25.11.2025 | Alueelta, Kiinnitetty, Tilaajille
Keski-Suomen hyvinvointialueella aloitti 16. lokakuuta sosiaali- ja terveydenhuollon tilannekeskus. Tilannekeskuksessa työskentelevät noin 12 ihmistä seuraavat vuorotyössä vuoden jokaisena päivänä hyvinvointialueen ympärivuorokautisia palveluita tuottavia yksiköitä. Näitä ovat ensihoidon kenttäjohto, sosiaali- ja kriisipäivystys, turvapuhelinkeskus, kotisairaalassa toimiva hoidon tarpeen arvioinnin yksikkö (KoHTA) sekä uutena ammattiryhmänä tilannekeskuspäivystäjät.
Nämä yksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään ja organisoivat oikeanlaisen avun tai palvelun oikeata, tuolla hetkellä vapaana olevaa resurssia hyödyntäen. Näin saada apu sitä tarvitsevalle mahdollisimman pian ja tehokkaasti, kun samalla myös säästetään.
Keskus toimii Jyväskylässä sairaalanmäellä ja se on nykytekniikan avulla tietoinen eri yksiköiden sijainnista koko maakunnan alueella.
Palvelu on suunnattu alan ammattilaisille, asiakkaat eivät siis ole suoraan yhteydessä tilannekeskukseen, mutta saavat palvelua sen kautta. Toimittajille tilaa ei avata johtuen muun muassa potilasturvallisuudesta, tietosuojasta ja tietoturvasta.
Projekti pantiin alulle toukokuussa 2024. Ensin siirrettiin pelastustoimen ensihoitopalvelu kiinteäksi osaksi terveydenhuoltopalvelua. Siitä jatkettiin sitten tilannekeskuksen fyysiseen rakentamiseen.
-Tilanteita, joissa apu voidaan saada perille nopeammin tilannekeskuksen avulla ovat esimerkiksi kotihoidossa olevan ikäihmisen voinnin heikkeneminen, saattohoitopotilaan kunnon romahtaminen tai turvapuhelinhälytykset. Kun tilannekeskus, jossa on alan ammattilaisia, saa tiedon asiakkaan kunnosta ja tarpeista, he osaavat ohjata avun oikeaan ja ehkä myös lähimpään toimintayksikköön, projektipäällikkö Joni Lehtonen kertoo.
Tilannekeskus pyrkii siis organisoimaan ja nopeuttamaan palveluiden saamista. Esimerkki: mikäli pohjoisessa Keski-Suomessa asuva asiakas hälyttää apua esimerkiksi turvarannekkeella, voidaan tilannekeskuksessa arvioida, tavoittaako hänet nopeimmin turva-auttaja vai ensihoitopalvelu.
Tilannekeskus käsittelee myös hätäkeskuksen kiireettömäksi arvioituja, D-riskinarvioluokan tehtäviä. Tilannekeskuksen terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi puhelimessa, millaisesta avusta tai neuvonnasta asiakas parhaiten hyötyisi.
-Hätäkeskuksen tehtävissä soitamme ilmoittajalle vähintään kolme kertaa, ja jos hän ei vastaa, niin lähin yksikkö käy tarkistamassa asiakkaan tilanteen, Lehtonen sanoo.
Tilannekeskus siis reagoi vain ammattilaisilta tuleviin konsultaatioihin ja yhteydenottoihin, jotka liittyvät ikäihmisten sosiaalisiin tai terveydenhuollollisiin haasteisiin. Vaikka tilannekeskuksessa käsitellään monia erilaisia tehtäviä, kiireelliset sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät hoidetaan nyt kuten ennenkin.
-Pelastustoimen ja ensihoitopalvelun yksiköt hoitavat kiireelliset hälytystehtävät samalla tavoin kuin aiemminkin, Lehtonen sanoo.
Tilannekeskuksessa aloitti uutena ammattiryhmänä tilannekeskuspäivystäjät, jotka ovat terveydenhuollon ammattilaisia. Heidän tehtävänään on koordinoida tilannekeskuksen toimintaa ja varmistaa asiakkaiden ja potilaiden avunsaanti mahdollisimman nopeasti kiireettömissä tilanteissa. Tilannekeskuspäivystäjä vastaanottaa myös hätäkeskuksesta tulevat, kiireettömäksi arvioidut tehtävät ja ottaa yhteyttä ilmoituksen tehneeseen henkilöön, antaa puhelimitse tarvittavat ohjeet tai järjestää apua sen yksikön kautta, joka pystyy palvelun asiakkaalle tai potilaalle nopeimmin järjestämään.
Tilannekeskuksen toimijat tukevat eri puolelta Keski-Suomen hyvinvointialuetta toimivia sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköitä ympärivuorokautisesti vuoden jokaisena päivänä. Tämä tuo turvaa erityisesti ilta- ja yöaikaan työskentelevälle hyvinvointialueen henkilökunnalle, jotka näin saa apua ja tukea tilannekeskuksen henkilökunnalta.
-Meillä on ollut kuukaudessa 500 tehtävää käsittelyssä, Lehtonen sanoo.
Tilannekeskus voi myös reagoida Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ilmeneviin häiriötilanteisiin. Näitä voivat olla esimerkiksi sähkö-, käyttövesi- ja lämmönjakeluhäiriöt sekä mobiiliverkko-, tietoverkko- ja järjestelmähäiriöt. Lehtosen mukaan esimerkkinä olkoon vanhusten hoivakoti, joka kärsii talvella lämmitysongelmista häiriön vuoksi.
-Tilannekeskus toimii koko Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteyspisteenä. Kun saamme tiedon häiriötilanteesta, aloitamme jo ennalta eri tilanteisiin suunnitellut toimenpiteet.
Seppo Pänkäläinen
11.11.2025 | Korpilahti
Jyväskylän kaupungin nuorisotiloissa vietetään ensi viikolla avoimien ovien viikkoa. Korpilahden nuorisoverstas on avoinna tiistaina 18.11. kello 15-20 ja nuorisotila Sumpbi keskiviikkona ja torstaina kello 15-20.
Nuorisotilaohjaaja Jarkko Piispa sanoo, että tutustumaan ovat tervetulleita kaikki.
-Varsinkin verstaalle toivomme tutustujia. Siellä on vähän kävijöitä nykyisin ja pystymme pitämään verstasta auki ainoastaan tiistaisin. Meitä on vain kaksi työntekijää.
Piispa kertoo, että parhaillaan kartoitetaan erilaisia vaihtoehtoja, miten verstasta pystyttäisiin pitämään enemmän auki.
-Yksi mahdollisuus ovat jopa niin sanotusti ulkopuoliset henkilöt eli vapaaehtoiset aikuiset. Selvitystyö on vielä alkutekijöissään.
Myös nuorisotila Sumpbille olisi enemmän kysyntää eli useampia aukiolopäiviä on toivottu.
Sumpbi on avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin.
Alkuiltapäivä kello 13-16 on varattu viides- ja kuudesluokkalaisille. Kello 15-20 tilaa käyttävät nuoret seiskaluokasta eteen päin. Nuorisotila on tarkoitettu 18-vuotiaille ja sitä nuoremmille.
Tunti on päällekkäistä aikaa ja Piispan mukaan se toimii Korpilahdella todella hyvin. Kaikissa kaupungin nuorisotiloissa päällekkäisyys ei onnistuisi.
-Pienessä paikassa tämä onnistuu, kun nuoret ovat päivät samassa rakennuksessa koulussakin ja tulevat hyvin toimeen keskenään.
Sumpbissa käy 15-30 nuorta molemmissa ikäluokissa aukiolopäivinä.
-Nyt on alkanut näkyä myös toisen asteen opiskelijoita. He saattavat käydä vasta ensimmäistä vuotta nuorisotilalla.
Piispa sanoo, että nykyiset seiskaluokkalaiset ovat tuttuja ajalta, jolloin hän työskenteli Korpilahdella edellisen kerran.
Muutama viikko sitten nuorisotilalla vietettiin Halloweenia ja silloin illan aikana Sumpbissa oli kävijöitä yhteensä noi sata. Korpilahdella osa nuorista asuu kirkonkylän ulkopuolella.
-Tikkalan suunnasta on ollut kuljetusrinkiä vanhemmilla, joten nuoret ovat päässeet käymään täällä. Tikkalassa käy nuorisopaku.
Sumpbin suosituimpia ajanvietteitä ovat pleikkari, biljardi ja pingis. Piispa sanoo, että alakouluikäiset tytöt ovat olleet innostuneita shakista.
-Jotkut tekevät tässä läksyt ja syövät välipalaa. Keskiviikkoisin saamme K-kaupasta hävikkejä ja silloin on tarjolla välipalaa. Leipomistakin täällä on harrastettu.
Maarit Nurminen
11.11.2025 | Korpilahti, Tilaajille
Hanslampien ympäristöön muodostettava luonnonsuojelualue on ensimmäinen Jyväskylän seurakunnan metsästrategian mukainen varsinainen suojelualue, jolle saadaan luonnonsuojeluohjelmiin varattua rahoitusta. Noin 20 hehtaarin suojeltava alue sijaitsee Ison ja Pienen Hanslammen ympäristössä, Oittilan, Synsiän ja Putkilahden välimaastossa. Seurakunta omistaa alueella noin 200 hehtaaria maata.
– Alueella on ollut metsäpaloja ja niiden seurauksena siellä on palokantoja, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä. Siellä esiintyy monia silmälläpidettäviä lajeja, joista osa hyötyy juuri palaneesta puuaineksesta, hautaustoimen päällikkö Tuija Pajunen Jyväskylän seurakunnasta kertoo.
– Nyt suojeltava alue yhdistyy aiemmin suojeltuun noin kahdeksan hehtaarin alueeseen. Uusi alue on osa soidensuojelun laajempaa kokonaisuutta, osa alueesta täyttää myös Metso-ohjelman suojelubiologiset kriteerit, Pajunen kertoo ja toteaa, että Hanslampien lähialueet ovat olleet koskemattomana jo pitkään.
– Alueen lajisto on runsas, myös puuston osalta. Siellä on muun muassa haapaa ja raitaa, jotka ovat monimuotoisuuden kannalta merkityksellisiä, Pajunen toteaa.
Kirkkoneuvosto hyväksyi yksityisen luonnonsuojelualueen perustamisen ja siitä saatavan rauhoituskorvausesityksen lokakuun loppupuolella. Alue jää seurakunnan omistukseen, mutta sen käyttöä rajoittavat rauhoitusmääräykset. Alue myös merkitään peruskarttaan. Suojeluun saadaan tukea maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön Helmi-ohjelman kautta, yhteensä 90 000 euroa.
Jyväskylän seurakunnan metsissä tehtiin luontokartoitusta vuonna 2023.
– Kartoituksissa löysimme luontoarvoja, joita tarkkaillaan ja kohteet on nyt jätetty metsänhoitotoimenpiteiden ulkopuolelle. Osalle kohteista on tarkoitus perustaa varsinaisia suojelualueita erilaisten luonnonsuojeluohjelmien kautta, osan suojelemme omaehtoisesti, metsäsuunnitelmamme kautta, Tuija Pajunen kertoo.
Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvoston vuonna 2022 hyväksymän metsästrategian mukaan Jyväskylän seurakunnan metsistä suojellaan noin 30 prosenttia.
– Ennen Joutsan ja Toivakan seurakuntien liittymistä Jyväskylän seurakuntaan meillä oli metsää vajaat 600 hehtaaria, liitoksessa seurakunnan metsäala kolminkertaistui noin 1800 hehtaariin, Tuija Pajunen kertoo.
– Tänä vuonna Luontoliiton kartoittajat ovat tehneet luontokartoituksia Jyväskylän seurakuntaan liittyneiden seurakuntien metsissä. Metsästrategiamme päivitystyö käynnistyi lokakuun lopussa ja se pitäisi saada valmiiksi kevääseen mennessä. Tavoite 30 prosentin suojelusta oli laadittu aiemmin omistuksessamme olleelle 600 hehtaarille, nyt tilanne katsotaan uudestaan.
Aiemmin Jyväskylän seurakunnalla on ollut varsinaisia luonnonsuojelualueita yksi noin kahdeksan hehtaarin alue Hanslampien läheisyydessä, suojelullisia arvoja on merkitty metsäsuunnitelmaan noin 40 hehtaarin alalle.
Tiina Lamminaho
11.11.2025 | Pääkirjoitus, Tätä mieltä
Vuoden harmaimmaksi päiväksi on nimetty marraskuun toista lauantaita vuodesta 2018 lähtien. Päivä sai alkunsa Hartwallin kampanjapäivästä, jolla juhlistettiin harmaanväristä lonkeroa. Nyt vuoden harmain päivä on ikään kuin naulinnut paikkansa suomalaisten kalentereissa ja mielissä. Kannattaa silti edelleen muistaa, että viime lauantai ei liittynyt sinänsä suomalaiseen vuodenkiertoon, vaan alkoholijuoman mainontaan.
Vuodenkierron harmain aika on täällä ja se voi tuntua jaksamisessa. Unen tarve tuntuu lisääntyvän huimasti, mutta vähäinen valon määrä meinaa sekoittaa unirytmiä. Liikunta ei meinaa maistua, mutta suklaakonvehdit kyllä.
Lumisadetta odotellessa voi kokeilla erilaisia selviytymiskeinoja. Käynti kuusivaltaisessa metsässä voi piristää, sillä siellä on edelleen vihreää. Ilma on raikasta ja happipitoista; vesisateessa ulkoilu on asenne- ja pukeutumiskysymys. Liikunta kannattaa tietysti aina, mutta erityisesti silloin, kun meinaa vetää mieltä matalaksi. Ravinnossa kannattaa suosia hedelmiä, marjoja ja vihanneksia, kun näin juhlakaudella ruoka saattaa muutoin olla aika tuhtia.
Ja jos tällainen suhtautuminen vuodenaikaan ei kiinnosta tippaakaan, aina voi käpertyä sinne sohvannurkkaan kauden herkkujen ja hyvän kirjan kanssa.
Pääasia on se, että nyt vain selviydymme näistä viikoista kohti valoisampia aikoja. Tsemppiä kaikille kaamosoireista kärsiville.
Maarit Nurminen
11.11.2025 | Petäjävesi, Tilaajille, Uurainen
– Monet lähtevät Uuraisilta lukioon kaupunkiin, mutta meitä kiinnostaa Petäjäveden lukio. Täällä on kuulemma hyvää opetusta, ja tämä on lähellä, sanoivat yhdeksäsluokkalaisille tarkoitettuun Petäjäveden lukion tutustumispäivään Uuraisilta tulleet Viela Laitinen ja Alisa Rajala.
Lukioon tutustui päivän aikana Petäjäveden yläasteen noin 50 yhdeksäsluokkalaisen lisäksi muutama yhdeksäsluokkalainen Uuraisilta ja yksi Jyväskylästä.
– Naapurissa asuva tuttavani on käynyt Petäjäveden lukiota ja hän on tykännyt siitä. Etenkin se, että lukiossa pystyy suorittamaan ajokortin, oli naapurini mielestä hyvä juttu, ja se kiinnostaa myös minua, totesi kaupungista Petäjäveden lukion tutustumispäivään tullut Ronja Autioniemi.
Uuraisilla asuvat Viela Laitinen ja Alisa Rajala ovat kiinnostuneita tulemaan Petäjävedelle lukioon.
Kulttuuria ja paljon muuta
Päivän aikana yhdeksäsluokkalaisille kerrottiin muun muassa Petäjäveden lukion painopistealueista kulttuurista, kansainvälisyydestä, yrittäjyydestä sekä DI-opinnosta ja ajokortista, myös lukion liikunnasta kerrottiin, samoin opiskelijakunnasta ja tutoreiden toiminnasta.
– Me olemme tykänneet tosi paljon lukion kansainvälisestä toiminnasta. Lukion kohokohtia on, kun pääsee ulkomaille ja saa tutustua eri kulttuureihin, totesivat lukion kolmannella opiskelevat Silja Nikonen ja Emmeliina Moilanen. Nuoret naiset kertoivat käyneensä Ranskassa keväällä, Itävallan-matka on vielä edessä.
– Meillä Erasmus-vaihtoon pääsevät kaikki halukkaat, lukion saksan ja ruotsin opettaja Marjut Liljavirta kertoi.
Yrittäjyysopintoja esitteli yrittäjyyttä opettava Heli Vuoriniemi, kulttuuria äidinkielen ja kirjallisuuden sekä ilmaisutaidon opettaja Johanna Tilus.
– Kulttuuri on meillä monella tavalla esillä, teemme muun muassa joka toinen vuosi näytelmän. Kaikille pakollisten kurssien lisäksi meillä voi opiskella syventäviä kursseja niin musiikissa, draamassa kuin kuvataiteessakin, niissä voi tehdä myös lukiodiplomin, Tilus kertoi ja lisäsi, että ohjelmaan kuuluu myös muun muassa museovierailuja ja teatteriretkiä.
Yrittäjyys ja työelämävalmiudet -kursseja Petäjäveden lukiossa on tarjolla kaksi, kursseilla muun muassa tutustutaan eri ammatteihin ammattilaisten itsenä kertomana.
DI-linja, jonka yhteydessä suoritetaan yliopisto-opintoja ja josta pääsee tietyin ehdoin suoraan Jyväskylän yliopiston tieto- ja ohjelmistotekniikan DI-kulutukseen, on nyt Petäjäveden lukiossa neljättä vuotta.
– Tänä syksynä DI-linjalla aloitti neljä opiskelijaa, aloituspaikkoja meillä on ollut viisi. Olemme vielä käynnistelyvaiheessa, joten aloituspaikkoja emme ole laittaneet enempää, mutta aloituspaikkamäärä voi mahdollisesti myöhemmin kasvaa. Todennäköisesti ensi syksynä meillä on kuitenkin vielä viisi aloituspaikkaa DI-linjalla, matemaattisten aineiden opettajat Joonas Soininen ja Tuomas Torkki kertoivat.
Liikunnassa Petäjäveden lukion valtteja ovat muun muassa monipuoliset liikuntatilat ja seurayhteistyö, Petäjäveden lukion opiskelijat saavat myös halutessaan kuntosalikortin ilmaiseksi.
– Meillä on myös hankittu erilaisia liikunnallisuutta edistäviä välineitä sekä yläkoulun Liikkuva koulu- ja lukion Liikkuva lukio -hankkeissa, liikunnanopettaja Kati Huotari kertoi.
Pienessä lukiossa monia etuja
Yhdeksäsluokkalaiset pääsivät tutustumaan myös lukiolaisten omaan tilaan, Pajaan.
– Tämä on erittäin suosittu hyppytuntien ja välituntien viettopaikka, täällä hengaillaan, opiskellaan, pelataan ja keitetään kahvia, opinto-ohjaaja Suvi Munnukka kertoi.
– Täällä on kahvinkeittimen lisäksi vedenkeitin, mikrouuni ja jääkaappi, joten täällä voi säilyttää ja syödä eväitä, jos on pitkiä koulupäiviä. Täällä on myös lautapelejä.
Pajassa yhdeksäsluokkalaiset saivat perustietoa Petäjäveden lukiosta sekä oppilaskunnan ja tutoreiden toiminnasta.
– Petäjäveden lukiossa on tällä hetkellä 87 opiskelijaa, lukion etuna ovat pienet ryhmät. Opiskelijat eivät pääse hukkumaan massaan, vaan me opettajat tunnemme opiskelijat ja pystymme tarvittaessa auttamaan heitä. Apua saa heti, kun sitä tarvitsee, Suvi Munnukka sanoi ja totesi, että joidenkin mielestä etu on myös se, että käytössä on oikeat, paperiset kirjat.
Tänä syksynä Petäjäveden lukiossa aloitti 34 uutta opiskelijaa, rehtori Ville Metsäpellon mukaan ensi syksynä opiskelijoita voidaan ottaa korkeintaan 30, sillä isoja tiloja ei ole isommille opiskelijamäärille.
– Lukioon tulevien määrä vaihtelee ikäluokittain. Esimerkiksi yläkoulun opiskeluilmapiiri vaikuttaa paljon siihen, tullaanko lukioon vai ei. Me pyrimme kertomaan lukiosta vaihtoehtona omille ysiluokkalaisillemme, ja korostamme sitä, että vaikka lukio ja yläkoulu ovat samassa rakennuksessa, lukio on kuitenkin ihan eri koulu, Metsäpelto sanoo.
– Olen käynyt kertomassa Petäjäveden lukiosta vanhempainillassa myös Uuraisilla, ja meillä onkin ollut jatkuvasti uuraislaisia opiskelijoita. Petäjävetiset lukion valitsevat jäävät yleensä lukioon meille, jonkin verran täältä mennään kaupunkiin, etenkin erikoislinjoille. Toisaalta meillä on opiskelijoita Jyväskylästä, joskus on ollut Keuruultakin, lisäksi meillä on ollut kansainvälisiä opiskelijoita, Metsäpelto kertoo.
Tiina Lamminaho
