhdettätoista kertaa.
Luvassa on vauhdikasta menoa ja unohtumattomia hetkiä, kun yli 100 000 innokasta kylämatkailijaa vierailee kylissä ympäri Suomen. Tapahtuma nostaa esiin satoja kyliä ja tuo ne lähimatkailukohteiksi, päivä on täynnä kylien lumoa ja elämää. Se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua kyläelämään ja suomalaiseen maaseutuun. Tavoitteena on nostaa kylät esiin matkailukohteina ja rohkaista uusia asukkaita löytämään kodin kylien sydämestä.
Päivä on tarkoitettu kaikille kyläyhdistysten tai vastaavien toimijoiden järjestämille tapahtumille. Toivakassa on osallistuttu Avoimiin Kyliin jo vuosia, mutta Uuraisilla kesäkuinen teemapäivä on ollut hiljaisempi, mahdollisesti siksi, että yhdistykset keskittyvät Uuraisten viikkoon heinäkuussa. Tänä vuonna Kyynämöisillä kuitenkin riittää virtaa myös Avoimiin Kyliin.
Toivakassa lähes kaikki kylät osallistuvat, sillä kunta järjestää maksuttoman kiertoajelun kylien tapahtumiin. Bussi starttaa aamulla klo 9.30 kirjaston pysäkiltä, ja oppaana toimii Kati Markkanen, joka kertoo kohteista historiallisesta näkökulmasta urheiluseura- ja osuuskauppa-tietoiskuin. Mukana on myös kulttuuri- ja vapaa-aikasuunnittelija Susanna Liljander.
Ensimmäinen pysähdys on Nisulassa, jossa kylätalolla on mahdollisuus nauttia maalaisbrunssia, ennakkoilmoittautuminen tapahtuu Nisulan kyläseuralle.
Matka jatkuu Viisarimäkeen, jossa vanhan kyläkoulun pihamaalla on rompetori, peräkonttikirppis ja grillikahvio. Sisätiloissa on 300 neliötä keräilykohteiden myyntiä ja arviointia, mukana asiantuntijoita filateliasta, numismatiikasta ja militariasta. Paikalla on myös pienoismalli-, automobiili- ja moottoripyöräharrastajia.
Huikossa järjestetään Keski-Suomen kestävät kylät -hankkeen vieraslajien torjuntatalkoot, kylätalolla on ruokamyyntiä ja paikallisten yrittäjien esittelyjä.
Ruuhimäessä ihastellaan vastaremontoitua kylätaloa ja käsityönäyttelyä. Lisäksi kylällä on peräkonttikirppis, myyjäiset, keppihevostyöpaja ja keppihevoskilparata. Lettukahvilasta saa pientä purtavaa.
Tämän jälleen palataan kirkonkylälle ja illalla on vielä vuorossa kesäasukasilta Vanhassa pappilassa. Illassa pääsee tutustumaan Toivakan kunnan henkilöstöön ja kuulemaan kunnan palveluista sekä tulevista suunnitelmista.
– Haluamme myös kuulla juuri sinun kehitysideoita kesäasukkaan näkökulmasta, kunnasta toivotaan.
Vanhan Pappilan sauna lämpiää myös teitä varten tapahtuman yhteydessä.Kesäpäivä Kyynämöisillä tarjoaa elämyksiä koko perheelle useassa eri kohteessa. Huutoniemen luontopolulla tutustutaan kasveihin, puihin ja metsän moniaistisiin terveysvaikutuksiin. Retkellä rentoudutaan luonnon helmassa kylän luontoyrittäjien Satu Flyktmanin ja Johanna Teräväisen johdolla. Koko perhe on tervetullut klo 13 alkavalle retkelle, jonka pienet osallistumismaksut ohjataan kyläyhdistyksen toiminnan tukemiseen.
Kyynämöisten koululla ovet ovat avoinna iltapäivän ajan. Vierailijat pääsevät tutustumaan kauniisiin maalaismaisemiin, kyläkoulun tunnelmaan ja paikalliseen elämään. Tarjolla on ohjattuja koulukierroksia ja vanhempaintoimikunnan kesäkahvila. Kahvittelun lomassa Essi Paananen ja Sari Rimmi esittävät kesäisiä sävelmiä ja musiikkimuistoja.
YTM Sari Rimmi opastaa myös sukututkimuksen saloihin avoimessa työpajassa. Hän neuvoo alkuun pääsemisessä ja lähteiden käytössä, erityisesti Uuraisten ja keskisuomalaisen maaseudun osalta.
Koululla on esillä myös taiteilija Päivi Latvalan näyttely Rakkaudesta lehmiin ja taiteeseen, joka esittelee lehmämaalauksia ja maaseudun eläimiä.
Iltapäivällä lämpiää Yrttitarhan tuoksusauna osoitteessa Sahinahontie 36. Kauniin Kukkaroisen rannalla sijaitsevassa Niittyrannan tilan rantasaunassa ja telttasaunassa pääsee saunomaan yrttien huumaavassa tuoksussa pientä maksua vastaan. Saunaa lämmittää perinnesaunottaja Johanna Teräväinen. Mukaan tulee ottaa omat pyyhkeet, laudeliinat, saunajuomat ja eväät. Lähilaitumella voi ihailla ja rapsutella Tuunasen hevosia.
